Syksy on edennyt jo pitkälle ja kaasumarkkinoilla on tapahtunut ja tapahtumassa suuria muutoksia. Haminan LNG-terminaali aloitti kaupallisen toimintansa lokakuun alussa ja kelluvan LNG-terminaalin rakennustyöt ja kaupallisen mallin kehittäminen on edennyt nopeaan tahtiin. Lokakuussa Suomen ja Viron ministerit tekivät periaatepäätöksen kelluvan LNG-terminaalin sijoittamisesti Inkooseen tämän vuoden lopulla. Kaasuenergian hintataso on lokakuun aikana laskenut Suomi-Baltia-alueella merkittävästi syyskuuhun verrattuna – joskin hintataso on edelleen korkea. Kaasun käyttötaso on ollut poikkeuksellisen matalalla tasolla kaasun käytön ollessa yli 50 % matalampaa kuin edellisenä vuotena vastaavaan aikaan. Matala kaasun käyttötaso niin Suomessa kuin laajemmin Baltiassa on johtanut siihen, että suomalaisille markkinaosapuolillekin tärkeää Incukalnsin kaasuvarastoa Latviassa on täytetty myös lokakuun aikana.

Suomessa on varauduttu poikkeustilanteisiin ja Gasgrid on pyytänyt Huoltovarmuuskeskusta tarkentamaan Suomen suojattujen asiakkaiden määritystä, jotta varautuminen mahdolliseen laajamittaiseen kaasun toimitushäiriöön olisi toteutettavissa tehokkaasti yhdessä markkinatoimijoiden kanssa. Gasgridin tavoitteena on tunnistaa Huoltovarmuuskeskuksen määrittämät priorisoidut käyttöpaikat mahdollisimman pikaisesti, jotta hätätilatason poikkeustilanteessa voidaan varmistaa kaasun toimitukset vain ennalta nimetyille käyttäjäsegmenteille. Gasgrid sekä Baltian siirtoverkonhaltijat ovat yhteistyössä systemaattisesti tarkkailleet markkinan toimintaa ja pitäneet yllä tilannekuvaa. Klaipedan LNG-terminaali on ollut syksyn aikana hyvin keskeinen infrastruktuuri kattaen merkittävän osan Suomi-Baltia-alueen kaasun kysynnästä, ja suomalaiset kaasunkäyttäjät ovat nojautuneet kaasutoimituksiin Balticconnectorin kautta. Haminan LNG-terminaali ja pian myös kelluva LNG-terminaali tarjoavat vaihtoehtoisia reittejä tuoda kaasua Suomi-Baltia-alueen kaasun käyttäjille.

Inkooseen tulevan kelluvan LNG-terminaalin käyttöönottoon tähtäävät valmistelutyöt etenevät – terminaalisääntöjen kuuleminen on käynnistynyt

Nesteytettyä maakaasua sisältävän kelluvan LNG-terminaalin valmistelutyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Tilanne LNG-terminaalin sijoituspaikan osalta selkeytyi lokakuun 10. päivä, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Riina Sikkut tekivät periaatepäätöksen, jonka mukaan kelluva LNG-terminaalilaiva sijoitetaan Suomeen Inkoon satama-alueelle tämän vuoden lopulla.

Gasgrid toteuttaa kelluvaa LNG-terminaalilaivahanketta Suomen valtion toimeksiannosta, ja sillä pyritään varmistamaan kaasun saanti teollisuudelle, raskaalle liikenteelle sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon myös kotitalouksille. Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeällä hankkeella turvataan kaasun saatavuus pitkälle tulevaisuuteen. Inkoon satama-alueella on saatu valmiiksi yksi kriittinen ja vaativa rakennusvaihe, kun kelluvan LNG-terminaalilaivan satamaterminaalin rakentamisen porapaalutustyöt valmistuivat viikolla 41.

LNG-terminaalia koskevat säännöt toimitettiin Energiavirastolle sekä Viron kilpailuviranomaiselle, Konkurentsiametille, julkiseen kuulemisprosessiin. Terminaali tulee toimimaan tasapuolisin markkinaehtoisin periaattein kaikkiin toimijoihin nähden. Energiavirasto käynnisti julkisen kuulemisen 21.10. ja kuulemisaikaa on 11.11. saakka. Löydät kuulemiskirjeen sekä -materiaalit tästä.

Lisätietoja LNG-terminaaliprojektikokonaisuudesta löydät täältä.

