Tutustu toimintaamme ja palveluihimme.
Tietoa siirtoverkon toiminnasta ja palveluista.
Tutustu LNG-terminaalin toimintaan ja palveluihin.
Tutustu vetykehitykseen ja kansalliseen vetyverkkoon.
Selaa käynnissä olevia rakennushankkeitamme.
Ajankohtaiset tiedotteet, artikkelit ja muut aiheet.
08.12.2025
Kelluva LNG-terminaali Inkoossa tukee Suomen ja Itämeren alueen energiajärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuutta ja tarjoaa joustavuutta Suomen energiajärjestelmään. Tällä hetkellä terminaaliyhtiö selvittää uusiutuvien kaasujen vientiä ja tuontia terminaalin kautta.
Gasgridin tytäryhtiön operoima Inkoon LNG-terminaali on ollut toiminnassa vuodesta 2023 asti. Terminaali mahdollistaa kaasun vastaanottamisen meriteitse ja jakelun lähialueelle, sisämaahan sekä uudelleenlastauksen myötä myös Suomen ulkopuolisiin terminaaleihin. Terminaali tukee Suomen ja Itämeren alueen energiajärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuutta sekä joustavuutta.
Terminaalin merkitys korostui erityisesti vuosina 2023‒24, kun Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputki vaurioitui. LNG-terminaalin ansiosta Suomen kaasun saanti pysyi vakaana koko talvikauden.
–Terminaali tarjoaa myös joustavuutta Suomen energiajärjestelmään tukemalla toimitusvarmuutta sääriippuvaisen uusiutuvan energian rinnalla esimerkiksi tuulettomina ja kylminä talvina, sanoo terminaalin toimitusjohtaja Satu Mattila.
Terminaalin asiakkaita ovat energiayhtiöt ja maakaasun tukkumarkkinatoimijat, jotka tuovat LNG:tä laivoilla terminaalille. Terminaali ei omista eikä myy kaasua, vaan tarjoaa kaasun varastointi-, höyrystys- ja uudelleenlastauspalvelua. Höyrystämisen lisäksi LNG:tä voidaan lastata laivasta laivaan ja toimittaa sitä kautta muun muassa Suomen kaasuverkoston ulkopuolisiin terminaaleihin. Höyrystettyä kaasua voidaan toimittaa Suomen kaasuverkkoon ja Balticconnector-putken kautta edelleen Baltiaan ja sieltä jopa Keski-Eurooppaan asti.
Laivoja terminaalille saapuu noin 1‒3 kertaa kuukaudessa kapasiteettivarausten mukaan. Vuonna 2024 terminaalissa vieraili 24 isoa ja 18 pienempää LNG-laivaa, vuonna 2025 taas arviolta 12 isoa ja 29 pienempää laivaa. Terminaalin käyttöaste vaihtelee kysynnän ja osittain sääolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi kylminä talvina terminaalin käyttöaste on ollut normaalia korkeampi. Asiakkaat hankkivat LNG:tä maailmanmarkkinoilta ja kaasun alkuperä tarkistetaan alkuperätodistuksella. Venäläisen kaasun tuonti terminaalille on kiellettyä.
Terminaalin kapasiteetti ylittää tällä hetkellä Suomen markkinatarpeen ja terminaalitoiminnassa onkin panostettu palveluiden kehittämiseen terminaalin laajemman käytön mahdollistamiseksi ja asiakastarpeiden huomioimiseksi.
–Olemme alusta asti kuunnelleet alusta asti markkinaosapuolia ja asiakkaita, siitä, mitä kehitys- ja uudistustarpeita he kaipaavat. Vuoropuhelu on jatkuvaa, ja teemme päivityksiä terminaalin toimintaan ja palveluihin vuosittain, kertoo LNG-terminaalin kaupallinen päällikkö Rasmus Hellman.
