Palvelut

Gasgrid Finland käynnistää lisäkilpailutuksen uusiutuvan kaasun hankkimisesta

Gasgrid Finland käynnisti pari viikkoa sitten uusiutuvan kaasun hankintakilpailutuksen, johon emme vastaanottaneet kriteereitä täyttävää tarjousta. Tämän johdosta käynnistämme lisäkilpailutuksen, jonka tavoitteena on hankkia osa Gasgridin siirtopalvelun tuottamiseen käyttämästä kaasusta uusiutuvana. Kilpailutuksessa etsitään toimittajia, jotka voivat tarjota alkuperätakuut (GO) ja kestävyysdokumentit (PoS) läpinäkyvästi, jäljitettävästi ja voimassa olevien kestävyyskriteerien mukaisesti.

Kilpailutusaika on 13.2.-20.2.2026.

Tarkemmat tiedot kilpailutuksesta:
Call for Tender for Biomethane procurement for the purpose of Gasgrid transmission operations PDF

Lue myös

Kaikki artikkelit

Artikkeli

Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille?

Artikkeli

Artikkeli

Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia

Artikkeli

Artikkeli

Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa

Artikkeli

Artikkeli

Haminan LNG-terminaali tukee kaasumarkkinoita osana kansallista energiainfraa

Artikkeli

Eurooppalaiset vetyverkostot rakennetaan tiiviillä yhteistyöllä – Saksassa on jo siirrytty sanoista tekoihin

Toista kertaa järjestetty Hydrogen Summit & Expo keräsi vetyasioihin perehtynyttä väkeä Tampereelle tammikuussa. Gasgrid oli mukana keskustelemassa vetytalouden kehittämisestä. Yksi eurooppalaisen vetytiekartan keskeisiä rasteja on Suomesta Saksaan kurkottava Nordic-Baltic Hydrogen Corridor -vetykäytävä.  

Sari Multala Hydrogen Summit & Expossa
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (vas.),  sekä Herkko Plit, Riitta Silvennoinen ja Marko Janhunen Vetyklusterista. Janhunen on Gasgridin yhteiskuntasuhteiden johtaja.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala totesi omassa puheenvuorossaan, että vetykehityksen nykytilanne on varsin hyvä. Alkuvaiheen yleinen kiinnostuksen huippu on ohitettu, ja nyt liikutaan päättäväisesti kohti koko Euroopan laajuisen vetyjärjestelmän rakentamista.

Messujen esityksistä piirtyi positiivinen kuva vedyn mahdollisuuksista. Puhtaan vedyn tuotantoon liittyvät investoinnit lisääntyvät ympäri maailman, ja viime aikoina esimerkiksi Kiina, Intia, Japani ja Etelä-Korea ovat panostaneet tuntuvasti vetyyn.

Gasgridin messuosastolla käytiin vilkkaita keskusteluja. Niissä toistui Suomen kansallisen ja Euroopan valtioiden rajat ylittävän vetyverkon merkitys niin puhtaalle siirtymälle, alueelliselle elinvoimalle kuin laajemmin koko yhteiskunnalle. Vety voidaan nähdä energian lisäksi resilienssin ja talouden näkökulmasta monipuolisena mahdollisuutena, joka vaikuttaa myönteisesti Suomen ja koko Euroopan tulevaisuuteen.

Vetykäytävät yhdistävät pian Eurooppaa

Eurooppalaisen vetytalouden rakentamisessa maiden välisellä yhteistyöllä on keskeinen merkitys. Eurooppaan onkin syntymässä vetykäytäviä, jotka yhdistäisivät maita ja markkinoita. Vetymessuilla kuultiin kiinnostava päivitys siitä, miten yksi hankkeista, Nordic-Baltic Hydrogen Corridor (NBHC), etenee.

NBHC on yhteishanke, jonka osapuolia ovat kuusi eurooppalaista kaasun siirtoverkonhaltijaa: Gasgrid (Suomi), Elering (Viro), Conexus Baltic Grid (Latvia), Amber Grid (Liettua), GAZ-SYSTEM (Puola) ja ONTRAS (Saksa). NBHC-hankkeen tavoitteena on monipuolistaa Euroopan energiajärjestelmää, nopeuttaa uusiutuvan energian integraatiota, kehittää markkinoita ja vahvistaa energiaturvallisuutta.

NBHC:stä Gasgridissa vastaava johtaja Joonas Laitila moderoi paneelikeskustelua, jossa kuultiin hankkeen etenemisestä kuulumisia Suomesta, Liettuasta ja Saksasta. Laitila totesi paneelin avaussanoissaan, että Suomen osalta hanke on hyvällä mallilla ja yhteistyötä eri osapuolten välillä tiivistetään edelleen.

Joonas Laitila, Gasgrid
Joonas Laitila, Gasgrid

– Nyt on käynnissä projektin toteutettavuusvaihe, joka alussa keskittyy enemmän putkikokonaisuuden tekniseen toteutettavuuteen ja siirtyy tämän jälkeen kaupallisen kannattavuuden arviointiin.

NBHC on kuuden maan kunnianhimoinen vetyinfrahanke

NBHC-hankkeessa kehitetään vedyn siirtoputkea Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan sekä Saksan välille. Hankkeen kantavana ideana on EU:n vetystrategian mukaisesti edistää energiajärjestelmän resilienssiä, uusiutuvan energian käyttöönottoa sekä energiaturvallisuutta ja energiaomavaraisuutta Itämeren alueella.

Saksa on muuttanut olemassa olevaa maakaasuverkostoaan vetyverkoksi. Toimitusjohtaja Ralph Bahke saksalaisesta kaasun kantaverkkoyhtiöstä ONTRASista kertoi, että merkittävä osa Saksan vetyverkosta on jo rakennettu ja täytetty vedyllä, mikä luo uskoa vetytalouden myönteisestä kehityksestä myös tulevaisuudessa. Saksa pyrkii rakentamaan yli 9000 kilometriä vetyverkkoa vuoteen 2032 mennessä, josta noin 60 prosenttia on vanhan maakaasuverkon uusiokäyttöä.

– Me olemme siirtyneet alkukartoituksen mahdollisuuksista realistiseen keskusteluun, Bahke totesi ja lisäsi, että vedylle todella on kysyntää.

Vedystä vastaava johtaja Tuukka Hartikka Heleniltä huomautti, että tämäntyyppisessä allianssissa haasteena on regulaation ja luvituksen lisäksi eri maiden aikataulujen sovittaminen yhteen.

– Meidän täytyy keskustella avoimesti omista aikatauluistamme.

Teknisinä haasteina Hartikka nosti esiin vedyn laadun varmistamisen ja järjestelmän tasapainottamisen.

Gasgridin Joonas Laitilan vetämä paneeli Hydrogen Summit & Expon paneeli
Paneelissa keskustelivat Georg Benhöfer VNG:ltä (vas.), Tuukka Hartikka Heleniltä, Ralph Bahke Ontrasilta ja Nemunas Biknius Amber Gridiltä. Paneelia veti Joonas Laitila Gasgridilta.

Rakentaminen voi olla nopein vaihe – hyvä suunnittelu kriittistä

Liettualaisen kaasunsiirtoyhtiö Amber Gridin toimitusjohtaja Nemunas Biknius muistutti, että vetyverkko tuo joustovaraa jo itsessään:

– Vetyputkisto on samalla vedyn varasto.

Biknius arvioi, että hankkeen vaativin osa voi olla yksimielisyyteen pääseminen taloudellisten reunaehtojen suhteen.

– Itse asiassa rakennusvaihe voi olla se nopein vaihe, hän lisäsi.

Ralph Bahke vahvisti kollegansa ajatuksen Saksan tuoreiden kokemusten perusteella: Saksalla kesti seitsemän vuotta edetä alkuperäisestä ideasta siihen hetkeen, kun vety alkoi virrata putkessa. Itse rakentaminen sujui nopeasti.

– Tällaisen hankkeen kannalta erityisen kriittistä on huolellinen suunnittelu.

Riskit on arvioitava järkevästi ja jaettava reilusti      

Vanhempi projektipäällikkö Georg Benhöfer saksalaisesta kaasun tukkumyynti- ja maahantuontiyhtiö VNG:stä painotti riskien hallintaa ja jakamista NBHC-hankkeessa.

– Varsinkin alussa riskit ovat valtavia, kun monen asian pitää toteutua yhtä aikaa ja etenkin poliittiset päätökset vievät aikansa.

Tuukka Hartikka huomautti, että vallitseva taloudellinen suhdanne voi olla yllättävänkin suotuisa vetyhankkeelle.

– Tämä voi olla täydellinen aika rakentaa, koska työvoimaa ja halpaa terästä on saatavilla, hän arvioi.

Gasgridin Joonas Laitila (vas.) ja Nemunas Biknius Amber Gridiltä.

