Tutustu toimintaamme ja palveluihimme.
Tietoa siirtoverkon toiminnasta ja palveluista.
Tutustu LNG-terminaalin toimintaan ja palveluihin.
Tutustu vetykehitykseen ja kansalliseen vetyverkkoon.
Selaa käynnissä olevia rakennushankkeitamme.
Ajankohtaiset tiedotteet, artikkelit ja muut aiheet.
Vetyverkon reitti hankkeen tila seuraavissa kunnissa: Aura, Eura, Harjavalta, Kokemäki, Loimaa, Masku, Naantali, Nakkila, Pori, Pöytyä, Raisio, Rauma, Rusko, Säkylä, Turku, Ulvila.
Hankkeen tila: Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)Sivu päivitetty viimeksi 20.4.2026
Gasgrid suunnittelee Suomen kansallista vedyn siirtoverkkoa, joka yhdistää vedyntuottajat ja kuluttajat aina Torniosta Inkooseen asti. Hanke on laajuutensa vuoksi jaettu viiteen eri ympäristövaikutusten arviointi – eli YVA-alueeseen: Alueet ovat Meri-Lappi (alue I), Pohjois-Pohjanmaa (alue II), Länsi-Suomi (alue III), Lounais-Suomi (alue IV) ja Etelä-Suomi (alue V).
Lounais-Suomen osuus sijoittuu seuraavien kuntien alueille: Aura, Eura, Harjavalta, Kokemäki, Loimaa, Masku, Naantali, Nakkila, Pori, Pöytyä, Raisio, Rauma, Rusko, Säkylä, Turku ja Ulvila.
Hankkeen ympäristövaikutukset ja niiden lieventämismahdollisuudet selvitetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, jonka yhteysviranomaisena toimii Lupa- ja valvontavirasto.
Gasgridin tavoite on suunnitella vedynsiirtoverkon reitti siten, että muulle maankäytölle, ympäristölle ja maanomistajille koituva haitta on mahdollisimman pieni. YVA-menettely on tärkeässä asemassa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. YVA-menettely aloitettiin keväällä 2025. Saatat nähdä YVA-menettelyn aikana palvelutoimittajiemme asiantuntijoita kartoittamassa alueen luontoa, havainnoimassa maisemaa tai tekemässä arkeologista inventointia. YVAan liittyvät maastotyöt eivät aiheuta jälkiä tai haittaa.
YVA on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2025 aikana valmisteltiin YVA-ohjelma, joka on suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutusten arviointi tullaan hankkeessa toteuttamaan. Arvioinnin tulokset julkaistaan YVA-selostuksessa talvella 2027. Kummassakin vaiheessa järjestetään julkinen kuuleminen, jolloin asianosaisilla on mahdollisuus jättää mielipiteensä YVA-menettelyn yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen ja Gasgrid tiedottavat kuulutusten alkamisesta.
Gasgrid tulee olemaan etukäteen yhteydessä niihin maanomistajiin, joiden alueilta reitin on suunniteltu kulkevan. Kuulemisten aikana järjestetään myös kaikille avoimia yleisötilaisuuksia.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi on edennyt ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVA:n ensimmäiseen vaiheeseen. YVA-ohjelma on julkaistu viranomaisen sivuilla, ja ohjelmavaiheen avoimet kuulemiset pidettiin Lounais-Suomen YVA-alueella 17.3.-19.3.2026. Gasgridin tilaisuuksissa esittämä aineisto löytyy pdf-linkkinä sivun laidassa olevasta palstasta. Ohjelmavaiheen dokumentit löytyvät viranomaisen sivuilta: Suomen kansallinen vedyn siirtoverkko, osa IV, Lounais-SuomiSeuraavaksi YVA‑menettely etenee ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimiseen. Siinä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia eri ympäristötekijöihin ja esitetään keinot haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Tässä työssä hyödynnetään kuulemis- ja tapaamiskierroksilla saatuja palautteita. Kun arviointiselostus valmistuu, se julkaistaan yleisesti nähtäville samoin kuin ohjelmavaiheessa. Tässäkin vaiheessa pidetään avoimet kuulemiset, ja hankkeesta on mahdollista lausua. Tämän hetken arvion mukaan tämä vaihe koittaa vuoden 2027 alkupuolella.Tiedotamme hankkeen etenemisestä ja tulevista palautteenantomahdollisuuksista verkkosivuillamme.
Maanmittauslaitos on päätöksellään MML 150873/03 04/2025 myöntänyt Gasgridille luvan suorittaa kansallisen vedyn siirtoverkon rakennettavuuteen liittyviä maastotutkimuksia Harjavallan ja Kokemäen kaupunkien alueilla. Tutkimusalueet sijoittuvat Kokemäenjokeen ja sen rantoihin siirtoputken risteämäkohdassa. Tutkimukset aloitetaan loppuvuoden 2025 aikana ranta-alueiden kairaustutkimuksilla, ja ne jatkuvat joenpohjien kairaustutkimuksilla vuoden 2026 aikana. Tutkimukset pyritään tekemään niin, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa maanomistajille.