Kaasujen tulevaisuutta käsittelevän webinaarisarjamme toisessa osassa 15.10. esitettiin paljon hyviä kysymyksiä, joihin emme käytettävissä olleessa ajassa ehtineet paneutumaan. Nyt olemme koonneet kysymykset ja vastaukset tähän artikkeliin luettavaksenne. Lisäksi webinaari on nyt katsottavissa kokonaan tekstitettynä, eli suomenkielinen alkuosa on tekstitetty englanniksi ja englanninkielinen paneelikeskustelu on tekstitetty suomeksi. Toivomme myös mahdollisimman paljon vastauksia webinaarin palautekyselyymme osoitteessa https://www.lyyti.fi/questions/7ef614420d. Webinaarin kolmas osa on jo suunnitteilla.
Webinaaritallenne Kaasujen tulevaisuus – osa 2: Matkan alku on katsottavissa tästä linkistä.
Kysymyksiä ja vastauksia:
Onko teillä antaa käytännön esimerkkejä siitä, miten Gasgrid Finland voisi olla mukana sektori-integraatiossa ilman vaarantamatta neutraaliuttansa siirtoverkkoyhtiönä? Mitkä ovat sektori-integraation haasteet?
Sektorien integraatio on laaja aihe, joka voidaan ymmärtää monin tavoin. Yksi tapa tarkastella sektori-integraatiota on lähestyä sitä järjestelmän optimoinnin näkökulmasta. Tässä kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa on tärkeää tunnistaa haasteet ja esteet, jotka tällä hetkellä estävät tai hidastavat joustavampaa energiansiirtoa eri energiansiirtojärjestelmien, kuten kaasu- ja sähköalojen, välillä. Esimerkiksi koko energiajärjestelmän optimoinnista johtuen joissakin tapauksissa voi olla resurssitehokkaampaa siirtää energiaa sähkönä ja joissakin tapauksissa kaasuina. On myös tärkeää tunnustaa sääntely- tai lainsäädäntörajoitukset ja kehittää niitä joustavamman järjestelmän mahdollistamiseksi. Kun sektorit ja mahdollisesti erilaiset markkinat ovat integroimassa markkinoiden sääntöjen yhdenmukaistamista, on tarpeen selventää eri sidosryhmien vastuuta. Tämä kehitys kohti joustavampaa ja vihreämpää järjestelmää vaatii järjestelmällistä kehittämistä ja yhteistyötä eri siirtoverkonhaltijoiden, jakeluverkonhaltijoiden, asiakkaiden ja energian käyttäjien sekä sääntelyviranomaisten välillä, jotta ensin tunnistetaan integraation haasteet ja kehitetään sitten suunnitelma siitä, miten haasteet voitetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Gasgrid Finland voi olla mukana energia-alan kehityksessä ja esimerkiksi arvioida yhdessä muiden alojen osapuolten kanssa markkinamekanismien, sääntelyn, verotuksen jne. eroja ja vaikuttaa näiden kehityksen suuntaan, joka sallii enemmän energiajärjestelmän joustavuutta vaarantamatta. turvallisuutta, toimitusvarmuutta, puolueettomuutta ja asiakkaiden tarpeita. Lisäksi voimme Gasgridissä kehittää omat palvelumme ja järjestelmämme rajapinnat joustavammiksi ja ottaa huomioon sektorien integrointiin liittyvät tulevaisuuden tarpeet.
Miten tämän päivän bisneksestä päästään tulevaisuuteen, millä Gasgrid Finland tekee liiketoimintaa seuraavan viiden-kymmenen-15 vuoden päästä? Pystyykö Gasgrid Finland toimimaan kannattavasti esitetyllä strategialla? Siirtymäaika voi olla vaikea?
Kyllä se voi. Keskitymme markkinoiden kahteen ulottuvuuteen: nykyiseen ja tulevaan. Nykyisillä asiakaskeskeisillä markkinoilla tavoitteenamme on tehokkuus, luotettavuus ja ennustettavuus asiakkaillemme. Tämän pitäisi antaa meille mahdollisuus pitää tariffit asiakkaille kilpailukykyisellä tasolla, ja Gasgrid Finland pysyy kannattavana sääntelymallin mukaisesti.
Tulevia markkinoita ja alustaa tutkitaan ja kehitetään asteittain. Gasgrid Finlandilla on kykyä investoida tulevaisuuden markkinoiden kehittämiseen. Teemme tämän yhdessä nykyisten ja mahdollisesti uusien asiakkaiden kanssa. Olemme suunnitelleet tämän tekemisen tavalla, joka ei vaaranna nykyisiä asiakkaitamme ja liiketoimintaamme. Jos puhtaiden kaasujen tulevat markkinat kehittyvät hyvin tulevina vuosikymmeninä ja siirtoverkonhaltijoilla on siinä tärkeä rooli, tämä voi olla positiivisen kasvun mahdollistava tekijä. Epävarmuustekijöitä on, mutta siksi pidämme strategisesti tärkeänä kehityksen aloittamista varhaisessa vaiheessa yhdessä sidosryhmiemme kanssa.
