Vedyn kansallisen siirtoverkon suunnittelu ja maanomistajien kuuleminen

Kansallinen vetyverkko mahdollistaa vetymarkkinan syntymisen Suomeen, ja Gasgridin tehtävänä on suunnitella ja rakentaa siirtoverkko Suomessa. Verkon avulla voidaan yhdistää vetytalouden toimijat ja kiihdyttää vetytalouden syntyä. Vetytalous tuo mukanaan uusia investointeja ja työpaikkoja sekä parantaa energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta. Sen myötä Suomen kilpailukyky paranee ja saamme kestävää hyvinvointia koko maahan.

Vedyn kansallisen siirtoverkon suunnittelu on alkuvaiheessa. Haluamme huomioida sidosryhmien tarpeet linjaussuunnittelussa kattavasti, jotta reitti palvelee vetymarkkinaa mahdollisimman hyvin ja haitat ympäristöön ja lähialueilla ovat mahdollisimman pienet.

Reittisuunnittelua on lähdetty tekemään keräämällä tietoa vetymarkkinoiden kehitysnäkymistä, ja sen perusteella ensimmäisen vaiheen siirtoverkko sijoittuu rannikkoalueille Torniosta Uudellemaalle. Ensimmäisen reittiluonnoksen osalta on käyty keskusteluja kaikkien reitin alueen kuntien ja maakuntaliittojen kanssa. Kuntia reitin alueelle sijoittuu 70. Näiden keskustelujen perusteella reittiä on päivitetty keväällä 2025.

Ympäristövaikutusten arviointi meneillään

Parhaillaan käynnissä on vedyn siirtoverkon ensimmäinen luvitusvaihe, eli ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). YVA-menettelyn aikana tullaan toteuttamaan laajoja luonto- ja muita selvityksiä. Siirtoverkko on jaettu viiteen osaan, joille YVA-menettelyt laaditaan ja toteutetaan samanaikaisesti. YVA-menettelyiden ensimmäinen vaihe (YVA-ohjelma) tulee valmistumaan talven 2025-2026 aikana ja varsinaiset vaikutusarvioinnit (eli YVA-selostukset) aikaisintaan vuoden 2026 lopussa.

YVA-menettelyn aikana tullaan keräämään palautetta ja järjestämään kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, joista tiedotetaan erikseen mm. paikallislehdissä. Samanaikaisesti YVA-menettelyiden kanssa jatketaan teknistä suunnittelua. YVA-menettelyiden valmistumisen jälkeen hankkeelle tullaan hakemaan tarvittavat luvat, kuten lunastusluvat ja TUKESin myöntämä rakentamislupa.

Viranomaisprosesseihin liittyvän palautteenkeruun lisäksi pyydämme putkireitin suunnitteluun liittyen palautetta alustavasta linjauksesta ja tietoja huomioitavista kohteista linjauksen varrella. Reittilinjausta voi tarkastella ja palautetta jättää reittipalautekyselyn avulla karttasovelluksessa, jonne linkki tässä: Karttasovellus.

Maanomistajien tilaisuudet

Reittilinjauksen alueen maanomistajille järjestetään tilaisuuksia, joissa esitellään hanketta tarkemmin ja tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta paikan päällä. Tilaisuuksiin kutsutaan henkilökohtaisilla kutsukirjeillä. Ensimmäiset maanomistajatilaisuudet on järjestetty syyskuun alussa, ja koko reitin osalta tilaisuudet on tarkoitus toteuttaa kevääseen 2026 mennessä.

Hanketta on esitelty keskustelutilaisuuksissa syys- ja lokakuussa Auran, Inkoon, Kemin, Keminmaan, Koski TL:n, Lohjan, Loimaan, Maskun, Mäntsälän, Pöytyän, Ruskon, Salon, Simon ja Sipoon, Tornion ja Turun maanomistajille.

Loppuvuoden 2025 aikana tapasimme Alavieskan, Euran, Haapaveden, Harjavallan, Iin, Kalajoen, Kannuksen, Kempeleen, Kokemäen, Kruunupyyn, Laihian, Maalahden, Merikarvian, Mustasaaren, Nakkilan, Oulun, Pedersören, Porin, Porvoon, Rauman, Sievin, Tyrnävän, Ulvilan, Uusikaarlepyyn,  Vaasan, Vöyrin ja Ylivieskan maanomistajia.

Vuoden 2026 alkupuolella aiomme tavata Forssan, Hangon, Hausjärven, Huittisten, Hyvinkään, Hämeenlinnan, Jokioisten, Kokkolan, Kristiinankaupungin, Limingan, Lopen, Lumijoen, Merijärven, Naantalin, Närpiön, Oulaisten, Pyhäjoen, Raahen, Raaseporin, Raision, Riihimäen, Siikajoen, Säkylän, Tammelan, ja Ypäjän maanomistajia.

Reittilinjaukseen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyihin liittyen voi olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen maankaytto@gasgrid.fi

Prosessin vaiheet