Vuonna 2020 perustetun Gasgrid Finlandin ensimmäiset vuodet ovat olleet vähintäänkin poikkeukselliset. Jo vuonna 2020 tapahtunut kaasumarkkinoiden avaaminen ja yhtiön perustaminen olivat itsessään isoja tapahtumia. Sen jälkeen on tullut COVID-19 – ensimmäinen globaali pandemia sitten espanjantaudin 1900-luvun alussa, vetytalouden kehityksen jättiläisloikka EU:n Green Dealin kautta ja tänä vuonna laajamittainen sota Euroopassa. Näistä viimeisin johti energiakriisiin laajasti ja kaasun tulon katkeamiseen Venäjältä Suomeen ensimmäistä kertaa sitten aloituksen vuonna 1974. Pienen organisaatiomme henkilöstö on joutunut venymään kukin vastuualueillaan näissä murroksissa jatkuvasti – mutta vahvalla ammattitaidolla ja sitoutumisella he ovat ratkaisseet jokaisen eteen tulleen haasteen!
Henkilökohtaisella tasolla kaksi sykähdyttävää hetkeä ovat painuneet mieleen voimakkaana. Ensimmäinen tapahtui 20. toukokuuta, kun allekirjoitimme vuokrasopimuksen kelluvasta LNG-terminaalista. Sillä hetkellä tiesin, että olemme varmistaneet tärkeän palasen Suomen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja energiajärjestelmän toimivuuteen liittyen. Lisäksi pystymme auttamaan sillä Baltian maita tarpeen tullen, mikä luo laajempia merkityksiä Itämeren alueen yhteistyössä. Toinen hetki oli lokakuussa, kun Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova ja Digitaalisen transformaation ja turvallisuuden varaministeri George Dubinskyi tapasivat suomalaisia kriittisen infrastruktuurin toimijoita. Tuosta tunteita herättävästä tapaamisesta on jäänyt mieleen yksi ukrainankielinen sana: Volja. Se tarkoittaa mielen tahtoa, päättäväistä luonnetta ja vapautta. Me suomalaiset ymmärrämme varmasti tämän merkityksen yhden vastaavan sanan kautta, kun olemme seuranneet ukrainalaisten sisukasta toimintaa läpi yhteiskunnan sodan keskellä. Gasgridkin on suomalaisten energia-alan yhtiöiden kanssa tukemassa Ukrainaa tarvittaessa esimerkiksi laitteistojen osalta.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheutti myös Gasgridissä tarpeen äärisuorituksiin. Jo vuonna 2021 alkoi toimintaympäristön epävarmuus kasvaa. Yhdeksi mahdolliseksi skenaarioksi nousi riski kaasutoimitusten katkeamisesta Suomeen ja Baltiaan. Pieni tiimi Gasgridissä ryhtyi tekemään analyysejä, miten tähän riskiin voisi vastata. Helmikuun alussa oli selvää, että ainoastaan suuren mittakaavan kelluva LNG-terminaali (FSRU) olisi ominaisuuksiltaan ja aikataulultaan toimiva ratkaisu. Tehtävä näytti mahdottomalta toteuttaa vuoden 2022 aikana, koska vapaita laivoja oli vähän ja tyypillisesti vastaava hanke vie 2-4 vuotta hyvin onnistuessaan. Gasgrid yhdessä laajan kumppani-, viranomais- ja päättäjätiimin kanssa sai mandaatin yrittää toteuttaa tätä kriittistä ja merkityksellistä hanketta. Se huipentui 28.12.2022, kun Exemplar-laiva kiinnittyi Inkoon satamaan.
Tähän vuoteen on myös liittynyt kohta valmistuvia verkoston parannusinvestointeja, joiden aikataulua pystyttiin nopeuttamaan kuukausia henkilöstön osaamiseen perustuvilla innovatiivisilla ratkaisuilla. Nämä kaikki liittyy kaasun virtaussuunnan muutoksiin, jonka ammattitaitoinen henkilöstö toteutti ilman toimitushäiriöitä, kun kaasuntuonti Venäjältä loppui 21.5.2022. Kaikki nämä ovat olleet äärisuorituksia kovan paineen keskellä – ja turvallisuudesta ja säännöistä tinkimättä.
