Suomen kansallinen vedynsiirtoverkko

Kansallinen vetyverkko on avainasemassa suomalaisen vetytalouden syntymisessä ja kasvussa. Meidän tehtävänämme on rakentaa vedyn siirtoinfrastruktuuri ja mahdollistaa sen avulla vetymarkkinan kehittyminen Suomessa. 

Miksi vetyverkko?

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomi tavoittelee johtavaa asemaa Euroopan vetytaloudessa. Suomen vetytalouden kehittäminen on osa EU:n laajempaa strategiaa, jossa pyritään irtautumaan fossiilisista polttoaineista, vahvistamaan energiaomavaraisuutta ja rakentamaan kestävää kasvua.  

Suomella on erinomaiset edellytykset kehittyä vetytalouden edelläkävijäksi ja tuottaa jopa 10 % EU:n puhtaasta vedystä. Suomen vahvuuksia vedyn suhteen ovat: 

  • merkittävä uusiutuvan sähkön (tuuli- ja aurinkovoima) tuotantopotentiaali
  • kilpailukykyinen sähkön hinta
  • toimiva ja vakaa energiajärjestelmä
  • osaava työvoima
  • biogeenisen hiilidioksidin saatavuus 
  • monipuolinen yrityskenttä. 
  • Investoinnit sähkö- ja vetyinfrastruktuuriin tukevat niin ikään vetytalouden kehitystä.  

Kansallinen vetyinfrastruktuuri on vetytalouden kehityksen perusta. Vetyputkisto mahdollistaa vedyn kustannustehokkaan siirron suuressa mittakaavassa, tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisen sekä lyhytaikaisen varastoinnin. Vetyverkko yhdistää teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen osaksi laajempaa energiajärjestelmää ja lisää järjestelmän joustavuutta, tehokkuutta ja resilienssiä. Pitkillä etäisyyksillä vedyn siirto putkiverkossa on erityisen energiatehokasta.

Tavoitteenamme on rakentaa kansallinen vetyputkisto 2030-luvulla yhteistyössä alueiden, teollisuuden, markkinatoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Alueellinen kehitysmalli mahdollistaa vetyverkon samanaikaisen kehittymisen eri puolilla Suomea sekä alueellisten vahvuuksien hyödyntämisen.

Vedyn hyödyt

Vedyllä on keskeinen rooli teollisuuden päästöjen vähentämisessä ja energiajärjestelmän murroksessa. Se mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden korvaamisen erityisesti aloilla, joilla pelkkä sähköistäminen on haastavaa, kuten raskaassa teollisuudessa, liikenteessä ja kemianteollisuudessa. Samalla vetytalous luo uusia liiketoimintamalleja ja arvoketjuja, houkuttelee investointeja ja voi synnyttää työpaikkoja eri puolille Suomea, vahvistaen alueellista elinvoimaa ja kansantaloutta.

Kansallinen vetyverkko parantaa Suomen huoltovarmuutta ja energiaitsenäisyyttä vähentämällä riippuvuutta tuontienergiasta ja altistumista geopoliittisille riskeille. Kotimaiseen uusiutuvaan energiaan perustuva vedyn tuotanto ja alueelliset vetykeskittymät yhdistävä runkoverkko turvaavat kriittisen teollisuuden ja liikenteen energiansaannin myös poikkeusoloissa. Samalla vetyverkko kytkee Suomen osaksi eurooppalaisia vetymarkkinoita ja luo edellytykset vedyn viennille, uusille investoinneille ja kestävälle talouskasvulle.

Gasgridin vetyverkossa kulkeva vety tuotetaan elektrolyysillä mm. uusiutuvasta energiasta, kuten tuuli‑ ja aurinkovoimasta, tukien siirtymää kohti vähähiilisempää ja kestävämpää energiajärjestelmää. 

Vety/vesikuplia sinisellä taustalla

Infrastruktuurin rooli

Vetyinfrastruktuurin avulla vetyä voidaan siirtää kustannustehokkaasti suuressa mittakaavassa. Vedyn putkiverkko mahdollistaa vedyn siirron lisäksi tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisen sekä lyhytaikaisen varastoinnin. 

Vetyinfrastruktuurin kehittäminen auttaa teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen kytkeytymistä toisiinsa sähkö-, kaukolämpö- ja kaasuverkkojen kautta, josta usein puhutaan nimellä energiajärjestelmän sektori-integraatio. Integraatio puolestaan tuo energiajärjestelmään tehokkuutta, joustavuutta ja kasvattaa resilienssiä. 

Tavoitteemme on rakentaa kansallinen vetyputkisto 2030-luvulla. Suunnittelu ja kehittäminen tehdään yhteistyössä alueiden, teollisuuden, markkinatoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Aluekehitysmalli mahdollistaa alueellisten vahvuuksien ja tarpeiden huomioimisen sekä vetyverkon samanaikaisen kehittymisen eri puolilla Suomea. 

Linjausselvitys ja kansainvälinen yhteistyö 

Tällä hetkellä selvitämme kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja sekä vedynsiirtotarpeita Suomessa ja Itämeren alueella. Osana kehitystyötä keräämme jatkuvasti tietoa sidosryhmiltä. Vetymarkkinaselvityksen tarkoituksena on kartoittaa teollisuuden kiinnostusta liittyä vetyinfrastruktuuriin tulevaisuudessa ja arvioida hankkeiden kehitystä suhteessa infrastruktuurin tarpeisiin. 

