Maanomistajia kuunnellaan reittisuunnittelussa

Kansallinen vetyverkko rakentuu vastuullisesti. Reittisuunnitelmassa kuunnellaan maanomistajia ja huomioidaan ympäristövaikutukset. 

Luvituspäällikkö Merja Autiola Gasgridiltä tietää, että vetyputken reitti ei ole yhdentekevä seikka.

– Ihan varmasti se mietityttää maanomistajia ja muita sidosryhmäläisiä – paljonkin. Vetyputken reittisuunnitelman taustalla on ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), joka varmistaa, että sidosryhmäläisten toiveet otetaan huomioon. Keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat muun muassa maakuntaliitot, kunnat, paliskunnat, vesivoimayhtiöt ja paljon maata omistava Metsähallitus. Ympäristövaikutusten arviointi on erinomainen paikka keskustelulle, ja se antaa myös mahdollisuuden vakuuttaa eri sidosryhmät siitä, että kaikki velvoitteet hoidetaan viimeisen päälle.

– Käymme vielä kevään aikana keskusteluja maakuntaliittojen ja kunnan maankäytönsuunnittelijoiden kanssa reitistä. Muutoksia voi vielä tulla, mutta oletamme niiden olevan paikallisia, Autiola toteaa.  

YVAn kaksi vaihetta  

YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä osassa esitetään suunnitelma siitä, kuinka varsinainen arviointi aiotaan tehdä eli mitä kartoituksia ja selvityksiä tarvitaan.

– Tämä vaihe hyväksytetään viranomaisella, ja eri sidosryhmät pääsevät antamaan palautetta jo tästä vaiheesta, Autiola kertoo. YVA-menettelyn yhteysviranomainen on ELY-keskus. Toinen vaihe sisältää varsinaisen vaikutusten arvioinnin, jota varten tehdään suunniteltuja toimia, kuten kartoituksia, melumallinnuksia, maisemavaikutusten havainnointia ja ilmapäästölaskentoja.  

Monitasoinen palapeli  

Tavoitteena on kerätä yhteen kaikki alueelta saatavissa oleva tieto ympäristöstä ja luonnosta, Autiola kuvailee.

– Lopputulemana saadaan kooste erilaisista vaikutustavoista ja suositus parhaasta reitistä sekä sen rakentamisessa huomioitavista vaikutusten vähennyskeinoista, Autiola summaa. 

ELY-keskuksen työsarkaa on arvioida, millaisin reunaehdoin hanke voi edetä. ELY:n lausunnon perusteella Gasgrid voi valita jonkin tietyn reitin jatkosuunnittelun pohjaksi ja tehdä yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Seuraavassa vaiheessa käynnistyy luvitusprosessi: vesiluvat, maankäyttöön liittyvät lunastusluvat ja muut tarvittavat luvat on hankittava, ennen kuin rakennustyöt voidaan aloittaa. 

— 

Tiesitkö?: Putki kulkee maan alla 

• Haitallisten vaikutusten minimointi on kaiken reittisuunnittelun johtotähti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että puita ei kaadeta turhaan eikä työkoneilla liikuta työalueiden ulkopuolella – ja maasto ennallistetaan, kun rakennustyöt on tehty. 
• Vetyputkilinja suunnitellaan mieluusti pellon läpi, jolloin maanviljelyä voidaan jatkaa, vaikka putki kulkee maan alla. Gasgrid on sitoutunut kunnostamaan rikkoutuneet salaojat.  
• Gasgridin tavoitteena on, että jokainen maanomistaja kokee, että hänen näkemyksensä todella otetaan huomioon. Siirtoputken reittiä voidaan myös muuttaa maanomistajan pyynnöstä, mikäli siihen on hyvät perustelut.  
• Vireillä olevan lakimuutoksen myötä maankäyttöä koskevia lunastuskorvauksia on tarkoitus korottaa.  
• Lunastuskäytävän leveys on vain 10 metriä, joten isoja maa-alueita ei ole menossa lunastukseen putken takia. 

 

Lue lisää

Vetyputkiston rakentaminen halki Suomen on massiivinen kansallinen projekti – miten ympäristövaikutusten arviointi (YVA) linkittyy osaksi isoa kuvaa?

Vedyn arvoketju