Kaasuputki sopeutuu maanviljelyn arkeen

Tuleva vetykaasuputki kulkee tuhansien suomalaisten maanomistajien peltojen ja metsien halki, ja myös maakaasun siirtoverkon laajentamista selvitetään. Ohkolalainen maanviljelijä Aarno Lindfors tietää, mitä kaasuputken kulkeminen omilla mailla käytännössä merkitsee.

Maanomistaja Aarno Lindforsille on jo ehtinyt kertyä kokemusta yhteistyöstä kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgridin kanssa. Hänen maillaan maakaasuputki on kulkenut vuodesta 2011. Putken asennuksen jälkeen on tehty erilaisia huoltotoimenpiteitä. Pari kertaa on pitänyt korjata esimerkiksi tienpainaumaa.

– On riittänyt, että tarvittaessa kerron, mistä kiikastaa. Ratkaisu on löytynyt joka kerta, Lindfors sanoo.

Lindforsin mailla kaasuputki kulkee lyhyen matkan, vain 150 metriä, osana Mäntsälä-Siuntio-linjan putki-infraa. Hänen mielestään Gasgridin työntekokulttuurista kertoo hyvää se, että pienet projektit hoidetaan kuntoon siinä missä isommatkin ja että maanomistajia todella kuunnellaan.

– Viisi vuotta sitten salaoja meni kaasuputkeen liittyvien toimien vuoksi poikki, ja kerroin siitä Gasgridille. Sovittiin, että toimin itse kaivurimiehenä ja laitan laskun yhtiölle. Se toimi hyvin, Lindfors muistelee.

Hyvät henkilökohtaiset suhteet korostuvat

Lindforsin luottohenkilönä kaasunsiirtoyhtiössä toimii maankäyttöinsinööri Mikko Kaarlampi, jolle Lindfors voi soittaa aina tarvittaessa.

– Mikko sanoi heti ensi tapaamisella, että jos tulee mitään ongelmia, häneen vain yhteys ja hoidetaan asia kuntoon. Se sana on pitänyt, Lindfors kiittää.

Kaarlampi toteaa, että Gasgridin kannalta on hyvä, että putkilinjalla on Lindforsin kaltaisia maanomistajia. Elleivät maanomistajat anna palautetta, Gasgridin väki joutuu toimimaan ikään kuin sokkona, ilman kosketusta kentän tuntoihin.

– Meillä on satoja maanomistajia yksin Mäntsälä-Siuntio-reitin 90 kilometrin matkalla. On tärkeää pitää keskusteluyhteys auki.

Kaarlammin mukaan Gasgridin toimintatapa on selkeä: maanomistajia kuunnellaan ja ongelmiin reagoidaan viipymättä.

– Jos ongelma aiheutuu meistä, se korjataan. Tarvittaessa käytämme ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta juurisyy saadaan selville ja ongelmat ratkaistua, Kaarlampi kertoo.

Yksi maanomistajien mieliharmi on rakennusaikainen työmaaliikenne, josta maanviljelijä Lindforskin mainitsee.

– Työmaaliikennettä tässä on kyllä ollut, mutta parempaan suuntaan ollaan jo menossa, Lindfors sanoo.

Pienet projektit hoidetaan siinä missä isommatkin ja maanomistajia todella kuunnellaan.

Rakennustyö tehdään luontoa kunnioittaen

Kaasuverkkoa rakennettaessa erilaiset luontoarvot otetaan huomioon mahdollisimman kattavasti. Vetyverkosta työn alla on viisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joiden yhteydessä toteutetaan luontoselvityksiä. Osa luontotiedoista saadaan rekistereistä ja muista lähteistä, osa taas havainnoidaan luonnossa.

Ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään jo laissa, Kaarlampi muistuttaa.

– Tarvittaessa teetämme täyden luontoselvityksen ulkopuolisen tahon kautta.

Luonnon kannalta herkkä paikka oli vaikkapa paikallisen Ohkolanjoen alitus. Lindfors omistaa maita molemmin puolen Ohkolanjokea ja seurasi rakennustöitä tarkalla silmällä.

– Joen ympäristö on ollut minulle aina tärkeä paikka, ja sen ympäristö on tämän alueen silmäterä. Kaasuputken rakentaminen Ohkolanjoen alitse toteutettiin ympäristön kannalta hienosti, Lindfors toteaa.

