Ajankohtaista / Suomen kaasumarkkinat selkokielellä

Suomen kaasumarkkinat selkokielellä

Suomen kaasumarkkina avautui kilpailulle vuoden 2020 alussa. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön uusi markkinamalli, joka loi kaupalliset toimintamallit kaasun siirtoliiketoiminnalle. Meillä ei olisi kaasumarkkinaa ilman siirtoalustaa, jonka keskeisiä komponentteja ovat korkeapaineinen siirtoputkisto sekä kompressoriasemat, joiden avulla kaasua saadaan markkinan tarpeiden mukaisesti siirrettyä putkistoa pitkin. Suomen siirtoverkon pituus on yhteensä noin 1 300 km (kuva 1). Suurin osa on maaputkea, mutta vuonna 2020 Suomen ja Viron siirtoputkistot yhdistävän Balticconnector-putken myötä Suomen puolella on lisäksi noin 39 km meriputkea. Suomessa kompressoriasemat sijaitsevat Imatralla, Kouvolassa, Mäntsälässä ja Inkoossa. Siirtoalusta luo puitteet siirtoliiketoiminnalle ja siirtoliiketoiminta mahdollistaa tasapuolisen ja syrjimättömän pääsyn markkinatoimijoille käyttää Suomelle tärkeää kaasuinfrastruktuuria. Gasgridin vision mukaisesti kaasut mahdollistavat hiilineutraalin yhteiskunnan – me tarjoamme sille alustan​.

Kuva 1. Suomen kaasunsiirtoverkosto.

Suomessa sovellettavaa markkinamallia kutsutaan syöttö-otto-järjestelmäksi, joka on laajasti käytössä Euroopassa EU-lainsäädännön asettamien velvoitteiden mukaisesti. Syöttö-otto-järjestelmän perusajatus on se, että kaasu syötetään sisään markkina-alueelle syöttöpisteiden kautta (esimerkiksi Imatran syöttöpiste) ja otetaan markkina-alueelta ulos ottopisteiden kautta (esimerkiksi pisteet, joissa kaasu poistuu putkesta kaasun käyttäjille). Saadakseen kaasun syötettyä Suomen kaasujärjestelmään tai otettua Suomen kaasujärjestelmästä, markkinaosapuolen on varattava syöttö- tai ottokapasiteettia. Siirron edellytyksenä on, että markkinaosapuoli ostaa Gasgridiltä syöttökapasiteettia. Kun kaasuenergia on Suomen markkina-alueella, markkinaosapuoli voi myydä kaasuenergian markkina-alueen sisällä toiselle osapuolelle. Yhtä lailla toinen markkinaosapuoli voi ostaa maahantuojan tuoman kaasuenergian. Markkina-alueen sisällä tehtäviä kaasuenergiakauppoja varten ei tarvitse varata kapasiteettia. Kaasuenergian omistajuus markkinaosapuolelta toiselle vaihtuu nk. virtuaalisessa kauppapaikassa, joka on käytännössä Gasgridin ylläpitämä energianhallintajärjestelmä. Jos kaasuenergia menee loppukäyttöön, eli käytännössä otetaan markkina-alueelta ulos, tulee markkinaosapuolen ostaa Gasgridiltä ottokapasiteettia. Koska kaasuenergian omistajuus voi vaihtua markkina-alueen sisällä, syöttö- ja ottokapasiteettia varaavat markkinaosapuolet eivät välttämättä ole samoja.

Kuva 2. Syöttö-otto -järjestelmä.

Syöttö-otto -järjestelmän periaatetta voisi verrata osakkeiden kaupankäyntiin kauppahallissa. Osakekauppias maksaa tietyn summan päästäkseen sisään kauppahalliin, jossa on muitakin osakekauppiaita. Kun kauppias on päässyt halliin sisään, tämä käy kauppaa osakkeilla. Mitä enemmän osakkeita kauppias haluaa tuoda kauppahalliin myytäväksi, sitä enemmän syöttökapasiteettia tämän tulee ostaa. Kaasumarkkinassa tämä vastaa kaasun maahantuontia. Kauppias voi joko muuttaa osakkeet rahaksi myymällä tai poistua hallista osakkeiden kanssa näitä ostamalla. Mikäli kauppias poistuu hallista uusien osakkeiden kanssa, tämän on maksettava ottokapasiteettimaksu. Mitä enemmän osakkeita kauppias haluaa viedä hallista, sitä enemmän ottokapasiteettia tämän on ostettava. Hallista poistuminen vastaisi kaasumarkkinassa maastavientiä tai kaasuenergian loppukäyttöä. Osakekauppiaan tavoite voi myös olla saada tuomansa osakkeet myydyksi vaihtaen osakepaperit rahaksi tai osakekauppias voi tulla halliin ilman osakkeita tavoitteena ostaa osakkeita itselleen. Näissä tilanteissa kauppias maksaa syöttökapasiteetista tai ottokapasiteetista – ei molemmista. Osakkeiden muuttaminen rahaksi vastaisi kaasuenergian myyntiä virtuaalisessa kauppapaikassa.