Suurelle yleisölle ei varmasti myöskään näyttäydy, mitä oikeasti tapahtuu järjestelmävastaavan kaasujen siirtoverkko-operaattorin toiminnan syövereissä. Siirtoverkkotoiminta ja sen päällä toimiva kaasumarkkina on monien fyysisten järjestelmien, ICT-sovellusten ja erilaisen viranomaissäänneltyjen sääntöjen kokonaisuus. Lisäksi yhtiön ammattilaiset osallistuvat muun muassa laajoihin huoltovarmuuteen liittyviin prosesseihin ja moneen muuhun kehitykseen. Tämä kaikki on jatkunut luotettavasti läpi koko poikkeuksellisen vuoden vastuullisten henkilöiden toimesta. Kyberturvallisuus, asiakas- ja sääntörajapinnan toiminta, kunnossapidon uudistukset ja vastuullisuus ovat olleet tämän vuoden painopisteitä. 94 % sidosryhmistämme kokee Gasgridin olevan vastuullinen yritys. Henkilöstötyytyväisyytemme on säilynyt korkealla tasolla varmasti meille kaikille raskaan mutta merkityksellisen vuoden aikana. Kaikki tämä on syntynyt turvallisesti. Vuoden aikana Gasgrid ylitti 1000 tapaturmattoman päivän rajan. Tästä olemme ylpeitä ja sen mahdollistavan turvallisuuskulttuurin eteen työskentelemme päivittäin.
Onneksi vuoteen on mahtunut myös positiivisia ääripäitä. Näistä merkittävin oli vetytalouden kiihtyminen Suomessa ja Euroopassa. Vetytalouden mahdollistaa edullinen puhdas sähköntuotanto. Kun Gasgrid vuonna 2020 strategiassaan tunnisti vetytalouden mahdollisuudet, oli Suomessa tunnistettu noin 60 000 MW uusia uusiutuvan sähkön projekteja. Tuo määrä on 4x Suomen nykyinen sähköntuotanto kapasiteetti. Tällä hetkellä projekteja on tunnistettu yli 200 000 MW!
Tuo potentiaali ja muut olosuhteet tekevät Suomesta globaalisti erittäin houkuttelevan vetytalouden alueen. Gasgridin tavoitteena on mahdollistaa ja kiihdyttää vetytalouden kasvua Suomessa tavalla, mikä johtaa mahdollisimman suureen jalostusarvoon nykyisissä ja uusissa vedyn jatkojalosteisiin perustuvissa teollisuuden aloissa. Vuoden aikana Gasgrid julkaisi kolme merkittävää vetyverkoston ja -markkinan kehityshanketta: Nordic Hydrogen Route, Nordic-Baltic Hydrogen Corridor ja Baltic Sea Hydrogen Collector. Toteutuessa nämä luovat sekä Suomeen että Itämeren alueelle vetyverkoston ja markkinat, mikä mahdollistaa vetytalouden kasvun. Työpaikkojen lisäksi tämä tarjoaa Suomelle ensimmäisen kerran mahdollisuuden energiaitsenäisyyteen ja jopa sen vientiin. Meneillään olevan energiakriisiin ja korkeiden hintojen hetkellä tämä ei välttämättä houkuttele ensireaktiona, mutta tämä polku voi johtaa edullisiin sähkön hintoihin Suomessa jo tulevina vuosina.
Hankkeiden lisäksi Gasgrid sai omistajaltaan Valtionvarainministeriöltä ja energiasektorivastaavalta Työ- ja elinkeinoministeriöltä mandaatin kehittää ja edistää vedyn siirtoverkostoa ja markkinaa Suomessa. Tulemme kiihdyttämään tätä muutosta sekä Suomessa että kansainvälisillä areenoilla yhteiskuntamme ja Euroopan hyödyksi. Jo tähän mennessä tehdystä hyvästä työstä esimerkkinä on se, että Gasgridin edustaja valittiin toiseksi puheenjohtajaksi European Hydrogen Backbone-ryhmittymässä – Kerrassaan hieno saavutus!
Tuleva vuosi 2023 on varmasti vielä monenlaisen epävarmuuden aikaa Euroopassa ja sen energiamarkkinoilla. Suomessa tähän on myös hyvä varautua, vaikka meillä on myös hyvät mahdollisuudet selvitä tulevistakin haasteista hyvin. Merkityksellisten asioiden eteen on hyvä jatkaa työtä luottavaisena. Sitä ennen haluan kiittää erittäin paljon Gasgridin henkilöstöä, hallitusta, omistajaa ja tänä vuonna poikkeuksellisen laajaa kumppani- ja sidosryhmäverkostoa ponnisteluista yhteisten tavoitteiden hyväksi vuonna 2022 – Olen ylpeä ollessani osa tätä huippuosaajien gasgridtiimiä!
Olli Sipilä
Toimitusjohtaja, Gasgrid Finland Oy
