Lounais-Suomi

Hankkeen tila: Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)
Sivu päivitetty viimeksi 10.8.2026

Gasgrid suunnittelee Suomen kansallista vedyn siirtoverkkoa, joka yhdistää vedyntuottajat ja kuluttajat aina Torniosta Inkooseen asti. Hanke on laajuutensa vuoksi jaettu viiteen eri ympäristövaikutusten arviointi – eli YVA-alueeseen: Alueet ovat Meri-Lappi (alue I), Pohjois-Pohjanmaa (alue II), Länsi-Suomi (alue III), Lounais-Suomi (alue IV) ja Etelä-Suomi (alue V).

Lounais-Suomen osuus sijoittuu seuraavien kuntien alueille: Aura, Eura, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Loimaa, Masku, Naantali, Nakkila, Pori, Pöytyä, Raisio, Rauma, Rusko, Säkylä, Turku ja Ulvila.

Hankkeen ympäristövaikutukset ja niiden lieventämismahdollisuudet selvitetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, jonka yhteysviranomaisena toimii  Lupa- ja valvontavirasto.

Gasgridin tavoite on suunnitella vedynsiirtoverkon reitti siten, että muulle maankäytölle, ympäristölle ja maanomistajille koituva haitta on mahdollisimman pieni. YVA-menettely on tärkeässä asemassa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. YVA-menettely aloitettiin keväällä 2025. Saatat nähdä YVA-menettelyn aikana palvelutoimittajiemme asiantuntijoita kartoittamassa alueen luontoa, havainnoimassa maisemaa tai tekemässä arkeologista inventointia. YVAan liittyvät maastotyöt eivät aiheuta jälkiä tai haittaa.

YVA on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2025 aikana valmisteltiin YVA-ohjelma, joka on suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutusten arviointi tullaan hankkeessa toteuttamaan. Arvioinnin tulokset julkaistaan YVA-selostuksessa talvella 2027. Kummassakin vaiheessa järjestetään julkinen kuuleminen, jolloin asianosaisilla on mahdollisuus jättää mielipiteensä YVA-menettelyn yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen ja Gasgrid tiedottavat kuulutusten alkamisesta. 

Gasgrid tulee olemaan etukäteen yhteydessä niihin maanomistajiin, joiden alueilta reitin on suunniteltu kulkevan. Kuulemisten aikana järjestetään myös kaikille avoimia yleisötilaisuuksia.

Ajankohtaista

Päivitetty reittisuunnitelma

Vetyverkon reittisuunnitelmaa on päivitetty, ja uusi versio löytyy julkaistuna sivun laidassa olevasta Reittikartta-linkistä.  Muutoksilla pyritään vähentämään vaikutuksia mm. asutukseen, ympäristöön ja muihin maankäyttömuotoihin. Maanomistajapalautteet ja kuntien lausunnot ovat suurin peruste näille reittipäivityksille.    

Suurimmat muutokset suunniteltuun reittiin Lounais-Suomen YVA-alueella:  

• Soidensuojelun täydennysehdotusalueen kierto Eurassa 

• Suojellun lajin kierto Eurassa 

• Vaihtoehtoinen reitti, joka välttää Loimijoen läheisyyden Huittisissa ja Loimaalla 

• Vaihtoehtoinen reitti, joka välttää mm. kaavoitettuja alueita, suunniteltuja voimajohtoja ja vesijohtoja Raisiossa 

Asukaskysely auki, vastausaikaa 14.9.2026 asti

Asukkaiden mielipiteitä hankkeen vaikutuksista selvitetään kyselyssä 

Asukaskysely on osa hankkeen YVA-menettelyä ja sen tavoitteena on selvittää, miten hankkeen aiheuttamat muutokset voivat vaikuttaa asukkaisiin ja kuinka hanke koetaan. Kyselyllä kerätään tietoa vedyn siirtoputken suunnitellun lähiympäristön nykyisestä käytöstä sekä lähialueen asukkaiden, maanomistajien ja muiden kiinnostuneiden näkemyksiä hankkeesta ja sen vaikutuksista. Kyselyn tuloksia käytetään hankkeen vaikutusten arvioinnin lähtöaineistona erityisesti ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ja elinkeinovaikutusten osalta. 

Kyselyssä ei esiinny henkilöiviä kysymyksiä, eikä vastauksia voida yhdistää vastaajaan. Kyselyn vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Pääset kyselyyn tämän sivun laidassa olevasta linkistä.

Koska hanke on satoja kilometrejä pitkä linjamainen hanke, kysely toteutetaan yksinomaan karttapohjaisena verkkokyselynä. Suosittelemme vastaamista tietokoneella, sillä karttojen tarkasteleminen isommalta näytöltä on sujuvampaa. 

Mikäli olet saanut kirjekutsun kyselyyn vastaamisesta, käytä kyselyyn vastatessa kirjeen oikeasta yläreunasta löytyvää vastauskoodia. Vastaajakoodin tarkoituksena on kartoittaa lähialueen asukkaiden ja maanomistajien vastausmääriä ja kyselyn kattavuutta. Vastauskoodeja ei voida käyttää vastaajien yksilöimiseen.  Analyyseissä huomioidaan vain vastaukset, joissa on käytetty oikeaa vastauskoodia. Ethän siis vastaa kyselyyn itse keksimälläsi vastauskoodilla tai käytä jonkun toisen henkilökohtaista vastauskoodia tai käytä vastaajakoodia useasti. Kenen tahansa on kuitenkin mahdollista vastata kyselyyn ilman vastauskoodia. 

Ympäristövaikutusten arviointi etenee

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi on edennyt ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVA:n ensimmäiseen vaiheeseen. YVA-ohjelma on julkaistu viranomaisen sivuilla, ja ohjelmavaiheen avoimet kuulemiset pidettiin Lounais-Suomen YVA-alueella 17.3.-19.3.2026. Gasgridin tilaisuuksissa esittämä aineisto löytyy pdf-linkkinä sivun laidassa olevasta palstasta.

Ohjelmavaiheen dokumentit löytyvät viranomaisen sivuilta: Suomen kansallinen vedyn siirtoverkko, osa IV, Lounais-Suomi

Seuraavaksi YVA‑menettely etenee ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimiseen. Siinä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia eri ympäristötekijöihin ja esitetään keinot haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Tässä työssä hyödynnetään kuulemis- ja tapaamiskierroksilla saatuja palautteita. Kun arviointiselostus valmistuu, se julkaistaan yleisesti nähtäville samoin kuin ohjelmavaiheessa. Tässäkin vaiheessa pidetään avoimet kuulemiset, ja hankkeesta on mahdollista lausua. Tämän hetken arvion mukaan tämä vaihe koittaa vuoden 2027 alkupuolella.

Tiedotamme hankkeen etenemisestä ja tulevista palautteenantomahdollisuuksista verkkosivuillamme. 

Maaperätutkimukset 

Maanmittauslaitos on päätöksellään MML 150873/03 04/2025 myöntänyt Gasgridille luvan suorittaa kansallisen vedyn siirtoverkon rakennettavuuteen liittyviä maastotutkimuksia Harjavallan ja Kokemäen kaupunkien alueilla. Tutkimusalueet sijoittuvat Kokemäenjokeen ja sen rantoihin siirtoputken risteämäkohdassa. Tutkimukset aloitetaan loppuvuoden 2025 aikana ranta-alueiden kairaustutkimuksilla, ja ne jatkuvat joenpohjien kairaustutkimuksilla vuoden 2026 aikana. Tutkimukset pyritään tekemään niin, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa maanomistajille.