Haku
Close this search box.
Ajankohtaista / Näin tehtiin Suomeen avoin kaasumarkkina

Näin tehtiin Suomeen avoin kaasumarkkina

Lue artikkeli PDF:nä täältä: Näin tehtiin Suomeen avoin kaasumarkkina

Gasgrid Finland Oy 17.6.2020

Maakaasun ensimmäiset vuosikymmenet Suomessa

Maakaasun energiakäyttö Suomessa alkoi tammikuussa 1974 keskellä ensimmäistä öljykriisiä. Raakaöljyn ja kaikkien öljytuotteiden hinta nousi äkisti jopa kaksin- tai kolminkertaisiksi. Maakaasuputken rakentaminen Neuvostoliitosta Imatran kautta Kouvolaan oli aloitettu jo paria vuotta aikaisemmin ja joistakin matkan varrelle osuneista haasteista huolimatta se valmistui aikataulunsa mukaisesti.

Kaasun tuonti teki hyvää Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan tasapainottamiselle ja edesauttoi kaakkoissuomalaisen teollisuuden siirtymistä öljyn ja kaasun yhteiskäyttöön ja korvaamaan kivihiilen polttoa puhtaammalla maakaasulla. Kaasun hinta oli ensimmäiset kymmenen vuotta sidottu öljyn hintaan, jolloin öljykriisit nostivat myös kaasun hinnan korkealle.

Kaasun tuonnista Neuvostoliitosta tehtiin heti aluksi kahdenkymmenen vuoden mittainen sopimus suomalais- ja neuvosto-osapuolten välille. Ennen sopimuskauden päättymistä Neuvostoliittokin ehti romahtaa, mutta kaasu pysyi teollisuuden poltto- ja vähäisessä määrin myös raaka-aineena kriisien yli.

Vuosikymmenten varrella Etelä-Suomeen levittynyttä kaasuverkostoa suunniteltiin laajennettavan milloin pohjoiseen länsirannikkoa pitkin, milloin Lounais-Suomen kautta Ruotsiin tai Norjasta Ruotsin kautta Suomeen ja Suomenlahden alitse Viroon. Taustalla eli ajatus kaasun tuomisesta Suomeen Venäjän lisäksi myös lännestä. Asia nähtiin myös huoltovarmuuskysymyksenä ja ilmassa oli epäilyksiä siitä, voisiko Neuvostoliitto tai myöhemmin Venäjä katkaista kaasuntuonnin Suomeen taloudellisista tai poliittisista syistä. Käytännössä tällaiseen tilanteeseen ei kuitenkaan Suomessa jouduttu.

Maakaasumarkkina pysyi silti Suomessa suljettuna monopolina viikkoa vaille 46 vuotta. Yli puolet tuosta ajasta Suomi oli EU:n jäsenmaa. Kaasua tuli Suomeen vain itärajan takaa ja sekä kaasun siirrosta että sen tukkumyynnistä Suomessa vastasi sama yhtiö. Suomi oli etulinjassa avaamassa sähkömarkkinoita, mutta viimeisenä avaamassa kaasumarkkinoita, kuvaa Timo Partanen Energiavirastosta.

”Vuodesta 1997 saakka kaikki sähkönkäyttäjät ovat voineet valita toimittajansa, mutta kaasumarkkinoilla oli vuoden 2019 loppuun saakka mahdollisuus vain joko ostaa kaasua tai olla ostamatta kaasua.”

Maakaasudirektiivit kannustivat avaamaan markkinan

Euroopan unioni on ajanut maakaasun sisämarkkinoita jo 1990-luvun lopulta alkaen, jolloin annettiin ensimmäinen maakaasudirektiivi. Arto Rajala toimi tuolloin ensimmäisen maakaasumarkkinalain työryhmän sihteerinä kauppa- ja teollisuusministeriössä. Suomi sai direktiivin säännöksistä tiettyjä poikkeuksia, koska maahamme tuotiin kaasua vain yhtä putkea pitkin ja toimittajia oli vain yksi.

”Hallituksen esitykseen maakaasumarkkinalaiksi kirjattiin siirtymäkauden aloittaminen maakaasumarkkinoiden avaamiseen. Siirtymäkausi vain kesti noin kaksikymmentä vuotta”, Rajala naurahtaa.

Kymmenen vuotta myöhemmin (vuonna 2009) annetussa maakaasun sisämarkkinoita koskevassa direktiivissä kuvataan, kuinka EU jatkaa työtään tavoitellakseen todellisia valinnanmahdollisuuksia kaikille maakaasunkuluttajille sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja laajempaa kaupankäyntiä rajojen yli. Näiden avulla voitaisiin lisätä tehokkuutta, aikaansaada kilpailukykyiset hinnat ja parempi palvelutaso sekä edistää toimitusvarmuutta ja kestävyyttä. Eniten palstatilaa direktiivissä saa verkkotoimintojen tehokas eriyttäminen toimitus-, tuotanto- ja varastointitoimista.

Teknisesti suomalainen infrastruktuuri oli vuosikymmenten saatossa osoittanut toimintavarmuutensa ja kaasun käytön huippuvuodet Suomessa olivat vuoden 2009 direktiiviä julkaistaessa käsillä. Vuodesta 2010 alkoi miltei vuosikymmenen mittainen yhtämittainen lasku, jonka taustalla on ennen kaikkea kaasun heikentynyt verotuskohtelu suhteessa muihin energianlähteisiin. Vuosikymmenen lopulla kaasun käyttö oli pudonnut puoleen huippuvuosista.

