Vuosi lähenee loppuaan ja Suomen kaasumarkkinan avaamisesta on kulunut kohta vuosi. 2020 on pitänyt sisällään monia kehitysprojekteja markkinakehityksen saralla ja kehittäminen jatkuu aktiivisena.
Seuraavassa tiivistelmä kaasumarkkinan ajankohtaisista asioista:
- Gasgrid Finland julkaisee vuoden 2021 siirto- ja palveluhinnaston 30.11.2020
- Gasgrid Finland Oy:lle on vahvistettu liittämisen ehdot ja kehittämisvelvollisuuden soveltamiselle on määritetty soveltamisperiaatteet Suomen siirtojärjestelmään
- Muistutus markkinaosapuolille: Gasgrid Finland järjestää yhdessä Viron, Latvian ja Liettuan siirtoverkonhaltijoiden kanssa kuulemisen koskien alueellisen kaasumarkkinan kehittämistä – kuuleminen päättyy 8.12.
- Gasgrid Finland julkaisee uuden version Kaasunsiirron säännöistä 1.12.2020
- GET Baltic tarjoaa kapasiteetin jälkimarkkina-alustan Suomessa joulukuun alusta alkaen – alusta toimii vaihtoehtona Gasgrid Portaalin kapasiteettioikeuksien siirtotoiminnolle
- Liettuan ja Puolan välinen GIPL-putkihanke etenee – Liettuan ja Puolan siirtoverkonhaltijat järjestävät markkinakyselyn koskien GIPLissä tarjottavien siirtopalvelujen kehittämistä
Gasgrid Finland julkaisee vuoden 2021 siirto- ja palveluhinnaston 30.11.2020
Gasgrid Finland julkaisee vuoden 2021 siirto- ja palveluhinnaston maanantaina 30.11.2020, jota sovelletaan 1.1.2021 alkaen. Siirto- ja palveluhinnasto on voimassa tariffivuoden ajan, eli 1.1.-31.12.2021. Maakaasumarkkinalain mukaisesti Gasgrid Finland järjestelmävastaavana siirtoverkonhaltijana asettaa siirtomaksut Suomen sisäisiin syöttö- ja ottopisteisiin. Vuoden 2020 ja 2021 osalta maakaasujärjestelmän ulkomaan yhteyksien siirtomaksut asettaa Energiavirasto. Gasgrid Finlandin siirto- ja palveluhinnasto sisältää kaasun siirtohintojen lisäksi tasepoikkeamamaksujen laskentamenetelmät, kapasiteetin ylitysmaksun sekä keskitetyn tiedonvaihdon hinnat. Lisäksi hinnastossa on laskentaesimerkkejä hinnaston käytön helpottamiseksi.
Suomessa sovelletaan postimerkki-viitehintamenetelmää, jossa syöttö- ja ottopisteiden välinen etäisyys tai tekninen siirtokapasiteetti eivät vaikuta syöttö- tai ottokapasiteettimaksun yksikköhintaan, vaan syöttö- tai ottokapasiteetin hinta on sama kaikissa syöttö- tai ottopisteissä.
Vuoden 2021 siirto- ja palveluhinnastosta tiedotetaan erikseen maanantaina 30.11.2020.
Gasgrid Finland Oy:lle on vahvistettu liittämisen ehdot ja kehittämisvelvollisuuden soveltamiselle on määritetty soveltamisperiaatteet Suomen siirtojärjestelmään
Energiavirasto on syyskuussa 2020 vahvistanut siirtoverkonhaltija Gasgrid Finland Oy:lle liittämisehdot. Vahvistetut ehdot ovat nähtävissä Gasgrid Finlandin verkkosivuilla: https://gasgrid.fi/kaasumarkkinat/lainsaadanto-ja-regulaatio/
Gasgrid Finland on määrittänyt kehittämisvelvollisuuden soveltamisperiaatteet, joiden perusteella yksittäistapauksien arviointi on mahdollista toteuttaa avoimesti ja läpinäkyvästi markkinoiden kokonaishyöty huomioiden. Sovellettaessa kehittämisvelvollisuuta siirtoverkonhaltija vastaa kehittämisestä aiheutuvista kustannuksista. Sen sijaan liittämisvelvollisuuden mukaisessa tapauksessa liittyjä vastaa kaikista liittymän rakentamiseen liittyvistä kohtuullisista kustannuksista.
