Tutustu toimintaamme ja palveluihimme.
Tietoa siirtoverkon toiminnasta ja palveluista.
Tutustu LNG-terminaalin toimintaan ja palveluihin.
Tutustu vetykehitykseen ja kansalliseen vetyverkkoon.
Selaa käynnissä olevia rakennushankkeitamme.
Ajankohtaiset tiedotteet, artikkelit ja muut aiheet.
30.06.2026
Ilman verkkoja ei ole markkinaa: vetyverkot, varastot, sähköverkko ja joustot ratkaisevat, toteutuuko kaavailtu kasvu. Energia-alan asiantuntijoiden keskustelussa Porin SuomiAreenan Vetyareenassa luotiin näkymä energia-alan kehitysnäkymiin ja -tarpeisiin.
SuomiAreenan 2026 Vetyareenalla järjestetyssä Pullonkaula vai supervoima: Suomen energiainfrat tulevaisuudessa -paneelissa mukana olivat toimitusjohtaja Olli Sipilä Gasgridista, toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Fingridistä, toimitusjohtaja Olli Sirkka Helenistä ja teollisuusneuvos Leena Sivill työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Gasgridin Olli Sipilä totesi, että Suomessa tehdään nyt siirtoja, joiden pohjalta kaavaillaan valtakunnan energiajärjestelmää vuoteen 2035. Energiamurroksessa puhdas sähkö ja sähkön riittävyys ovat avainasia, Sipilä muistutti.
– Puhtaan sähkön saatavuudessa Suomi on kärkijoukoissa Euroopassa, hän totesi.
Fingridin Asta Sihvonen-Punkka arvioi, että Suomessa on koettu nopea kehitys, jonka myötä on rakennettu paljon tuulivoimaa ja jonkin verran myös aurinkovoimaa.
– Kantaverkkoyhtiönä Fingrid katsoo erityisesti verkon kehitystarpeita, Sihvonen-Punkka totesi ja muistutti, että yhtiöllä on viiden miljardin euron investointisuunnitelma seuraavalle kymmenelle vuodelle.
– Ennustamme, että sähkön kulutus voi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä. Energiainfraan on tulossa iso ja perusteellinen muutos.
Helenin Olli Sirkka totesi, että Suomeen pitää luoda sääolosuhteisiin sopeutuva järjestelmä, joka hyödyntää täysimääräisesti markkinaehtoista joustoa.
– Tämä jousto pitää tehdä meillä kannattavaksi.
Sirkka kiitteli sähkön kuluttajien, kuten metsäteollisuuden osallistumista sähkön joustoon ja kutsui muutkin toimijat mukaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön Leena Sivill katsoi, että Suomella on suuri potentiaali puhtaassa siirtymässä, myös bisnesmielessä.
– Nyt pitää houkutella Suomeen sähköintensiivistä, korkean jalostusarvon teollisuutta, koska Suomi pystyy tarjoamaan ainutlaatuisen hyvän toimintaympäristön alan toimijoille.
Fossiilista energiaa tarvitaan jatkossa erityisesti tiukoissa sähkön kulutustilanteissa. Niillä on tärkeä huoltovarmuudellinen merkitys. Olli Sirkka muistutti, että esimerkiksi kaasut ovat merkittävä pelivara kovilla pakkasilla, kun energiaa tarvitaan paljon.
Sihvonen-Punkka oli samoilla linjoilla: kaasut ovat ”järkevä silta” ja hyvä siirtymäkauden ratkaisu.
– Meillä täytyy olla energiavarmaa kapasiteettia käytettävissä.
Olli Sipilä huomautti, että Suomella on mahdollisuus valmistaa ja lisätä puhdasta metaania infraan asteittain.
– Voimme kasvattaa puhtaan metaanin määrää järjestelmässä joustavasti ja lisätä samalla energiaomavaraisuutta.
Suomeen on suunnitelmissa 1 300 kilometriä pitkä vetyputki, jonka on tarkoitus tuoda yrityksille ja yhteiskunnalle lisäarvoa. Kysyttäessä Sipilältä orastavasta vetytaloudesta hän vastaa, että Suomessa ollaan nyt vasta ymmärtämässä joustavuuden, logistiikan ja varastoinnin yhteinen arvo, jota vetyverkko tulee tarjoamaan.
–Pari, kolme vuotta sitten katsottiin, että vetyverkko kannattaa lisätä kansalliseen energiajärjestelmään, eikä tämä tavoite ole muuttunut, Sipilä kertoi.
Gasgrid teki viime vuonna suunnitellulle vetyputkelle reittisuunnitelman sekä aloitti ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Lisäksi Gasgrid on järjestänyt kymmeniä vapaaehtoisia maanomistaja tilaisuuksia ympäri Suomea, jotta suunnitellusta vetyinfrastruktuurista ja sen vaikutuksista on voitu keskustella mahdollisimman avoimesti eri sidosryhmien kanssa. Yksistään maanomistajia reitillä on 14 000.
Sipilä kertoi olevansa positiivisesti yllättynyt käydystä dialogista. Maanviljelijöillä on luonnollisesti ollut huolenaiheita, joihin Gasgrid on pystynyt tarjoamaan huolia hälventävää tietoa.
– Kun putkea kaivetaan esimerkiksi peltoon, maasto ennallistetaan. Tämän jälkeen viljely voi jatkua, ja työkoneilla voi liikkua normaalisti alueella, Sipilä kuvaili.
– Tutkimuksemme mukaan 80 prosenttia suomalaisista katsoo, että vetytalouden rakentuminen Suomeen on hyvä asia ja suunta oikea.
Kaasuverkko on myös hyvin kestävä järjestelmä: Sipilän mukaan edellinen toimituskatko sattui yli kymmenen vuotta sitten. Hyvin hajautettu energiajärjestelmä on vähemmän haavoittuva.
Teollisuusneuvos Leena Sivill arvioi, että luvitus on haastavaa, mutta se on tehtävä huolella infrarakentamisessa. Lisäksi vedyn tuotannon ja kulutuksen markkinoille tulo on toistaiseksi eriparista.
– Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä. Vedyn kysyntä tulee hitaasti vetytaloudessa, kun esimerkiksi EU:n asettamat säännökset alkavat vaikuttaa vasta 2030-luvulla.
Fingridin Sihvonen-Punkka on huolissaan siitä, että Suomessa ei oikein uskalleta ottaa tarpeellisia askeleita vetytalouteen, vaikka nyt pitäisi sisäistää demoprojektien opit ja skaalata.
– Tämä on Suomen mahdollisuus, kilpailuetu, joka pitää hyödyntää.
Myös Sivill uskoo, että ”erittäin hienoja hankkeita” saadaan liikkeelle Suomessa ja kilpailuetua päästään hyödyntämään.
– Emme ole jäämässä toimialan junasta.
Sihvonen-Punkka katsoi Suomen sähkön kantaverkon olevan poikkeuksellisen hyvässä kunnossa, luultavasti parhaassa koko Euroopassa. Myös sähköliittymän saa meillä nopeammin kuin muualla.
Suomen kaltaisessa maassa on myös järkevää, että sähkö- ja kaasuinfra pelaavat yhteen, totesivat Sipilä ja Sihvonen-Punkka.
– Suomi on sähköverkoissa 20 vuotta muita edellä, jos ajatellaan infran kuntoa ja meidän sähköosaamistamme, Gasgridin Sipilä arvioi.
Teksti: Sami AnteroinenKuvat: Gasgrid
Aiheet
29.06.2026