Ralph Bahke totesi, että dekarbonisaatio ei pysty ratkaisemaan kaikkia ongelmia, vaan vetyä tarvitaan ehdottomasti osaksi eurooppalaista energiajärjestelmää.  Saksa on hänen mukaansa jo edennyt PowerPoint-vaiheesta toimivaan vetyjärjestelmään.

– Tämä muutos tapahtuu hitaammin kuin ensin arvioimme, mutta se tulee tapahtumaan.

Call for Interest -markkinakysely on käynnistynyt

Kansainvälisen vetyinfrastruktuurihankkeen NBHC:n toteutusta tuetaan Call for Interest -markkinatutkimuksella, jossa hankkeen partnerit pyytävät tietoa vedyn tuotannosta, kulutuksesta, varastoinnista, jakelusta ja rajat ylittävistä virroista Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Saksassa eri markkinaosapuolilta hankkeen suunnittelun tueksi.

– Kohderyhmänä markkinatutkimuksella ovat vedyn tuottajat, -kuluttajat, -varastoijat sekä -jakelu- ja -kuljetusjärjestelmät, Joonas Laitila kertoi.

Tietoa kerätään tammikuun puolivälistä maaliskuun loppuun.

Entä miten NBHC-hanke on Laitilan mielestä sujunut? Laitila totesi, että toistaiseksi yllättävintä infrahankkeessa on ollut se, miten kitkattomasti kaikki on rullannut eteenpäin.

– Meillä on todella ollut erinomaista yhteistyötä, joka vain tiivistyy ja syvenee, hän totesi.

Amber Gridin toimitusjohtaja Nemunas Biknius oli samaa mieltä: kuuden maan kaasuverkko-operaattorit ovat löytäneet yhteisen sävelen ja tahtotilan.

– Nyt täytyy vain pysyä sinnikkäästi suunnitelmassa, ja me onnistumme kyllä.

Lue lisää:
Nordic-Baltic Hydrogen Corridor esittelee kiinnostuksenilmaisupyynnön rajat ylittävän vetyputken suunnittelun avuksi – Gasgrid

Vetytalouden merkitys Euroopalle on suurempi kuin luulemmekaan, arvioi Olli Sipilä – Gasgrid

Nordic Baltic Hydrogen Corridor

Teksti: Sami Anteroinen Kuvat: Eino Ansio

Lue myös

Kaikki artikkelit

Artikkeli

Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille?

Artikkeli

Artikkeli

Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia

Artikkeli

Artikkeli

Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa

Artikkeli

Artikkeli

Haminan LNG-terminaali tukee kaasumarkkinoita osana kansallista energiainfraa

Artikkeli

Gallup: Mitä odotat vetymarkkinoilta?

Hydrogen Summit & Expo toi suuren joukon energia-alan asiantuntijoita Tampereelle tammikuussa 2026. Myös Gasgrid osallistui messuilla keskusteluun muun muassa vetytalouden kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Kysyimme messuvierailta, mikä vedyssä viehättää, ja mihin suuntaan vetymarkkina on kehittymässä Euroopassa. 


Kysymykset:

  1. Missä näet vedyn suurimman lisäarvon tulevaisuudessa?
  2. Kuinka tärkeä omalle organisaatiollesi on Suomen/oman maasi vetyverkon rakentuminen ja mahdolliset yhteydet Itämeren/Euroopan rajat ylittävään vetyverkkoon?
  3. Millaisia odotuksia sinulla on vetyinfran ja -markkinoiden kehityksen suhteen lähitulevaisuudessa?
  4. Millaisia eväitä ja näkökulmia sait messuilta?

Siim Iimre, kaasun- ja sähkönsiirtoyhtiö Elering, Viro

gasgrid at hydrogen summit & expo 2025
  1. Tässä seminaarissa on puhuttu paljon energiaresilienssistä, ja siihen vety vahvasti liittyy, koska se tuo joustoa energiakentälle. Asian nostaminen valokeilaan on mielestäni erittäin tärkeää. Tulevaisuuden energialle paikallinen tuotanto on aivan keskeinen juttu, ja vety on tässä avainasemassa.
  2. Kansallisena kantaverkon operaattorina Elering suunnittelee Virossa omaa vetyverkostoaan ja käy keskusteluja maanomistajien ja muiden asianosaisten kanssa. Kyseessä on kansallinen projekti, mutta samalla osa eurooppalaisen vetyjärjestelmän rakennustyötä. Meidän näkökulmastamme kyseessä on hyvin erityinen, aikaa vievä prosessi, johon panostamme paljon.
  3. Me Eleringissä odotamme, että pääsemme aloittamaan vetyverkon lupaprosessin tänä vuonna. Se on meille iso virstanpylväs. Odotamme myös, että Viroon saadaan lisää sekä tuuli- että aurinkovoimaa vedyn valmistusta tukemaan.
  4. Hienoa olla täällä Tampereella ja nähdä, millainen kirjo yrityksiä ja muita organisaatioita on kiinnostunut vedystä. Olen entistä vakuuttuneempi, että vetytaloudessa on paljon sellaista, mikä hyödyttää meitä tulevaisuudessa.

Turo Laine, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Kotka

gasgrid at hydrogen summit & expo 2025
  1. Jos ajatellaan Gasgridin näkökulmasta, niin vedyn toimittaminen varmasti ja luotettavasti etenkin isoille, teollisille toimijoille on varmasti se kynnyskysymys. Kun tämä saadaan toimimaan, se tuo kovan kannustimen investoinneille.
  2. Vedän Xamkin vetytutkimusalustaa Kotkassa, joten minua kiinnostaa paljon tutkimus, jota vedyn ympärillä tehdään. Lähtökohtaisesti on hyvin tärkeää – myös tutkimuksen kannalta – varsinkin se, miten vahva visio meillä on vedyn infrastruktuurin rakentamiseksi ja vedyn hyödyntämiseksi.
  3. Seuraavan viiden vuoden aikana näemme vetypuolella toivottavasti jo selkeitä askeleita eteenpäin. Edistymisen tekee osaltaan mahdolliseksi se, että vetyprojekteihin on tarjolla aika hyvin rahoitusta, myös EU:n kautta.
  4. Messuilla käytiin mielenkiintoisia keskusteluja. Huomasin, että oikeanlaiselle osaamiselle on nyt todella tarvetta. Eri puolilla tehdään myös kovasti samantyyppistä vetyyn liittyvää tutkimusta, vaikka olisi ehkä syytä etsiä tutkimuskohteita vähän laajemmin. Yhteistyö voisi auttaa määrittelemään, kuka perehtyy mihinkin.

Dovilė Binkevičienė, kaasunsiirtoyhtiö Amber Grid, Liettua

gasgrid at hydrogen summit & expo 2025
  1. Vedyn suurin vaikutus näkyy siinä, miten se täydentää sähköistämistä, parantaa energiaturvallisuutta ja nopeuttaa Euroopan siirtymistä hiilineutraaliin talouteen.
  2. Olemme sitoutuneet rakentamaan rajat ylittävän vetyinfrastruktuurin – NBHC-verkoston – yhdessä kumppaneidemme kanssa. Haluamme edistää alueellista puhtaan vedyn tuotantoa, mahdollistaa tehokkaan siirron tuotantopaikoista kysynnän keskuksiin, tukea energian hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja vientipotentiaalia sekä vahvistaa energiaturvallisuutta. NBHC-käytävä on ratkaisevan tärkeä kilpailukykyisten vetymarkkinoiden kehittämisen ja investointien edistämisen kannalta sekä EU:n uusiutuvan energian ja energiariippumattomuuden tavoitteiden saavuttamisen suhteen.
  3. Lähitulevaisuudessa odotamme vetyinfrastruktuurin ja -markkinoiden kehittyvän askel askeleelta, ei yhdessä yössä. NBHC-hankkeen osalta tulevina vuosina tarvitaan huolellista toteutettavuusselvitystä, jossa tarkastellaan vetyputken rakentamisen teknisiä, taloudellisia ja sääntelyyn sekä ympäristöön liittyviä näkökohtia.
  4. Olen nyt ensimmäistä kertaa Tampereen vetymessuilla. Puheenvuoroissa korostui, että Pohjois-Euroopan vetysektori etenee ideoista konkreettiseen yhteistyöhön ja projektikehitykseen. Tapahtuma kokosi yhteen vedyn arvoketjun keskeiset toimijat tuottajista ja teknologiakehittäjistä sijoittajiin ja päättäjiin sekä vahvisti käsitystä siitä, että vety on puhtaan siirtymän keskeinen elementti.

Lue lisää: Vetytalouden merkitys Euroopalle on suurempi kuin luulemmekaan, arvioi Olli Sipilä

Teksti: Sami Anteroinen Kuvat: Eino Ansio

Lue myös

Kaikki artikkelit

Artikkeli

Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille?