Markkinasääntöjen ja -ehtojen päivitysten aikataulu vuodelle 2023

Gasgridin ylläpitämiin markkinasääntöihin sekä Energiaviraston vahvistamiin kaasumarkkinan ehtoihin on odotettavissa muutoksia tulevalle vuodelle. Keskeisimmät muutokset johtuvat Inkoon LNG-terminaalista, jonka myötä syntyy uusi syöttöpiste Suomen kaasujärjestelmään. Energiaviraston vahvistamat Siirtopalveluiden ehdot sekä Kaasumarkkinan sääntökäsikirja ovat tulleet Energiaviraston julkiseen kuulemiseen samanaikaisesti 21.10. kelluvan LNG-terminaalin terminaalisääntöjen kanssa ja kuulemisaikaa on myös näiden osalta 11.11. saakka. Gasgrid arvioi loppuvuoden aikana päivitystarpeita myös Tasehallinnan ehtoihin. Tavoiteaikataulun mukaisesti Energiaviraston on määrä vahvistaa ehtotason dokumentit marraskuun loppuun mennessä.

Energiaviraston vahvistamiin ehtoihin tehtävät tullaan viemään myös Gasgridin ylläpitämiin Kaasunsiirron sääntöihin sen jälkeen, kun Energiavirasto on vahvistanut ehtotason dokumentaation. Markkinasääntöjä koskien Gasgrid kannustaa markkinaosapuolia olemaan yhteydessä osoitteeseen customerservice@gasgrid.fi koskien markkinamallia koskevia kehitystoiveita.

Haminan LNG-terminaali on aloittanut kaupallisen toimintansa lokakuun alussa

Haminan LNG-terminaali aloitti kaupallisen toimintansa lokakuun alussa ja ensimmäiset markkinaosapuolten kaupalliset siirtopyyntöilmoitukset eli nominaatiot vastaanotettiin heti kuukauden ensimmäisinä päivinä. Ennen Hamina LNG:n syöttöpisteen käyttöönottoa Suomen kaasunkäyttö katettiin pääasiassa Suomen ja Viron siirtoinfrastruktuurin yhdistävän Balticconnector-yhdysputken kautta. Hamina LNG:n julkaisemien tietojen mukaan Hamina LNG tarjoaa höyrystys- ja verkkoonsyöttöpalvelua Suomen kaasujärjestelmään päivittäisellä 4 800 MWh kapasiteetilla. Terminaalin verkkoonsyöttökapasiteetti on varattu kaasuvuodelle 2023 (1.10.2022-30.9.2023) loppuun.

Pakotelistakontrolllitarkastuspalvelu otettu käyttöön lokakuun alussa

Gasgrid Finland on ottanut käyttöönsä Suomen Tunnistetieto Oy:n DOKS-pakotelistatarkastuspalvelun. Vastuullisena toimijana haluamme tuntea asiakkaamme ja toimittajamme sekä selvittää liiketoimintaa ja omistusta koskevia tietoja, mukaan lukien tosiasiallisia edunsaajia koskevat tiedot. Tavoitteenamme on varmistua siitä, että asiakkaidemme ja toimittajien toiminta on Gasgrid Finland Oy:n arvojen sekä kansallisen että kansainvälisen pakotelainsäädännön mukaista.

Varmennusvelvoite kaasun ja vedyn alkuperätakuilla alkoi 1.7.2022

Kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisteri G-REX otettiin käyttöön 1.4.2022 ja velvoite varmentaa kaasun ja vedyn alkuperä alkuperätakuulla alkoi 1.7.2022. Rekisteristä ja alkuperätakuupalvelusta on nyt muutaman kuukauden käyttökokemus ja muutamia käytännön asioita on täsmentynyt matkan varrella. Järjestämme ajankohtaisista asioista infotilaisuuden Teamsin välityksellä keskiviikkona 16.11.2022 klo 9-10.30. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille eikä siihen tarvitse etukäteen ilmoittautua. Linkki tilaisuuteen löytyy täältä.

Gasgrid päivittää markkinaroolikohtaiset puitesopimukset – tavoiteaikatauluna lokakuun loppu

Gasgridin ja markkinaosapuolten väliset markkinaroolikohtaiset puitesopimuspohjat on valmisteltu ennen Suomen kaasumarkkinoiden avaamista. Markkinaroolikohtaiset puitesopimukset ovat sisällöltään kaikille markkinaosapuolille samat syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Suomessa kaasumarkkinamalli on vajaan kolmen vuoden aikana kehittynyt ja synnyttänyt tarpeen puitesopimusten päivittämiselle. Päivityksen yhteydessä Gasgrid selkeyttää ja ajantasaistaa sopimusten sisältöä vastaamaan paremmin avoimen kaasumarkkinan toimintamalleja ja lainalaisuuksia. Lisäksi sopimusten luettavuutta on parannettu ja viittauksia kaasumarkkinadokumentaatioon selkeytetty.