Balticconnector-hanke syntyi

Vuonna 2011 Gasumin johto kävi työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) esittelemässä ajatuksen, jonka mukaan Suomenlahdelle rakennettaisiin LNG-terminaali (LNG, liquefied natural gas), josta vedettäisiin putket sekä Viroon että Suomeen. Ministeriössä laadittiin hallitukselle esitys, jonka mukaan Suomi olisi hakenut hankkeen suunnitteluun ja rakentamiseen rahoitusta EU:n energiainfrastruktuuriasetuksen sisältämästä Projects of Common Interests -instrumentista.

Eurooppaneuvosto linjasi 4.2.2011, että yhteistä infrastruktuuria kehitetään siten, ettei yksikään EU-maa ole enää vuoden 2015 loppuessa energiasaareke sähkön ja maakaasun osalta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston vastaava asetus annettiin 17.4.2013. Aikataulu oli Arto Rajalan mukaan ”hatusta vedetty”, mutta linjaus oli tärkeä ja takasi myös Suomen ja Viron yhteiselle Balticconnector-yhdysputkihankkeelle EU:n korkeimman päättävän elimen hyväksynnän.

Samaan suuntaan vaikutti myös 26.6.2014 Eurooppa-neuvoston tekemä Energiaunioni-linjaus. Suomi oli Baltian maiden kanssa viimeinen kaasusaareke ja nyt siitä tehtäisiin loppu.

Tärkeää tässä kehitysvaiheessa oli myös se, että virkamiehet niin TEM:issä kuin Euroopan komissiossakin ottivat Balticconnector-hankkeen poikkeuksellisella tavalla omakseen ja veivät sitä eteenpäin määrätietoisesti. Useampi Suomen hallituksen ministeri kävi lobbaamassa hanketta Brysselissä. Silloisen elinkeinomisteri Olli Rehnin ja EU-komissaari Jyrki Kataisen yhteistyö sujui myös hyvin.

TEM:in energiaosaston yksikönjohtaja Herkko Plit sai ministeriössä vastuulleen fossiiliset polttoaineet vuoden 2012 alusta. Tuolloin puheisiin alkoi nousta nesteytetyn maakaasun käytön lisääminen, mutta keskustelu oli markkinoiden avaamisen sijaan lähtöisin ennen kaikkea huoltovarmuudesta ja EU:n rikkidirektiivistä.

Marraskuussa 2014 Suomen pääministerit Alexander Stubb ja Viron pääministeri Taavi Rõivas olivat päättäneet, että Suomella on eturakennusoikeus Suomenlahden LNG-terminaaliin ja määräajan kuluessa oikeus siirtyisi Virolle. Yhdysputki maiden välille rakennettaisiin yhdessä.

Baltic Connector Oy perustettiin lokakuussa 2015 hankeyhtiöksi, jonka tehtävänä oli toteuttaa Suomen osuus Suomen ja Viron välisestä kahdensuuntaisesta kaasuputkesta. Yrityksen perustaminen sujui valtioneuvoston kanslian (VNK) ja TEM:in kanssa hyvässä yhteistyössä ja yhtiön ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi tuli Marko Hyvärinen VNK:sta. Melko pian VNK luovutti puheenjohtajuuden TEM:ille, jolloin Plitistä tuli Baltic Connector Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja myöhemmin toimitusjohtaja.

Plit uskoi hankkeeseen, koska Euroopan komission kanssa oli jo olemassa hyvä yhteistyö. Rahoituspäätös suunnittelua varten tulikin jo 4.12.2015. Gasumin vankkaa kaasualan osaamista hyödynnettiin Balticconnector-putken suunnittelutyössä ennen tukipäätöksen saamista.

Komissio ilmoitti heinäkuussa 2016 myöntävänsä Baltic Connector Oy:lle ja sen virolaiselle kumppanille Elering AS:lle Verkkojen Eurooppa -välineestä (CEF) 187,5 miljoonaa euroa tukea, yhteensä 75 % sen 250 miljoonan euron budjetista. EU:lta saadun rahoituksen lisäksi Suomen valtio on rahoittanut putkea n. 30 miljoonalla eurolla.

”Ajoin 15.7.2016 rahoituspäätöksen tullessa ulos autolautasta Tallinnan satamassa, perheemme lomamatka oli juuri alkanut. Puhelin alkoi soida taukoamatta. Takapenkillä istuneet lapsenikin oppivat ulkoa hankkeen pääkohdat, jotka kävin läpi minua lähestyneille toimittajille”, Plit muistelee.

Kiinnostusta Balticconnector-hanketta kohtaan riitti siinä määrin, ettei Baltic Connector Oy:n juuri tarvinnut ilmoitella avoimista työpaikoista, vaan hakemuksia tuli paljon ilmankin. Plit kuvaa lähtötilannetta startup-henkiseksi.

Tom Främling palkattiin ensimmäisenä johtamaan rakentamisprojektia ja kokosimme huipputiimin viemään hanketta eteenpäin”, Plit kertoo. ”Totesimme hallituksen puheenjohtajaksi valitun Esa Härmälän kanssa, että rahat putkeen ovat kasassa, nyt pitää myös varmistaa, että sille syntyy markkina. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi Baltic Connector Oy:n yhtiökokouksessa, että yhtiöllä olisi hyvä olla rooli myös avoimen kaasumarkkinan valmistelussa. Valmistelu aloitettiinkin tarmokkaasti kaikkien osapuolten kesken”, Plit jatkaa.

Matkan varrella niin Balticconnector-hanketta kuin uutta maakaasumarkkinalakia tarkasteltiin myös kriittisesti mm. eduskunnassa, joka kannusti ministeriötä asioiden erittäin perusteelliseen valmisteluun. Virossa putkihanketta vei eteenpäin sähkö- ja kaasusiirtoverkkojen haltija Elering AS. Yhtiö oli hankkinut omistukseensa Viron kaasunsiirtoverkon vuonna 2015.

