Usein kysyttyä vetyverkosta

Gasgridin suunnittelema vedyn siirtoverkko tulee kulkemaan länsirannikkoa pitkin Kemistä eteläiseen Suomeen. Reitti on vielä suunnitelma-asteella, ja tämän hetken linjausta voi tarkastella sivuillamme olevasta karttapalvelusta.

Siirtoverkko on tärkeä mahdollistaja sille, että Suomi voi hyödyntää uusiutuvan energian täyden potentiaalin, vähentää päästöjä ja vahvistaa energiaomavaraisuutta. Se luo pohjan vetytaloudelle, mahdollistaa tärkeitä investointeja ja työpaikkoja sekä vahvistaa Suomen roolia Euroopan vihreässä siirtymässä.

• Vetyverkko mahdollistaa vetytalouden synnyn ja uutta kilpailukykyä
  Siirtoverkko yhdistää vedyn tuottajat ja käyttäjät. Se mahdollistaa vetytaloutta ja auttaa teollisuuden siirtymää fossiilisista polttoaineista puhtaaseen vetyyn. Tämä on tärkeää mm. terästeollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä lento- ja meriliikenteessä, joissa suora sähköistäminen ei ole mahdollista.
• Vetyverkko tukee Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta
  Vetyverkko vahvistaa Suomen energiainfrastruktuuria ja siten vähentää riippuvuuttamme tuontienergiasta.
• Vetyverkko edistää vihreää siirtymää
  Puhdas vety tukee hiilineutraaliustavoitteita, mikä on keskeistä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja Suomen tavoitteessa tuottaa tulevaisuudessa 10 prosenttia EU:n puhtaasta vedystä.
• Vetyverkko mahdollistaa uudenlaisia investointeja ja työpaikkoja
  Hankkeen investointipotentiaali on suuri, ja se tuo merkittäviä mahdollisuuksia kunnille, yrityksille ja koko Suomelle.

Reittipäätösten aika on vuosien päässä. Vuonna 2026 on menossa reittisuunnittelu ja viranomaisyhteistyössä toteutettava ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Verkon investointipäätösten ja lopullisten reittipäätösten aika koittaa tämän hetken arvion mukaan vuonna 2027, kun YVA-menettely on ensin viety päätökseen.

YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutusten arviointi tehdään. Ohjelmassa kuvataan hanke, sen vaihtoehdot, hankealueen nykytila ja selvitettävät vaikutukset. Lisäksi kerrotaan, miten tiedottaminen ja osallistuminen järjestetään. YVA- ohjelman sisältövaatimukset löytyvät YVA-asetuksesta (3 §). Voit lukea lisää siitä, miten ympäristövaikutusten arviointi linkittyy osaksi isoa hanketta artikkelistamme.

Miten ympäristövaikutusten arviointi linkittyy osaksi isoa hanketta?

Hankekokonaisuus on jaettu YVA-menettelyä varten viiteen maantieteelliseen osuuteen, jotka ovat Meri-Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Länsi-Suomi, Lounais-Suomi ja Etelä-Suomi. Kaikkien osuuksien YVA:t käynnistyivät kevään 2025 aikana. YVA-ohjelmat tulevat nähtäville talven 2026 aikana, ja YVA-selostuksen aika on tämän hetken arvion mukaan talvella 2027. Linkit viranomaisen julkaisemille YVA-ohjelmasivuille on tuotu Gasgridin sivustolle, ja ne löytyvät kunkin YVA-alueen omalta sivulta.  

Verkon suunnittelun, rakentamisen, laitetoimitusten ja konsultoinnin kumppanuuksista sopiminen tulee ajankohtaiseksi seuraavasti:

Tekninen suunnittelu ja konsultointi: vuosina 2025–2026
Päälaitteet: vuosina 2026–2027
Pääurakat: vuosina 2027–2028
Muut tekniset palvelut, laitteet ja materiaalit: vuodesta 2027 alkaen eteenpäin
Otamme jo nyt mielellään vastaan tietoja erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. Pyydämme yhteistyömahdollisuuksista kiinnostuneita toimittajia ottamaan yhteyttä Gasgridin hankintaan: procurement@gasgrid.fi.

Tavoitteenamme on, ettei toiminnastamme aiheudu vahinkoa maanomistajille, asiakkaille, ylläpidon kumppaneille, henkilöstölle eikä ympäristölle. Suomessa kaasunsiirron turvallisuuteen on kiinnitetty erityishuomiota koko sen käyttöhistorian ajan. Oikein käsiteltynä vety on turvallinen kaasu, ja ennakoiva kunnossapito on tärkeässä roolissa turvallisuudessa.