– Siellä kasvaa kurjenmiekkaa, ja toivottavasti vastakin.

Pelto ennallistetaan, maanviljelys jatkuu

Lindfors on tyytyväinen siitä, että maanviljelyä pääsee rauhassa jatkamaan, kun putki on asennettu. Sekin on hyvä, että maanomistaja saa itse päättää, mitä tehdään rakennusaikaisille teille. Jätetäänkö maastoon vai ennallistetaanko nekin?

– Tosin kun minun peltooni laitettiin aikanaan putkea, ei teitä tarvinnut erikseen rakentaa, koska oli talvi ja pelto roudassa.

Kaarlampi tietää, että paikalliset isännät ja emännät ovat mieltyneet työmaateihin.

– Kyllä ne yleensä saavat jäädä, koska ne koetaan hyödyllisiksi.

Kun putkilinjaa vedetään metsätilan läpi, tilanne poikkeaa peltotilasta. Kaadetut puut myydään tuolloin tyypillisesti metsäyhtiölle, ja Gasgrid hoitaa puukaupat metsänomistajan puolesta.

– Ideana on, että maanomistajalle tulee mahdollisimman vähän vaivaa.

Huolto tehdään yleensä talvella

Entä kuinka paljon putkien huolto häiritsee maankäyttöä vuosien varrella? Kaarlampi kertoo, että huolto on paljolti ennaltaehkäisevää ja putkilinjojen kunnon tarkastukset tehdään kaasuputken sisäpuolisen tarkastuslaitteen avulla, joka kulkee putken sisällä kaasuvirran mukana. Menetelmällä on vinkeä nimi: porsasajo.

– Tämä tarkastuslaite kulkee putkessa ja huomaa lommot, seinämän ohenemat ja muut seikat, jotka jossain vaiheessa voivat vaatia toimenpiteitä. Ideana on säilyttää mahdollisimman tarkka käsitys siitä, missä kunnossa putki on, Kaarlampi kuvailee.

Tyypillisesti talvisaikaan suoritettavia, tarkastuslaitteen tulosten pohjalta tehtäviä kaasuputken kunnossapitotöitä tulee vuodessa yhdestä kymmeneen kappaletta.

– Läheskään joka vuosi niitä ei tehdä, ja aina ollaan maanomistajaan ensin yhteydessä.

Arno Lindfors kuvattuna keltamustassa ruutupaidassa. — Aarno Lindforsin sukutilalla on pitkä historia.

Pitkät juuret alueella

Aarno Lindfors on isäntä sukutilalla, jolla todella on historiaa. Aikanaan Ruotsin kuninkaan lahjoittamalla tilalla on hehtaareita 130 ja peltojen lisäksi myös tuntuvasti metsää.

– Olen viljellyt näitä peltoja 40 vuotta, Lindfors kertoo.

– Maanviljelyksen ja metsänhoidon rinnalle on tullut pikkuhiljaa kaikkea muutakin, kuten matkailua ja turismia.

Mikko Kaarlampi on ollut ”putkimiehenä” 16 vuotta ja oppinut tuntemaan kentän varsin hyvin.

– Olen ollut tekemisissä muutaman sadan maanomistajan kanssa, hän vahvistaa.

Gasgridiin saa aina yhteyden

Yhteydenotto Gasgridin tiimiin ei ole koskaan kovin hankalaa.

– Meillä on 11 000 merkintäpylvästä kaasuputken reitillä ympäri Suomen, ja niissä kerrotaan pylvään numero sekä puhelinnumero, johon voi soittaa. Puhelinpäivystys on auki 24 tuntia vuorokaudessa, Kaarlampi kertoo.

Maanomistajille on myös suunnattu parikin kertaa tiedotuskampanja, ja sosiaalisen median kanavat ja verkkosivut on valjastettu ajantasaisen tiedon välittämiseen.

– Meillä on julkisesti ilmoitetut vastuuhenkilöt kullekin hankkeelle, joten keskustelukumppani löytyy varmasti, hän lupaa.

Lindforsin mielestä Gasgridilla on aina suhtauduttu asiallisesti hänen yhteydenottoihinsa.

– Yhteistyölle on rakennettu vahva pohja, hän sanoo.