Artikkeli

Artikkeli

Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia

Artikkeli

Artikkeli

Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa

Artikkeli

Artikkeli

Haminan LNG-terminaali tukee kaasumarkkinoita osana kansallista energiainfraa

Artikkeli

Vetytalouden merkitys Euroopalle on suurempi kuin luulemmekaan, arvioi Olli Sipilä

gasgrid at hydrogen summit & expo 2025

Energia-alan keskusteluun on tullut jäädäkseen käsite strateginen resilienssi. Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä toteaa, että eteenpäin katsovat vetyinvestoinnit rakentavat kestävämpää taloutta ja kansakuntaa.

Strateginen resilienssi energiakentällä tarkoittaa, että maalla löytyy kestävyyttä myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tällainen vahvuus ei synny sattumalta, vaan se vaatii pitkäjänteistä panostusta omavaraisuuteen ja varautumiseen sekä kykyä kysyä: ”Mitä jos…?”

– Katsoisin, että Itämeren ja Pohjanmeren alueet ovat energia- ja raaka-aineomavaraisuuden osalta erityisen hyvässä asemassa strategisen resilienssin suhteen. Täältä löytyvät kaikki tarvittavat, kilpailukykyiset resurssit, Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä pohtii.

Käytännössä tämä tarkoittaa Sipilän mukaan, että jollain tietyllä alueella voi olla tuulivoimaa, jossakin taas vedyn tai sen johdannaisten tuotantoa. Lisäksi tuotetulle kaasulle tai jatkojalosteelle on oltava teollisuusasiakkaita.

–Gasgrid on tukemassa Suomen resilienssiä ja huoltovarmuutta rakentamalla kestävää energiajärjestelmää, joka varmistaa energian saatavuuden kaikissa olosuhteissa.

Markkinoita voi löytyä odottamattomistakin suunnista. Kuinka kauan kestää vaikkapa, että eurooppalaisten hävittäjien polttoainetankeissa palaa synteettinen lentopolttoaine, joka resilienssin näkökulmasta on hyvä lisäarvotuote?

– Tämä on yksi esimerkki siitä, mikä on mahdollista tulevaisuudessa, Sipilä toteaa ja lisää, että teknisesti tähän on jo valmiutta siirtyä.


Vetyä tarvitaan siellä missä sähköistäminen ei toimi

Vetytalous kulkee Sipilän mukaan ikään kuin rinnan sähköistämisen kanssa. Kumpaakin tarvitaan, hän muistuttaa.

– Edelleen löytyy teollisuutta, jonka on vaikeampi käyttää sähköä kuin kaasuja. Siinä vaiheessa, kun meillä on uusiutuvasta energiasta valmistettua puhdasta vetyä ja sen jatkojalosteita, se korvaa fossiilisen polttoaineen siinä missä puhdas sähkökin, Sipilä huomauttaa.

Vuoden 2022 energiakriisin kourissa kamppailleen Suomen onnistui toteuttaa tärkeä Inkoon LNG-terminaalihanke nopeasti ja päättäväisesti Gasgridin vetämänä. Sipilälle LNG-terminaalihankkeen onnistuminen tarjosi tärkeän muistutuksen fyysisten resurssien tärkeydestä energia-alalla.

– Mitkään suunnitelmat tai strategiat eivät lämmitä koteja, lataa matkapuhelimia tai tuota juomavetemme puhtaana pitäviä kemikaaleja. Vain todelliset, rakennetut resurssit ja infrastruktuurit tekevät näin, Sipilä toteaa.


Suomella poikkeuksellisen hyvät asemat puhtaan vedyn tuotannolle

Sipilä uskoo, että Suomi on poikkeuksellisen hyvissä asemissa uusiutuvalla energialla tuotetun vedyn tuottajamaana.

– Suomi on yksi kaikkein kilpailukykyisimmistä maista, mitä tulee puhtaan vedyn tuottamiseen, hän toteaa.

Kilpailukyky rakentuu useammasta palikasta. Ensinnäkin Suomessa on tehokas ja vähäpäästöinen energiajärjestelmä, joka luo lujan sokkelin myös tulevalle kasvulle.

– Meillä on kokonaisenergiajärjestelmä, joka on luotettava ja tasapainoinen. Tuotamme puhdasta sähköä teollisuuden käyttöön, ja se kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajia.

Toisekseen uusiutuvilla energianlähteillä, etupäässä tuulivoimalla, tehdään tulevaisuudessa myös puhdasta vetyä. Sipilän mukaan Suomen suurin talouskasvupotentiaali 2030-luvulla perustuukin uusiutuvan energian valjastamiseen lisäarvoa tuottaviksi investoinneiksi.

– Vetytalous ja sen johdannaiset, kuten e-metanoli ja e-ammoniakki, ovat merkittäviä ajureita tässä uudessa kasvussa. Kansainvälinen kilpailu on kovaa, mutta meillä on mahdollisuus menestyä.

gasgrid at hydrogen summit & expo 2025

Vetyverkon suunnittelu etenee

Kolmantena on kehittynyt infrastruktuuri: Gasgridin suunnittelema Suomen vetyverkkohanke kattaa yli 1 300 kilometrin verran vetyputkea.

– Näin paljon meillä on jo lupamenettelyssä, mikä puolestaan edesauttaa vedyn tuotannon nopeaa skaalautuvuutta ja pienentää vakavien häiriöiden riskiä.

Suhteellisen nopeat luvitusprosessit ovat myös yksi Suomen kilpailukykyä tukevista tekijöistä.

Puhtaan vedyn tuottajiksi mielivät tahot ovat Gasgridin markkinakyselyn perusteella arvioineet ensivaiheessa tuottavansa 13 gigawattitunnin edestä vetyä, mikä on toteutuessaan varsin suuri määrä. Samaan aikaan Gasgrid linkittää yhteen tulevaisuuden ”vetylaaksoja. Niissä toimii paikallisesti vuorovaikutuksessa vedyn tuottajia, kuluttajia ja muita samaan arvoketjuun sopivia toimijoita. Näin kaikki vetytalouden synergiat saadaan aktiivisesti käyttöön.

Kansainvälisille sijoittajille tarjolla on siis varsin houkutteleva näkymä. Sipilän mukaan parhaimmillaan voidaan tulevaisuudessa puhua matalan riskin ja korkean ennustettavuuden markkinasta, jossa infraa kehitetään pitkäjänteisesti. Kansainvälisellä yhteistyöllä tavoitteena on erityisesti parantaa jatkojalostusteollisuuden kehitystä Suomessa.

– Oleellinen kysymys kuuluu: miten siirrytään tavoitteista konkreettisiin, todellisia vaikutuksia tuoviin tekoihin? Gasgrid on valmis fasilitoimaan yhteistyötä ja luomaan synergioita, jotta markkina saadaan liikkeelle.

Lead-markkinat ovat välttämättömiä tulevassa kasvussa

Vedyn jalkautumisessa Eurooppaan tarvitaan vahvoja kiinnekohtia. Eurooppa tuo edelleenkin 50-60 prosenttia energiastaan pääosin fossiilisina raaka-aineina. Sipilä korostaa edelläkävijämarkkinoiden synnyttämistä kriittisille alueille:

– Vety sopii hyvin sektoreille, joissa fossiilisia raaka-aineita on vaikea korvata sähköllä ja joissa tuotteen on oltava saatavilla tauotta kellon ja vuoden ympäri. Kysyntää puhtaalle vedylle luodaan nyt juuri näille lead-markkinoille, jotka viitoittavat tietä koko vetymarkkinan kehitykselle.

Sipilän mukaan edelläkävijyys ei ole helppoa, mutta early bird -sijoittaja voi hyötyä tilanteesta huomattavasti.

– Välillä me unohdamme tämän. Markkinan vakiintuessa 2030-luvun loppupuolella ekosysteemi on arkipäiväistynyt, eikä tarjolla ole enää samanlaisia edelläkävijyyden tuomia mahdollisuuksia. Parhaat mahdollisuudet ovat olemassa nyt, kun investointiolosuhteet paranevat jatkuvasti ja markkina skaalautuu, Sipilä toteaa.

Hän viittaa esimerkkiin maakaasusta ja Norjasta.

– 50 vuotta sitten maakaasuala Norjassa oli käytännössä nollassa. Tänään se on erittäin laaja talouden sektori tuoden todella suuret vientitulot ja vahvan strategisen position Norjalle Euroopan omavaraisuuden, kilpailukyvyn ja resilienssin turvaajana. Suomella on eväät samanlaiseen kehitykseen.

Teksti: Sami Anteroinen Kuvat: Eino Ansio

Lue myös

Kaikki artikkelit

Artikkeli

Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille?