”Balticconnectorin rakentaminen oli iso haaste, joka kohtasi aluksi myös vastustusta, mutta teimme töitä visiomme eteen ja onnistuimme”, kuvailee Elering AS:n toimitusjohtaja Taavi Veskimägi.

Balticconnector-putken käyttöönottoa juhlittiin 11.12.2019. Juhlistukseen osallistui myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Valmistuminen ajallaan mahdollisti markkinan avaamisen. Moni yhtiö oli jo liiketoimintasuunnitelmissaan valmistautunut osallistumaan avoimeen markkinaan.

Markkinan perustaminen

Uuden maakaasumarkkinalain valmistelu aloitettiin jo ennen kuin Balticconnector-projektin toteutumisesta oli varmuutta. Arto Rajala johti työryhmää, jossa oli mukana Energiavirasto, Huoltovarmuuskeskus, VNK:n omistajaohjaus, valtiovarainministeriö sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pysyvinä asiantuntijoina kuultiin Suomen Kaasuyhdistystä, Gasumia, Energiateollisuutta ja Elinkeinoelämän keskusliittoa. TEM teetti Pöyryllä (nyk. AFRY) työn pohjaksi laajan selvityksen.

Työryhmän tammikuussa 2016 esittelemä ehdotus oli, että maakaasumarkkinadirektiivin poikkeuksiin vetoamisesta luovutaan n. vuonna 2020, jolloin kaasumarkkina avattaisiin kilpailulle kokonaan ja siirtoverkkoliiketoiminta eriytettäisiin kaasun myynnistä. Tällöin myös otettaisiin käyttöön uudet sisämarkkinasäännöt. Tämä sillä varauksella, että Balticconnector-putki rakennettaisiin – muussa tapauksessa markkinaa olisi avattu huomattavasti vähemmän.

Energiavirasto oli mukana sekä valmistelemassa maakaasumarkkinalakia että luomassa rakenteita, joiden mukaan avoimilla markkinoilla toimitaan. Energiaviraston vastuulla on myös lain toteutumisen valvonta.

”Energiavirasto saa valvontalaista paljon jälkikäteistä valvontavaltaa, onko esimerkiksi joku toimija laiminlyönyt maakaasumarkkinalaista tai EU-lainsäädännöstä tulevia velvoitteitaan. Etukäteistä valvontaa meillä ei juuri ole, mutta ehtoja valmistellessa varmistamme sen, että siirtoverkko-operaattorin valmistelemat ehdot ovat tasapuolisia ja syrjimättömiä”, kuvaa Energiaviraston asiantuntija Buket Yüksel.

Markkinoiden toimintaa määritellään kolmella tasolla: lailla, Energiaviraston vahvistamilla markkinaehdoilla sekä markkinasäännöillä.

”Suuret linjat ovat lainsäädännössä, mutta käytännön toteutus markkinasäännöissä, joista osa on Energiaviraston vahvistamia”, kuvaa Meri-Katriina Pyhäranta Energiavirastosta.

Näiden lisäksi Euroopan unioni on vahvistanut verkkokoodeja, jotka ovat suoraan sovellettua lainsäädäntöä EU:n alueella.

Referenssiä markkinamallille haettiin Euroopasta.

”Kävimme Tanskassa ja Ruotsissa, lisäksi tutustuimme Keski-Euroopan kokemuksiin. Tanska valittiin verrokiksi. Samalla totesimme, että on tärkeää kutsua markkinaosapuolia mukaan työhön mahdollisimman laajasti alusta saakka, jotta taataan riittävä avoimuus ja herätellään osapuolet muutoksen asettamiin vaatimuksiin”, kuvailee Jouni Haikarainen. 22.6.2020 alkaen Lahti Energian toimitusjohtajana toimiva Haikarainen aloitti työt Gasumin maakaasuliiketoiminnan johtajana vuoden 2015 lopulla, ja vastasi Gasumilla markkinan avaamisesta sekä siirtoliiketoiminnan eriyttämisestä erilliseen yhtiöön.

”Aikataulu, jolla markkinan avaaminen toteutettiin, oli äärimmäisen tiukka ajatellen esimerkiksi vaadittavia tietojärjestelmiä”, Haikarainen toteaa.

Marraskuussa 2016 Haikarainen palkkasi Ville Rahkosen kaasumarkkinan avaamisesta vastaavaksi kehityspäälliköksi.

Rahkosen johdolla kehitystyö tehtiin asiakaslähtöisesti ja osallistavasti avoimen työpajatyöskentelyn kautta. Työpajatyöskentelyyn osallistui laaja joukko markkinaosapuolia, TEM, Energiavirasto ja Baltic Connector. Miltei jokaisesta sääntökokonaisuuden luvusta oli oma työpajansa. Baltic Connectorin kaasumarkkina-asiantuntijana ja aktiivisesti työpajoissa vaikuttanut Mika Myötyri muistelee niitä olleen ainakin 60.

”Koko markkinalla oli positiivisesti latautunut tunnelma, että nyt tehdään jotain isoa ja mullistavaa. Meidän pienellä ydinporukallamme oli hyvä henki, joka mahdollisti nopean etenemisen”, Gasumin kaasunsiirrosta tuolloin operatiivisena johtajana vastannut Janne Grönlund muistelee.

”Samalla kuitenkin oli tunne, että meidän on kannettava vastuu tämän saattamisesta valmiiksi, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut”, lisää Ville Rahkonen.

Uusi maakaasumarkkinalaki hyväksyttiin eduskunnassa 26.6.2017. Kello markkinan avaamiseen 1.1.2020 alkoi virallisesti tikittää.