Vetyputkistojen suojaetäisyydet on määritelty TUKES:in Vedyn käsittelyn ja varastoinnin turvallisuus-oppaassa. Todennäköinen maanalaisen siirtoputkiston vaurio aiheutuu ulkopuolisesta toiminnasta, kuten maanrakennustöistä. Vetykaasuputkiston suojaetäisyydet on kuvattu taulukoihin alla. Ryhmään A kuuluvat yleiset kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset: majoitushuoneistot (hotelli, sairaala, vanhainkoti), kokoontumis-huoneistot (koulu, elokuvateatteri, suurmyymälä), asuinhuoneistot (kerrostalo). Lisäksi ryhmään A kuuluu räjähteitä valmistava, varastoiva tai käyttävä laitos sekä vaarallisia kemikaaleja teollisesti käsittelevä tai varastoiva laitos. Ryhmään B kuuluvat asuinhuoneistot (omakotitalo, rivitalo), työpaikkahuoneistot tai muut kuin asumiseen tarkoitetut rakennukset, missä ihmisiä säännöllisesti oleskelee sekä erillinen rajattu alue.

Alla näkyvissä taulukoissa esitetyt siirtoputkiston asemien suojaetäisyydet perustuvat todennäköisiksi arvioituihin onnettomuusskenaarioihin kokemuksen ja tilastoitujen vauriotietojen perusteella.

Tähän mennessä vahingot Gasgridin kaasuverkon putkille ovat olleet pinnoitteeseen tulleita pintavaurioita. Niistä ei ole aiheutunut vaaraa eikä vahinkoa, ja ne e ovat aiheutuneet vahingosta, joka on käynyt, kun ulkopuolinen toimija on työskennellyt raskaalla kalustolla putken lähellä. Asiantuntijamme neuvovat, lausuvat ja tarvittaessa tulevat paikan päälle valvomaan ja varmistamaan toiminnan turvallisuuden putkiston läheisyydessä. Turvallisuuskäytännöistä enemmän artikkelistamme: Vetyturvallisuuden ABC 

Verkko tulee huomioida vain, jos liikut raskailla työkoneilla ja aiot työskennellä kaasuputken käyttöoikeusalueella. Retkeiltäessä tai maanviljelyksen kannalta vähintään metrin peitesyvyydessä kulkevaa kaasuputkea ei tarvitse huomioida mitenkään.

Kun verkko valmistuu, merkitsemme sen sijainnin maastossa, ja julkaisemme sivuillamme tarvittavat yhteystiedot ja ohjeet vetyverkon alueella työskentelevien avuksi. Ohjeet tulevat suurelta osin vastaamaan nykyisiä kaasuverkon alueella työskentelevien ohjeita: Kaasuputken lähellä työskentely.

Vedyn ominaisuudet ovat erilaiset esimerkiksi maakaasuun verrattuna, ja vedyn käsittely vaatii vahvaa asiantuntemusta.

Vetykaasu pidetään putken sisällä, jolloin se ei aiheuta vaaraa eikä sen läheisyydessä asuminen ole vaarallista. Vetyputken kuntoa seurataan säännöllisesti käytön aikana. Vetyputkistoissa noudatetaan samoja periaatteita kuin metaaniputkistoissa, joista Suomessa on pitkä useiden vuosikymmenten kokemus.

Asianmukaisella ennakoinnilla ja turvallisuudenhallinnalla vety on turvallinen siirtää ja käyttää.

Putkilinjan, anodikenttien ja tarvittavien kaapelireittien alueet lunastetaan pysyvinä käyttöoikeusalueina. Maanomistaja omistaa maan lunastamisen jälkeenkin, ja rakentamisvaiheen jälkeen se on tietyin rajoituksin jälleen maanomistajan käytettävissä. Siirtoputkistoon liittyvien muiden laitteistojen, kuten venttiiliasemien ja paineenlisäysasemien, alueet tyypillisesti lunastetaan omistusoikeuksin. Rakennukset kierretään, niitä ei tulla lunastamaan.

Rakentamiseen tarvittavat maa-alueet hankitaan lunastusmenettelyllä. Ennen lunastusluvan hakemista kuullaan keskeisiä sidosryhmiä, kuten kuntia ja maakuntien liittoja. Maanomistajien näkemykset kerätään erillisissä maanomistajatilaisuuksissa. Näiden palautteiden perusteella viimeistellään putken optimaalinen reitti. Kun reittisuunnittelu on valmis, järjestetään lunastuslain mukaiset kuulemiskokoukset. Näissä tilaisuuksissa maanomistajat voivat antaa lausuntonsa. Muiden sidosryhmien lausunnot kerätään erillisen lausuntomenettelyn kautta. Gasgrid antaa vastineet kaikkiin annettuihin lausuntoihin. Lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvan myöntää valtioneuvosto, mutta yksityisen edun kannalta vähäisissä tapauksissa luvan voi myöntää myös Maanmittauslaitos.