Artikkeli

Artikkeli

Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia

Artikkeli

Artikkeli

Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa

Artikkeli

Artikkeli

Haminan LNG-terminaali tukee kaasumarkkinoita osana kansallista energiainfraa

Artikkeli

Inkoon LNG-terminaali on kaasujärjestelmän tukipilari

Kelluva LNG-terminaali Inkoossa tukee Suomen ja Itämeren alueen energiajärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuutta ja tarjoaa joustavuutta Suomen energiajärjestelmään. Tällä hetkellä terminaaliyhtiö selvittää uusiutuvien kaasujen vientiä ja tuontia terminaalin kautta. 

Gasgridin tytäryhtiön operoima Inkoon LNG-terminaali on ollut toiminnassa vuodesta 2023 asti. Terminaali mahdollistaa kaasun vastaanottamisen meriteitse ja jakelun lähialueelle, sisämaahan sekä uudelleenlastauksen myötä myös Suomen ulkopuolisiin terminaaleihin. Terminaali tukee Suomen ja Itämeren alueen energiajärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuutta sekä joustavuutta.  

Terminaalin merkitys korostui erityisesti vuosina 2023‒24, kun Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputki vaurioitui. LNG-terminaalin ansiosta Suomen kaasun saanti pysyi vakaana koko talvikauden. 

–Terminaali tarjoaa myös joustavuutta Suomen energiajärjestelmään tukemalla toimitusvarmuutta sääriippuvaisen uusiutuvan energian rinnalla esimerkiksi tuulettomina ja kylminä talvina, sanoo terminaalin toimitusjohtaja Satu Mattila. 

Toimitusjohtaja Satu Mattilan mukaan strategisena tavoitteena on kehittää terminaalista alusta, joka mahdollistaisi kaikkien kaasujen läpimenon. –Tällä hetkellä selvitämme, miten terminaalia voitaisiin hyödyntää uusiutuvien kaasujen tuontiin ja kestävään vientiin.

Terminaalin asiakkaita ovat energiayhtiöt ja maakaasun tukkumarkkinatoimijat, jotka tuovat LNG:tä laivoilla terminaalille. Terminaali ei omista eikä myy kaasua, vaan tarjoaa kaasun varastointi-, höyrystys- ja uudelleenlastauspalvelua. Höyrystämisen lisäksi LNG:tä voidaan lastata laivasta laivaan ja toimittaa sitä kautta muun muassa Suomen kaasuverkoston ulkopuolisiin terminaaleihin. Höyrystettyä kaasua voidaan toimittaa Suomen kaasuverkkoon ja Balticconnector-putken kautta edelleen Baltiaan ja sieltä jopa Keski-Eurooppaan asti.  

Laivoja terminaalille saapuu noin 1‒3 kertaa kuukaudessa kapasiteettivarausten mukaan. Vuonna 2024 terminaalissa vieraili 24 isoa ja 18 pienempää LNG-laivaa, vuonna 2025 taas arviolta 12 isoa ja 29 pienempää laivaa. Terminaalin käyttöaste vaihtelee kysynnän ja osittain sääolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi kylminä talvina terminaalin käyttöaste on ollut normaalia korkeampi. Asiakkaat hankkivat LNG:tä maailmanmarkkinoilta ja kaasun alkuperä tarkistetaan alkuperätodistuksella. Venäläisen kaasun tuonti terminaalille on kiellettyä.  

Toiminnan keskiössä asiakastarpeiden kuunteleminen 

Terminaalin kapasiteetti ylittää tällä hetkellä Suomen markkinatarpeen ja terminaalitoiminnassa onkin panostettu palveluiden kehittämiseen terminaalin laajemman käytön mahdollistamiseksi ja asiakastarpeiden huomioimiseksi.  

–Olemme alusta asti kuunnelleet alusta asti markkinaosapuolia ja asiakkaita, siitä, mitä kehitys- ja uudistustarpeita he kaipaavat. Vuoropuhelu on jatkuvaa, ja teemme päivityksiä terminaalin toimintaan ja palveluihin vuosittain, kertoo LNG-terminaalin kaupallinen päällikkö Rasmus Hellman.  

Terminaali on mm. kehittänyt varausjärjestelmää yhä joustavammaksi. Tarjolla on pitkän ajan kapasiteettia, vuosi- ja spot-kapasiteettia, jousto- ja jälleenlastauspalvelua. Myös kapasiteetti- ja inventaarisiirrot terminaalikäyttäjien kesken ovat mahdollisia, ja kaasutusaikaa voidaan pidentää, jos seuraavassa slotissa, eli kapasiteetti-ikkunassa on tyhjää tilaa. Toiminnan perustana on joustava terminaali sekä huoltovarmuuden turvaaminen ja markkinatoimijoiden liiketoimien tukeminen.  

–Olemme saaneet nostettua kaupallisen toiminnan erittäin hyvälle tasolle. Markkinatoimijat ovatkin löytäneet terminaalin – etenkin käytettävyys ja operatiiviset joustot kiinnostavat heitä ja uudet palvelukonseptit ovat vastanneet kysyntään etenkin talvikaudella, Hellman lisää.   

Hellmanin mukaan vuodelle 2026 on jo varattuna seitsemän slottia. Slotti on kapasiteetti-ikkuna, joka voi olla pituudeltaan 10‒30 päivää. Sinä aikana on oikeus tuoda LNG:tä terminaalille ja käyttää kaikkia terminaalin palveluita. Kapasiteettia voi varata joustavasti vuoden läpi. 

Kaupallinen päällikkö Rasmus Hellman toteaa markkinatoimijoiden löytäneen Inkoon LNG-terminaalin. Sen käytettävyys ja joustavuus ovat saaneet hänen mukaansa kiitosta. Vuoropuhelu markkinaosapuolten ja asiakkaiden kanssa on jatkuvaa, ja päivityksiä terminaalin toimintaan ja palveluihin tehdään vuosittain.

Asukasilloissa kerätään palautteita asukkailta 

Asiakkaiden lisäksi tärkeä sidosryhmä terminaalille ovat Inkoon alueen asukkaat. 

–Olemme toiminnan alusta alkaen järjestäneet Inkoossa asukasiltoja, joissa alueen asukkaat pääsevät kyselemään terminaalin toiminnasta sekä antamaan palautetta. Asukaspalautteiden sekä viranomaismääreiden mukaisesti olemme esimerkiksi pyrkineet vähentämään terminaalin meluhaittoja. Tämän vuoden aikana olemme keskittyneet häiritsevimpien ja äänekkäimpien melulähteiden korjaamiseen. Koteloimme kevään 2025 aikana laivan kannella sijaitsevat tuulettimet sekä siirsimme paineenlaskun Inkoon kompressoriasemalle, toimitusjohtaja Mattila kertoo.  

Uusiutuvien kaasujen rooli selvityksessä 

Terminaalialus FSRU Exemplar on vuokrattu vuoteen 2032 asti. Mattilan mukaan tällä hetkellä arvioidaan, mikä on optimaalisin terminaaliratkaisu osana Suomen joustavaa, huoltovarmaa ja tehokasta kokonaisenergiajärjestelmää. 

–Strategisena tavoitteenamme on kehittää terminaalista alusta, joka mahdollistaisi kaikkien kaasujen läpimenon. Tällä hetkellä selvitämme, miten terminaalia voitaisiin hyödyntää uusiutuvien kaasujen tuontiin ja kestävään vientiin, eli tarjota alusta vähähiilisen ja uusiutuvan energiajärjestelmän tueksi. Geopoliittiset jännitteet ja energian hinnanvaihtelut ovat vaikuttaneet toimitusketjun hallintaan koko maailmassa, mikä on lisännyt tarvetta joustavuudelle ja vakaudelle, jota LNG-terminaali tarjoaa. Terminaalin kehityksessä onkin painotettu toimitusvarmuutta ja kykyä reagoida nopeasti markkinamuutoksiin, Mattila kertoo. 

Terminaali tarjoaa Suomelle ja lähialueille vaihtoehtoisen toimitusreitin kaasulle ja Mattilan mukaan terminaalin rooli Suomen ja lähialueen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa on yhä olla osa eurooppalaista toimitusvarmuuden ja joustavuuden verkostoa. 

–Terminaalin merkitys korostuu ennen kaikkea poikkeusaikoina ja talvikuukausina, kun kaasun kysyntä on suurta. LNG tukee uusiutuvia energiamuotoja tarjoamalla säätövoimaa ja varastointimahdollisuuksia silloin, kun uusiutuvan kaasun osuus kasvaa kokonaisenergiajärjestelmässä ja vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, Mattila päättää.