Markkinamallin kehitystyötä ohjasi TEM:n johtama ohjausryhmä, johon kuului asiantuntijoita Gasumin siirtoliiketoiminnasta, Baltic Connectorista ja Energiavirastosta. Ajatus ryhmän perustamisesta tuli Gasumilta. Ryhmän puheenjohtajana toimi Arto Rajala. Ryhmän sihteerinä toiminut Mika Myötyri laskeskeli kokouksia kertyneen 2,5 vuodessa n. 30.

”Loppukesästä 2017 aloitettiin laaja workshoppien sarja, jossa valmisteltiin toimialan ja markkinaosapuolten kesken vuoropuheluna miten maakaasukauppaa käydään ja mitä sääntöjä tarvitaan. Ohjausryhmä ohjasi kehitystyötä varmistaen syrjimättömän markkinamallin synnyn ja ratkoi mahdollisia näkemyseroja työssä”, Rajala kuvaa.

”Rajala ohjasi kaikkia toimijoita ja yhteistyötä lempeällä, mutta varmalla kädellä oikeaan suuntaan. Iso merkitys oli myös asiantuntevalla fasilitoinnilla. Siitä vastasi konsulttina toiminut Leena Sivill, joka nykyisin työskentelee AFRYllä”, kuvailee tuolloin Baltic Connectorin kehitysjohtajana toiminut Anni Sarvaranta.

Markkinasäännöt hyväksyttiin vain kuusi kuukautta ennen markkinan avautumista.

Prosessissa luodut säännöt ovat toimineet markkinoiden avauduttua, vaikka kenelläkään ei ollut varsinaista käytännön kokemusta siitä kuinka avoimet markkinat toimivat.

Jouni Haikaraisen mielestä vuorovaikutteinen työpajatyöskentely lisäsi merkittävästi toimijoiden ymmärrystä kaasumarkkinoiden erityispiirteistä. Vuorovaikutus markkinatoimijoiden kanssa onkin muodostunut pysyväksi toimintamalliksi ja jatkuu Gasgrid Finlandin ja Energiaviraston yhteistyönä ja osapuolten käymän keskustelun perusteella sääntöjä voidaan muuttaa.

”Lainsäädännön ja verkkokoodien antamissa puitteissa sääntöjä ja ehtoja voidaan muuttaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisemmaksi kaasunkäyttäjille”, Timo Partanen Energiavirastosta toteaa.

Gasgrid Finlandin perustamista edelsi siirtymävaihe

Hallitus linjasi energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevassa strategiassaan vuonna 2016 keskeiset periaatteet markkinoiden avaamisesta Balticconnectorin käyttöönoton jälkeen. Siirtoverkon eriyttämismalliksi säädettiin ns. tosiasiallinen eriyttäminen, jolla haluttiin varmistaa mahdollisimman kilpailuneutraali verkkoyhtiö markkinoiden kehittäjäksi. Tämä tarkoitti valtion energiayhtiö Gasumin kaasun siirtoliiketoiminnan eriyttämistä erilliseen valtio-omisteiseen osakeyhtiöön.

Syksyllä 2018 valtio päätti, että Suomeen tulee vain yksi siirtoverkkoyhtiö, joka tulee omistamaan koko Suomen korkeapaineisen kaasunsiirtoverkon sisältäen Gasumin siirtoverkot sekä Balticconnector-yhdysputken.

Sujuvan siirtymävaiheen varmistamiseksi Gasumin sisälle tytäryhtiöksi perustettiin Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy tehtävänään omistaa Baltic Connector Oy ja kaikki infrastruktuuri, ja varmistaa onnistunut siirtymä avoimeen kaasumarkkinaan. Suomen Kaasunsiirtopalvelut toimi väliaikaisena kontaktipintana ja viestintäkanavana markkinoiden suuntaan. Lisäksi se vastasi uuden siirtoverkkoyhtiön toimitusjohtajan rekrytoinnista sekä uuden yhtiön toiminnan kehittämisestä.

Vuoden 2019 alusta yhtiötä johti hallituksen puheenjohtajana Kai-Petteri Purhonen. Purhonen toimii nykyään Gasgrid Finlandin hallituksen puheenjohtajana. Suomen Kaasunsiirtopalveluihin siirtyi myös Baltic Connector Oy:n markkinakehitystoiminnot ja niiden parissa työskennelleet Anni Sarvaranta ja Mika Myötyri. Sarvaranta ja Myötyri pyörittivät yhtiön operatiivista arkea Otaniemessä 20 neliön toimistossa startup-hengessä.

”Yhtenä päivänä haettiin Prismasta kahvinkeitintä ja kilpailutettiin tulevan siirtoverkkoyhtiön toimitilaratkaisuja, toisena kehitettiin neljän valtion välistä yhteismarkkinaa kansainvälisissä neuvottelupöydissä – sellaista elämää valtion startupissa” kuvailee Suomen Kaasunsiirtopalveluiden operatiivisena johtajana toiminut Sarvaranta.

Myötyri ja Sarvaranta kävivät myös kevään 2019 kuluessa tapaamassa lähes jokaista suomalaista jakeluverkonhaltijaa ja ajoivat Suomen koko kaasuverkoston päästä päähän.

”Se oli iso työ, mutta saimme siitä paljon positiivista palautetta. Kävimme lisäksi Purhosen kanssa tapaamassa isoimmat asiakkaat ja naapurimaiden siirtoverkonhaltijat”, Sarvaranta kertoo.

”Saimme sellaista tietoa vietäväksi ohjausryhmään ja sääntöprojekteihin, josta olisimme ilman roadshowta jääneet paitsi”, Myötyri täydentää.