Järjestelmävastuuseen kuuluvan kehittämisvelvollisuuden tavoitteena on turvata maakaasumarkkinalain 1 §:n tavoitesäännöksen mukaisesti edellytykset tehokkaasti toimiville maakaasumarkkinoille. Velvollisuus merkitsee, että maakaasumarkkinoiden toimivuutta tulee tarkastella maakaasumarkkinoiden kokonaisuuden sekä kokonaisedun näkökulmasta. Toiminnassa järjestelmävastaavan tulisi siten tehdä yksittäistapauksissa ratkaisunsa maakaasumarkkinoiden toimivuuden kokonaisedun näkökulmasta. Tällaisessa tilanteessa yksittäisen markkinaosapuolen intressi ei voi syrjäyttää maakaasumarkkinoiden toimivuuden laajasti käsittävää intressiä.
Siten, järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan kehittämisvelvollisuus on sovellettavissa tapauksissa, joissa uusi liittymä tuo todistettavasti lisähyötyä koko Suomen maakaasumarkkinalle suhteessa nykyinfrastruktuuriin. Yhtä lailla kehittämisvelvollisuutta voidaan soveltaa tapauksissa, joissa uusi liittymä edesauttaa siirtoverkonhaltijalle laissa asetettujen vaatimusten täyttymistä.
Siirtoverkonhaltija toteutti kehittämisvelvollisuuden soveltamisperusteiden määrittämisen yhteydessä selvityksen, jossa arvioitiin muualla Euroopassa käytössä olevia toimintamalleja, joilla siirtoverkonhaltija kehittää kaasujärjestelmää parantaakseen markkinan toimintaa ja palveluita kaasun käyttäjille. Selvitystyön tuloksena siirtoverkonhaltija on havainnut seitsemän osa-aluetta, joita arvioidaan jatkossa Suomen siirtojärjestelmän yksittäisissä kehittämistarpeissa. Kehittämisvelvollisuuden soveltamisen osa-alueet tuottavat siirtoverkonhaltijalle tiedon siitä, kuinka paljon siirtoverkonhaltijan on perusteltua investoida yksittäiseen hankkeeseen siten, että investointi noudattaa siirtoverkonhaltijalle asetettua kehittämisvelvollisuutta ja kasvattaa Suomen maakaasumarkkinan kokonaishyötyä.
Kehittämisvelvollisuuden soveltamisen osa-alueet:
- Toimitusvarmuusasetuksen mukainen N-1
N-1 laskennassa suurin yksittäinen infrastruktuurin komponentti poistetaan käytöstä ja jäljelle jäävää siirtokapasiteettia verrataan arvioituun kysyntähuippuun. Suomen siirtoinfrastruktuurin suurin yksittäinen komponentti on DN1000 tuloputki Venäjältä Suomeen.
Tavoitearvo 100 %; nykyarvo 165 %
- Residual Supply Index, RSI
RSI-indeksi kuvaa markkinan toimitusvarmuutta laajemmin kuin toimitusvarmuusasetuksen mukainen N-1. RSI-indeksillä voidaan hahmottaa kaupallisen markkinan toimintaa arvioimalla markkinan hankintalähteiden lukumäärää ja näiden kokoluokkaa suhteessa arvioituun kokonaiskysyntään.
Tavoitearvo 110 % (ACER); nykyarvo 87 %;
- Siirtoverkon kriittiset pisteet (toimitusvarmuus)
Suomen siirtojärjestelmässä on putkiosuuksia, joissa mahdollinen häiriö aiheuttaa alueellisen toimitusongelman. Siirtoverkon kriittiset pisteet osa-alue arvioi uuden syöttöpisteen tuomaa toimitusvarmuudellista lisähyötyä markkinalle huomioiden sen sijainnin ja kapasiteetin suhteessa muihin jo olemassa oleviin syöttöpisteisiin ja kaasun käyttöpisteisiin. Uuden syöttöpisteen tuomaa lisähyötyä arvotetaan arvioimalla syöttöpisteen kautta toimitettavan toimitusvarmuuskaasun määrä.
- Vaikutukset kaasunkäyttäjien kustannuksiin
Kehittämisvelvollisuuden tätä osa-aluetta voidaan soveltaa uudelle alueelle rakennettavaan yhdysputkeen, mikäli kyseisen yhdysputken varrelle liittyy uusia kaasun käyttökohteita, joiden kaasunkäytön tuoma siirtotariffin alenema aiheuttaa markkinalle kokonaishyötyä.
Arvioidaan uusiin liittymissopimuksiin perustuen
- Kilpailu markkinoilla (HHI indeksi)
Hinnaltaan kilpailukykyisen kaasun saatavuutta voidaan edistää varmistamalla riittävä kilpailu markkinalla. Tässä olennaisena tekijänä on välttää markkinoiden liiallista keskittymistä. Markkinoiden keskittymistä voidaan mitata ns. Herfindahl-Hirschmann Indeksillä (HHI).
