Tutustu toimintaamme ja palveluihimme.
Tietoa siirtoverkon toiminnasta ja palveluista.
Tutustu LNG-terminaalin toimintaan ja palveluihin.
Tutustu vetykehitykseen ja kansalliseen vetyverkkoon.
Selaa käynnissä olevia rakennushankkeitamme.
Ajankohtaiset tiedotteet, artikkelit ja muut aiheet.
Vetyverkon reitti ja hankkeen tila seuraavissa kunnissa: Forssa, Hanko, Hausjärvi, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Inkoo, Jokioinen, Koski Tl, Loimaa, Lohja, Loppi, Mäntsälä, Porvoo, Raasepori, Riihimäki, Salo, Sipoo, Tammela, Ypäjä.
Hankkeen tila: Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)Sivu päivitetty viimeksi 10.8.2026
Gasgrid suunnittelee Suomen kansallista vedyn siirtoverkkoa, joka yhdistää vedyntuottajat ja kuluttajat aina Torniosta Inkooseen asti. Hanke on laajuutensa vuoksi jaettu viiteen eri ympäristövaikutusten arviointi – eli YVA-alueeseen: Alueet ovat Meri-Lappi (alue I), Pohjois-Pohjanmaa (alue II), Länsi-Suomi (alue III), Lounais-Suomi (alue IV) ja Etelä-Suomi (alue V).
Etelä-Suomen osuus sijoittuu 20 kunnan ja kaupungin alueelle: Forssa, Hanko, Hausjärvi, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Inkoo, Jokioinen, Koski Tl, Loimaa, Lohja, Loppi, Mäntsälä, Porvoo, Raasepori, Riihimäki, Salo, Sipoo, Tammela ja Ypäjä.
Hankkeen ympäristövaikutukset ja niiden lieventämismahdollisuudet selvitetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, jonka yhteysviranomaisena toimii Lupa- ja valvontavirasto.
Gasgridin tavoite on suunnitella vedynsiirtoverkon reitti siten, että muulle maankäytölle, ympäristölle ja maanomistajille koituva haitta on mahdollisimman pieni. YVA-menettely on tärkeässä asemassa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. YVA-menettely aloitetaan keväällä 2025. Saatat nähdä YVA-menettelyn aikana palvelutoimittajiemme asiantuntijoita kartoittamassa alueen luontoa, havainnoimassa maisemaa tai tekemässä arkeologista inventointia. YVAan liittyvät maastotyöt eivät aiheuta jälkiä tai haittaa.
YVA on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2025 aikana valmistelimme YVA-ohjelman, joka on suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutusten arviointi tullaan hankkeessa toteuttamaan. Arvioinnin tulokset julkaistaan YVA-selostuksessa talvella 2027. Kummassakin vaiheessa järjestetään julkinen kuuleminen, jolloin asianosaisilla on mahdollisuus jättää mielipiteensä YVA-menettelyn yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen ja Gasgrid tiedottavat kuulutusten alkamisesta.
Gasgrid on etukäteen yhteydessä niihin maanomistajiin, joiden alueilta reitin on suunniteltu kulkevan. Kuulemisten aikana järjestetään myös kaikille avoimia yleisötilaisuuksia.
Vetyverkon reittisuunnitelmaa on päivitetty, ja uusi versio löytyy julkaistuna sivun laidassa olevasta Reittikartta-linkistä. Muutoksilla pyritään vähentämään vaikutuksia mm. asutukseen, ympäristöön ja muihin maankäyttömuotoihin. Maanomistajapalautteet ja kuntien lausunnot ovat suurin peruste näille reittipäivityksille.