Kesällä 2019 yhtiön johtoon valittiin Olli Sipilä, jonka tehtäväksi tuli astua myös 1.1.2020 perustettavan Gasgrid Finland Oy:n toimitusjohtajaksi.

”Vaikka yhtiö oli virallisesti Gasumin sisällä, oikeasti olimme täysin erillään. Asiakkaiden oli helppo lähestyä meitä minkä tahansa kysymyksen kanssa”, Sipilä kuvaa.

Sipilä korostaa hallituksen puheenjohtaja Purhosen roolia energia-alan ulkopuolelta tulleena. Hänen ajatteluunsa oli sisäänrakennettuna asiakaslähtöisyys, ketteryys ja ”lean”, joita energia-alalla nyt tavoitellaan. Sarvaranta ja Myötyri arvostavat myös sitä, kuinka Purhonen alkoi rakentaa perustettavan siirtoverkonhaltijan yhteistä kulttuuria etupainotteisesti tiimiyttämällä Gasumista ja Suomen Kaasunsiirtopalvelusta uuteen yhtiöön siirtyviä ihmisiä keskenään jo keväällä 2019.

Samalla kun Suomen Kaasunsiirtopalveluissa kehitettiin uuden yhtiön toimintoja, jatkui Gasumissa omien toimintojensa eriyttäminen ja avoimen markkinan järjestelmien ja markkinamallin kehittäminen. Tietojärjestelmien pystyttäminen toimiviksi ajallaan oli eräs syksyn 2019 suurimmista haasteista. Nykyisin Gasgrid Finlandin siirtoalustasta ja asiakkaista vastaavalle johtajalle Janne Grönlundille on jäänyt mieleen, kuinka asiakkailta välittyi ymmärrys vaativasta tilanteesta.

”Se tullut yhdeltä eikä kahdelta asiakkaalta, vaan laajemmin. Osapuolet toivoivat järjestelmien käyttöönottoa jo aiemmin, mutta näkivät ja ymmärsivät missä tilanteessa olemme IT-järjestelmien luomisessa”, Grönlund muistelee.

Vuoden 2019 aikana siirtoverkkoyhtiölle rakennettiin kolme järjestelmää: Energiahallintajärjestelmä, joka suorittaa Suomen valtakunnallisen taseselvityksen, kapasiteettiselvityksen ja laskutuksen. Sen päälle rakennettiin portaali, joka on rajapinta markkinan kanssa. Kolmanneksi rakennettiin kaasudatahub, jossa tapahtuu vähittäismarkkinan taseselvitys.

”IT-järjestelmät oli toteutettava ketterillä menetelmillä, koska liikkuvia osia oli niin paljon. Tiina Niinimäki oli tässä IT-projektipäällikkönä aivan keskeisessä roolissa”, Rahkonen muistelee.

Gasumin siirtoliiketoiminnan ja myyntitoiminnan väliin oli rakennettu palomuuri vuoden 2019 alusta alkaen. Sensitiivinen markkinatieto ei enää kulkenut siirrosta myyntiin. Suomen Kaasunsiirtopalveluiden ja Gasumin johto tapasivat kuitenkin säännöllisesti vuoden 2019 loppuun asti varmistaakseen onnistuneen markkinan avaamisen ja uuden yhtiön käynnistymisen.

Markkina aukesi

Valmistautumassa markkinan avaamiseen.

 

Hetki Gasgrid Finlandin perustamisen ja kaasumarkkinan avaamisen jälkeen.

Sunnuntai 29.12.2019, kolme päivää kaasumarkkinan avautumiseen.

Ville Rahkosen puhelin soi. Asiakas soitti poikkeuksellisesti sunnuntaina, koska arvasi Villen olevan koneella.

”Yhtä hyvin olisimme voineet nautiskella kotona joulusuklaista, mutta Anni Nuppusen kanssa olimme tulleet töihin testaamaan vuodenvaihteessa käyttöön otettavia järjestelmiä. Ratkoimme siinä asiakkaan asian ja hän toivotti meille onnea, se tuntui vilpittömältä toivotukselta ja edesauttoi jaksamaan loppuun saakka”, Rahkonen muistelee.

Markkinan avaamisesta vastannut tiimi vietti uudenvuodenyön Kouvolan keskusvalvomossa, ja varmisti kaiken toimivan kuten pitää. Gasgrid Finlandin tuore toimitusjohtaja Olli Sipiläkään ei istunut rauhassa kotonaan aamukahvilla markkinan auetessa 1.1.2020 klo 7.

”Yön aikana perustimme Kouvolassa uuden siirtoverkkoyhtiön Gasgrid Finlandin, johon liitimme Gasumiin kuuluneet kaasunsiirtotoiminnot it-järjestelmiä myöten. Seitsemältä aamulla käynnistimme Balticonnectorin Inkoon kompressoriaseman ja kaasu alkoi virrata Suomenlahden alitse Gasgridin siirtoverkkoon. Pari tuntia myöhemmin uskalsin jo ottaa kupin kahvia Kouvolan valvomossamme”, Sipilä kertoo.

Jouni Haikarainen soitti puolestaan aamulla Gasumin Jyväskylän energiavalvomoon ja sai varmistuksen, että kaikki sujui hyvin.

Suomen kaasumarkkina avattiin onnistuneesti. Arto Rajala kuvasi 12.2.2020 Gasgrid Finlandin sidosryhmätilaisuudessa Finlandia-talolla kuinka ministeriön käytävillä oli alkuvuodesta näkynyt paljon ”Hangon keksejä”, koska markkinan avaaminen oli onnistunut yli odotusten.

