Kysymyksiä ja vastauksia vetyputkesta

Kokosimme yhteen tavallisimmat kysymykset, joita maanomistajat esittävät vetyputkea koskevissa keskustelutilaisuuksissa. Vastaajina ovat Gasgridin luvitus- ja maankäyttötiimin asiantuntijat.

Minne vetyverkko rakennetaan?

Suunnitelmana on rakentaa vedyn siirtoverkko länsirannikkoa pitkin Torniosta eteläiseen Suomeen.

Miksi vetyverkko rakennetaan?

Vedyn siirtoverkon avulla maakunnat voivat hyödyntää uusiutuvaan energiaan liittyvät mahdollisuutensa, vähentää päästöjään ja vahvistaa energiaomavaraisuuttaan. Vetyinfrastruktuuri luo pohjan vetytaloudelle, joka mahdollistaa merkittäviä investointeja ja vahvistaa Suomen roolia Euroopan vihreässä siirtymässä.

Miten saan tarkan tiedon suunnitellusta reitistä?

Reittisuunnitelma on nähtävissä Gasgridin verkkosivuilla reittikarttaohjelmassa. Karttaa on päivitetty tarkennetun reittisuunnitelman mukaan elokuussa 2026 . Karttanäkymää voi kohdistaa kiinteistöjen tarkkuudella. Pääset karttaan näin: Gasgrid.fi > Rakennushankkeet (yläpalkissa) > Vetyverkon rakentaminen > sivupalkissa linkki: Vetyverkon alustava reitti (karttasovellus)

Mitkä ovat reittisuunnittelun pääperiaatteet?

Reittisuunnittelussa otetaan huomioon useita eri näkökulmia, ja lopputulos on monen tekijän kompromissi. Huomioitavia asioita ovat muun muassa kehittyvän vetymarkkinan tarpeet, kuntien omat maankäyttösuunnitelmat ja asutus sekä herkkien alueiden, kuten suojeltujen alueiden, kiertäminen. Suunnittelun tavoitteena on pitää rakentamisesta ja putkesta aiheutuva haitta mahdollisimman vähäisenä.

Miksi suuri osa reitistä kulkee viljelyalueilla?

Linjauksessa suositaan peltoja siksi, että peltoviljely voi jatkua alueella normaaliin tapaan rakennustöiden jälkeen. Metsäalueilla taas tulee kymmenen metriä leveä käyttöoikeusalue, joka on turvallisuussyistä pidettävä puuttomana.

Miksei putkea rakenneta mereen?

Vedyn tuotanto- ja kulutuslaitokset sijaitsevat mantereella. Meressä sijaitsevaan putkeen putkiliitoksen ja yhdysputken rakentaminen olisi erittäin haastavaa.

Koska verkon rakentaminen alkaa?

Vetyverkon rakentaminen on pitkäjänteinen ja vaiheittain etenevä kokonaisuus. Markkinan kehitys määrittää, milloin ja mistä lähdetään liikkeelle. Tavoitteena on, että ensimmäiset verkko-osuudet ovat käytössä 2030-luvun alkupuolella. Rakentaminen käynnistyy luvituksen edetessä: ympäristövaikutusten arvioinnit jatkuvat vuoteen 2027, minkä jälkeen aloitetaan ensimmäiset luvitusprosessit.

Miten korjataan putken linjalla kulkevat peltosalaojat?

Salaojiin erikoistuneet asiantuntijat korjaavat salaojat rakentamisen jälkeen. Putkilinjan kohdalta katkaistut salaojat korjataan rakentamisen yhteydessä, ja niiden korjaussuunnitelmat ja lopulliset korjaustyöt tehdään sitten, kun vetyputken rakennustyö on alueella päättynyt.

Miten todella monenlaiset luonto-olosuhteet otetaan rakentamisessa huomioon? Esimerkiksi erilaiset maaperät?

YVA-menettelyiden aikana laaditaan hyvin laajat selvitykset muun muassa alueen luontoarvoista, ja niitä tarkennetaan tarvittaessa edelleen luvitusvaiheissa. Esimerkiksi maaperätutkimukset ovat erittäin oleellinen osa suunnittelua.

Gasgrid

vastaa kaasujen siirrosta ja siirtojärjestelmästä Suomessa sekä kehittää kansallista vetyverkkoa.

tarjoaa teollisuudelle ja yrityksille turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa.

vahvistaa huoltovarmuutta ja energiaitsenäisyyttä keskeisenä osana energiajärjestelmää.

tulevaisuuden monikaasuyhtiö, joka edistää vihreää siirtymää ja energiatehokasta yhteiskuntaa.

Verkossa siirretään jo maakaasua, kotimaista biokaasua sekä nesteytettyä maakaasua (LNG). Lähivuosina uudet synteettisen metaanin tuotantolaitokset liittyvät verkkoon, jolloin uusiutuvien kaasujen osuus kasvaa entisestään.