Suurimmat muutokset suunniteltuun reittiin Etelä-Suomen YVA-alueella:
Asukaskysely avoinna, vastausikaa 14.9.2026 asti
Asukkaiden mielipiteitä hankkeen vaikutuksista selvitetään kyselyssä
Asukaskysely on osa hankkeen YVA-menettelyä ja sen tavoitteena on selvittää, miten hankkeen aiheuttamat muutokset voivat vaikuttaa asukkaisiin ja kuinka hanke koetaan. Kyselyllä kerätään tietoa vedyn siirtoputken suunnitellun lähiympäristön nykyisestä käytöstä sekä lähialueen asukkaiden, maanomistajien ja muiden kiinnostuneiden näkemyksiä hankkeesta ja sen vaikutuksista. Kyselyn tuloksia käytetään hankkeen vaikutusten arvioinnin lähtöaineistona erityisesti ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ja elinkeinovaikutusten osalta.
Kyselyssä ei esiinny henkilöiviä kysymyksiä, eikä vastauksia voida yhdistää vastaajaan. Kyselyn vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Pääset kyselyyn tämän sivun laidassa olevasta linkistä.
Koska hanke on satoja kilometrejä pitkä linjamainen hanke, kysely toteutetaan yksinomaan karttapohjaisena verkkokyselynä. Suosittelemme vastaamista tietokoneella, sillä karttojen tarkasteleminen isommalta näytöltä on sujuvampaa.
Mikäli olet saanut kirjekutsun kyselyyn vastaamisesta, käytä kyselyyn vastatessa kirjeen oikeasta yläreunasta löytyvää vastauskoodia. Vastaajakoodin tarkoituksena on kartoittaa lähialueen asukkaiden ja maanomistajien vastausmääriä ja kyselyn kattavuutta. Vastauskoodeja ei voida käyttää vastaajien yksilöimiseen. Analyyseissä huomioidaan vain vastaukset, joissa on käytetty oikeaa vastauskoodia. Ethän siis vastaa kyselyyn itse keksimälläsi vastauskoodilla tai käytä jonkun toisen henkilökohtaista vastauskoodia tai käytä vastaajakoodia useasti. Kenen tahansa on kuitenkin mahdollista vastata kyselyyn ilman vastauskoodia.
Ympäristövaikutusten arviointi etenee
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi on edennyt ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVA:n ensimmäiseen vaiheeseen. YVA-ohjelma on julkaistu viranomaisen sivuilla, ja ohjelmavaiheen avoimet kuulemiset pidettiin Etelä-Suomen YVA-alueella 9.-12.3.2026. Gasgridin tilaisuuksissa esittämä aineisto löytyy pdf-linkkinä sivun laidassa olevasta palstasta. Ohjelmavaiheen dokumentit löytyvät viranomaisen sivuilta: Suomen kansallinen vedyn siirtoverkko, osa V, Etelä-Suomi Seuraavaksi YVA‑menettely etenee ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimiseen. Siinä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia eri ympäristötekijöihin ja esitetään keinot haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Tässä työssä hyödynnetään kuulemis- ja tapaamiskierroksilla saatuja palautteita. Kun arviointiselostus valmistuu, se julkaistaan yleisesti nähtäville samoin kuin ohjelmavaiheessa. Tässäkin vaiheessa pidetään avoimet kuulemiset, ja hankkeesta on mahdollista lausua. Tämän hetken arvion mukaan tämä vaihe koittaa vuoden 2027 alkupuolella.Tiedotamme hankkeen etenemisestä ja tulevista palautteenantomahdollisuuksista verkkosivuillamme.
Maanmittauslaitos on 12. syyskuuta 2025 päätöksellään MML 150984/03 04/2025 myöntänyt Gasgridille luvan suorittaa kansallisen vedyn siirtoverkon rakennettavuuteen liittyviä maastotutkimuksia Salon ja Raaseporin kaupunkien alueella. Tutkimusalueet sijoittuvat Kiskonjokeen ja sen rantoihin siirtoputken risteämäkohdissa. Tutkimukset aloitetaan loppuvuoden 2025 aikana ranta-alueiden kairaustutkimuksilla ja ne jatkuvat joenpohjien kairaustutkimuksilla vuoden 2026 aikana. Tutkimukset pyritään tekemään niin, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa maanomistajille.
