Eurooppa rakentaa perustaa vetytaloudelle

EU:n vetytalous etenee odotettua hitaammin, mutta valmisteilla olevat yhtenäiset pelisäännöt luovat pohjaa uusiutuvan vedyn tuotantoa, siirtoa ja käyttöä vauhdittaville investoinneille. Epävarmuuksista huolimatta vedyn käyttö on etenemässä aluksi liikenteessä. Saksa toimii vetytalouden kehittämisessä EU-alueen veturina. Suomen kannalta pitkän aikavälin kehityssuunta on oikea, sanoo Gasgridin Marko Janhunen.

Euroopan vetytalous etenee, mutta hitaammin ja valikoivammin kuin vielä muutama vuosi sitten odotettiin. Näin arvioi Gasgridin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Marko Janhunen, joka seuraa tarkasti vetymarkkinoiden kehitystä.

– Elävässä elämässä suuret murrokset tapahtuvat usein odotettua hitaammin. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja aiheutti vakavan energiakriisin, EU:ssa toivottiin nopeaa muutosta, mutta samaan aikaan esimerkiksi vetytaloutta koskeva sääntely oli vielä täysin keskeneräistä. Sitä se on osittain vieläkin, Janhunen sanoo.

EU:n vetytalouden tavoitteet hahmotettiin vuonna 2022 REPowerEU-ohjelmassa. Sen tavoitteena on vähentää EU:n riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista, parantaa energian toimitusvarmuutta ja vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan.

– Ohjelmassa asetettiin kunnianhimoinen tavoite, jonka mukaan EU:ssa tuotettaisiin vuosittain uusiutuvaa vetyä kymmenen miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä, Janhunen mainitsee.

Lakihankkeet edistävät vetytaloutta

Uusiutuvalle eli vihreälle vedylle haetaan käyttökohteita esimerkiksi teräs-, kemian- ja lannoiteteollisuudessa, raskaassa liikenteessä sekä lento- ja meriliikenteen uusiutuvissa polttoaineissa.

– Kaikki tiedostavat, että uusiutuva vety on merkittävä keino vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tärkeä osa tulevaisuuden energiapalettia. Samalla EU:n on parannettava kilpailukykyään ja lisättävä omavaraisuutta energiassa. Nämä kaikki tavoitteet edistävät vetytalouden kehittämistä.

Janhusen mielestä EU:n tavoitteiden saavuttaminen alkuperäisessä aikataulussa on haasteellista. Seuraavan kahden vuoden aikana EU:ssa ja unionin jäsenmaissa toteutetaan kuitenkin lainsäädäntöhankkeita, jotka luovat pohjaa tulevien vuosikymmenten aikana rakentuvalle vetytaloudelle.

Tavoitteena on luoda yhtenäiset pelisäännöt sille, mikä rooli uusiutuvalla ja vähähiilisellä vedyllä tulee olemaan 2040-luvulle asti niin liikenteen kuin teollisuudenkin energiakantajana. EU:ssa edistetään nyt hyvin vahvasti sähköistämistä. Vety onkin osa tätä sähköistämistavoitetta, jolla vähennetään erityisen paljon riippuvuutta EU:n ulkopuolisesta energiasta.

EU:n uusiutuvan energian RED III -direktiivi asettaa sitovat tavoitteet ja kestävyyskriteerit uusiutuvan energian käytölle EU:n jäsenmaille vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissio valmistelee nyt uutta RED IV -direktiiviä, jolla tiukennetaan uusiutuvan energian tavoitteita seuraavalla vuosikymmenellä.

Sääntelyn selkeyttämisen tavoitteena on vähentää epävarmuutta, joka jarruttaa vihreän vedyn tuotantoa ja käyttöä edistäviä investointeja. Tähän tähtää myös julkinen tuki, jolla vauhditetaan uusiutuvan vedyn tuotantoa ja vetymarkkinoiden syntymistä.

Yksi tällainen rahoitusväline on Euroopan komission Euroopan vetypankki.