Asiakkaiden kokemuksia

Helen Oy:n Vuosaaren yhteistuotantolaitos on suurimpia maakaasun käyttäjiä Suomessa. Siellä maakaasusta tuotetaan lämpöä ja sähköä. Koko Suomen maakaasun käytöstä siellä tapahtuu jopa kolmannes. Yhtiö valmistautui Suomen maakaasumarkkinan avaamiseen pitkään ja uskoi avaamisen johtavan maakaasun kilpailukyvyn paranemiseen ja siten ennen kaikkea mm. asiakkaille edulliseen kaukolämpöön.

”Avoimen markkinamallin käyttöönoton myötä monipuolistuneet kaasun hinnoittelurakenteet ovat varmasti vähintään nopeuttaneet markkinahintamuutosten heijastumista myös suomalaisen kaasunkäyttäjän kokemaan kaasun hintatasoon”, muotoilee Lauri Pirvola, Helen Oy:n johtava kaasumarkkina-asiantuntija.

Kaasun Baltia-Suomi spot-hintaindeksi Suomen markkinalle 2020, BGSI FI, EUR/MWh

Suomen markkina-alueen toteutuneisiin kaasuenergian pörssikauppoihin perustuvan hintaindeksin kehitys 1.1.–11.6.2020. Lähde: GET Baltic -kaasupörssi.

 

Kaiken kaikkiaan Helenin kokemukset markkinan avaamisesta ovat myönteisiä. Kaikki keskeisimmät avoimeen markkinaan liittyvät kokonaisuudet saatiin otettua käyttöön aikataulun mukaisesti ja markkina toimii tältä osin kuten oli suunniteltu. Toki kehitettävääkin jäi.

”Ajoittain uuden Viron, Latvian ja Suomen muodostaman markkina-alueen tiedonkulussa ja tasapuolisessa markkinatiedon jakamisessa on ollut haasteita, mutta myös näihin asioihin on luvattu jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota”, Pirvola toteaa.

Viron puolen kompressoriasema ei ollut markkinoiden avautuessa täysin valmis. Balticconnectorin kapasiteetti ei siten vielä markkinan avautuessa riittänyt vastaamaan markkinatoimijoiden välillä rivakasti alkaneeseen kaupankäyntiin.

”Nykyisellään Viron, Latvian ja Suomen muodostaman, uuden markkina-alueen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on tärkeää saada Balticconnectorin siirtokapasiteetti nostettua mahdollisimman nopeasti lähelle suunniteltua”, toteaa Pirvola.

Yksittäisenä detaljina Pirvola muistelee nyt jo hymyssä suin, kuinka kaasumarkkinan koko kasvoi yhdessä yössä 11 prosentilla ja yksikköhinnat laskivat saman verran. Tämä johtui siirtymisestä ylemmän lämpöarvon käyttöön markkinan avaamisen yhteydessä. Vastustamaton mittari kaasumarkkinan avaamisen onnistumiselle on avoimelle markkinalle osallistuvien markkinaosapuolten määrä. Balticconnectoria pitkin kaasua tuovia osapuolia on useita ja Imatran pisteelläkin useampi kuin yksi toimija.

Markkinatoimijoiden määrä Suomen avoimella kaasumarkkinalla 2020

”Seurasimme tiiviisti regulaation kehittymistä ja samalla jaoimme avointa markkinatietoa kumppaneidemme kesken. Vaikutti alusta saakka selvältä, että kaasu Balticconnectorissa tulee virtaamaan Suomen suuntaan”, kertoo yhtiön tukkuliiketoiminnasta vastaava johtaja Jānis Kalējs.Eräs uusista toimijoista Suomen markkinoilla on latvian suurin maakaasunmyyjä JSC Latvijas Gaze. Yhtiö aloitti valmistautumisen Suomen markkinalle tuloon jo vuonna 2018.

Jānis Kalējs kuvailee markkinan avautumisen ensihetkiä hektisiksi, mutta nostaa esiin Gasgrid Finlandin toimintatavan markkinan kehittämisessä yhdessä markkinatoimijoiden kanssa.

”Kaikkia markkinatoimijoita kuunnellaan ja yhtiö muokkaa kehitysstrategiaansa saamansa palautteen perusteella. Fantastista toimintaa.”

Myös Olli Sipilä kertoo saaneensa asiakkailta myönteistä palautetta yhteistyöstä ja avoimuudesta, joka rohkaisee jatkamaan tulevaisuudessa samalla toimintamallilla.

Kaasumarkkinoiden integraatio

Suomen, Viron ja Latvian siirtoverkonhaltijat sopivat aikeestaan luoda yhteiset kaasumarkkinat kesällä 2018. Kuvassa vasemmalta Janne Grönlund (Gasum Oy), Ville Rahkonen (Gasum Oy), Jouni Haikarainen (Gasum Oy), Herkko Plit (Baltic Connector Oy), Anni Sarvaranta (Baltic Connector Oy), Taavi Veskimägi (Elering AS), Zane Kotane (JSC Conexus Baltic Grid), Erkki Sapp (Elering AS), Janis Eisaks (JSC Conexus Baltic Grid), Kristians Porins (JSC Conexus Baltic Grid).

S
Samaan aikaan, kun Suomen markkinaa avattiin kilpailulle, kehitettiin yhteismarkkinaa Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Suomen, Viron ja Latvian siirtoverkonhaltijat sopivat aikeesta luoda yhteismarkkinat lokakuussa 2018 ja lopulta tariffittomasta kaasun siirrosta maiden välillä ystävänpäivänä vuonna 2019.

”Olimme Euroopan viimeisenä avaamassa kaasumarkkinaa, mutta yhteisen tariffialueen loimme ensimmäisten joukossa”, tiivistää Myötyri, joka on nykyisin Gasgrid Finlandin palveluksessa kaasumarkkina-asiantuntijana.