Päivitetyt puitesopimukset ja tällä hetkellä voimassa olevat puitesopimukset muodostavat aikajanallisesti eheän kokonaisuuden siten, että sopimussuhde Gasgridin ja markkinaroolin välillä jatkuu katkeamattomana. Tavoiteaikataulu päivitettyjen puitesopimusten solmimisten osalta on, että sopimukset on allekirjoitettu lokakuun loppuun mennessä.

Taseselvityksen 2. korjauskierros vuoden 2021 osalta pyritään suorittamaan lokakuussa, tarkempi päivä ilmoitetaan Gasgrid Portaalin ilmoitustaululla

Kaasun siirron säännöissä (Kpl 9.5 Ensimmäinen ja toinen korjaus) on taseselvityksen yhteydessä määritetty, että järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija suorittaa lopullisen taseselvityksen jälkeen taseselvityksen korjauskierroksia määrättyinä aikaväleinä. Taseselvityksen 2. korjauskierros suoritetaan normaalisti huhtikuussa, mutta vuoden 2021 tietojen osalta tämän suorittaminen on myöhästynyt.

Lopullisen taseselvityksen jälkeen korjaustarpeita voi aiheuttaa esimerkiksi lopullisen taseselvityksen aikana olleet virheet siirto- tai jakeluverkonhaltijan mittauksissa. Mikäli näitä virheitä on havaittu taseselvityksen 1. korjauskierroksen jälkeen, huomioidaan ne taseselvityksen 2. korjauskierroksen yhteydessä. Lopullisen taseselvityksen tuloksia ei muuteta korjauslaskennan seurauksena.

Kaasumääräkorjauksista voi muodostua laskutettavaa seuraavista komponenteista:

• Tasepoikkeama
• Kapasiteettiylitys
• Hyödykemaksu
• Valmisteverot

Kaasumarkkinan menettelytapa- ja tiedonvaihto-ohje on päivitetty 23.6.2022 ja täältä löytyy tarkempaa tietoa kappaleesta 7. Taseselvityksen 1. korjauskierros ja 2. korjauskierros sekä korjauksiin liittyvä laskutus. Kappaleessa on kuvattu korjauksiin liittyvät periaatteet sekä hinnoittelu.

Tarkempi päivämäärä taseselvityksen 2. korjauskierroksen laskujen muodostamisen ja toimittamisen osalta julkaistaan TSO:n Portaalin etusivulla.

Kaasun prioriteettiryhmien luokittelu Kaasudatahubiin

Gasgrid Finland Oy on pyytänyt Huoltovarmuuskeskusta tarkentamaan Suomen suojattujen asiakkaiden määritystä, jotta varautuminen mahdolliseen laajamittaiseen kaasun toimitushäiriöön olisi toteutettavissa tehokkaasti yhdessä markkinatoimijoiden kanssa. Gasgridin tavoitteena on tunnistaa Huoltovarmuuskeskuksen määrittämät priorisoidut käyttöpaikat mahdollisimman pikaisesti, jotta hätätilatason poikkeustilanteessa voidaan varmistaa kaasun toimitukset vain ennalta nimetyille käyttäjäsegmenteille. Käyttöpaikkojen tunnistaminen tietojärjestelmässä edistää lisäksi markkinatoimijoiden raportointivelvoitteen täyttämistä velvoitevarastointilain mukaisessa tiedonannossa Huoltovarmuuskeskukselle.

Huoltovarmuuskeskus on 4.10.2022 järjestetyssä vähittäismarkkinan webinaarissa määrittänyt vähittäismarkkinan prioriteettiryhmiksi seuraavat kaasun käyttäjät:

• Prioriteettiryhmä 1 – tarkoittaa kaasunjakeluverkkoon liitettyjä kotitalousasiakkaita pitäen sisällään omakotitalot, erillistalot, rivitalot, kerrostalot sekä asuinpalveluyksiköt (hoivakodit ja erilaiset asuinyksiköt)
• Prioriteettiryhmä 2 – tarkoittaa terveydenhuoltoon, keskeiseen sosiaalihuoltoon, hätätilanteisiin ja turvallisuuteen, koulutukseen tai julkishallintoon liittyvää palveluasiakkaita
• Prioriteettiryhmä 3 – tarkoittaa kriittistä elintarviketeollisuutta
• Prioriteettiryhmä 4 – tarkoittaa elintarviketeollisuuden pakkausten valmistusta

Lisätietoa prioriteettiryhmistä sekä näiden mukaisista yksittäisistä tulkinnoista kannattaa ensisijaisesti kysyä Huoltovarmuuskeskukselta.

Gasgrid Finland on kehittänyt kaasudatahubia siten, että yllä kuvattujen prioriteettiryhmien tunnistaminen ja luokittelu voidaan nyt teknisesti toteuttaa järjestelmään.

