Turvallisuus on kaasunsiirron perusta

Kaasunsiirrossa asukkaiden ja ympäristön turvallisuus otetaan huomioon jokaisessa vaiheessa, aivan verkon suunnittelusta alkaen. Siirtoverkon toimiessa valvonta on jatkuvaa.

Kaasunsiirron turvallisuuteen on Suomessa kiinnitetty erityistä huomiota aina siitä lähtien, kun kaasunsiirtoverkko alkoi toimia 1970-luvulla Kaakkois- ja Etelä-Suomessa. Yhtä tiukat turvallisuusstandardit kohdistuvat myös nyt suunnitteilla olevaan vetykaasun siirtoverkkoon, samoin pohdinnan alla olevaan metaanin siirtoverkon laajennukseen.

Kaasunsiirto on luvanvaraista toimintaa, jota ohjaavat muun muassa lainsäädäntö ja tekniset standardit sekä kansallisten viranomaisten vaatimukset. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes toimii keskeisenä kaasunsiirron turvallisuusviranomaisena ja vastaa toiminnan aikaisesta viranomaisvalvonnasta. 

– Toiminnan tulee lisäksi täyttää lukuisten teknisten standardien vaateet. Vedyn siirtoputkissa kohdistuu erityisvaatimuksia muun muassa materiaalien ominaisuuksiin, sanoo riskienhallinta ja turvallisuus -yksikön päällikkö Aki Huomo Gasgridiltä.

Gasgrid on siirtoverkon haltija, joka vastaa kaasunsiirron turvallisuudesta koko verkon elinkaaren ajan.

Kaasuverkon valvonta on jatkuvaa 

Vetyverkko suunnitellaan vedyn erityisominaisuudet huomioiden. Ennakoiva kunnossapito ja turvallisuus ovat keskeisiä.

– Kuten nykyisen maakaasuverkon, myös vetyverkon valvonta on tulevaisuudessa jatkuvaa ja ympärivuorokautista. Putkien kuntoa seurataan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Siirtoverkon tilaa ja kaasunsiirtoprosessia seurataan koko ajan, ja mahdolliset poikkeamat tulevat valvomossa olevan asiantuntijan tietoon reaaliajassa, Huomo kertoo.  

Ennakoinnin periaatteiden mukaisesti Gasgrid ja viranomaiset varautuvat mahdollisiin poikkeama- ja vaaratilanteisiin. Pelastuslaitosten kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä sekä järjestetään harjoituksia. 

Kun putki on maassa ja käytössä, sen sijainti merkitään selvästi merkintäpaaluin, ja putken päälle tulee suojaava, tuhti maakerros. Kaasulinjoilla ei saa harjoittaa toimintaa, joka voisi vahingoittaa kaasuputkistoja. Putken alueelle mahdollisesti suunniteltavat rakennus- tai muut maanmuokkaustyöt ovat luvanvaraisia. Gasgrid tarjoaa maksuttoman palvelun varmistamaan turvallisen työskentelyn kaasuputken läheisyydessä. 

Tiesitkö?

Vety on väritöntä, hajutonta ja myrkytöntä ja oikein käsiteltynä turvallista. Se on kuitenkin helposti syttyvää, ja siksi sitä tulee käsitellä huolellisesti.

Putkessa sisällä oleva vety ei voi syttyä, sillä putkesta puuttuu palamiselle välttämätön happi.

Lue myös

Kaikki artikkelit

Artikkeli

Kaasuverkon kehittäminen vahvistaa koko Suomea 

Artikkeli
Olli Sipilä

Artikkeli

Hyviä kohtaamisia Farmari-messuilla

Artikkeli
Kansanedustaja Mika Lintilä kättelemässä Gasgridin edustajaa Farmari-messuilla.

Artikkeli

Vetyputki tulee – mitä maanomistajan tulisi tietää?

Artikkeli
Gasgridin maankäyttöpäällikkö Tommi Raappana keskustelemassa maanomistajien kanssa Farmari-messuilla.

Artikkeli

Sähkö- ja kaasuverkkojen mahdollisuudet SuomiAreenassa: Onko Suomen energiainfra maailman parasta?

Artikkeli
Toimitusjohtaja Olli Sipilä Gasgridista, toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Fingridistä, toimitusjohtaja Olli Sirkka Helenistä ja teollisuusneuvos Leena Sivill työ- ja elinkeinoministeriöstä, osallistumassa SuomiAreenan Vetyaareenan paneelikeskusteluun.