Terminaali on mm. kehittänyt varausjärjestelmää yhä joustavammaksi. Tarjolla on pitkän ajan kapasiteettia, vuosi- ja spot-kapasiteettia, jousto- ja jälleenlastauspalvelua. Myös kapasiteetti- ja inventaarisiirrot terminaalikäyttäjien kesken ovat mahdollisia, ja kaasutusaikaa voidaan pidentää, jos seuraavassa slotissa, eli kapasiteetti-ikkunassa on tyhjää tilaa. Toiminnan perustana on joustava terminaali sekä huoltovarmuuden turvaaminen ja markkinatoimijoiden liiketoimien tukeminen.
–Olemme saaneet nostettua kaupallisen toiminnan erittäin hyvälle tasolle. Markkinatoimijat ovatkin löytäneet terminaalin – etenkin käytettävyys ja operatiiviset joustot kiinnostavat heitä ja uudet palvelukonseptit ovat vastanneet kysyntään etenkin talvikaudella, Hellman lisää.
Hellmanin mukaan vuodelle 2026 on jo varattuna seitsemän slottia. Slotti on kapasiteetti-ikkuna, joka voi olla pituudeltaan 10‒30 päivää. Sinä aikana on oikeus tuoda LNG:tä terminaalille ja käyttää kaikkia terminaalin palveluita. Kapasiteettia voi varata joustavasti vuoden läpi.
Asiakkaiden lisäksi tärkeä sidosryhmä terminaalille ovat Inkoon alueen asukkaat.
–Olemme toiminnan alusta alkaen järjestäneet Inkoossa asukasiltoja, joissa alueen asukkaat pääsevät kyselemään terminaalin toiminnasta sekä antamaan palautetta. Asukaspalautteiden sekä viranomaismääreiden mukaisesti olemme esimerkiksi pyrkineet vähentämään terminaalin meluhaittoja. Tämän vuoden aikana olemme keskittyneet häiritsevimpien ja äänekkäimpien melulähteiden korjaamiseen. Koteloimme kevään 2025 aikana laivan kannella sijaitsevat tuulettimet sekä siirsimme paineenlaskun Inkoon kompressoriasemalle, toimitusjohtaja Mattila kertoo.
Terminaalialus FSRU Exemplar on vuokrattu vuoteen 2032 asti. Mattilan mukaan tällä hetkellä arvioidaan, mikä on optimaalisin terminaaliratkaisu osana Suomen joustavaa, huoltovarmaa ja tehokasta kokonaisenergiajärjestelmää.
–Strategisena tavoitteenamme on kehittää terminaalista alusta, joka mahdollistaisi kaikkien kaasujen läpimenon. Tällä hetkellä selvitämme, miten terminaalia voitaisiin hyödyntää uusiutuvien kaasujen tuontiin ja kestävään vientiin, eli tarjota alusta vähähiilisen ja uusiutuvan energiajärjestelmän tueksi. Geopoliittiset jännitteet ja energian hinnanvaihtelut ovat vaikuttaneet toimitusketjun hallintaan koko maailmassa, mikä on lisännyt tarvetta joustavuudelle ja vakaudelle, jota LNG-terminaali tarjoaa. Terminaalin kehityksessä onkin painotettu toimitusvarmuutta ja kykyä reagoida nopeasti markkinamuutoksiin, Mattila kertoo.
Terminaali tarjoaa Suomelle ja lähialueille vaihtoehtoisen toimitusreitin kaasulle ja Mattilan mukaan terminaalin rooli Suomen ja lähialueen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa on yhä olla osa eurooppalaista toimitusvarmuuden ja joustavuuden verkostoa.
–Terminaalin merkitys korostuu ennen kaikkea poikkeusaikoina ja talvikuukausina, kun kaasun kysyntä on suurta. LNG tukee uusiutuvia energiamuotoja tarjoamalla säätövoimaa ja varastointimahdollisuuksia silloin, kun uusiutuvan kaasun osuus kasvaa kokonaisenergiajärjestelmässä ja vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, Mattila päättää.
Gasgrid Floating LNG Terminal Finland Oy
Teksti: Tarja Västilä, Janike Mäkelä
Kuvat: Vilja Harala, Gasgrid
Lue lisää:
Joustava monikaasualusta on Suomen energiajärjestelmän selkäranka – Gasgrid
Kaasut ovat korvaamattomia teollisuuden raaka- ja polttoaineina – Gasgrid