Euroopan tasolla poikkeuksellisen sopimuksen myötä maiden välisiltä rajoilta on poistettu siirtotariffi ja jokainen kaasua yhteismarkkinalle tuova shipper maksaa saman tariffin syöttöpisteestä riippumatta. Kaikki kaasun toimittajat, jotka ostavat kaasua rajalta, ovat samanarvoisessa asemassa.

”Poistamalla rajasiirtomaksut edistetään kaasukauppaa ja kilpailua alueella. Tällä hetkellä käydään keskusteluja siitä, miten Liettua saataisiin sopimukseen mukaan. Tällaisten sopimusten neuvottelu on varsin haastavaa” kertoo sopimusneuvotteluita Suomen puolelta vetänyt, nykyisin markkinan kehittämisestä vastaava johtaja Anni Sarvaranta Gasgrid Finlandista.

Viro ja Latvia ovat tariffivyöhykkeen lisäksi muodostaneet yhteisen tasealueen. Myös Gasgrid Finlandin tavoitteena on syventää integraatiota alueella kaasumarkkinan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Työ on vaativaa ja tarkoittaa laajamittaista toimintamallien harmonisointia ja kansainvälisiä sopimuksia, tarkkaa selvitys- ja suunnittelutyötä ja avointa dialogia markkinatoimijoiden kanssa.

”Kyllä lopulta näkisin visiona olevan yhden yhteisen eurooppalaisen likvidin kaasumarkkinan”, pohtii markkinaintegraatiotyötä Energiaviraston puolelta johtava Timo Partanen.

”Suomen ja Baltian maiden hanke alueellisten markkinoiden yhdistämiseksi on Euroopan unionin kaasudirektiivin mukainen ja sarjassaan tähän asti kunnianhimoisin”, summaa Arto Rajala TEM:istä.

Tästä eteenpäin

Suomen kaasumarkkina on avattu ja ensimmäiset askeleet alueelliseen markkinaintegraatioon on otettu. Mitä sitten seuraavaksi? Mitä muutamat tähän kirjoitukseen haastatellut asiantuntijat ajattelevat infrastruktuurihankkeista, markkinaintegraation jatkamisesta ja kaasujen tulevaisuudesta?

Varapääjohtaja Klaus-Dieter Borchardt, Euroopan komission energiapääosasto (DG ENER):

EU:n tavoitteena on hyvin toimiva likvidi markkina, joka tarjoaa toimitusvarmuutta ja sekä kuluttajille että yrityksille kaasua kilpailukykyiseen hintaan. DG ENER tukee myös Suomen ja Baltian alueellisen markkinan kehitystyötä, jonka tavoitteena on saada paras hyöty irti nykyisestä ja rakenteilla olevasta infrastruktuurista ja houkutella muuten pienelle markkinalle lisää kilpailua. EU:n tavoite olla hiilineutraali vuonna 2050 edellyttää kaikkien mahdollisten synergioiden hyödyntämistä. Komissio aikoo pian julkaista oman näkemyksensä tästä prosessista energiajärjestelmien integraatiota koskevassa strategiapaperissa.

Toimitusjohtaja Herkko Plit, Baltic Connector Oy:

Markkina on avattu onnistuneesti. Tulevana haasteena on pitää markkina toiminnassa ja hyödyntää kaasuinfraa energiamurroksessa. Kaasuverkosto yhdistettynä tekoälyyn tarjoaa käyttämättömän resurssin energian varastointiin. Infrainvestointi on tehty 50 vuodeksi sinä aikana fossiiliset kaasut tekevät tietä vedylle tai synteettisille kaasuille. Aurinko- ja tuulienergia voidaan elektrolyysin avulla muuttaa vedyksi ja jatkojalostaa synteettiseksi kaasuksi. Näin Pihtiputaan mummon aurinkopaneelit voivat tuoda virtaa kiinalaisen lastentarhan ipadeihin. Tulevaisuuden energiakentässä vedyllä on iso rooli.

Johtava asiantuntija Timo Partanen, Energiavirasto:

Näkisin tavoitteeksi sen, että meillä olisi yksi eurooppalainen kaasumarkkina, jolla olisi yksi todella likvidi pörssi. Sektori-integraatio, jossa kaasu, sähkö, vesi, telekommunikaatio ja kaukolämpö olisivat saman asian eri puolia. Erityisesti sähkö, kaasu ja kaukolämpö voisivat elää toisiaan täydentävinä. Tuulisähkön ylijäämällä voitaisiin tehdä kaukolämpöä tai tuottaa vesimolekyyleistä vetyä, jota varastoitaisiin kaasuinfraan. Vedystä voitaisiin tehdä biopolttoaineiden avulla synteettistä maakaasua korvaamaan fossiilista kaasua – keskieurooppalaisen kuluttajan kannalta ei ole teknisesti merkitystä kummalla talo lämpiää, mutta ilmastolle sillä on merkitystä. Balticconnector ja avautunut alueellinen markkina ovat kiinnostaneet myös muualla Euroopassa. Isompaa eurooppalaista kiinnostusta nähdään sitten, kun GIPL ja Baltic Pipe otetaan käyttöön ja markkinasta tulee aidosti eurooppalainen.

Toimitusjohtaja Taavi Veskimägi, Elering AS:

Euroopan kaasumarkkinan tulevaisuus on vihreissä kaasuissa ja päästöjen vähentämisessä. Siihen tarvitaan EU:n laajuista kaasujen alkuperäsertifiointia ja sitä tukevaa digitaalista alustaa. Kaasuverkosto, sen tarjoama joustavuus, vihreät kaasut ja sektorikytkentä auttavat irtautumaan hiilestä.