Lunastustoimitus on lunastuslupaan ja lunastuslakiin perustuva kiinteistötoimitus, jonka käynnistämisestä vastaa Maanmittauslaitos. Toimituksen suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluvat toimitusinsinööri sekä kaksi kunnan uskottua miestä. Toimituksen aloittamisesta tiedotetaan kiinteistötoimituksia koskevien säädösten mukaisesti.

Gasgrid lunastaa omistusoikeudella alueet, joita tarvitaan venttiiliasemille, paineenvähennysasemille, kompressoriasemille ja linkkiasemille. Näille alueille sekä putkilinjalle pääsyä varten hankitaan tarvittavat tieoikeudet. Putkilinjan ja anodikenttien kohdalla lunastetaan pysyvä käyttöoikeusalue.

Rakentamisen aloittamiseksi lunastustoimitus käynnistetään ennakkohaltuunotolla, joka perustuu viranomaisen myöntämään lupaan. Haltuunoton yhteydessä pidettävässä katselmuksessa määritellään, vahvistetaan ja luetteloidaan haltuun otettava omaisuus. Lunastustoimikunta määrää ennakkokorvauksen likimääräisen arvion perusteella, mikäli sitä on vaadittu. Korvauksen määräämisperusteet on säädetty lunastuslaissa. Rakentaminen voidaan aloittaa, kun ennakkohaltuunottopäätös on annettu ja korvaukset maksettu.

Rakennustöiden valmistuttua lunastustoimitus jatkuu lopullisten korvausten määräämisellä. Lunastettavasta omaisuudesta laaditaan kartta ja selitelmä. Lunastustoimikunta määrää täyden korvauksen omaisuudesta sekä aiheutuneista haitoista ja vahingoista lunastuslain mukaisesti. Mikäli toimitukseen ei olla tyytyväisiä, voi päätöksistä valittaa käräjäoikeuteen.

Rakennustöiden aikana sattuneet vahingot kirjataan ja pyritään korvaamaan työn yhteydessä. Mikäli maanomistajaa ei tavoiteta tai korvaus jää muusta syystä suorittamatta, voi asianosainen esittää korvausvaatimuksensa lopullisessa lunastustoimituksessa.

Käyttöoikeusalueen (10 m leveä) maapohja korvataan markkina-arvon mukaisella hinnalla. Työalueelta maksetaan korvaus hallinta-ajalta. Puusto korvataan odotusarvolisineen. Pelloilla korvataan sadon menetykset ja tuoton alenemat. Lisäksi kaikki aiheutuneet haitat ja vahingot korvataan. Kohteen- ja haitankorvauksille maksetaan 25 %:n korotus lunastuslain muutoksen mukaisesti.

Maapohjakorvaukset suoritetaan maanomistajalle, kun taas sadonmenetykset ja mahdolliset haitat ja vahingot korvataan vuokraviljelijälle.

Salaojat kartoitetaan huolellisesti ennen rakentamisen aloittamista, ja salaoja-asiantuntija laatii perusteellisen korjaussuunnitelman mahdollisia rikkoutumisia varten.

Vaurioituneet salaojat korjataan erikoistuneiden urakoitsijoiden toimesta. Työlle annetaan yleensä takuu, ja korjauksia voidaan tehdä myöhemminkin, jos haitta todetaan hankkeesta johtuvaksi.

Kaasuputki asennetaan salaojien alapuolelle, ja Gasgrid korjaa ne salaojat, jotka rikkoutuvat verkon rakentamisen yhteydessä ja korjauksessa käytetään salaojan rakentamiseen erikoistuneita yrityksiä.

Reittisuunnitelma on nähtävissä sivuillamme olevassa reittipalvelussa, ja karttanäkymää voi kohdistaa kuntakohtaisesti ihan kiinteistöjen tarkkuudelle. Lisäksi järjestimme syksyn 2025 ja kevään 2026 aikana keskustelutilaisuuksia niille maanomistajille, joiden kiinteistö on reittisuunnitelman selvitysalueella. Lähetimme niihin henkilökohtaisen kirjallisen kutsun. 

Otamme mielellämme vastaan palautetta! Voit ottaa meihin yhteyttä sähköpostilla, tavoitat maankäytön asiantuntijat osoitteesta maankaytto@gasgrid.fi.

Vetyputkiston rakentaminen alkaa linjan raivauksella, jolloin rakentamisalueelta poistetaan puut ja kasvillisuus. Pellolla ruokamulta ja perusmaa kasataan erilleen. Metsäalueilla työkoneet liikkuvat ennalta määritellyillä työalueilla sekä asennusteillä, jotka voidaan jättää maastoon, jos maanomistaja niin toivoo. Työalueen leveys on noin 40 metriä, mutta pysyvä käyttöoikeusalue on paljon kapeampi: noin 10 metriä leveä.