 

Gasgrid Floating LNG Terminal Finland Oy 

  • Inkoon kelluva LNG-terminaalilaiva eli FSRU Exemplar aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Kaasun saatavuus Suomessa on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. 
  • Laivoilla terminaaliin saapuva nestemäinen maakaasu kaasutetaan eli höyrystetään uudelleen ja toimitetaan kaasuverkkoon. Balticconnector-putkessa kaasu kulkeutuu Baltiaan ja eteenpäin aina Keski-Eurooppaan. 
  • Uudelleenkaasutuskapasiteetti 140 GWh päivässä ja yli 40 TWh vuodessa. 
  • Terminaali on osa Gasgrid-konsernia ja sen toiminnasta vastaa Gasgridin tytäryhtiö Floating LNG Terminal Finland Oy. 

 

Teksti: Tarja Västilä, Janike Mäkelä 

Kuvat: Vilja Harala, Gasgrid  

 

Lue lisää:

Joustava monikaasualusta on Suomen energiajärjestelmän selkäranka  – Gasgrid 

Kaasut ovat korvaamattomia teollisuuden raaka- ja polttoaineina – Gasgrid 

Joustava monikaasualusta on Suomen energiajärjestelmän selkäranka 

Monimuotoisia uusiutuvia kaasuja siirtävä kaasun siirtoinfrastruktuuri on keskeinen osa Suomen energiajärjestelmää. Tämä monikaasualusta on joustava, toimitusvarma ja sääriippumaton Suomen energiajärjestelmän selkäranka, kirjoittaa kaasuliiketoiminnan johtaja Janne Grönlund Gasgridilta. 

Suomen kaasujärjestelmä on viime vuosina kokenut merkittäviä muutoksia, jotka ovat muovanneet siitä entistä monipuolisemman, joustavamman ja toimintavarmemman osan kansallista energiainfrastruktuuria. Muutosten taustalla ovat muun muassa Balticconnector-yhdysputken käyttöönotto vuonna 2020, Venäjän kaasutoimitusten päättyminen vuonna 2022 sekä LNG-terminaalien liittäminen kaasuverkkoon vuonna 2022. Näiden kehitysaskelten myötä on syntynyt monikaasualusta, joka ei ainoastaan vastaa nykyisiin energiatarpeisiin, vaan myös ennakoi tulevaisuuden tarpeita. 

Putkistoon varastoitu kaasu toimii energiavarastona 

Kaasumainen energiajärjestelmä tarjoaa luontaisesti joustavuutta. Putkistoon varastoitu käytettävissä oleva kaasu, noin 60 000 megawattituntia, toimii kuin energiavarasto, jota voidaan hyödyntää energiamarkkinan epätasapainon hetkinä. Esimerkiksi sähköntuotantoon kytkeytyneet yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon CHP-laitokset (Combined Heat and Power) voivat hyödyntää tätä varastoa jopa vuorokauden ajan ilman uutta samanaikaista kaasunsyöttöä järjestelmään. Tämä mahdollistaa sääriippumattoman energiantuotannon kriittisissä tilanteissa, kuten talvikauden huippukulutuksen aikana.   

LNG-terminaalit tuovat varastointikapasiteettia järjestelmään 

Suomen kaasujärjestelmään kytkeytyneet Inkoon ja Haminan LNG-terminaalit tuovat järjestelmään merkittävän varastointikapasiteetin – yhteensä noin 1 200 000 megawattituntia. Tämä vastaa usean viikon kaasunkulutusta talvella. Terminaalit mahdollistavat nopean reagoinnin markkinamuutoksiin ja tukevat kaasukäyttöisen sähköntuotannon skaalautuvuutta. Ne ovat keskeisiä komponentteja monikaasualustassa, joka yhdistää eri lähteistä tulevan kaasun yhdeksi saumattomaksi toimitusketjuksi. 

Janne Grönlund
Janne Grönlund

Yhteistyö on järjestelmän sydän 

Monikaasualustan tehokas hyödyntäminen ei olisi mahdollista ilman laadukasta yhteistyötä siirtoverkonhaltijan ja terminaalioperaattorien välillä. Hyvä esimerkki tästä nähtiin elokuussa 2025, kun Haminan alueella havaittiin tekninen poikkeama Gasgridin siirtoputkessa. Tilanne vaati välitöntä korjausta ja hetkellisesti putken käytöstä poistoa. Haminan LNG-terminaali turvasi työn aikana fyysisen kaasunsiirron kriittiselle toimituskohteelle, ja samalla Gasgrid hyödynsi siirtoputkiston energiavarastoa terminaalin asiakasvaikutusten minimoimiseksi. Poikkeaman poistuttua Haminan terminaali palautti Gasgridin järjestelmästä lainatun kaasun, joka on osoitus järjestelmän joustavuudesta ja yhteistyön voimasta.  

Katse tulevaisuuteen: Uusiutuvan kaasun nousu, kaasut kokonaisenergiajärjestelmän tukena 

Kaasujärjestelmä ei ole valmis – se elää ja kehittyy. Tulevien vuosien aikana odotetaan kotimaisen uusiutuvan metaanikaasun tuotannon monikymmenkertaistuvan. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös vaatii toimintamallien kehittämistä. Järjestelmän maksimaalinen hyöty asiakkaille ja yhteiskunnalle edellyttää jatkuvaa panostusta yhteistyöhön. 

Kaasujärjestelmällä on edellytykset toimia Suomen kokonaisenergiajärjestelmää tukevana ratkaisuna: käytännössä edellytyksemme lisätä kaasukäyttöistä säävarmaa ja nopeasti säätyvää sähköntuotantoa on erinomainen. Kaasu voi toimia sähkön tuotantoportfolion tasapainottajana sekä myös teollisten investointien mahdollistajana alueilla, joissa sähköverkon tämänhetkiset edellytykset liittää toimijoita verkkoon ovat toistaiseksi rajalliset.  

Korostan vielä, että joustava monikaasualusta ei ole vain tekninen ratkaisu – se on strateginen voimavara, joka tukee Suomen energiajärjestelmän resilienssiä, huoltovarmuutta ja kestävää kehitystä.
 

Janne Grönlund 
Kaasuliiketoiminnan johtaja
Gasgrid

 

Lue lisää:

Mikä ihme on monikaasualusta – ja miksi se mullistaa suomalaista yhteiskuntaa?

Kaasusta saa säätövoimaa – ja paljon muuta

Kaasut ovat korvaamattomia teollisuuden raaka- ja polttoaineina

Tanska aikoo viedä vetyä Euroopan avainmarkkinoille

Tanskalla on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä, koska maalla on ainutlaatuinen kyky tuottaa suuria määriä vihreää sähköä tuuli- ja aurinkovoimalla. Tämä uusiutuva energia voidaan muuntaa vihreäksi vedyksi ja edelleen hyödyntää niillä teollisuusaloilla, joilla suora sähköistäminen ei ole vaihtoehto. Mutta mikä tarkalleen ottaen on Tanskan vetystrategia? 

Tanskan siirtoverkonhaltija Energinet on saanut tehtäväkseen rakentaa maan tulevan vetyinfrastruktuurin. Tanskan vetyverkoston tarkoituksena on yhdistää maan vedyntuotanto Saksan markkinoihin ja edistää laajemman eurooppalaisen vetyinfrastruktuurin kehittämistä.  

Energinet vastaa vetyinfrastruktuurin suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä sekä vahvasta integraatiosta vihreän vedyntuotannon ja laajemman eurooppalaisen energiajärjestelmän välillä, kertoo pääekonomisti Christian Rutherford. 

– Saimme ilmasto- ja energiaministeriöltä hyväksynnän vetyinfrastruktuurin rakentamiselle elokuussa 2025, hän toteaa.  

Rutherford osallistui Gasgridin Helsingissä syyskuun lopussa järjestämään Hydrogen Development Forum 2025 -tapahtumaan. 

Lopullinen hyväksyntä edellyttää markkinoiden sitoutumista 

Prosessin viimeinen sinetti on varauskiintiön täyttäminen, mikä tarkoittaa pohjimmiltaan sen varmistamista, että riittävän moni asiakas on sitoutunut ostamaan vetyä Energinetiltä. 

– Teemme kaikkemme, jotta varauskiintiö saadaan täyteen ensi vuonna. 

Tavoitteena on saada alustava vetyverkko, nimeltään Danish Hydrogen Backbone 1, avattua kaupalliselle toiminnalle vuoteen 2030 mennessä; pidemmällä aikavälillä tavoitteena on luoda Tanskaan huomattavasti suurempikin vetyverkosto. Tällä hetkellä Tanskassa on 1 250 kilometriä olemassa olevaa kaasuputkea. 

– Pyrimme rakentamaan vetyverkon askel askeleelta, alkaen maan eteläosasta, mikä on toiminnallisesti järkevintä, Rutherford toteaa. 

Saksan teollisuus tarvitsee tanskalaista vetyä 

Tanskan vetyverkoston rakentaminen alkaa Etelä-Jyllannista: uuden putken kaavaillaan kulkevan Esbjergistä Veerstiin, lähellä Egtvediä. Samalla olemassa oleva maakaasuputki – joka kulkee Veerstistä Frøsleviin, lähellä Tanskan ja Saksan rajaa, muutetaan vedyn kuljettamiseen paremmin soveltuvaksi. 

