Resilienssi, integraatio ja turvallisuus energia-alan kehityksen keskiössä

Gasgridin Kaasujen Tulevaisuus -tilaisuudessa puhuivat vasemmalta alkaen Janne Grönlund, Heli Virkki, Jani Nurmi, Jan Montell, Jenni Patronen ja Olli Sipilä.

Energiasektorilla puhutaan nyt resilienssistä ja turvallisuudesta aivan uudella tavalla. Myös kaasujen rooli on muutoksessa. Energiamarkkinan kehitykseen vaikuttavat paitsi kysyntä ja teknologiat myös esimerkiksi geopolitiikka. Näin todettiin Gasgridin sidosryhmilleen järjestämässä Kaasujen tulevaisuus -tilaisuudessa kesäkuussa.

– Suomi on osoittanut todellista energiaviisautta viimeisten 20–30 vuoden aikana. Edessä oleva ajanjakso vaatii kuitenkin järkeviä päätöksiä ja sujuvaa toimeenpanoa, Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä totesi avatessaan Kaasujen tulevaisuus: Vakaa energiajärjestelmä -sidosryhmätilaisuuden kesäkuussa Helsingissä.

Olli Sipilä Kaasujen Gasgridin Tulevaisuus -tilaisuudessa. — Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä juonsi Kaasujen Tulevaisuus -sidosryhmätilaisuuden. Hän peräänkuulutti Suomelta energiaviisautta myös tulevaisuudessa.

Energia-alan konkari, kansainvälinen hallitusammattilainen Jan Montell toi tilaisuuteen eurooppalaista näkemystä. Esimerkiksi ukrainalaisen siirtoverkkoyhtiön NPC Ukrenergon hallituksessa työskentelevä Montell puhui markkinaehtoisuuden, infrastruktuurin ja omavaraisuuden puolesta, mutta muistutti myös tasapainon tärkeydestä.

– Mikäli omavaraisuuta tavoitellaan aivan kaikessa, se on jo liian kallista.

Montell painotti, että kehittyvän energiajärjestelmän rakennustyö vaatii paljon resursseja. Suomen tasolla tämä tarkoittaa hänen mukaansa, että meillä on oltava riittävästi älykästä digitalisaatiota, osaajia ja pääomia, jotta kokonaisuus saadaan toimimaan.

Lisäksi tarvitaan oikeaa asennetta. Suomessa juututaan Montellin mielestä herkästi myrsky vesilasissa -tyyppisiin skenaarioihin, jotka vievät ilmatilaa oikeilta ongelmilta.

– Kiovassa taas eletään sotaoloissa. Mutta ei se näy katukuvassa muuten kuin siinä, että monessa kadunkulmassa on pikkugeneraattoreita sähkökatkojen varalta.

Kaasujen rooli sähkömarkkinoilla korostuu

Johtaja Jenni Patronen AFRYltä esitteli energiajärjestelmän muutoksen keskeisiä ajureita. Lähes 20 vuotta energiakonsultointia tehnyt Patronen totesi, että energia-alalla on jo koettu valtava muutos, mutta vauhti vain kiihtyy. Kysynnän kehitys, teknologiat, poliittinen ohjaus ja geopolitiikka vaikuttavat siihen, miten energiamarkkinat ja -järjestelmät kehittyvät jatkossa.

Patronen kertoi, että vaikka fossiilisten polttoaineiden rooli on Euroopassa vielä merkittävä, sähköistyminen ja vaihtoehtoiset polttoaineet kasvavat päärooliin tulevaisuudessa.

Afryn Jenni Patronen Gasgridin Kaasujen Tulevaisuus -tilaisuudessa pitämässä puheenvuoroaan. — Jenni Patronen AFRYltä kertoi puheenvuorossaan muun muassa energia-alan muutoksen ajureista.

–Sähkön käytön kysynnässä näkyy lähivuosina datakeskuksien lisääntyminen, teollisuuden, maantieliikenteen ja lämmityksen sähköistyminen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä pidemmällä aikavälillä lento- ja laivaliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden tarve, joka lisää päästöttömän vedyn kysyntää, hän sanoi.

Patrosen mukaan päästöttömän sähkön tarve väistämättä kasvaa hiilineutraalisuuden ja talouskasvun myötä myös Suomessa.

Samaan aikaan kaasujen rooli sähkömarkkinoilla korostuu. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP, Combined Heat and Power) lisäksi kaasuturbiinit ja -moottorit ovat sähkömarkkinoilla ainoa pitempiaikaisen jouston tarjoaja, Patronen totesi.

–Sähkömarkkinoiden kannalta kaasulla on volyymimääriään suurempi rooli sähkön riittävyyden varmistajana, ja tämä rooli säilyy tai kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi puhtaammat kaasut, kuten biokaasu ja e-metaani, parantavat huoltovarmuutta, kun niiden tuotanto Suomessa kasvaa. Kaasuverkolla on keskeinen rooli uusiutuvien kaasujen vientimahdollisuuksien mahdollistajana Keski-Eurooppaan, hän sanoi.

