Suomalaiset vetytaloushankkeet kiinnostavat Puolassa

Puolalaisen energia-alan delegaatio osallistui Gasgridin ja Suomen Vetyklusterin järjestämään tilaisuuteen Espoon Keilarannassa. Kuvassa takana Tuomo Rinne (P2X), Jussi Ylinen (GNE), keskellä Joonas Laitila (Gasgrid), Riitta Silvennoinen (Suomen Vetyklusteri), Jaana Viitakangas (Helen), Leena Sivill (TEM), takarivissä Marko Janhunen (Gasgrid), Olli Lahtinen (Ren-Gas), Aleksi Sipilä (Ren-Gas), edessä Suvi Veräjänkorva (Gasgrid) ja Szymon Płoński (Puolan delegaation johtaja).

Suomen ja Puolan yhteistyö tiivistyy, kun vetytalous etenee kohti teollisia investointeja ja yhteisiä eurooppalaisia markkinoita. Puolalainen delegaatio tutustui Suomessa meneillään oleviin vetyhankkeisiin ja suunnitelmiin Itämeren alueen siirtoyhteyksistä.

Vetytalous on lähtenyt hype-vaiheen jälkeen etenemään kohti konkreettisia investointeja ja hankekehitystä. Samalla vahvistetaan valtiorajat ylittävää yhteistyötä, jonka tavoitteena on luoda Pohjois- ja Keski-Euroopan maiden yhteiset vetymarkkinat.

Nämä teemat olivat vahvasti esillä puolalaisen energia-alan delegaation vierailulla elokuun lopulla Suomessa. Yritysten ja julkishallinnon edustajista koostuva ryhmä tutustui matkansa aikana suomalaisiin vetytaloushankkeisiin ja keskusteli yhteistyömahdollisuuksista suomalaisten toimijoiden kanssa.

Gasgridin ja Suomen Vetyklusterin järjestämässä tilaisuudessa Espoon Keilarannassa puolalaisille vieraille esittäytyi neljä vetyhankkeita toteuttavaa suomalaisyritystä. Samalla tarjoutui mahdollisuus verkostoitua suomalaisten toimijoiden kanssa.

Yhteistyö kiinnostaa Suomessa ja Puolassa

Suomen Vetyklusterin toiminnanjohtaja Riitta Silvennoinen kertoi puolalaisille vieraille, että tällä hetkellä työn ytimessä on vetytalouden investointien saaminen toteutukseen.

– Uskomme vahvasti eurooppalaiseen yhteistyöhön etenkin Itämeren alueella. Vetytalouden kehittämiseen tarvitaan vuorovaikutusta monella eri tasolla, Silvennoinen korosti.

Puolan delegaatiota johtanut Szymon Płoński sanoi, että vierailu Suomessa antaa kattavan kuvan meneillään olevista hankkeista. Hän toimii hallituksen puheenjohtajana Ala-Sleesian vetylaaksossa, joka kuuluu Puolan keskeisiin vetyklustereihin.

– Vierailun aikana käydyt keskustelut vahvistavat käsitystämme siitä, että vetytaloutta kannattaa viedä yhdessä eteenpäin. Intressit ovat Suomen ja Puolan välillä yhteiset.

E-metaanin kysyntä kasvaa Saksassa

Harjavallassa toimiva P2X Solutions kertoi, että se on ensimmäinen vihreän vedyn kaupallisen tuotannon aloittanut yritys Suomessa. Vetytehtaan yhteydessä toimii myös synteettistä metaania eli e-metaania valmistava laitos.

Hiljattain P2X Solutions solmi pitkäaikaisen sopimuksen e-metaanin toimituksesta saksalaisen Avanca Energyn kanssa. P2X Solutionsin liiketoiminnan kehitysjohtaja Tuomo Rinne kertoi, että sopimuksen myötä Harjavallan laitoksen nykyinen tuotantokapasiteetti on myyty loppuun seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

– Yhteistyön ensimmäinen vaihe keskittyy raskaan tieliikenteen puhtaisiin polttoaineisiin Saksassa, Rinne mainitsi.

Hänen mukaansa Saksan päätös ottaa vuoteen 2040 mennessä käyttöön kymmenen prosentin velvoite vihreälle vedylle ja synteettisille polttoaineille tieliikenteessä lisää merkittävästi e-metaanin kysyntää ja vauhdittaa tuotannollisia investointeja Euroopassa.

– Mekin suunnittelemme uusia tuotantolaitoksia muun muassa Joensuuhun ja Ouluun. Tavoitteemme on kaiken kaikkiaan 1000 megawatin vedyntuotantokapasiteetti seuraavan vuosikymmenen aikana, Rinne sanoi.

Iso sopimus toisellekin e-metaanin valmistajalle

Nordic Ren-Gas suunnittelee Suomeen hajautettua tuotantoverkostoa, joka tuottaa uusiutuvaa e‑metaania raskaalle liikenteelle ja teollisuudelle, päästötöntä lämpöä kaukolämpöverkkoihin sekä joustoa sähköjärjestelmälle.

