Merkityksellistä ja vaikuttavaa työtä energia-alalla 14.10.2025 Gasgridilla työskenteleminen tarjoaa aidon mahdollisuuden olla mukana luomassa kestävää ja hiilineutraalia tulevaisuutta. Yrityksen asiantuntijoilla on keskeinen rooli sekä kansallisissa että kansainvälisissä kehityshankkeissa, joissa rakennetaan puhtaampaa energiajärjestelmää ja luodaan edellytyksiä Suomen talouskasvulle. Kolme asiantuntijaa avaa, millaista Gasgridilla työskentely oikein on. ”Täällä on mahdollisuus kasvaa, oppia ja kehittyä. Meillä saa vapaasti tuoda esiin omia näkemyksiä ja ajatuksia – ja niitä aidosti kuunnellaan”, Engineering Manager Gianluca Tramontana pohtii. Gianluca vastaa Gasgridilla vetyverkkoon liittyvien kompressoriasemien kokonaissuunnittelusta. Gianluca korostaa, että Gasgrid tarjoaa upean mahdollisuuden olla rakentamassa tulevaisuutta ja viemässä Suomea kohti hiilineutraaliutta. Kansallisen vetyverkon lisäksi Gasgrid kehittää tulevaisuuden monikaasualustaa. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa yhtiön kaasuputkissa virtaa maakaasun lisäksi entistä enemmän ei-fossiilisia kaasuja, kuten biokaasua tai e-metaania. ”Meillä on Suomessa valtava mahdollisuus hyödyntää tuulivoimaa ja vesivarantoja vetytalouden rakentamisessa ja hiilineutraalin tulevaisuuden edistämisessä – ei vain Suomen tasolla, vaan koko Euroopan hyväksi. Saamme olla luomassa merkittäviä kasvumahdollisuuksia Suomeen – ja jopa Eurooppaan asti. Tässä mielessä Gasgridilla työskentely on todella merkityksellistä”. Gasgridilla työskentely antaa Gianlucan mukaan laajan näkökulman energia-alan tulevaisuuteen: ”Koska olemme tärkeä osa Suomen energiajärjestelmää ja infraa täällä pääsee näkemään – eikä vain näkemään, vaan vaikuttamaan yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin”. Samoilla linjoilla on kansainvälistä Nordic Baltic Hydrogen Corridor -hanketta Gasgridilla johtava Joonas Laitila. Hankkeen tavoitteena on vetyputken rakentaminen Suomesta Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan. Hanke on osa EU:n REPowerEU-strategiaa ja se on saanut EU:lta myös PCI-statuksen (Projects of Common Interest). Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankkeen edistäminen ja toteuttaminen ovat Euroopan Unionin yhteisen edun mukaisia. Joonas kertoo kiinnostuneensa työstä siinä vaiheessa, kun ymmärsi, että Gasgrid on mukana mahdollistamassa vetykehitystä Suomessa – ja laajemmin. Odotukset työtä kohtaan ovat täyttyneet, sillä vastuuta on annettu ja onnistumisia – kuten esimerkiksi EU-komission CEF-rahoituksen saaminen – on tullut. Gasgridille Joonas antaa kiitosta etenkin mahdollisuudesta kasvaa ja kehittyä. ”Jo haastattelussa puhuttiin siitä, miten roolissa voisi kehittyä – ja nämä lupaukset myös lunastettiin”, Joonas kertoo. Vetykehityksen aitiopaikalla Työn merkityksellisyyttä korostaa myös vety- ja kaasumarkkinan regulaatiosta vastaava johtava asiantuntija Meri-Katriina Pyhäranta. Meri on mukana Työ- ja elinkeinoministeriön kansallista vetymarkkinalakia valmistelevassa työryhmässä. Tehtävä tarjoaa mahdollisuuden olla vaikuttamassa siihen, miten vetylainsäädäntö tukee investointien houkuttelemista ja vetytalouden kehittymistä Suomeen. ”Juuri kiinnostavampaa työtä en voisi kuvitellakaan”, Meri-Katriina sanoo. Vaikka Meri-Katriina tuli taloon juristiksi vasta runsas vuosi sitten, ulottuvat yhteiset juuret lähes kymmenen vuoden taakse. ”Gasgridin toiminta tuli tutuksi aiemmissa työtehtävissäni. On hienoa olla mukana kehittämässä uutta ja antamassa siihen oma työpanokseni”. ”Tehtävämme on palvella yhteiskuntaa ja asiakkaitamme. Gasgridin periaate toimia oikeudenmukaisesti ja kestävästi vastaa omia arvojani”. Joonas, Gianluca ja Meri-Katriina ovatkin kaikki samaa mieltä siitä, että Gasgridin arvot: toimimme yhdessä, rakennamme tulevaisuutta ja kannamme vastuumme, toteutuvat käytännön työarjessa. ”Sanoisin, että Gasgridin erottaa nimenomaan se, että täällä annetaan aidosti mahdollisuus