Olemme myös mukana suunnittelemassa kansainvälisiä hankkeita yhteistyökumppaneidemme kanssa. Näitä ovat Nordic Hydrogen Route, Nordic-Baltic Hydrogen Corridor ja Baltic Sea Hydrogen Collector. Hankkeiden etenemistä tukee Euroopan unionin myöntämä rahoitus. Edellä mainitut hankkeet ovat saaneet EU:n yhteisen edun mukaisten hankkeiden (PCI, Project of Common Interest) statuksen, mikä osoittaa, että hankkeet ovat merkityksellisiä koko EU:n tasolla niin markkinaintegraation, ilmastonmuutoksen torjunnan kuin energiajärjestelmän resilienssin kannalta.  

PCI-status mahdollistaa nopeutetun lupaprosessin ja EU-tuen, mikä vauhdittaa hankkeiden etenemistä kohti toteutusta. Myös Suomen vetyverkon kehitys hyötyy tästä tuesta ja yhteistyöstä, sillä kansainväliset hankkeet vahvistavat kotimaisen infrastruktuurin ja markkinan rakentumista. 

Kansainvälisten hankkeiden painopiste on tällä hetkellä selvitystyössä ja suunnittelussa. Toteutettavuusselvitykset luovat pohjaa tuleville investoinneille ja mahdollistavat laajamittaisten infrastruktuurihankkeiden etenemisen. Konsortiohankkeiden, eli kansainvälisten hankkeiden, eteneminen, Suomen aktiivinen rooli eurooppalaisessa vetytaloudessa ja rahoituksen läpinäkyvyys ovat teemoja, joista haluamme viestiä säännöllisesti ja avoimesti. 

Vetytietopaketti

Gasgrid julkaisi ensimmäisen vetytietopaketin edistääkseen suomalaisen vetymarkkinan kehitystä ja tukeakseen markkinatoimijoita 2025. Vetytietopaketti kokoaa yhteen keskeistä tietoa kansallisen vetyverkon kehityksestä, verkkoon liittymisen periaatteista sekä vedyn putkikuljetuksen markkinamallista. 

Julkaisu tukee markkinatoimijoiden investointisuunnittelua ja edistää avointa vuoropuhelua vetymarkkinan kehittämisessä. Vetytietopaketti on osa laajempaa kokonaisuutta, jota päivitetään säännöllisesti markkinan ja sääntelyn kehittyessä. Tietopaketti tukee myös kansallisen vetyinfrastruktuurin suunnittelua ja vahvistaa Suomen asemaa osana eurooppalaista vetytaloutta. Ensimmäinen vetytietopaketti on julkaistu englanniksi ja se on suunnattu erityisesti markkinatoimijoille ja sidosryhmille. 

Aikataulu ja linjaus

Vetyverkko rakentuu Torniosta Etelä-Suomeen saakka. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain. Lue lisää ja tarkastele reittiä Rakentaminen-sivuiltamme.

Katso linjaus

 Suomi on yksi kaikkein kilpailukykyisimmistä maista, mitä tulee puhtaan vedyn tuottamiseen

Olli Sipilä, toimitusjohtaja

Usein kysyttyä

Askarruttaako vedyn turvallisuus, vetyputken reitti tai muut kysymykset? Katso UKK-osiomme!

Faktaa

  • Suomi tavoittelee johtavaa asemaa Euroopan vetytaloudessa. Vedyllä pyritään fossiilisista polttoaineista irtautumisen ja energiaomavarisuuden vahvistamiseen.
  • Suomen valttikortteja vedyn suhteen ovat: kilpailukykyinen sähkön hinta, runsas uusiutuvan energian määrä, vakaa energiajärjestelmä, osaava työvoiman ja biogeeninen CO₂:n saatavuus.
  • Vetyputkisto mahdollistaa vedyn kustannustehokkaan siirron suuressa mittakaavassa, tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisen sekä lyhytaikaisen varastoinnin.
  • Vetyverkko mahdollistaa päästöjen vähentämisen, lisää energiajärjestelmän joustavuutta, huoltovarmuutta ja energiaitsenäisyyttä sekä vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja tuo taloudellista vakautta.
  • Vetyverkko kytkee Suomen osaksi eurooppalaisia vetymarkkinoita ja luo edellytykset uusille investoinneille, viennille ja kestävälle talouskasvulle.

Lue lisää

Uutishuone

Artikkeli

Eurooppalaiset vetyverkostot rakennetaan tiiviillä yhteistyöllä – Saksassa on jo siirrytty sanoista tekoihin

Artikkeli

Artikkeli

Gallup: Mitä odotat vetymarkkinoilta?

Artikkeli

Artikkeli

Vetytalouden merkitys Euroopalle on suurempi kuin luulemmekaan, arvioi Olli Sipilä

Artikkeli

Artikkeli

Tanska aikoo viedä vetyä Euroopan avainmarkkinoille

Artikkeli