P2X Solutionsin tavoin myös Ren-Gas solmi äskettäin saksalaisen Avanca Energyn kanssa sopimuksen uusiutuvan metaanin toimituksesta, jonka kokonaisarvo on miljardi euroa. Tampereella aloittavan tuotantolaitoksen e-metaani tulee olemassa olevan kaasuinfrastruktuurin kautta raskaan liikenteen käyttöön, kertoi Ren-Gasin hankekehityspäällikkö Olli Lahtinen.

– Sopimus on merkittävä askel kohti kansainvälistä uusiutuvan e-metaanin toimitusketjua. E-metaanin suhteen markkinanäkymät ovat selvästi parantuneet, sillä liikenteen ohella sille on olemassa useita muitakin käyttökohteita, Lahtinen huomautti.

Ren-Gas on solminut yhteistyösopimuksen myös puolalaisen energiayhtiö ORLENin kanssa. Tavoitteena on rakentaa Suomesta Puolaan ulottuvaa uusiutuvan vedyn ja erityisesti e-metaanin toimitusketjua.

Myös vihreälle ammoniakille avautuu mahdollisuuksia

Green North Energyn toimitusjohtaja Jussi Ylinen kertoi suunnitelmista, joiden keskiössä ovat vihreän vedyn tuotanto ja sen jalostaminen ammoniakiksi. Yrityksen ensimmäinen suuri hanke on Naantaliin suunniteltu vety- ja ammoniakkilaitos.

– Kehittämämme vetylaitoskonsepti on skaalautuva ja monistettavissa uusiin sijainteihin, Ylinen sanoi.

Vihreälle ammoniakille on Ylisen mukaan olemassa jo valmiit markkinat, sillä sitä tarvitaan muun muassa korvaamaan fossiilisia raaka-aineita lannoiteteollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Tulevaisuudessa sitä voidaan käyttää myös merenkulun vähäpäästöisenä polttoaineena.

– Suomessa tuotettu vihreä ammoniakki on myös tärkeää huoltovarmuuden kannalta, sillä se vähentää riippuvuutta muualta tuoduista raaka-aineista, Ylinen totesi.

Vety monipuolistaa Helenin energiapalettia

Energiayhtiö Helenin kehityspäällikkö Jaana Viitakangas kertoi Helsingin Vuosaareen rakennettavasta 3H2 – Helsinki Hydrogen Hub -pilottilaitoksesta, jossa tuotetaan vihreää vetyä uusiutuvalla sähköllä. Pilottilaitoksen on määrä käynnistyä loppuvuonna 2026. Vetyä hyödynnetään etenkin raskaassa liikenteessä.

– Haluamme hankkia käytännön osaamista vihreän vedyn tuotannosta ja valmistautua myöhemmin paljon suurempiin hankkeisiin, Viitakangas perusteli.

Hänen mukaansa vety voi tulevaisuudessa monipuolistaa energiantuotantoa ja toimia linkkinä sähköntuotannon, kaukolämmön, liikenteen ja teollisuuden välillä. Vedyn tuotannossa syntyvää hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää kaukolämpöverkossa, mikä tukisi osaltaan siirtymistä vähäpäästöisempään tuotantoon.

Suunnitteilla vetyverkko Suomesta Saksaan

Valtioiden rajat ylittävä vetytalous tarvitsee tehokkaan siirtologistiikan. Gasgridin projektijohtaja Joonas Laitila esitteli suunnitelmia Itämeren alueelle rakennettavista vedynsiirtoverkoista, jotka kytkeytyisivät tulevaisuudessa Suomeen rakennettavaan Gasgridin valtakunnalliseen verkkoon ja muiden maiden verkkoihin.

Nordic Hydrogen Route (NHR) on Perämeren alueelle suunniteltu Suomen ja Ruotsin välinen vedyn siirtoverkko. Puolalaisia vieraita kiinnosti etenkin suunnitteilla oleva Nordic-Baltic Hydrogen Corridor (NBHC), joka yhdistäisi Suomen, Baltian maat, Puolan ja Saksan.

– Toteutuessaan NBHC toisi kuusi eurooppalaista valtiota tehokkaan vedynsiirtoverkon äärelle, Laitila tiivisti.

NBHC-hankkeen toteutettavuusselvitys valmistuu vuonna 2027. Teknisen toteutettavuuden arvioinnin ohella selvityksen alla on myös sen kaupallinen kannattavuus.

– Tehdyn markkinakyselyn tulokset osoittavat yritysten kiinnostusta rajat ylittävää vedynsiirtoinfrastruktuuria kohtaan.

Seuraavaksi NBHC-hankkeessa edetään kiinnostuneiden toimijoiden kanssa ei-sitoviin aiesopimuksiin, jotka auttavat mittaamaan todellista markkinakysyntää ja ohjaamaan putken jatkosuunnittelua.

Teksti: Matti Remes

Kuva: Miika Kainu

Aiheet