Ensisijaisesti laadullinen tekijä
- Markkinoiden kehittyminen pitkällä tähtäimellä
Uuden liittymän vaikutusta on tarpeen arvioida myös kaasumarkkinoiden pitkän aikavälin kehityksen näkökulmasta. Erityisesti on arvioitava edistääkö uusi liittymä kaasujen käyttöä ja infrastruktuurin säilymistä ja siten tuottaa hyötyä kaasuinfrastruktuurin nykyisille käyttäjille.
Ensisijaisesti laadullinen tekijä
- Järjestelmävastaavan tasehallinnan palveluiden kehittyminen
Tasehallintapalveluiden riittävän laaja tarjonta mahdollistaa markkinalle välillistä kustannushyötyä, ja siten uuden liittymän tuomaa lisähyötyä tulee arvioida myös tasehallintapalveluiden kehittymisen kautta.
Ensisijaisesti laadullinen tekijä
Gasgrid Finland noudattaa avoimuutta verkoston kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Siirtoverkonhaltija tulee pyytämään markkinaosapuolilta lausuntoa tapauksissa, joissa siirtoverkonhaltija näkee velvollisuudekseen soveltaa kehittämisvelvollisuutta. Lausuntopyynnöllä halutaan selvittää uuden liittymän tuomaa lisähyötyä markkinaosapuolien palveluihin. Lausuntopyynnön lisäksi siirtoverkonhaltija julkaisee markkinalle kehittämisvelvollisuuden puitteissa suunniteltujen investointien kustannusarviot sen jälkeen, kun liittymisestä on allekirjoitettu liittymissopimus.
Muistutus markkinaosapuolille: Gasgrid Finland järjestää yhdessä Viron, Latvian ja Liettuan siirtoverkonhaltijoiden kanssa kuulemisen koskien alueellisen kaasumarkkinan kehittämistä – kuuleminen päättyy 8.12.
Siirtoverkonhaltijat Amber Grid, Conexus Baltic Grid, Elering ja Gasgrid Finland järjestävät yhteisen kuulemise koskien alueellisen kaasumarkkinan kehittämistä. Kuuleminen koskee aiheita, jotka kattavat alueellisen kaasumarkkinamallin kehittämisen seuraavia askeleita sekä kaasumarkkinan toimintaperiaatteiden yhdenmukaistamisen. Kuulemisaikaa on 8.12. klo 23:59 saakka.
Kuuleminen on toteutettu kyselymuodossa. Dokumentti löytyy täältä: https://www.lyyti.fi/questions/93ccd27539
Gasgrid Finland järjesti yhdessä Baltian siirtoverkonhaltijoiden kanssa webinaareja sekä workshopeja koskien alueellisen kaasumarkkinan yhdentymistä. Workshopien tallenne ja materiaalit löytyvät täältä: https://gasgrid.fi/kaasumarkkinat/kaasumarkkinoiden-integraatio/#webinaarit
Alueellisen kaasumarkkinan yhdentymisen tavoitteena on kehittää hyvin toimivat, toimitusvarmat, luotettavat, kustannustehokkaat, vaatimustenmukaiset, avoimet ja syrjimättömät Suomen ja Baltian maiden kaasumarkkinat, joilla on tehokas hallintamalli ja palvelut, jotka täyttävät markkinaosapuolten vaatimukset. Siksi markkinaosapuolten näkemykset ovat erittäin tärkeitä. Vastaanotettuja lausuntoja käytetään pohjana tulevaisuuden markkinakehityksen priorisointiin Suomen ja Baltian maat kattavalla kaasumarkkina-alueella sekä päivitettäessä yhteisten markkinoiden kehittämissuunnitelmaa.
Suomen ja Baltian alueen siirtoverkonhaltijat järjestävät vuoden 2021 alussa yhteisen työpajan, jossa käydään läpi kuulemisen tulokset sekä ehdotettu kehittämissuunnitelma alueen markkinaosapuolten kanssa.