Kuinka todennäköisenä näette, että pääsette vuoden 2035 visioonne?
Visiomme 2035 on ”Kaasut mahdollistavat hiilineutraalin yhteiskunnan – tarjoamme sille alustan”. Uskomme, että kunnianhimoinen Visio 2035 on mahdollista saavuttaa, mutta visio voi tuottaa laajan kirjon tuloksia. Kaasualustat ovat osa tulevaa energia- ja resurssijärjestelmää. Mutta kuinka tarkalleen, ei ole vielä määritelty. Mikä on parasta Suomessa, voi vaihdella Saksassa ja päinvastoin. Siksi meidän on aloitettava nyt yhdessä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Uskomme markkinaehtoisiin ja teknologianeutraaleihin ratkaisuihin ja pyrimme kehittämään Gasgridia ja kaasumarkkinoita tähän suuntaan.
Mikä on nykyinen H2-jae, joka sallitaan kaasuverkoissa? Onko mahdollista, että Gasgrid Finland rakentaa erillisen vetyverkon?
Tällä hetkellä yli 99% kaasuverkkoon siirretystä kaasusta on maakaasua ja alle 1% biokaasua. Maakaasu sisältää tyypillisesti alle 1% vetyä.
Aloitamme parhaillaan arviointeja ymmärtääksemme, mitkä korkeamman vetypitoisuuden seuraukset olisivat ja minkälaisia investointeja korkeampi vetypitoisuus edellyttäisi. Tämä arviointi on tehtävä erittäin huolellisesti, koska suurempi vetypitoisuus vaikuttaa järjestelmämme lisäksi myös asiakkaidemme järjestelmiin, prosesseihin ja laitteisiin, ja nykyiset järjestelmät on suunniteltu maakaasulle, jolla on vähän vetypitoisuutta.
Visiomme 2035 on ”Kaasut mahdollistavat hiilineutraalin yhteiskunnan – tarjoamme sille alustan”. Erilliset vetyverkot ovat yksi mahdollinen tapa viedä vety energia- ja raaka-ainejärjestelmiin tulevaisuudessa ja vaikuttaa energiajärjestelmien siirtymiseen hiilineutraaluuteen. Koska vetysiirtoverkkoja ei ole vielä olemassa ja tarve kehittää vetytaloutta on ilmestynyt suhteellisen nopeasti, markkinoiden ja sääntelyn kehittäminen on merkittävää. Tähän voi sisältyä myös joitain mukautuksia Gasgrid Finlandin potentiaalisen roolin määrittelyyn tulevaisuudessa vedyn suhteen, koska yhtiöllä on tällä hetkellä selkeästi määritelty tehtävä maakaasuverkon siirtoverkonhaltijana Suomessa. Gasgrid Finlandlla on kuitenkin erinomainen asiantuntemus ja kokemus kaasunsiirrosta, josta voi olla hyötyä myös vetyjärjestelmissä tulevaisuudessa. Kun olemme mukana kehittämässä polkua kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, olemme alkaneet arvioida vetyä ja muita puhtaita kaasujärjestelmiä koskevia mahdollisuuksia yhdessä asiakkaidemme, energia-alan sääntelyviranomaisten, päättäjien ja omistajien kanssa.
Mikä on biometaanin potentiaalinen tuotantokapasiteetti Suomessa?
Suomen biokaasuyhdistyksen mukaan tuotantokapasiteetti voi olla 4-7 TWh vuonna 2030 Suomessa. Teoreettinen maksimiarvo mädätystekniikalle on jopa 25 TWh/a ja nykyisillä logistiikka- ja tuotantoratkaisuilla tekninen taloudellinen potentiaali on noin 10 TWh/a.
Pystyykö kansallinen/eurooppalainen lainsäädäntö tukemaan kaasualan uutta tekniikkaa (biokaasu, teho-metaani, teho-vety) yhdenvertaisesti verrattuna akkutekniikoihin? Olen ymmärtänyt, että verolainsäädännössä on joitakin ongelmia tämän asian tarkastelemisessa? Esimerkiksi biokaasua verotetaan samalla tavalla kuin maakaasua vuodesta 2022 eteenpäin Suomessa. Eikö tämä aja energiakenttää käyttämään vetyä ja paristoja biokaasun ja synteettisen metaanin sijaan energian varastoinnissa? Mitkä ovat tai pitäisi olla eurooppalaisen H2-strategian keskeiset toimet vedynsiirron (ja tuotannon/kysynnän) suhteen?