Tämä ensimmäinen putkilinja,joka tunnetaan nimellä ”The 7” sen muodon takia, on tärkeä askel Tanskan vedyntuotannon linkittämisessä Euroopan kysyntään, Rutherford kuvailee. 

– Meille keskeinen kysymys on sujuva vedyn vienti Saksaan, jossa suuret teollisuudenalat jo odottavat sitä. 

Tanskassa on suhteellisen vähän raskasta teollisuutta, joka hyötyisi täysimääräisesti vedystä, joten vienti on maalle looginen peliliike. Tanskalla on kuitenkin runsaasti merituulivoimaa, jota voidaan hyödyntää puhtaan vedyn valmistuksessa. 

– Suurin potentiaali on länsi-Tanskassa, koska siellä sijaitsee suurin osa merituulivoimasta. 

Laaja eurooppalainen yhteistyö on avain menestykseen 

Samaan aikaan saksalainen siirtoverkonhaltija Gasunie Deutschland suunnittelee omaa putkilinjaansa, joka kulkee pohjoiseen Tanskan rajalle  ”The 7”:niä vastaan. 

– Meillä on erinomaista yhteistyötä Gasunie Deutschlandin kanssa. Luotamme siihen, että tulemme onnistumaan tässä. 

Vetytalouden kiihdyttäessä moottoreitaan ympäri Eurooppaa, Energinet on käynyt keskusteluja lukuisien siirtoverkkoyhtiöiden kanssa, mm. Espanjassa, Ranskassa, Belgiassa ja Alankomaissa. 

– Meille on ollut tärkeää vaihtaa näkemyksiä myös Gasgridin kanssa, Rutherford toteaa ja huomauttaa, että näillä kahdella pohjoismaisella siirtoverkkoyhtiöllä on paljon yhteistä, alkaen vientistrategiasta, joka palvelee Saksan markkinoita. 

– Lisäksi me molemmat uskomme vedyn isoon potentiaaliin tulevaisuudessa. 

Vety käynnistää lumipalloefektin Euroopan energiasektorilla 

Christian Rutherford on työskennellyt Energinetillä 19 vuoden ajan ja nähnyt vedyn esiinmarssin, niin kansallisen kuin EU:nkin tason suunnitelmissa.    

– Kun me Energinetissä aloimme perehtyä vetyyn noin 5–6 vuotta sitten, se oli vain muutaman ihmisen juttu. Nyt meillä on käynnissä iso projekti, johon osallistuu yli 100 ihmistä, hän vertaa. 

— 

Energinet – Tanskan siirtoverkko-operaattori 

– Tanskan ilmasto- ja energiaministeriön omistama itsenäinen julkinen yritys 

– omistaa, operoi ja kehittää sähkön ja kaasun siirtoverkkoja Tanskassa 

– pyrkii ratkaisemaan energian kolmoishaasteen: miten energiajärjestelmä voidaan muuttaa uusiutuvaksi energiaksi korkealla toimitusvarmuudella ja kohtuulliseen hintaan 

 

Lue lisää: 

Hydrogen Development Forum 2025 esitteli Gasgridin ensimmäisen vetytietopaketin

Gasgrid julkaisee ensimmäisen vetytietopaketin edistääkseen vetymarkkinoiden kehitystä

Vetymarkkinan kirittäjä ENNOH on valmiina vahvaan starttiin

 

Teksti: Sami Anteroinen

Kuvat ja video: Miika Kainu 

Merkityksellistä ja vaikuttavaa työtä energia-alalla

Gasgridilla työskenteleminen tarjoaa aidon mahdollisuuden olla mukana luomassa kestävää ja hiilineutraalia tulevaisuutta. Yrityksen asiantuntijoilla on keskeinen rooli sekä kansallisissa että kansainvälisissä kehityshankkeissa, joissa rakennetaan puhtaampaa energiajärjestelmää ja luodaan edellytyksiä Suomen talouskasvulle. Kolme asiantuntijaa avaa, millaista Gasgridilla työskentely oikein on. 

”Täällä on mahdollisuus kasvaa, oppia ja kehittyä. Meillä saa vapaasti tuoda esiin omia näkemyksiä ja ajatuksia – ja niitä aidosti kuunnellaan”, Engineering Manager Gianluca Tramontana pohtii.

Gianluca vastaa Gasgridilla vetyverkkoon liittyvien kompressoriasemien kokonaissuunnittelusta. Gianluca korostaa, että Gasgrid tarjoaa upean mahdollisuuden olla rakentamassa tulevaisuutta ja viemässä Suomea kohti hiilineutraaliutta. Kansallisen vetyverkon lisäksi Gasgrid kehittää tulevaisuuden monikaasualustaa. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa yhtiön kaasuputkissa virtaa maakaasun lisäksi entistä enemmän ei-fossiilisia kaasuja, kuten biokaasua tai e-metaania.

”Meillä on Suomessa valtava mahdollisuus hyödyntää tuulivoimaa ja vesivarantoja vetytalouden rakentamisessa ja hiilineutraalin tulevaisuuden edistämisessä – ei vain Suomen tasolla, vaan koko Euroopan hyväksi. Saamme olla luomassa merkittäviä kasvumahdollisuuksia Suomeen – ja jopa Eurooppaan asti. Tässä mielessä Gasgridilla työskentely on todella merkityksellistä”.

Gasgridilla työskentely antaa Gianlucan mukaan laajan näkökulman energia-alan tulevaisuuteen: ”Koska olemme tärkeä osa Suomen energiajärjestelmää ja infraa täällä pääsee näkemään – eikä vain näkemään, vaan vaikuttamaan yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin”.

Samoilla linjoilla on kansainvälistä Nordic Baltic Hydrogen Corridor  -hanketta Gasgridilla johtava Joonas Laitila. Hankkeen tavoitteena on vetyputken rakentaminen Suomesta Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan. Hanke on osa EU:n REPowerEU-strategiaa ja se on saanut EU:lta myös PCI-statuksen (Projects of Common Interest). Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankkeen edistäminen ja toteuttaminen ovat Euroopan Unionin yhteisen edun mukaisia.

Joonas kertoo kiinnostuneensa työstä siinä vaiheessa, kun ymmärsi, että Gasgrid on mukana mahdollistamassa vetykehitystä Suomessa – ja laajemmin. Odotukset työtä kohtaan ovat täyttyneet, sillä vastuuta on annettu ja onnistumisia – kuten esimerkiksi EU-komission CEF-rahoituksen saaminen – on tullut. Gasgridille Joonas antaa kiitosta etenkin mahdollisuudesta kasvaa ja kehittyä.

”Jo haastattelussa puhuttiin siitä, miten roolissa voisi kehittyä – ja nämä lupaukset myös lunastettiin”, Joonas kertoo.

Vetykehityksen aitiopaikalla

Työn merkityksellisyyttä korostaa myös vety- ja kaasumarkkinan regulaatiosta vastaava johtava asiantuntija Meri-Katriina Pyhäranta. Meri on mukana Työ- ja elinkeinoministeriön kansallista vetymarkkinalakia valmistelevassa työryhmässä. Tehtävä tarjoaa mahdollisuuden olla vaikuttamassa siihen, miten vetylainsäädäntö tukee investointien houkuttelemista ja vetytalouden kehittymistä Suomeen.

”Juuri kiinnostavampaa työtä en voisi kuvitellakaan”, Meri-Katriina sanoo.

Vaikka Meri-Katriina tuli taloon juristiksi vasta runsas vuosi sitten, ulottuvat yhteiset juuret lähes kymmenen vuoden taakse.

”Gasgridin toiminta tuli tutuksi aiemmissa työtehtävissäni. On hienoa olla mukana kehittämässä uutta ja antamassa siihen oma työpanokseni”.

”Tehtävämme on palvella yhteiskuntaa ja asiakkaitamme. Gasgridin periaate toimia oikeudenmukaisesti ja kestävästi vastaa omia arvojani”.

Joonas, Gianluca ja Meri-Katriina ovatkin kaikki samaa mieltä siitä, että Gasgridin arvot: toimimme yhdessä, rakennamme tulevaisuutta ja kannamme vastuumme, toteutuvat käytännön työarjessa.

”Sanoisin, että Gasgridin erottaa nimenomaan se, että täällä annetaan aidosti mahdollisuus kasvaa ja ottaa vastuuta. Olemme saaneet houkuteltua tänne kyvykkäitä ja osaavia henkilöitä, jotka ovat hyvin vastuuntuntoisia. Otamme hankkeissa vastuuta ja ohjauksen omiin käsiimme”, Joonas pohtii.