Gasgrid Finland julkaisee uuden version Kaasunsiirron säännöistä 1.12.2020
Gasgrid Finland julkaisee uuden version Kaasunsiirron säännöistä 1.12.2020. Sääntömuutokset astuvat voimaan 1.1.2021. Tällä hetkellä sovelletaan Kaasunsiirron sääntöäjen versiota 1.2. Uuden version 2.0. muutokset koskevat pitkälti vuoden aikana tehtyjä päivityksiä Energiaviraston vahvistamiin kaasumarkkinan ehtoihin. Gasgrid julkaisee uudesta sääntöversiosta puhtaan version sekä muutosversion, jotta sääntödokumenttiin tehdyt muutokset on helpompi tunnistaa. Sääntöjen julkaisemisesta tiedotetaan erikseen. Suomenkielisen version lisäksi epävirallinen englanninkielinen versio ’Rules for Gas Transmission’ päivitetään ajan tasalle.
GET Baltic tarjoaa kapasiteetin jälkimarkkina-alustan Suomessa joulukuun alusta alkaen – alusta toimii vaihtoehtona Gasgrid Portaalin kapasiteettioikeuksien siirtotoiminnolle
GET Baltic tarjoaa kapasiteetin jälkimarkkina-alustan Suomen markkina-alueelle 1. joulukuuta 2020 alkaen. Rekisteröityminen kapasiteetin jälkimarkkina-alustalle on jo nyt mahdollista. GET Balticin kapasiteetin jälkimarkkina-alusta toimii vaihtoehtoisena paikkana kapasiteettioikeuksien siirtämiselle. Gasgrid Finlandin Portaalin kautta on edelleen mahdollista tehdä kapasiteettioikeuksien siirtopyyntöjä.
Lisätietoja GET Balticin kapasiteetin jälkimarkkina-alustan säännöistä, toimintaperiaatteista sekä maksuista löydät täältä: https://www.getbaltic.com/en/sevices/secondary-capacity-trading-platform/
Liettuan ja Puolan välinen GIPL-putkihanke etenee – Liettuan ja Puolan siirtoverkonhaltijat, Amber Grid ja Gaz System, järjestävät markkinatutkimuksen koskien GIPLissä tarjottavien siirtopalvelujen kehittämistä
Liettuan ja Puolan siirtoverkonhaltijat, Amber Grid ja Gaz System järjestävät ei-sitovan markkinatutkimuksen tavoitteena kartoittaa markkinanäkymää uusien siirtopalvelujen kehittämisestä Liettuan ja Puolan markkinat yhdistävässä GIPL-yhteenliitäntäpisteessä. Vastaamisen määräaika on 7.12.2020.
Amber Grid ja Gaz System uskovat, että toimitusvarmuuden lisäämisen lisäksi GIPL-projektilla on suuri kaupallinen potentiaali ja se voi tarjota merkittävää taloudellista arvoa markkinatoimijoille tukien kilpailukykyisten energiamarkkinoiden kehitystä alueella ja edistäen alueellisten kaasumarkkinoiden yhdentymistä. Liettuan ja Puolan siirtoverkonhaltijat selvittävät mahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa GIPL:n kaupallista käyttöä ja maksimoida sen myönteiset taloudelliset vaikutukset.
Siirtoverkonhalitjoiden mukaan GIPL-projektin käyttöönotto suunnitellaan siten, että GIPL on toiminnssa kalenterivuodesta 2022 lähtien. Siirtoverkonhaltijoiden markkinatutkimuksen kattama kokonaiskausi on kaasuvuodesta 2022/2023 alkaen aina seuraaviin 15 kaasuvuoteen saakka ja tutkimuksessa siirtoverkonhaltijat keskittyvät erityisesti GIPL-yhdyspisteen hinnoitteluun sekä kapasiteetin jakomenetelmiin. Markkinatutkimuksen avulla on mahdollsita arvioida myös uuden kapasiteetin kysyntä Puolan ja Liettuan siirtojärjestelmissä, jotka ovat käytettävissä GIPL:n rakentamisen seurauksena, eli 274 000 Nm3/h (2,4 mrd m3 vuodessa) Puolasta Liettuan suuntaan ja 217 000 Nm3/h (1,9 mrd m3 vuodessa) Liettuasta Puolan suuntaan.
Lisätietoja markkinatutkimuksesta löydät täältä: https://www.ambergrid.lt/en/news/pressrelease/launching-of-non-binding-market-survey-for-development-of-services-for-new-transmission-capacity-in-the-gas-interconnection-poland-lithuania-gipl
Gasgrid Finland Oy on valtionyhtiö, joka toimii järjestelmävastaavana kaasun siirtoverkonhaltijana Suomessa. Tarjoamme asiakkaillemme turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa. Kehitämme aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti siirtoalustaamme, palveluitamme ja kaasumarkkinoita edistääksemme tulevaisuuden hiilineutraalia energiajärjestelmää. Lue lisää: www.gasgrid.fi/