kasvaa ja ottaa vastuuta. Olemme saaneet houkuteltua tänne kyvykkäitä ja osaavia henkilöitä, jotka ovat hyvin vastuuntuntoisia. Otamme hankkeissa vastuuta ja ohjauksen omiin käsiimme”, Joonas pohtii. Rakentamassa tulevaisuutta Nyt valmisteilla olevan vetyinfran lisäksi Gasgridilla on nuoreksi vuonna 2020 perustetuksi yhtiöksi verrattaen paljon onnistumisia kuten Suomen ensimmäisen kelluvan LNG-terminaalin valmistuminen ennätysajassa Inkooseen. Gasgridiläiset ovat olleet ja ovat jatkossakin mukana rakentamassa paljon sellaista, jota aiemmin Suomessa ei ole nähty. Mikä on salaisuus onnistumisten takana? ”Voin sataprosenttisesti sanoa, että täällä töitä tehdään yhdessä. Tunsin oloni tervetulleeksi ja pääsin osaksi tiimiä heti ja perehdytys oli erinomainen. Täällä myös välitetään henkilöstöstä ja ihmisillä on kova halu kehittyä ja kehittää. Kaikki tämä vaikuttaa varmasti siihen, että tuloksia syntyy”, Gianluca uskoo. Gasgridilla työn merkityksellisyys tulee siitä, että asiantuntijat ovat mukana niin kansallisissa kuin kansainvälisissä hankkeissa, joiden avulla mahdollistetaan vihreää siirtymää. Lue lisää Uutishuone 05.06.2026 Artikkeli Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Artikkeli 13.05.2026 Artikkeli Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille? Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa Artikkeli
Vetymarkkinan kirittäjä ENNOH on valmiina vahvaan starttiin 7.10.2025 ENNOH (European Network Operators for Hydrogen) haluaa kiihdyttää vetymarkkinoiden kehitystä Euroopassa. ENNOHin johtaja, espanjalainen Abel Enríquez kertoo, mitä uusi organisaatio tahtoo saavuttaa alkutaipaleellaan. Nouseva vetytalous tarvitsee pelisääntöjä. ENNOH (European Network Operators for Hydrogen) aloitteli toimintaansa vuoden 2025 alussa täyttääkseen sen tontin, jota organisaatiolle kaavailtiin vuonna 2024 hyväksytyssä EU-lainsäädännössä eli vety- ja kaasumarkkinapaketissa. ENNOH:n johtaja Abel Enríquez lupaa, että ENNOH tulee vahvasti edistämään eurooppalaisen vetymarkkinan syntyä, mutta myöntää samaan hengenvetoon, että haasteitakin on. – Valmistelemme tällä hetkellä organisaatiota markkinoille, joita ei ole vielä olemassa, Enríquez toteaa Helsingissä, jossa hän puhui Gasgridin Hydrogen Development Forum -seminaarissa syyskuussa 2025. Muutos on kuitenkin tulossa. Enríquez uskoo vakaasti, että vetytalouden ja vetyinfrastruktuurin tärkeimmät ajurit tulevat suoraan EU:n ilmasto- ja energiaturvallisuustavoitteista. – Vety on ehdottoman tärkeä sellaisten toimialojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, jotka eivät voi luottaa pelkästään sähköistämiseen, kuten teräs-, kemian-, meri- tai ilmailuteollisuus, hän toteaa. Enríquez lisää vedyn täydentävän eurooppalaista energiapalettia tarjoamalla kustannustehokasta, laajamittaista varastointia sekä järjestelmäjoustoa samalla, kun se helpottaa uusiutuvan sähkön integrointia energiajärjestelmään. – Vety ei ainoastaan auta vahvistamaan energiajärjestelmäämme, vaan se myös parantaa kipeästi tarvitsemaamme resilienssiä, energiaturvallisuutta ja geopoliittista riippumattomuutta Euroopassa. EU linjaa vetysääntelyä pitkällä tähtäimellä Tällä hetkellä vety linkittyy vahvasti EU:n suunnitelmiin irtautua fossiilisista polttoaineista. Vähähiiliset tavoitteet näkyvät poliittisina ja taloudellisina kannustimina, kuten yhä sitovampien tavoitteiden voimaantulo teollisuudessa ja liikenteessä. Näitä linjauksia on tehty mm. uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä, EU:n Vetypankissa ja TEN-E-kehyksessä. – Lisäksi vuoden 2024 vety- ja kaasumarkkinapaketissa esitetään erityiset vetysäännöt verkkoon pääsylle, tariffeille ja suunnittelulle, mikä vähentää epävarmuutta ja lisää sijoittajien luottamusta. Yleisesti ottaen Enríquez uskoo, että nykyiset ja tulevat toimenpiteet asemoivat vedyn entistä paremmin paitsi ilmastoratkaisuna, myös keskeisenä osana Euroopan kilpailukykyä, kestävyyttä ja energiaturvallisuusstrategiaa. ENNOH