Gasgrid tukee vahvasti markkinalähtöistä ja teknologianeutraalia lähestymistapaa uusien ratkaisujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. On kuitenkin tunnustettava, että uusien ratkaisujen mukauttaminen vaatii usein tukea, ennen kuin ratkaisuista voi tulla kannattavia ja kaikki varhaisessa toteutusvaiheessa näkyvät teknologiset haasteet on ratkaistu. Energiasektori käy parhaillaan läpi suurta muutosta, ja koska monet asiat muuttuvat samanaikaisesti, on mahdollista, että sääntelyn ja muiden ohjausmekanismien hallinnassa on joitain haasteita. Siksi on mahdollista, että joissakin tapauksissa teknologianeutraali lähestymistapa ei välttämättä aina toteudu, riippuen ohjausmekanismien joukosta, jota sovelletaan tiettyyn energian tarjoajaan tai tekniikkaan. Teknologianeutraalin ja markkinalähtöisen lähestymistavan täyttämiseksi on tärkeää käydä usein ja avointa keskustelua energia-alalla yleensä sekä päättäjille ja sääntelyviranomaisille.
Jos uusiutuvien energialähteiden (tuuli ja aurinko) osuus koko sähköntuotannossa kasvaa merkittävästi, se tarkoittaisi sähkön hintojen vaihtelua. Tämä tarkoittaa, että hinnat olisivat hyvin alhaiset kun on sopivia sääolosuhteet vallitsevat, mutta korkeat silloin, kun tuuli- ja aurinkoenergiaa ei ole saatavilla. Voiko vetytekniikka sopeuttaa ”vetyjen tuottamiseen” hintariippuvaiseksi (esim. käynnistää tai sammuttaa prosessit suhteessa hintoihin)?
Kun kapasiteetiltaan vaihtelevia uusiutuvia energialähteitä lisätään energiajärjestelmässä, energiajärjestelmän joustavuutta on lisättävä. On mielenkiintoista seurata P2X-teknologioiden (esim. vedyn tuotannon) kehitystä siitä, voiko vedyn tuotanto tarjota tarvittavaa joustavuutta järjestelmään.
Teollisuuslaitoksen CAPEX on kuitenkin tyypillisesti merkittävässä roolissa prosessin kannattavuutta laskettaessa. Capexin takaisin maksamiseksi ja investoinnin tuoton saamiseksi monet teolliset tuotantoprosessit vaativat suuria vuosittaista toimintatunteja. Tämä riippuu tietenkin capexin ja aukiolotuntien lisäksi monista muista tekijöistä, kuten tässä tapauksessa sähkön hinnasta ja vedyn arvosta. Vedyn tuotannon osalta jää nähtäväksi, millaiset liiketoimintamahdollisuudet ovat toteuttamiskelpoisia ja mitkä ovat parhaat tavat käyttää vedyn tuotantolaitosta sekä taloudelliselta että tekniseltä kannalta.
Kaasut polttoaineina voivat kuitenkin niiden alkuperästä riippumatta tarjota järjestelmään joustavuutta, koska ne tarjoavat luotettavan toimitusvarmuuden, ja energiantuotanto kaasulla on helppoa ja nopeaa säätää tarpeen mukaan. Kaasumoottoreiden, kattiloiden ja turbiinien käynnistys tai sulkeminen ja kapasiteetin säätäminen on mahdollista lyhyelläkin varoitusajalla. Lisäksi kaasujen energiasisältö on tyypillisesti korkea, joten niitä voidaan varastoida joko jossain määrin putkistoihin tai nesteytettynä erillisiin kaasuvarastoihin.
Kun energiansaannin vaihtelevuus kasvaa, energiamarkkinoiden on sopeuduttava muutoksiin. Tulevaisuudessa on mahdollista, että ratkaisut, joilla on kyky tarjota joustavuutta ja kapasiteetin muutoksia lyhyillä vasteajalla, ovat arvokkaita.
Voisitteko selittää mitä tarkoittaa power to x?
Power to X on terminä sateenvarjo, joka kattaa useita teknologioita. Power viittaa sähköön ja x erilaisiin tuotteisiin. Tuotteet voivat olla esimerkiksi vetyä, synteettisiä polttoaineita, kuten metaania tai muita hiilivetyjä (esim. liikennepolttoaineita) tai kemikaaleja.
Power to x -teknologiat käyttävät sähköä elektrolyysiin, jolla voidaan tuottaa vetyä vedestä. Hiilen lähde tarvitaan, jos halutaan tuottaa esim. metaania (CH4), joka sisältää vedyn lisäksi myös hiiltä. Usein mainittu hiilen lähde on hiilidioksidi (CO2), jota voidaan ottaa talteen teollisista prosesseista tai ilmasta ja käyttää nk. CCU-teknologialla. Hiiltä voidaan johtaa myös muista lähteistä, kuten bio- tai jätepohjaisista vaihtoehdoista. Lopuksi tarvitaan vielä synteesi- tai jalostusvaihe, jotta vedystä ja hiilestä voidaan valmistaa haluttu tuote, esimerkiksi metaani.
Mikä on Nesteen puhdistamosta peräisin olevan hiilidioksidin puhtaus ja millaista CO2 -käsittelyä tarvitaan ennen kuin tätä virtaa käytetään P2X-prosessissa?
Emme valitettavasti voi vastata Nesteen toimintaan liittyvään kysymykseen.
Tässä kaikki tältä erää, pidetään yhteyttä, uutiskirjeemme ja tiedotteemme voi tilata täältä: https://gasgrid.fi/yhteystiedot/#uutiskirje-tiedotteet