Toivomme vähittäismarkkinan toimijoiden toteuttavan luokittelun tietojärjestelmään omien toimitustensa mukaisessa laajuudessa pikaisesti ja viimeistään marraskuun 2022 aikana. Tarkemmat ohjeet ilmoittamiselle löytyvät Kaasudatahubin tiedotteista.

Vastuullisuuden olennaisuusanalyysikysely

Gasgridissä vastuullisuus on integroitu osaksi strategiaa ja jokapäiväistä johtamista. Vastuullisuusohjelmamme kattaa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Haluamme osallistaa sidosryhmämme mukaan vastuullisuuden kehittämiseen. Kartoitamme kyselyllä sidosryhmiemme näkemyksiä Gasgridin vastuullisuuden olennaisista teemoista. Olemme lähettäneet sidosryhmille kyselyn, johon toivomme teiltä vastauksia. Kyselyn perusteella kehitämme vastuullisuustyötämme sekä -raportointiamme edelleen ja kysely tuottaa aineistoa myös Gasgridin strategiatyöhön.

Gasgridin siirto- ja palveluhinnoittelun aikataulu vuodelle 2023

Gasgridin siirto- ja palveluhinnasto sekä hinnastoa koskeva materiaali tullaan julkaisemaan Gasgridin verkkosivuilla marraskuun loppuun mennessä. Markkinaosapuolille julkaistaan tariffeja ja niiden määrittelyperusteita koskeva dokumentti kaasun yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita koskevan verkkosäännön (tariffiverkkosääntö) artiklan 30 mukaisesti sisältäen viitehinnan, eli vuosikapasiteettituotteen hinnan, johon lyhyempikestoiset kapasiteettituotteet perustuvat. Lisäksi asiakirjassa tullaan julkaisemaan sovellettavaan viitehintamenetelmää, nk. postimerkki-viitehintamenetelmään sisältyvät kaasujärjetelmän tekniset ominaisuudet, kuten syöttö- ja ottokapasiteetit sekä taloudelliset tiedot, jotka toimivat pohjana tariffien asetannalle. Ennen siirto- ja palveluhinnaston julkaisua Energiavirasto tulee järjestämään julkisen kuulemisen kapasiteettituotteiden kertoimia, alennuksia ja kausitekijöitä koskien.

Kuuleminen Balticconnectorin kapasiteetinjakomekansimia koskien

Viime kesänä Gasgrid ja Elering järjestivät yhteisen webinaarin, jossa siirtoverkonhaltijat esittelivät Balticconnectorin vaihtoehtoiset kapasiteetinjakomenetelmät: nykyinen implisiittinen kapasiteetinjakomenetelmä, jossa kapasiteetinjako perustuu vahvistettuihin nominaatioihin sekä vaihtoehtoinen kapasiteettituotehuutokauppa. Webinaarissa siirtoverkonhaltijat esittelivät analyysin, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia kapasiteetinjakomekanismeja markkina-alueellamme. Ajanjaksolla 25.07 – 23.8.2022 järjestettiin julkinen kuuleminen, jossa siirtoverkonhaltijat pyysivät markkinaosapuolilta lausuntoja siitä, miten markkinaosapuolet näkevät Balticconnectorin kapasiteetinjakomekanismin uudessa tilanteessa, jossa kelluva-LNG-terminaali liitetään osaksi Suomen tai Viron kaasujärjestelmää.

Siirtoverkonhaltijat vastaanottivat yhteensä seitsemän lausuntoa. Suurimmassa osassa lausunnoista kannatettiin tällä hetkellä sovellettavaa implisiittistä kapasiteetinjakomenetelmää. Tämän nähtiin olevan tehokas kapasiteetinjakomenetelmä, koska sopimuksellista ruuhkaa ei pääse syntymään. Lisäksi korostettiin sitä, että muuttuneessa markkinatilanteessa ei ole järkevää muuttaa kaikkea kerralla, vaan on parempi katsoa ensin, miten markkina lähtee toimimaan. Huutokauppavaihtoehtoa puollettiin ennakoitavuuden vuoksi huutokaupan tarjotessa varmuuden sille, että kapasiteettia saaneet osapuolet saavat kaasumäärät siirrätetyksi Balticconnectorin yli. Toisaalta tämä nähtiin myös riskinä, koska huutokauppamenettelyllä kapasiteetti voi aiheuttaa sopimuksellista ruuhkaa, mikäli markkinaosapuoli ei käytä tälle jaettua kapasiteettia täysimääräisesti.

Markkinatoimijoiden palautteen perusteella Gasgrid ja Elering eivät tällä hetkellä ehdota Balticconnectorin kapasiteetinjakomenetelmän muuttamista. Siirtoverkonhaltijat seuraavat markkinatilannetta uuden LNG-terminaalin käyttöönoton jälkeen ja tekevät myöhemmät päätökset markkinatilanteen mukaisesti.