Markkinariskien ja energiakaupan liiketoimintayksikön johtaja Jouni Haikarainen, Gasum Oy (22.6.2020 alkaen Lahti Energia Oy:n toimitusjohtaja):

Suomen ja Baltian siirtoverkon alueen kaasumarkkina on pieni, eikä se asiakkaiden hiilineutraaliustavoitteiden takia ole kasvava. GIPL ei tuo tähän merkittävää muutosta. Markkinan avaaminen osui hyvin poikkeukselliseen aikaan: Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota ja lauha talvi aiheuttivat historiallisen alhaiset kaasun hinnat, jotka markkinan avaamisen myötä välittyivät asiakkaille saakka. Tämä kehitys todennäköisesti jatkuu. Kaasuverkkojen yhdistäminen ja yhteiset tasealueet ovat hyviä tavoitteita, mutta täyden hyödyn niistä saisi vasta, jos siirtoverkkoyhtiöt yhdistyisivät. Yhdistymisen haittana olisivat siirtomaksuihin tehtävät kompromissit.

Johtaja Jānis Kalējs, Latvijas Gaze:

Odotan Balticconnectorin täyttä kapasiteettia, jonka jälkeen näemme miten markkina kehittyy. Inčukalnsin maanalainen kaasuvarasto ja sitä koskevan regulaation kehitys vaikuttaa myös. Yhtenä tärkeimmistä asioista on Suomen, Viron ja Latvian yhteinen tasealue, jonka myötä voidaan puhua täydestä markkinaintegraatiosta, johon Liettuakin ehkä voisi aikanaan tulla mukaan. GIPL tarjoaa valmistuessaan myös fyysisen yhteyden länsieurooppalaiseen markkinaan, tällä hetkellähän kaasun hinta alueellamme jo heijastelee sikäläisiä indeksejä. Laajentuminen tarkoittaa sekä lisää kilpailua että uusia mahdollisuuksia. Myös rajatariffien harmonisointi on tärkeää, ettei kaasun hintaan kasaudu erilaisia entry- ja exit-tariffeja.

Toimitusjohtaja Olli Sipilä, Gasgrid Finland Oy:

Yhdistynyt ja avautunut kaasuinfrastruktuuri on iso mahdollisuus Suomelle. Sen avulla voimme siirtyä nopeammin, turvallisemmin ja kustannustehokkaammin hiilineutraaliksi. Me voimme kehittää vientiteollisuutta vihreiden ja synteettisten kaasujen ympärille. Teknologioiden avulla voimme sitoa päästöjä ja varastoida puhdasta sähköä kaasuina varautuen, kun ei tuule, paista tai sada. Suomi voi olla edelläkävijä markkinaehtoisessa muutoksessa. Meillä on hyvä yhteistyön henki eri sektoreiden välillä ja monia vahvoja yrityksiä menestymään megatrendissä. Avautunut kaasumarkkina on lisännyt asiakkaidemme kilpailukykyä. Gasgrid Finlandin avoin ja asiakaslähtöinen ote on saanut kiitosta. Kehitys on kuitenkin alussa ja alueellisten markkinoiden kehittämisessä on vielä paljon tekemistä. Kaasujen kilpailukyvystä on nyt huolehdittava ja säännöstön on tuettava alan innovaatioiden kasvamista.

Kuten yllä olevasta on luettavissa, kaasumarkkinan avaaminen on ollut iso, jopa vuosikymmenten mittainen urakka. Se osoittaa, että sinnikäs ja määrätietoinen työ johtaa lopulta tuloksiin. Kaasujen tulevaisuuskin on tekijöidensä käsissä.

Artikkelia varten on haastateltu seuraavia henkilöitä:

Timo Partanen, Energiavirasto

Meri-Katriina Pyhäranta, Energiavirasto

Buket Yüksel, Energiavirasto

Herkko Plit, Baltic Connector Oy

Arto Rajala, TEM

Jānis Kalējs, Latvijas Gaze

Jouni Haikarainen, Gasum Oy

Taavi Veskimägi, Elering AS

Klaus-Dieter Borchardt, Euroopan komissio

Lauri Pirvola, Helen Oy

Olli Sipilä, Gasgrid Finland Oy

Anni Sarvaranta, Gasgrid Finland Oy

Mika Myötyri, Gasgrid Finland Oy

Janne Grönlund, Gasgrid Finland Oy

Ville Rahkonen, Gasgrid Finland Oy

Lähteinä on käytetty lisäksi Euroopan unionin, ministeriöiden ja yhtiöiden tiedotteita ja verkkosivuja, uutismediaa sekä Antti Parpolan ja Veijo Åbergin teosta KAASUA! – Maakaasu ja Suomi 1974–2004.

Kirjoittaja: Tero Lehtinen / KREAB Oy

Gasgrid Finland Oy on valtionyhtiö, joka toimii järjestelmävastaavana kaasun siirtoverkonhaltijana Suomessa. Tehtävänämme on varmistaa turvallinen, kustannustehokas ja luotettava kaasunsiirto asiakkaillemme ja yhteiskunnalle.  Kehitämme aktiivisesti infrastruktuuriamme, palveluitamme ja kaasumarkkinaa edistääksemme tulevaisuuden hiilineutraalia energiajärjestelmää. Lue lisää: www.gasgrid.fi/

Gasgrid Finland on valtionyhtiö, joka toimii järjestelmävastaavana kaasun siirtoverkonhaltijana Suomessa. Tarjoamme asiakkaillemme turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa. Kehitämme aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti siirtoalustaamme, palveluitamme ja kaasumarkkinoita edistääksemme tulevaisuuden hiilineutraalia energia- ja raaka-ainejärjestelmää. Lue lisää: www.gasgrid.fi/

Jaa: