Tutustu toimintaamme ja palveluihimme.
Tietoa siirtoverkon toiminnasta ja palveluista.
Tutustu LNG-terminaalin toimintaan ja palveluihin.
Tutustu vetykehitykseen ja kansalliseen vetyverkkoon.
Selaa käynnissä olevia rakennushankkeitamme.
Ajankohtaiset tiedotteet, artikkelit ja muut aiheet.
30.06.2026
Gasgridin järjestämän Mitä kaasua? -keskustelun juontaja Peter Nyman lausui avajaissanoissaan, että kaasut, maakaasusta ja biokaasusta aina vetyyn ja sen johdannaisiin, puhuttavat. Mutta mitä ne oikeasti tarkoittavat meille kaikille?
Onnenpyörän sinkauttamiin kysymyksiin vastasivat varatoimitusjohtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamarista, toimitusjohtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä, kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskinen sekä tilaisuuden isäntä, Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä.
Pyörää pyöräyttämällä päästiin heti isojen kysymysten äärelle.
Muuttaako energiamurros energiayhtiöiden liiketoimintamalleja, kysyttiin Jukka Leskelältä. Hänen mukaansa irtaantuminen fossiilisista polttoaineista ja siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin muuttaa paljon asioita.
– Välillä energiaa on niukasti, välillä runsaasti. Energiayhtiöt ovat mukana ratkaisemassa tätä vaihtelevuuden haastetta, Energiateollisuuden Leskelä pohti.
Entä sitten energian viennin rooli kasvun mahdollistajana?
Keskuskauppakamarin Johanna Sipola totesi, että vedystä saatava jalostusaste ja uusi liiketoiminta arvoketjuineen ovat meille suuri mahdollisuus, myös vientipuolella.
– Vety on yksi merkittävä ratkaisu matkalla vähäpäästöisempään maailmaan, Sipola linjasi.
Gasgridin Olli Sipilä muistutti, että vedynkin osalta hype-käyrässä on esiintynyt välillä piikkejä, jotka eivät ole erityisen sidoksissa realismiin. Sipilän mukaan vedyn aikakausi alkaa kuitenkin voimakkaana vuoteen 2035 mennessä.
– Edelläkävijän pitää valmistautua ajoissa ja infrarakentajan on myös oltava selvillä toimjoiden aikatauluista, Sipilä totesi.
Johanna Sipola lisäsi, että geopoliittinen tilanne antaa vedylle vauhtia. Vetytalous voi mennä eteenpäin vielä nopeammin kuin mitä on ajateltu.
Kansalaisia kiinnostaa varmasti kysymys, riittäisikö Suomessa tarpeeksi energiaa ilman kaasuja? Leskelän mukaan viime helmikuussa, kun oli varsin kylmää, tarvittiin maakaasua varmistamaan, että sähköä ja lämpöä riitti kaikille.
– Emme pärjää kokonaan ilman kaasuja. Itse asiassa Keski-Euroopassa rakennetaan energiajärjestelmää uusiutuvien ja kaasujen varaan. Kaasuilla tämä sama rooli säilyy Suomessakin vielä varmasti pitkään, Leskelä totesi.
Leskelän mukaan biokaasu ja synteettinen metaani tulevat korvaamaan maakaasua ja kaasun kokonaisvolyymit samalla laskevat jonkin verran.
Seuraavaksi paneeli sai kommentoida kysymystä kaasujen potentiaalista: Millainen potti on kysymyksessä?
Suomi voisi tuottaa paljon enemmänkin kaasuja, Sipilä pohti. Keskinen lisäsi, että maamme on myös varsin houkutteleva investointikohde puhtaassa energiassa.
– Meidän pitää kotiuttaa tämä potentiaali.
Kansalaisia ja erityisesti maanomistajia voi askarruttaa, onko kaasuputki turvallinen naapuri.
Olli Sipilä totesi, että Suomessa kaasuun liittyvät turvallisuusasiat ovat äärimmäisen kovalla tasolla.
– Turvallisuus on kaiken A ja O. Meillä pahimmat skenaariot testataan moneen kertaan, jotta mitään ikävää ei pääse tapahtumaan.
Mikä sitten on kaasujen rooli osana kestävää energiajärjestelmää?
Maggie Keskinen vastasi, että kaasulla on nyt jo vahva rooli, mutta jatkossa vielä vahvempi. Keskisen mukaan niin vety kuin sen synteettiset johdannaisetkin ovat osa monikaasumaailmaa, joka auttaa Suomea ponnistamaan puhtaan energian suurvallaksi vuoteen 2030 mennessä.
Leskelä huomautti, että esimerkiksi biokaasun tuotanto on meillä ollut vielä varsin vaatimatonta, mutta on nyt merkittävässä kasvussa. Samoin vety, sen johdannaiset sekä hiilidioksidin talteenotto laajentavat kaasumaisemaa entisestään.
– Kaasuilla on merkittävä, monipuolistuva rooli energiajärjestelmässä. Jatkossa putkessa voi mennä monenlaista kaasua, Leskelä totesi.
Panelistit keskustelivat myös siitä, miten vihreä vety vähentää teollisuuden päästöjä. Sähköistäminen ei ole aina helppoa raskaassa teollisuudessa, ja vety tuo kuvaan joustavuutta.
– Volatiliteetti kasvaa, mutta kaasut täydentävät ja tukevat kokonaisuutta, Johanna Sipola Keskuskauppakamarista totesi.
Entäpä sitten toimivan kaasuinfran merkitys?
Kokoomuksen Maggie Keskinen painotti, että Suomessa pitää olla vahva kaasuverkko.
− Tässä asiassa on tehty hyvää yhteistyötä Gasgridin kanssa ja tätä yhteistyötä pitää jatkaa.
”Koti-insinööriä” on hyvinkin saattanut askarruttaa kysymys nykyisen maakaasuputken soveltuvuudesta vedyn kuljetukseen: tarvitseeko uutta vetyputkea rakentaa niin paljon, jos vanhallakin pärjää?
Gasgridin Olli Sipilä muistutti, että putken nykykapasiteetti on jo aika hyvin maakaasun ja biokaasun käytössä: vety ei sinne tahdo enää mahtua.
– Putken konvertointi kaasusta toiseen on mahdollista, mutta käytännössä vety tarvitsee oman putken Suomessa.
Johanna Sipola kuvasi vetyputkea energiajärjestelmän selkärangaksi, jonka varaan uudet liiketoiminnat rakentuvat.
Lopuksi Olli Sipilä hahmotteli jätti-investoinnin taloudellisia vaikutuksia:
– Yksi hankkeeseen sijoitettu euro tuo Suomelle 5–10 euroa hyvinvointia, esimerkiksi työpaikkojen muodossa.
Aiheet
29.06.2026