Rakentamassa tulevaisuutta

Nyt valmisteilla olevan vetyinfran lisäksi Gasgridilla on nuoreksi vuonna 2020 perustetuksi yhtiöksi verrattaen paljon onnistumisia kuten Suomen ensimmäisen kelluvan LNG-terminaalin valmistuminen ennätysajassa Inkooseen.

Gasgridiläiset ovat olleet ja ovat jatkossakin mukana rakentamassa paljon sellaista, jota aiemmin Suomessa ei ole nähty. Mikä on salaisuus onnistumisten takana?

”Voin sataprosenttisesti sanoa, että täällä töitä tehdään yhdessä. Tunsin oloni tervetulleeksi ja pääsin osaksi tiimiä heti ja perehdytys oli erinomainen. Täällä myös välitetään henkilöstöstä ja ihmisillä on kova halu kehittyä ja kehittää. Kaikki tämä vaikuttaa varmasti siihen, että tuloksia syntyy”, Gianluca uskoo.

Meri-Katriinan, Joonaksen ja Gianlucan mielestä Gasgridilla työntekijöille tarjotaan kehitysmahdollisuuksa.
Gasgridilla työn merkityksellisyys tulee siitä, että asiantuntijat ovat mukana niin kansallisissa kuin kansainvälisissä hankkeissa, joiden avulla mahdollistetaan vihreää siirtymää.

Lue lisää

Uutishuone

Artikkeli

Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille?

Artikkeli

Artikkeli

Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia

Artikkeli

Artikkeli

Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa

Artikkeli

Artikkeli

Haminan LNG-terminaali tukee kaasumarkkinoita osana kansallista energiainfraa

Artikkeli

Vetymarkkinan kirittäjä ENNOH on valmiina vahvaan starttiin

ENNOH (European Network Operators for Hydrogen) haluaa kiihdyttää vetymarkkinoiden kehitystä Euroopassa. ENNOHin johtaja, espanjalainen Abel Enríquez kertoo, mitä uusi organisaatio tahtoo saavuttaa alkutaipaleellaan. 

Nouseva vetytalous tarvitsee pelisääntöjä. ENNOH (European Network Operators for Hydrogen) aloitteli toimintaansa vuoden 2025 alussa täyttääkseen sen tontin, jota organisaatiolle kaavailtiin vuonna 2024 hyväksytyssä EU-lainsäädännössä eli vety- ja kaasumarkkinapaketissa. ENNOH:n johtaja Abel Enríquez lupaa, että ENNOH tulee vahvasti edistämään eurooppalaisen vetymarkkinan syntyä, mutta myöntää samaan hengenvetoon, että haasteitakin on. 

– Valmistelemme tällä hetkellä organisaatiota markkinoille, joita ei ole vielä olemassa, Enríquez toteaa Helsingissä, jossa hän puhui Gasgridin Hydrogen Development Forum -seminaarissa syyskuussa 2025. 

Muutos on kuitenkin tulossa. Enríquez uskoo vakaasti, että vetytalouden ja vetyinfrastruktuurin tärkeimmät ajurit tulevat suoraan EU:n ilmasto- ja energiaturvallisuustavoitteista. 

– Vety on ehdottoman tärkeä sellaisten toimialojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, jotka eivät voi luottaa pelkästään sähköistämiseen, kuten teräs-, kemian-, meri- tai ilmailuteollisuus, hän toteaa.  

Enríquez lisää vedyn täydentävän eurooppalaista energiapalettia tarjoamalla kustannustehokasta, laajamittaista varastointia sekä järjestelmäjoustoa samalla, kun se helpottaa uusiutuvan sähkön integrointia energiajärjestelmään. 

– Vety ei ainoastaan ​​auta vahvistamaan energiajärjestelmäämme, vaan se myös parantaa kipeästi tarvitsemaamme resilienssiä, energiaturvallisuutta ja geopoliittista riippumattomuutta Euroopassa. 

EU linjaa vetysääntelyä pitkällä tähtäimellä 

Tällä hetkellä vety linkittyy vahvasti EU:n suunnitelmiin irtautua fossiilisista polttoaineista. Vähähiiliset tavoitteet näkyvät poliittisina ja taloudellisina kannustimina, kuten yhä sitovampien tavoitteiden voimaantulo teollisuudessa ja liikenteessä. Näitä linjauksia on tehty mm. uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä, EU:n Vetypankissa ja TEN-E-kehyksessä. 

– Lisäksi vuoden 2024 vety- ja kaasumarkkinapaketissa esitetään erityiset vetysäännöt verkkoon pääsylle, tariffeille ja suunnittelulle, mikä vähentää epävarmuutta ja lisää sijoittajien luottamusta. 

Yleisesti ottaen Enríquez uskoo, että nykyiset ja tulevat toimenpiteet asemoivat vedyn entistä paremmin paitsi ilmastoratkaisuna, myös keskeisenä osana Euroopan kilpailukykyä, kestävyyttä ja energiaturvallisuusstrategiaa. 

ENNOH on kehittyvän vetyinfrastruktuurin mahdollistaja 

Mutta mikä tarkalleen ottaen on ENNOH:n rooli tässä kaikessa? – Enríquez vastaa, että ENNOH:n tehtävänä on edesauttaa EU:n vetyinfrastruktuurijärjestelmän edelleen kehittämistä mahdollisimman koordinoidulla tavalla. 

– Roolimme on verrattavissa sekä ENTSO-E:n että ENTSOG:n rooliin sähkö- ja kaasualoilla: teemme suosituksia suunnittelukehyksestä, markkinasäännöistä ja teknisestä toteutuksesta sekä tarjoamme läpinäkyvyyttä korostavia työkaluja, joita tarvitaan integroidun, yhteensopivan ja tehokkaan vetyjärjestelmän rakentamiseksi Eurooppaan. 

Tämä tarkoittaa monia asioita: ensimmäisen 10-vuotisen vedyn verkonkehityssuunnitelman (TYNDP) valmistelua, verkkosääntöjen laatimista, sääntöjen, suositusten ja tietojärjestelmien julkaisemista. 

– Kaikki nämä toimenpiteet tarjoavat markkinaosapuolille ennustettavamman ja syrjimättömämmän ympäristön, jossa investoida ja operoida. 

Tällä hetkellä ENNOH on vielä ”startup-moodissa” pienen ammattilaistiimin valmistautuessa suureen muutokseen. Enríquez on viettänyt urastaan 16 vuotta Brysselissä ja nähnyt paitsi vetytalouden, myös vihreän siirtymän kehityksen alkuajoista lähtien, ja siksi häneltä löytyy tarpeellista perspektiiviä aihepiiriin. 

– Vedyn kohdalla suurin hype on jo takanapäin, ja olemme nyt kypsemmässä prosessissa kiinni. Joitakin hankkeita viivästyy tai peruuntuu, mutta nyt on kyse niiden hyvien hankkeiden eteenpäin viemisestä, mikä taas kehittää edelleen Euroopan vetymarkkinoita, hän arvioi. 

Suomella on mahdollisuus olla todellinen edelläkävijä vedyssä 

Kaikkien EU:n vedynsiirtoverkko-operaattoreiden (HTNO) on liityttävä ENNOH:iin. Nämä operaattorit muodostavat ENNOH:n selkärangan, Enríquez toteaa. Mutta miten varmistetaan, että pienemmät maat, kuten Suomi, pääsevät oikeasti mukaan ENNOH:n suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin? 

– Suomalainen kaasunsiirtoyhtiö Gasgrid osallistuu muiden maiden toimijoiden tavoin täysipainoisesti ENNOH:n suunnittelu- ja mallinnustoimintaan, verkkosääntöjen laatimiseen sekä sisäisiin prosesseihin, jotka muokkaavat esimerkiksi julkaisujamme, Enríquez vastaa. 

Lisäksi Enríquez on vakuuttunut siitä, että vedyn alalla Suomi ei ole mikään pieni maa, vaan tällä hetkellä ”keskeinen toimija alueella”, jolla on huomattava tuotantopotentiaali. ENNOH:n johtajan mukaan Suomi on lisäksi ilahduttavan aktiivinen eurooppalaisten vetykäytävien puolestapuhuja, joka pyrkii toimittamaan puhdasta vetyä Saksan ja sen naapurimaiden kysyntäkeskuksiin. 

Integroitu vetyinfrastruktuuri tulee hitaasti mutta varmasti 

Enríquez haluaa, että täysin integroidulle, eurooppalaiselle vetyinfrastruktuurijärjestelmälle luodaan vankka perusta viiden vuoden kuluessa. 

– Keskitymme siihen, että nykyiset hajanaiset kansalliset hankkeet saadaan yhdistettyä rajat ylittäväksi järjestelmäksi, joka tukee teollisuuden hiilestä irtautumista, energiaturvallisuutta ja uusiutuvan energian integroimista energiajärjestelmään, hän linjaa. 

