Kaasuverkko vauhdittaa paikallista menestystä

Kannuksessa alkutuotanto, biokaasu ja uusiutuva energiantuotanto kytkeytyvät suoraan vetytalouteen. Kuvassa vasemmalta kehitysyhtiö YritysKannuksen toimitusjohtaja Jukka Oravainen, Sulonen-lehmä, Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö ja YritysKannuksen yrityskehittäjä Noora Pajala.

Kaasuverkon kehittäminen luo hyvät puitteet työpaikkoja ja verotuloja synnyttävälle paikalliselle teollisuudelle. Keski-Pohjanmaalla rakennetaan jo täyttä vauhtia tulevaisuutta, joka perustuu uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön.

Keski-Pohjanmaalla sijaitsevassa Kannuksessa alueelle suunniteltua vetyputkea verrataan rautatien tuloon 1800-luvun lopulla. Molempiin sisältyy suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Näin kuvaa kehitysyhtiö YritysKannuksen toimitusjohtaja Jukka Oravainen odotuksia, joita kunnilla, yrityksillä ja asukkailla on Gasgridin kaasuinfrastruktuurin rakentamisesta.

– Olemme kehittäneet alueella jo pitkään kokonaisuutta, joka koostuu uusiutuvasta energiasta, energian jatkojalostuksesta ja vetytaloudesta. Kaasuinfrastruktuuri tukee tätä hyvin, hän sanoo.

Oravainen kertoo, että alueelle rakentuvassa ekosysteemissä on mukana toimijoita etenkin Kokkola–Kannus–Sievi–Nivala-akselilla. Yhteistyöverkosto ulottuu myös Keski-Pohjanmaan naapurimaakuntiin.

– Alueen kunnat kaavoittavat uusia teollisuusalueita, jotka mahdollistavat tulevaisuuden investoinnit. Samaan aikaan teemme investoijien kanssa hanke- ja konseptisuunnitelmia tulevista hankkeista.

– Kannuksessa emme puhu enää vain hankesuunnitelmista, vaan jo tehdyistä investointipäätöksistä ja rakenteilla olevista hankkeista, Oravainen korostaa.

Investoinnit poikivat yritystoimintaa ja verotuloja

Jukka Oravainen huomauttaa, että kaasuverkon kautta uusiutuvan energian tuottajat ja käyttäjät saadaan yhdistettyä toisiinsa. Vedyn ohella alueella on tulevaisuudessa tarvetta myös biokaasun siirrolle.

– Alueelle rakennetaan paljon tuulivoimaa, jota voidaan hyödyntää uusiutuvan vedyn tuotannossa. Toisaalta myös biokaasun tuotanto maatalouden biopohjaisista raaka-aineista kasvaa vauhdilla.

Gasgridin suunniteltu vetyputki kulkee rakentuessaan Kannuksen ekoteollisuuspuiston vierestä. Näin vetyä voidaan käyttää toimitusvarmasti yritysten raaka-aineena. Vaihtoehtoisesti alueella valmistuvaa vetyä pystytään syöttämään valtakunnalliseen verkkoon.

Oravaisen mukaan kokonaisuutta tukee Fingridin uusi Lakeuslinja, joka parantaa alueen sähkönsiirto- ja syöttökapasiteettia. Näin tuuli- ja aurinkosähkön kasvu saadaan hyvin mukaan kokonaisuuteen.

– Gasgridin, Fingridin, kuntien ja alueen kehitysorganisaatioiden työ kulkee samaan suuntaan. Pitkät perinteemme yhdessä toimimisesta helpottavat yhteistyötä.

Oravaisen mukaan alueella kootaan nyt lisää yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään ekosysteemiä yhdessä. Mukana on sekä energian mahdollisia tuottajia että käyttäjiä.

Paikallisen jatkojalostuksen merkitys on suuri. Oravaisen mukaan tavoitteena on, että tuotettavaa biokaasua ja vetyä hyödyntämään syntyy monipuolista teollisuutta.

– Tällaiset investoinnit säteilevät laajalle. Ne luovat työpaikkoja ja yritystoimintaa koko seutukunnalle. Tämä vahvistaa myös kuntien taloutta verotulojen kautta, Oravainen muistuttaa.

Alueella kootaan nyt lisää yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään ekosysteemiä yhdessä.

Kaasuverkon mahdollisuudet kiinnostavat maakunnissa

Gasgridin vetylaaksojen ja asiakashankkeiden kehityksestä vastaava johtaja Heli Virkki kertoo, että Gasgrid käy parhaillaan keskusteluja kaasuinfran kehittämisestä eri puolilla Suomea.

– Yrityksissä, kunnissa ja maakuntaliitoissa vastaanotto on ollut todella myönteinen, sillä kaasuinfra nähdään oman seutukunnan kehitystä tukevana asiana, Virkki sanoo.

Kaasuverkon rakentaminen työllistää paikallisia urakoitsijoita. Se tarjoaa työtä myös huollon ja ylläpidon tehtävistä vastaaville kumppaneille.

– Suurin ja pitkäaikaisin hyöty tulee kuitenkin kaasuinfran ympärille rakentuvasta ekosysteemistä, jossa on sekä energiaa tuottavia että kuluttavia yrityksiä.

Verkko voi laajentua uusille alueille

Vedyn ympärille tulevaisuudessa rakentuvia teollisia kokonaisuuksia kutsutaan vetylaaksoiksi. Niissä vedyn tuotanto, varastointi, siirto ja käyttö kytkeytyvät tiiviisti yhteen.

– Vetylaaksossa voi olla useita vetyä valmistavia tuotantolaitoksia, jotka toimittavat vetyä esimerkiksi terästä, polttoaineita tai muita kemiantuotteita valmistaville yrityksille, Heli Virkki kuvailee.

Vedyn tuotannossa syntyy myös runsaasti lämpöä, jota voidaan ottaa talteen ja hyödyntää kaukolämpöverkossa tai teollisuuden prosesseissa.

Virkin mukaan kansallisen vetyverkon idea on se, että alueelliset vetylaaksot voidaan liittää yhteiseen verkkoon. Näin paikalliset hankkeet pääsevät osaksi suurempaa markkinaa.

Suunnitteilla olevan vetyverkon on määrä olla toiminnassa 2030-luvun alkupuolella. Aluksi se rakennetaan vaiheittain Torniosta Porvooseen ulottuvalle reitille.

– Näillä alueilla olemme tunnistaneet eniten potentiaalia kehityshankkeille, jotka liittyvät vedyn tuotantoon ja käyttöön. Verkostoa voidaan laajentaa tulevaisuudessa uusille alueille. Tästä käymme keskustelua alueiden ja kuntien kanssa.

Teksti Matti Remes Kuva Elisa Karhula

Aiheet