Putkea varten kaivetaan noin 2–3 metrin syvyinen kaivanto, jonka pohjan leveys on olosuhteista riippuen noin 1,5 metriä. Rakentamisen jälkeen työmaan jäljet raivataan, ja pellot palautetaan viljelykäyttöön. Rakentamisen aktiivivaiheen kesto per yksittäinen maa-alue riippuu alueellisista olosuhteista.

Rakennusaikana työalueella on turvallisuuteen liittyviä käyttörajoituksia. Peltoalueilla voi rakentamisen valmistuttua jatkaa viljelyä normaalisti. Metsäalueilla putken yläpuolinen alue pidetään puuttomana turvallisuussyistä ja Gasgridin toimesta.

Putken lähellä ei voi tehdä toimia, jotka voivat vaurioittaa sitä. Tämmöisiä toimia ovat esimerkiksi räjäytys- ja louhintatyöt.

Peltoalueilla putken voi normaaleilla maanviljelykoneilla ylittää mistä vain. Metsäalueille tehdään raskaalle kalustolle erillisiä ylityspaikkoja. Ylityspaikkojen sijainnit sovitaan maanomistajan kanssa. 

Gasgrid vastaa kaasuputken turvallisuudesta rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Kun rakennustyöt tulevat ajankohtaisiksi, julkaisemme ohjeita ja yhteystietoja putken lähistöllä työskentelevien avuksi.

Pysyvä käyttöoikeusalue koskee putkilinjan ja siihen kuuluvien anodikenttien aluetta. Se tarkoittaa, että maanomistaja omistaa maan edelleen, mutta Gasgridilla on oikeus pitää ja ylläpitää mainitussa kohdassa kaasuputkeaan. Vetyverkon alueella Gasgridin pysyvä käyttöoikeusalue on 10 metriä leveä, ja se kulkee putken suuntaisesti sen päällä.  Käyttöoikeusalue varmistaa pääsyn putken luo ja siten sen huollettavuutta.

Ei katkea. Kaikki kulkuyhteydet säilyvät. Rakentamisaikana voidaan kuitenkin tehdä tilapaisjärjestelyitä kulkuyhteyksiin.

Putken käyttöoikeusalue pidetään puustosta vapaana Gasgridin toimesta. Raskasta kalustoa varten putkilinjalle tehdään ylityspaikkoja, muulla kalustolla voi kulkea yli normaalisti. Ylityspaikat sovitaan maanomistajan kanssa.

Otamme kaivot huomioon suunnittelussa. Talousvesikaivoista otetaan vesinäytteet ennen rakentamista, jotta voidaan todentaa kaivoveden laadun säilyminen rakentamisen aikana.

Turvallisuussyistä. Vetyputkea ei voida sijoittaa samaan maastokäytävään suurjännitelinjojen kanssa, koska jännitelinjat voivat haitata kaasuputken katodista suojausta ja aiheuttaa putkelle korroosiota.

Kaasuputken korroosionsuojausmenetelmän vuoksi kaasuputkea ei voida sijoittaa voimalinjojen eikä sähköratojen läheisyyteen. Vesijohto- ja viemärilinjojen läheisyyteen ei voida myöskään kaasuputkea sijoittaa turvallisuuden ja sen vuoksi, että vesi- ja viemärilinjoihin kohdistuu huoltotöitä, joiden tekeminen voi vaurioittaa kaasuputkea.

Pelloilla viljely voi jatkua rakentamisen jälkeen. Putken peitesyvyys ja rakenteet suunnitellaan siten, että maatalouskalusto voi liikkua normaalisti.

Metsässä rakentamisen aikainen työalue on noin 37 metriä. Pysyvästi puuton käyttöoikeusalue on 10 metriä. Muu osa alueesta voidaan metsittää uudelleen. Gasgrid korvaa puuston arvon sekä siihen sisältyvän odotusarvolisän.

Metsäalueelle tulee ylityspaikat, ja ne sovitaan maanomistajan kanssa. Pellolle ei tule erityisiä ylityspaikkoja, vaan joka kohdasta voi ylittää.

Rakentamisen aikaiset asennustiet voidaan jättää maanomistajan käyttöön, jos hän niin haluaa eli sopimuksen mukaan. Maanomistajan niin toivoessa ne voidaan myös poistaa.

YVA:ssa arvioidaan ympäristö‑ ja elinoloihin kohdistuvat vaikutukset yleisellä tasolla. Kiinteistökohtaisia rahallisia arvoja ei arvioida YVA:ssa.

Yhteysviranomainen arvioi YVA:n ajantasaisuuden. Tarvittaessa menettelyä voidaan täydentää tai päivittää.