Vety on viime aikoina kohdannut myös vastatuulta. Enríquez kuitenkin rohkaisee alan toimijoita pitämään leuan pystyssä ja ajamaan vetytaloutta johdonmukaisesti eteenpäin. Niille tahoille, joiden mukaan vetyalusta on yksinkertaisesti liian kallis, Enríquez vastaa, että aluksi myös aurinko- ja tuulivoima olivat liian hintavia. 

– Näemme erittäin lupaavia merkkejä. Lisäksi uskon, että vetyalalla on paljon innovaatioita, joiden tulokset helpottavat vedyn käyttöönottoa entisestään. 

 

Teksti: Sami J. Anteroinen 

Kuva, video: Miika Kainu 

Hydrogen Development Forum 2025 esitteli Gasgridin ensimmäisen vetytietopaketin

Hydrogen Development Forum 2025 tarjosi näkymää kehittyville eurooppalaisille vetymarkkinoille syyskuussa. Gasgridin järjestämä tapahtuma keskittyi vetymarkkinoiden kehitykseen: millainen tulevaisuus on luvassa ja miten sinne päästään? 

Tilaisuudessa valotettiin mm. vetyverkon kehittämisprosessia, sääntelyä, asiakkaan liityntäprosessia, siirtoinfrastruktuurin teknisiä suunnitteluperiaatteita, reititys- ja lupaprosesseja ja vetyputkisiirron markkinamallia. Lisäksi seminaarissa luotiin ensisilmäys Gasgridin ensimmäiseen vetytietopakettiin, joka tarjoaa infoa näistä teemoista.  

Vetytietopaketin tekijät, projektikehittäjä Henriikka Pilpola ja projektipäällikkö Elina Mäki Gasgridistä, näkevät ”selvää markkinakysyntää” vetyä koskevalle ajankohtaiselle ja luotettavalle tiedolle. 

– Gasgridilla on keskeinen rooli vetytalouden vauhdittamisessa ja vetyverkko on muutoksen mahdollistaja. Vetytietopaketti ottaa kantaa kysymyksiin, joihin meidän mielestämme on vastattava, Elina Mäki totesi. 

Vetytietopaketti perustuu laajaan ja jatkuvaan yhteistyöhön  

Vetytietopaketti tarjoaa alan toimijoille ja sidosryhmille laajan kattauksen faktoja kaasuputken materiaalivalinnoista aina tulevaisuuden markkinamalliin. Kirjoittajat kertovat saaneensa Tanskan siirtoverkkoyhtiö Energinetin vetytietopaketeista inspiraatiota luodessaan omaa näkemystään vetymarkkinoista. 

– Tämä on ensimmäinen versio, ja odotamme innolla sen kehittämistä eteenpäin sidosryhmäläisten palautteen avulla. 

Henriikka Pilpola huomautti, että vetytalouden toteuttamiseksi tarvitaan yhteistyöhön perustuva prosessi, joka sitouttaa alan toimijat; näin toteutetaan vetyverkko, joka pohjaa markkinatoimijoiden tarpeisiin.  

– Rakennamme vetyverkkoa yhdessä, hän totesi. 

Tapahtuman aikana seminaarivierailla oli myös mahdollista vierailla viidellä infopisteellä ja saada lisätietoja vetytietopaketista. 

Gasgridin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki totesi tilaisuudessa, että vihreän siirtymän edetessä myös vety etenee. 

Vety on olennainen osa vihreää siirtymää 

Gasgridin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki totesi tilaisuudessa, että vihreän siirtymän edetessä myös vety etenee. 

– Vetyprojektit kehittyvät globaalisti. 

Suomessa sähkö on viime aikoina ollut Euroopan halvinta,mikä povaa hyvää vetytalouden kannalta. Gasgridin vetyputkihanke rullaa vahvasti eteenpäin, Kärki kertoi. 

– Reititys on julkaistu ja ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä. 

ENNOH: vetymarkkinoiden kehityksen kirittäminen Euroopassa 

Tapahtumassa kolme puhujaa esitti näkemyksiään markkinatoimijoiden sitouttamisesta vetyhankkeiden kehitystyöhön. Vasta perustetun European Network Operators for Hydrogen (ENNOH) -verkoston johtaja Abel Enríquez kertoi, että uudessa organisaatiossa on jo 36 jäsentä 26 EU-maasta. 

– Tiettyjä eurooppalaisia ​​teollisuudenaloja on vaikea sähköistää, mutta ne voivat sähkön sijaan käyttää vetyä, Enríquez totesi ja lisäsi, että ilmastotavoitteet ovat ”kirjoitettuna ENNOHin DNA:han”. 

Vasta perustetun European Network Operators for Hydrogen (ENNOH) -verkoston johtaja Abel Enríquez haluaa nähdä Euroopan halki kulkevan tärkeimpien vetykäytävien verkoston.

Energinet: Tanskan vetyhankkeen rakennustyöt alkavat pian 

Energinetin pääekonomisti Christian Rutherford tarjosi päivityksen käynnissä olevaan Tanskan vetyhankkeeseen Danish Hydrogen Backbone 1. Tanskalainen tuulivoima takaa, että puhdasta vetyä voidaan tuottaa suuria määriä. 

– Olemme valmiita aloittamaan rakentamisen, jahka täytämme varauskiintiömme ensi vuonna, hän arvioi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Energinet haluaa saada riittävästi markkinatoimijoita sitoutumaan hankkeeseen ennen rakennusstarttia. 

Rutherfordin mukaan hankkeen pääpaino on vedyn viennissä Saksaan. 

– Tanskassa ei ole paljon raskasta teollisuutta, joten vienti on meille järkevä tapa edetä. 

Energinetin pääekonomisti Christian Rutherfordin mukaan Tanskan vetyhankkeen pääpaino on vedyn viennissä Saksaan.

Suomen lainsäädäntö valmistautuu vedyn tuloon 

Hallitusneuvos Arto Rajala, Suomen työ- ja elinkeinoministeriöstä esitti yleiskatsauksen kansallisesta lainsäädäntöprosessista. Vetyä koskevan lainsäädäntöehdotuksen odotetaan valmistuvan marraskuun 2025 lopussa ja tulevan julkiseen kuulemiseen tammikuussa 2026, jotta lainsäädäntö voi tulla voimaan vuoden 2026 toisella puoliskolla. 

– Haemme sääntely-ympäristöä, joka on sekä ennustettava että joustava, Rajala totesi.  

Vety myös pitää lainsäätäjät melko tavalla kiireisinä: parhaillaan on työn alla jopa 17 vetyä koskevaa lakia tai muutosta olemassa oleviin lakeihin. 

Sara Kärjen luotsaamassa paneelikeskustelussa ENNOH:n Abel Enríquez, Energinetin Christian Rutherford ja Gasgridin Heli Virkki keskustelivat siitä, mitä vedyn läpimurron tekeminen vaatii.

Vety tarvitsee kansallisia menestystarinoita tienviitoiksi tulevaisuuteen 

Seminaari päättyi paneelikeskusteluun, johon osallistuivat Abel Enríquez, Christian Rutherford ja Heli Virkki, Gasgridin vetylaaksojen kehityspäällikkö. Sara Kärki luotsasi panelistien keskustelua vedyn potentiaalista – mitä läpimurron tekeminen vaatii? 

Abel Enríquez huomautti, että Suomella on ”valtava mahdollisuus” edistää vetymarkkinoiden syntyä ja olla todellinen edelläkävijä tässä. 

– Brysselissä työskentelevänä tiedän, että me todella tarvitsemme vedyn menestystarinoita. 

Christian Rutherford kommentoi, että vedyn osalta Suomi on kuin isompi versio Tanskasta ja että molemmilla mailla on samanlaisia ​​huolenaiheita. 

– Voimme oppia paljon vuoropuhelusta maidemme välillä. 

Heli Virkki arvioi, että tilaisuuden infopisteillä syntyneen ”pöhinän” perusteella aihe on todella kiinnostava – ja mahdollisuus keskustella muiden alan ammattilaisten kanssa on aina arvokas.

Tilaisuuden jälkeen seuraava askel on, että Gasgrid kerää palautetta vetytietopaketista ja erikseen näkemyksiä vedyn laadusta konsultaatioiden kautta. Seuraava vetytietopaketti julkaistaan vuonna 2026.

 

Palautekysely vetytietopaketista markkinaosapuolille. (Kysely on päättynyt)

Markkinakysely vedyn laatuvaatimuksista. (Kysely on päättynyt).

 

Lue lisää: 

Gasgrid julkaisee ensimmäisen vetytietopaketin edistääkseen vetymarkkinoiden kehitystä

Gasgridin ensimmäinen vetytietopaketti (EN)

 

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat, video: Miika Kainu