Kaasut vastaavat erinomaisesti tulevaisuuden haasteisiin

Gasgridin kaasuliiketoiminnasta vastaava johtaja Janne Grönlund valotti tarkemmin kaasujen roolia vakaassa energiajärjestelmässä ja -markkinassa. Grönlund puhui tulevaisuuden energiajärjestelmästä, jossa korostuvat varastoitavuus, uusiutuvuus, tehokas energiansiirto, nopea säätökyky ja joustavuus sekä korkea häiriönsietokyky.

Janne Grönlundin mukaan tulevaisuuden energiajärjestelmästä korostuvat varastoitavuus, uusiutuvuus, tehokas energiansiirto, nopea säätökyky ja joustavuus sekä korkea häiriönsietokyky. Grönlundin mukaan kaasujärjestelmän ominaisuudet vastaavat hyvin näihin tarpeisiin.

Grönlundin mukaan kaasujärjestelmän ominaisuudet vastaavat hyvin näihin tarpeisiin. Yksistään varastoinnissa kaasu on ylivoimainen. Suomen kaasujärjestelmän energian varastointikyky on 1,2 miljoonaa megawattituntia, josta suurin osa sijaitsee LNG-terminaaleissa.

Vertailun vuoksi: sähkön puolella tarvittaisiin 12 000 teollisuusakkulaitosta (á 100 MWh) samankokoisen varastointikapasiteetin saavuttamiseksi.

– Kaasu voi tuottaa ominaisuuksiensa kautta arvoa ja hyötyä entistä laajemmin tulevaisuudessa, Grönlund sanoi.

Puhtaan vedyn veturina Aasia?

Kiinassa vety on iso prioriteetti, mikä alkaa jo näkyä puhtaan vedyn laskevissa valmistuskustannuksissa. Näin huomautti Gasgridin investointiyksikön johtaja Jani Nurmi omassa, kansainvälisiä markkinoita läpivalaisseessa esityksessään.

Jani Nurmi esiintymässä Gasgridin Kaasujen Tulevaisuus -tilaisuudessa. — Jani Nurmi valotti kansainvälisiä markkinoita esityksessään. Suomen kilpailukykyä Nurmi piti vahvana eurooppalaisessa energiaympäristössä, mutta peräänkuulutti panostuksia teknologiaekosysteemiin sekä vedyn varastointiin.

– Vihreän vedyn ja ammoniakin globaalit arvoketjut muodostuvat Intiaan ja Kiinaan, Nurmi arvioi.

Eurooppa tulee perässä hiukan hitaammin, mutta esimerkiksi Saksa ottaa vahvaa roolia puhtaiden kaasujen lanseerauksessa. Suomen tilanteen Nurmi näkee hyvänä:

– Suomella on vahva kilpailukyky eurooppalaisessa energiaympäristössä, mutta tarvitsemme panostuksia teknologiaekosysteemiin sekä vedyn varastointiin, jotta saamme laskettua kustannuksia ja voimme pärjätä globaalissa kilpailussa.

Vetytalous hahmottuu Suomessa vauhdilla

Gasgridin vetylaakso- ja asiakashankejohtaja Heli Virkki loi katsauksen Suomen tulevien kaasuverkkojen ja alueellisten arvoketjujen kehitykseen. Virkki korosti monikaasualustan rakentamisen tärkeyttä: mukaan tarvitaan vety, metaanit ja hiilidioksidi.

– Vain yksi kaasu ei riitä.

Heli Virkki puhui Gasgridin Kaasujen Tulevaisuus -tilaisuudessa — Tulevaisuuden vetylaaksojen ja kokonaisen vetyekosysteemin luomisessa tarvitaan rohkeita pioneereja, jotka vievät arvoketjuja eteenpäin, sanoi Heli Virkki.

Vedyn siirtoverkosta Virkki kertoi, että päivitetty reitti julkaistaan syksyllä 2026 ja YVA-selostukset alkuvuonna 2027. Lisäksi vetymarkkinalaki on parhaillaan lausuntokierroksella ja astunee voimaan 2027 alussa.

Tulevaisuuden vetylaaksojen ja kokonaisen vetyekosysteemin luomisessa tarvitaan rohkeita pioneereja, jotka vievät arvoketjuja eteenpäin. Se myös kannattaa, Virkki uskoo.

– Suomessa on Euroopan paras mahdollisuus luoda puhtaiden kaasujen markkina.

Lue lisää

Tutustu tilaisuuden tallenteeseen ja esitysmateriaaleihin

Jan Montell: Energia-ala on avain kestävämpään tulevaisuuteen

Teksti: Sami Anteroinen
Kuvat: Sami Heiskanen

Aiheet