Saksa nousi edelläkävijäksi EU:ssa

– Tietyillä sektoreilla uusiutuvan vedyn käyttö on etenemässä jo vahvasti, Marko Janhunen arvioi.

Yksi tällainen alue on raskas liikenne. Laivojen käyttövoimaksi kehitetään puolestaan ammoniakkia, jonka valmistukseen käytetään vihreää vetyä.

Janhusen mukaan Saksa on EU:ssa johtotähti vetytalouden kehittämisessä. Maa on vienyt muun muassa RED III -direktiivin velvoitteita lainsäädäntöön nopeammin kuin monet muut jäsenmaat.

– Tämä esimerkiksi tarkoittaa lakisääteistä velvollisuutta lisätä uusiutuvan vedyn käyttöä asteittain liikenteessä.

Saksassa panostetaan nyt etenkin siihen, että terästeollisuus siirtyy käyttämään uusiutuvaa vetyä teräksen tuotantoon. Tähän kannustavat yrityksille myönnettävät valtiontuet.

– Myös suuret energiayhtiöt valmistautuvat muutokseen investoimalla uusiutuvan vedyn tuotantoon laitoksissa, joissa valmistetaan nykyisin harmaata eli fossiilista vetyä.

Janhusen mukaan EU:n suurista jäsenmaista myös Espanja on hiljattain asettanut kunnianhimoisia tavoitteita vetytalouden rakentamiseksi. Espanjan tavoite vetypolttoaineille liikenteessä on Saksaakin kunnianhimoisempi. Julkisen tuen vauhdittamana maasta on tarkoitus tehdä merkittävä uusiutuvan vedyn ja sen johdannaisten tuottaja ja viejä muualle Eurooppaan.

Suomi tarvitsee yhteisiä vetymarkkinoita

Marko Janhusen mukaan EU:n sisällä on myös ristivetoa vetytalouden kehittämisestä. Jäsenmailla voi olla hyvin erilaiset lähtökohdat siihen, miten puhtaan siirtymän velvoitteet luovat hyvinvointia, talouskasvua, työllisyyttä ja mahdollistavat yhteiskunnan energiaomavaraisuuden lisäämistä.

Suomi tukee eurooppalaisen vetymarkkinan ja yhteisten pelisääntöjen luomista. Tavoitteena on nousta johtavaksi uusiutuvan vedyn tuottajaksi ja jalostaa siitä korkean arvon tuotteita. Suomen tavoitteisiin liittyy olennaisesti Gasgridin tuleva kansallinen vetyverkko, joka on mahdollista yhdistää tulevaisuudessa myös eurooppalaisiin vetyverkkoihin.

Janhusen mielestä Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta merkittäväksi uusiutuvan vedyn ja sen jatkojalosteiden tuottajaksi. Tämä edellyttää kuitenkin Euroopan vetymarkkinoiden syntyä, sillä oman maan markkinat ovat pienet.

– Yhteistyö EU:ssa on Suomelle keskeistä. Meille on äärimmäisen tärkeää, että Saksan ja Espanjan kaltaiset isot jäsenmaat tukevat vetytalouden edistämistä.

Nosto: Saksassa panostetaan nyt etenkin siihen, että terästeollisuus siirtyy käyttämään uusiutuvaa vetyä teräksen tuotantoon. Tähän kannustavat yrityksille myönnettävät valtiontuet.

Teksti: Matti Remes
Kuvat: Niina Kaverinen, Getty Images

Kuka? Marko Janhunen

Gasgridin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja 2024–

Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat muun muassa uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen korostaminen osana vihreää siirtymää, vetytalous, EU-vaikuttaminen ja kansallisen vetyinfrastruktuurin edistäminen.

Koulutus: valtiotieteiden maisteri/Helsingin yliopisto, Executive MBA/Helsingin kauppakorkeakoulu, Master of European Studies/College of Europe

Työskenteli ennen Gasgridia 25 vuotta metsäteollisuudessa edunvalvonnan, yhteiskuntasuhteiden ja kansainvälisten hankkeiden parissa.

Harrastukset: ulkoilu koiran kanssa ja liikunta eri muodoissaan, gastronomia ja historia.

Aiheet