Lanta jalostuu raskaan liikenteen biopolttoaineeksi

Lantakaasun Nurmon-biokaasulaitos käynnistyi keväällä 2026. Edessä on lietelannan kuljetukseen käytettävä kaasurekka.

Suomen Lantakaasun biokaasulaitoksissa maatalouden sivuvirrat jalostuvat raskaan liikenteen uusiutuvaksi polttoaineeksi. Samalla syntyy viljelijöiden arvostamia biolannoitteita. Kasvava tuotanto kytkeytyy osaksi laajempaa kaasumarkkinaa ja infrastruktuurikehitystä.

Maataloudessa syntyy paljon sivuvirtoja, kuten lantaa ja peltobiomassoja, joista on mahdollista valmistaa biokaasua. Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitoksissa uusiutuvia polttoaineita tuotetaan kotieläinten lannasta.

– Kehitämme teollisen mittakaavan tuotantoa, jossa syntyvää biokaasua voidaan käyttää esimerkiksi raskaan liikenteen uusiutuvana polttoaineena ja korvata näin fossiilista dieseliä, Suomen Lantakaasun toimitusjohtaja Leena Helminen kertoo.

Yrityksen tavoitteena on rakentaa Suomeen 5–7 biokaasulaitosta. Ne tulevat alueille, joilla on paljon kotieläintuotantoa.

Ensimmäinen laitos käynnistyi keväällä 2026 Nurmossa Etelä-Pohjanmaalla. Se pystyy alkuvaiheessa käsittelemään 240 000 tonnia lantaa ja tuottamaan sata gigawattituntia nesteytettyä biokaasua vuodessa. Määrä vastaa noin kymmentä miljoonaa litraa dieseliä.

– Suunnittelemme Nurmoon jo lisäinvestointia, joka kaksinkertaistaisi tuotannon nykyisestä.

Tuotanto käyntiin Nurmossa ja Kiuruvedellä

Suomen Lantakaasun toinen biokaasulaitos aloittaa toimintansa Kiuruvedellä Ylä-Savossa. Siitä tulee Suomen suurin nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos, joka käsittelee vuosittain noin 460 000 tonnia lähialueiden maatiloilta kerättyä lantaa ja peltobiomassoja.

– Hankkeeseen kuuluvat myös Lapinlahdelle ja Nurmekseen rakennettavat satelliittilaitokset, jotka tuottavat Kiuruvedelle paineistettua biokaasua. Molemmat laitokset käynnistyvät kesällä 2026, Helminen sanoo.

Kyse on merkittävistä investoinneista maataloudesta eläville paikkakunnille. Kiuruvedellä investoinnin arvo on noin 80 miljoonaa euroa ja Nurmossa noin 60 miljoonaa.

Yritys tekee parhaillaan toteutettavuusselvitystä biokaasulaitoksesta myös Kruunupyyn ja Pedersören alueella Pohjanmaalla.

– Alueella on paljon eläintiloja, ja sen maatalousyrittäjät ovat osoittaneet suurta kiinnostusta yhteistyöhön.

Lantakaasun toimitusjohtaja Leena Helminen

Ravinnekierto ja energiajärjestelmä kytkeytyvät yhteen

Biokaasulaitoksen ydin muodostuu mädättämöistä, joissa maatiloilta kuljetettu lanta hajotetaan hapettomissa olosuhteissa mikrobien avulla. Syntyvä biometaani otetaan talteen ja nesteytetään.

– Jäljelle jäävä kiintoaines on ravinnepitoista lannoitetta, jonka viljelijät voivat levittää pelloilleen. Mädätteestä on mahdollista valmistaa myös fosfori- ja typpipitoisempia lannoitevalmisteita tilojen tarpeen mukaan.

Biokaasun tuotanto yhdistää energiajärjestelmän ja ravinnekierron: samalla kun syntyy uusiutuvaa energiaa, vähennetään riippuvuutta fossiilisista lannoitteista ja parannetaan maatalouden resurssitehokkuutta.
Lantapohjaisen biolannoitteen ansiosta maatilat voivat vähentää fossiilisista raaka-aineista valmistettujen lannoitteiden käyttöä. Suomen Lantakaasun lannoitteet kiinnostavat viljelijöitä myös siksi, että niiden sisältämä typpi on keinolannoitteita liukoisemmassa muodossa.

– Kasvit pystyvät hyödyntämään sitä tehokkaammin, jolloin myös riski ravinteiden valumisesta vesistöihin vähenee.

Biokaasulaitoksessa syntyy myös biogeenistä hiilidioksidia. Sille ei ole vielä tällä hetkellä kaupallisia markkinoita, mutta sitä voidaan tulevaisuudessa ottaa talteen ja hyödyntää esimerkiksi e-polttoaineiden tuotannossa tai korvata sillä fossiilisen hiilidioksidin käyttöä teollisuudessa.

Maatalouden sivuvirroissa potentiaalia – infrastruktuuria tarvitaan tuotannon kasvaessa

Teollinen biokaasuntuotanto lannasta on Suomessa vielä varsin uutta. Hyödyntämätöntä potentiaalia on kuitenkin paljon.

Luonnonvarakeskuksen muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan maatiloilla syntyy vuosittain lantaa noin 17,3 miljoonaa tonnia. Polttoaineen tuotannossa voitaisiin hyödyntää myös ylijäävää nurmea ja olkea.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry on arvioinut, että maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteistä ja sivuvirroista on mahdollista tuottaa biokaasua kaksi terawattituntia vuonna 2030.

– Suomen Lantakaasun tavoitteena on tuottaa yksi terawattitunti nesteytettyä biokaasua vuodessa, mikä vastaa sataa miljoonaa litraa dieseliä. Päästövähennysten ohella tämä vahvistaa myös Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Biokaasun laajempi hyödyntäminen edellyttää tuotannon lisäksi toimivia siirto- ja jakeluratkaisuja. Nykyisten laitosten sijaintipaikoille ei ole suunnitteilla Gasgridin siirtoverkkoa, mutta pitkällä aikavälillä infrastruktuurin laajentaminen ja alueelliset verkot voivat mahdollistaa biometaanin tehokkaamman siirtämisen eri puolille Suomea ja myös vientimarkkinoille.

– Esimerkiksi Tanskassa kaasuverkko on jo rakennettu. Verkot voisivat olla yksi tapa nopeuttaa maatalouden biopohjaisten materiaalien käyttöä biokaasun tuotannossa.

Lue lisää

Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja

Terästeollisuus luottaa kaasuun

Kaasu on yksi UPM:n toiminnan tärkeimmistä polttoaineista

Fakta

Biokaasulla on kasvava rooli osana Suomen energiajärjestelmää, kun tuotanto, infrastruktuuri ja markkina kehittyvät. Biokaasumarkkinan kehittymisen kannalta keskeistä on, miten tuotanto kytkeytyy osaksi kansallista ja alueellista kaasuinfrastruktuuria.

Gasgrid kehittää Suomessa kaasunsiirtoverkkoa ja siihen liittyviä markkinaratkaisuja, jotka mahdollistavat uusiutuvien kaasujen, kuten biometaanin, tehokkaan hyödyntämisen ja kaupankäynnin.