Kaasujen rooli ja merkitys yhteiskunnassa

Monet teollisuudenalat, kuten kemianteollisuus, metsäteollisuus ja metallinjalostus, tarvitsevat kaasuja prosesseihin, joissa on korkeat lämpötila tai nopeat lämpötilavaihtelut. Vaikka maakaasu on fossiilista, on se silti merkittävästi vähäpäästöisempää kuin muut fossiiliset energialähteet. Biokaasut, e-metaani ja vihreä vety vähentävät taas päästöjä merkittävästi, ja niiden tuotanto voi luoda Suomelle myös uutta vientiteollisuutta.

Kaasut tuovat myös kaivattua joustoa energiajärjestelmään, joka nojaa yhä enenevissä määrin sääriippuvaiseen tuuli- ja aurinkovoimaan. Kun aurinko ei paista tai tuuli ei puhalla, kaasut tasapainottavat sähkömarkkinaa. Tämä säädettävyys on kriittistä erityisesti talvipakkasilla, jolloin energiantarve on suurimmillaan. Kaasut ovat helpommin varastoitavia ja siirrettäviä kuin esimerkiksi sähkö, mikä parantaa energiajärjestelmän toimitusvarmuutta ja kustannustehokkuutta. Kaasuverkosto voi toimia jopa energiavarastona, joka tasapainottaa kulutushuippuja ja turvaa toimitukset myös poikkeustilanteissa.

Kaasut ovat myös keskeisiä hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä, ja kaasut tukevat tätä siirtymää erityisesti sektoreilla, joita on vaikea sähköistää, kuten raskas liikenne ja tietyt teollisuuden prosessit. Vihreä vety voi esimerkiksi tarjota päästöjen vähentämistä terästeollisuudessa, jossa kaasujen käyttöaste on korkea. Terästeollisuus tuottaa peräti 7–9 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Kun energialähteenä käytetään vihreää vetyä fossiilisten energialähteiden sijaan, tarkoittaa se merkittäviä päästövähennyksiä koko teollisuudenalalle. Vihreästä vedystä odotetaan kestävän kehityksen vaatimusten mukaista raaka- ja polttoainetta myös monille muille teollisuusaloille.

Myös esimerkiksi synteettinen metaani (e-metaani) auttaa CO2-päästöjen vähentämisessä. Synteettinen metaani on rakenteeltaan identtistä maakaasun kanssa, mutta kun se tuotetaan vihreän vedyn lisäksi savukaasuista tai ilmasta talteen otetusta hiilidioksidista, päästöjä syntyy merkittävästi maakaasua vähemmän. E-metaania voidaan lisäksi käyttää täysin samoissa kohteissa kuin maa- ja biokaasua – ja nesteytettynä se soveltuu myös samoihin käyttökohteisiin kuin nesteytetty maakaasu (LNG) ja nesteytetty biokaasu (LBG, bio-LNG). Tämän vuoksi e-metaanin kuljettamiseen voidaan käyttää jo olemassa olevaa infrastruktuuria (kuorma-autot, laivat, putkistot).

Kaasut ovat siis tärkeä osa tulevaisuuden huoltovarmaa ja vähäpäästöistä energiajärjestelmää. Meidän tavoitteemme Gasgridilla on kehittää olemassa olevaa kaasun siirtoverkostoa siten, että se vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Puhummekin usein, että rakennamme tulevaisuuden monikaasualustaa, eli siirtoverkkokokonaisuutta, jossa voidaan tulevaisuudessa siirtää niin metaania, LNG:tä, biokaasua, vetyä kuin synteettistä metaania. Tämä kokonaisuus varmistaa energian saatavuuden kaikissa olosuhteissa ja toimii passiivisena varastona, joka tasapainottaa kulutushuippuja sekä tuo energiaitsenäisyyttä Suomelle.

Monikaasualusta mahdollistaa myös fossiilittomien kaasujen käytön ja tukee Suomen hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä. Samalla se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, voi tuoda vientituloja ja edistää vihreää siirtymää. Monikaasualusta on Suomen energiajärjestelmän selkäranka – se yhdistää toimitusvarmuuden, joustavuuden ja kestävän kehityksen.