Kaasumarkkinoilla puhutaan usein myös nominaatioista, joita vaaditaan tietyissä syöttö- ja ottopisteissä, jotta tiedämme minkä verran pisteen läpi virranneesta kaasusta kullekin markkinaosapuolelle kuuluu. Jos saman syöttö- tai ottopisteen kautta tuo kaasua maahan useampi markkinaosapuoli, ei pelkän mittaustiedon perusteella ole mahdollista sanoa minkä verran kaasua kukin osapuoli on siirrättänyt. Tarvitaan nominaatioita, eli ilmoituksia markkinaosapuolen tarpeesta saada kaasua siirrätetyksi. Kapasiteettivarauksen ja nominaation luonnetta voi havainnollistaa bussivertauksella: henkilö voi varata bussista kapasiteettia 20 paikan verran ja maksaa siitä tietyn hinnan. Nämä paikat ovat henkilölle varattuna. Bussiyhtiö tarvitsee tarkan tiedon henkilömäärästä viimeistään päivää ennen bussimatkaa. Vaikka henkilö on varannut 20 paikkaa, todellinen henkilömäärä voi olla 17. Todellisen henkilömäärän ilmoittaminen vastaa nominaatiota. Bussiyhtiö ei palauta varausmaksua, mutta henkilö voi myydä ylimääräisen kapasiteetin (3 paikkaa) eteenpäin. Vastaavat lainalaisuudet pätevät myös kaasumarkkinoilla.

Gasgrid tarjoaa markkinaosapuolille kapasiteettituotteita, joista merkittävin osa Gasgridin liikevaihdosta muodostuu. Kapasiteettituotteet ovat siten hyvin tärkeä osa siirtopalveluita ja -liiketoimintaa. Kapasiteettituotteiden hankinta on kapasiteettia varaaville markkinaosapuolille, eli shippereille, optimointia. Koska Gasgrid toimii järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan roolin myötä monopoliasemassa, siirtopalvelujen tarjoaminen on vahvasti reguloitua liiketoimintaa. Kansallinen lainsäädäntö sekä EU-tason regulaatio asettavat vaatimuksia mm. markkinaosapuolille tarjottaville kapasiteettituotteille. Kapasiteettituotteiden hinnoittelumekanismi on periaatteiltaan yksinkertainen – lyhyempikestoisten kapasiteettituotteiden hinta perustuu pitkäkestoisimman tuotteen, eli vuosikapasiteettituotteen, hintaan hinnastossa julkaistujen hintakertoimiin perustuen. Esimerkiksi vuoden 2021 hinnastossa päiväkapasiteettituotteen hintakerroin oli 1,5 tarkoittaen, että päiväkapasiteetin hinta on 1,5 x vuosikapasiteettituotteen hinta.

Jos yhden megawattitunnin siirtäminen maksaa reilut neljä euroa, kuinka paljon energiaa yksi megawattitunti oikeastaan onkaan? Yleisesti ottaen 1 MWh energiaa kuluu noin 150 tunnin saunomisella. Jääkaappi puolestaan voi olla päällä 3 vuoden ajan ennen kuin tämä on kuluttanut 1 MWh verran energiaa. Vuonna 2021 Suomen kaasumarkkinoilla huippukulutuspäivänä kaasua käytettiin lähes 180 000 MWh. Saunavertaus ei tässä ole enää järkevä, sillä saunan tulisi olla päällä lähes 3 100 vuotta ennen kuin kiuas olisi käyttänyt tämän energiamäärän. Realistisempana vertauksena 180 000 MWh vastaa noin 9 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Kaasun tärkeyttä osana suomalaista yhteiskuntaa kuvaa hyvin se, että kaasua käytettiin Suomessa vuonna 2021 yhteensä noin 25,1 TWh, mikä on 25 100 000 MWh. Tämä vastaa noin 1 255 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Jotta meillä olisi lämpimät kotitaloudet kylminä talvipäivinä ja raaka-ainetta teollisuustuotannolle, pidämme huolta siitä, että meillä on kilpailulle avoin, toimiva ja kestävä kaasumarkkina, sekä turvallinen, luotettava ja toimitusvarma siirtoinfrastruktuuri.

Blogin kirjoittaja on Gasgridin kaasumarkkinoiden kehityspäällikkö Mika Myötyri.

Gasgrid Finland Oy on valtionyhtiö, joka toimii järjestelmävastaavana kaasun siirtoverkonhaltijana Suomessa. Tarjoamme asiakkaillemme turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa. Kehitämme aktiivisesti ja asiakaslähtöisesti siirtoalustaamme, palveluitamme ja kaasumarkkinoita edistääksemme tulevaisuuden hiilineutraalia energia- ja raaka-ainejärjestelmää. Lue lisää: www.gasgrid.fi/

Jaa:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Share on print

Testaamme vikabanneria