Vetyputki tulee – mitä maanomistajan tulisi tietää?

Vetyverkon suunnittelutyö etenee. Viime vuonna aloitettiin ympäristövaikutusten arviointi (YVA) vetyputken kaavaillulle reitille ja päivitettiin saadun palauteen pohjalta tarkka reittisuunnitelma. Päivitetty reittisuunnitelma julkaistaan elokuussa 2026.

Gasgridin väki on pitänyt kymmeniä yleisötilaisuuksia suunnitteilla olevan vetyputken reitin lähikunnissa , jotta vetyhankkeesta on voitu keskustella mahdollisimman monipuolisesti ja avoimesti eri sidosryhmien kanssa.

– Maanomistajia on reitin vaikutusalueella noin 14 000. Meidän tilaisuuksissamme heitä on osallistunut noin 4 000, kertoo Gasgridin maankäyttöpäällikkö Tommi Raappana.

Millaiset asiat maanomistajia – tyypillisesti maanviljelijöitä – sitten askarruttavat? – Raappanan mukaan suurin huoli liittyy elinkeinon harjoittamiseen ja siihen koituuko maanviljelylle haittaa.

– Hyvä uutinen tässä on se, että kun putki on pantu peltoon, maasto ennallistetaan ja maanviljely voi jatkua entiseen malliin. Samoin raskaita peltokoneita voi alueella käyttää kuten aiemmin, Raappana toteaa.

Taloudellinen menetys korvataan maanomistajille

Rakennusvaihe aiheuttaa haittaa maanviljelylle ja putkilinjan alueella sato-odotukset voivat olla heikommat muutaman vuoden ajan. Tämä taloudellinen menetys on suunnittelussa huomioitu ja se korvataan.

– Korvaus maksetaan lunastusmenettelyn kautta. Itse asiassa korvauksia juuri korotettiin 25 prosenttia, kun lunastuslaki muuttui viime syksynä.

Millainen sitten on korvaustaso maanomistajien mielestä? Gasgrid selvitti asiaa kysymällä Balticconnector-kaasuputken varrella asuvilta asukkailta mielipiteitä Gasgridin toiminnasta ja korvauksista. Tutkimus paljasti, että jopa 97 prosenttia maanomistajista on tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen kaavailtuihin korvauksiin.

– Kyselyymme osallistuneista maanomistajista vain kolme prosenttia ei pitänyt korvausten tasoa riittävänä, Raappana toteaa.

– Kyselyn jälkeen tuli voimaan uusi lunastuslain muutos, joten korvaustasoa on vielä nostettu entisestään.

Kuulemistilaisuuksissa rakentavaa vuoropuhelua

Ei siis sinänsä ole mikään ihme, kun Raappana kuvailee järjestettyjä maanomistajatilaisuuksia hyvähenkisiksi. Vetyputkiverkon tärkeys ymmärretään, ja hankkeen yksityiskohdista käydään etupäässä hyvin rakentavaa keskustelua.

– Suurin osa kuulemastani palautteesta on ollut positiivista. Prosessi on rakennettu niin, että se on mahdollisimman vuorovaikutteinen.

Toistaiseksi Gasgrid on saanut karttapalautejärjestelmän kautta noin 3 000 palautetta, joiden pohjalta reittisuunnitelmaa muokataan edelleen. Karttaan piirretty ”paksu viiva” tavallaan hoikistuu hoikistumistaan, kunnes tiedetään tasan tarkkaan, missä ja milloin kaivinkone pääsee töihin. Vielä ei viiva ole riittävän ohut:

– Seuraavana ryhdymme tekemään perussuunnittelua, joka vie meitä taas vähän lähemmäksi maalia. Myös pohjatutkimukset ovat vielä tulossa, Raappana kertoo.

Vetyhanketta varten Gasgrid otti ensimmäistä kertaa käyttöön online-karttakyselyn, joka on osoittautunut kelpo työkaluksi.

– Online-kartan avulla kaikki osapuolet näkevät, missä reitin on tarkoitus kulkea.

Uusi reittilinjaus ottaa palautteen huomioon

Palaute on nyt käyty läpi. Sen pohjalta laaditaan tarkentunut reittilinjaus, joka julkaistaan elokuussa. Raappana kertoo, että putki ulottuu nyt myös joillekin aivan uusille alueille.

– Myös näiden uusien reittilinjausten suhteen tulemme järjestämään kuulemistilaisuudet normaaliin malliin. Haluamme varmistaa tasapuolisen kohtelun kaikille maanomistajille – kaikkien ääni kuuluu kyllä, lupaa Raappana.

Suunnitellulla 1 500 kilometrin reitillä on myös 7 500 kiinteistöä. Ihan niiden viereen ei ole tarkoitus putkea kaivaa:

– Asuinrakennuksesta etäisyyden on oltava ainakin 15 metriä ja julkisesta rakennuksesta 30 metriä, Raappana toteaa.

Gasgrid tähtää haitan minimointiin tonteilla ja on varautunut käyttämään myös kolmansia osapuolia parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

– Esimerkiksi jos salaojia tarvitsee korjata, niin meillä on käytettävissä korjaussuunnittelun ammattilaisia, jotka tuntevat paikalliset olosuhteet ja tarpeet hyvin, Raappana toteaa. Lisäksi Gasgrdilla on omat, kokeneet valvojat paikalla valvomassa lopullista toteutusta.

Valmis putki ei juuri huoltotoimenpiteitä kaipaa

Tommi Raappana uskoo, että jättiurakkaa ei yritetäkään saada kerralla valmiiksi.

– Vetyverkko rakennetaan todennäköisesti osissa.

Ja kun vetyputkisto on saatu maan sisään, sen huollosta ei tarvitse juuri huolehtia. Raappana muistuttaa, että putken tekninen käyttöikä on 50 vuotta.

– Meillä on tekniikkaa, joka mahdollistaa tarkastukset ja tietyt huollot putken sisältäkäsin.