on kehittyvän vetyinfrastruktuurin mahdollistaja Mutta mikä tarkalleen ottaen on ENNOH:n rooli tässä kaikessa? – Enríquez vastaa, että ENNOH:n tehtävänä on edesauttaa EU:n vetyinfrastruktuurijärjestelmän edelleen kehittämistä mahdollisimman koordinoidulla tavalla. – Roolimme on verrattavissa sekä ENTSO-E:n että ENTSOG:n rooliin sähkö- ja kaasualoilla: teemme suosituksia suunnittelukehyksestä, markkinasäännöistä ja teknisestä toteutuksesta sekä tarjoamme läpinäkyvyyttä korostavia työkaluja, joita tarvitaan integroidun, yhteensopivan ja tehokkaan vetyjärjestelmän rakentamiseksi Eurooppaan. Tämä tarkoittaa monia asioita: ensimmäisen 10-vuotisen vedyn verkonkehityssuunnitelman (TYNDP) valmistelua, verkkosääntöjen laatimista, sääntöjen, suositusten ja tietojärjestelmien julkaisemista. – Kaikki nämä toimenpiteet tarjoavat markkinaosapuolille ennustettavamman ja syrjimättömämmän ympäristön, jossa investoida ja operoida. Tällä hetkellä ENNOH on vielä ”startup-moodissa” pienen ammattilaistiimin valmistautuessa suureen muutokseen. Enríquez on viettänyt urastaan 16 vuotta Brysselissä ja nähnyt paitsi vetytalouden, myös vihreän siirtymän kehityksen alkuajoista lähtien, ja siksi häneltä löytyy tarpeellista perspektiiviä aihepiiriin. – Vedyn kohdalla suurin hype on jo takanapäin, ja olemme nyt kypsemmässä prosessissa kiinni. Joitakin hankkeita viivästyy tai peruuntuu, mutta nyt on kyse niiden hyvien hankkeiden eteenpäin viemisestä, mikä taas kehittää edelleen Euroopan vetymarkkinoita, hän arvioi. Suomella on mahdollisuus olla todellinen edelläkävijä vedyssä Kaikkien EU:n vedynsiirtoverkko-operaattoreiden (HTNO) on liityttävä ENNOH:iin. Nämä operaattorit muodostavat ENNOH:n selkärangan, Enríquez toteaa. Mutta miten varmistetaan, että pienemmät maat, kuten Suomi, pääsevät oikeasti mukaan ENNOH:n suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin? – Suomalainen kaasunsiirtoyhtiö Gasgrid osallistuu muiden maiden toimijoiden tavoin täysipainoisesti ENNOH:n suunnittelu- ja mallinnustoimintaan, verkkosääntöjen laatimiseen sekä sisäisiin prosesseihin, jotka muokkaavat esimerkiksi julkaisujamme, Enríquez vastaa. Lisäksi Enríquez on vakuuttunut siitä, että vedyn alalla Suomi ei ole mikään pieni maa, vaan tällä hetkellä ”keskeinen toimija alueella”, jolla on huomattava tuotantopotentiaali. ENNOH:n johtajan mukaan Suomi on lisäksi ilahduttavan aktiivinen eurooppalaisten vetykäytävien puolestapuhuja, joka pyrkii toimittamaan puhdasta vetyä Saksan ja sen naapurimaiden kysyntäkeskuksiin. Integroitu vetyinfrastruktuuri tulee hitaasti mutta varmasti Enríquez haluaa, että täysin integroidulle, eurooppalaiselle vetyinfrastruktuurijärjestelmälle luodaan vankka perusta viiden vuoden kuluessa. – Keskitymme siihen, että nykyiset hajanaiset kansalliset hankkeet saadaan yhdistettyä rajat ylittäväksi järjestelmäksi, joka tukee teollisuuden hiilestä irtautumista, energiaturvallisuutta ja uusiutuvan energian integroimista energiajärjestelmään, hän linjaa. Vety on viime aikoina kohdannut myös vastatuulta. Enríquez kuitenkin rohkaisee alan toimijoita pitämään leuan pystyssä ja ajamaan vetytaloutta johdonmukaisesti eteenpäin. Niille tahoille, joiden mukaan vetyalusta on yksinkertaisesti liian kallis, Enríquez vastaa, että aluksi myös aurinko- ja tuulivoima olivat liian hintavia. – Näemme erittäin lupaavia merkkejä. Lisäksi uskon, että vetyalalla on paljon innovaatioita, joiden tulokset helpottavat vedyn käyttöönottoa entisestään. Teksti: Sami J. Anteroinen Kuva, video: Miika Kainu
Hydrogen Development Forum 2025 esitteli Gasgridin ensimmäisen vetytietopaketin 2.10.2025 Hydrogen Development Forum 2025 tarjosi näkymää kehittyville eurooppalaisille vetymarkkinoille syyskuussa. Gasgridin järjestämä tapahtuma keskittyi vetymarkkinoiden kehitykseen: millainen tulevaisuus on luvassa ja miten sinne päästään? Tilaisuudessa valotettiin mm. vetyverkon kehittämisprosessia, sääntelyä, asiakkaan liityntäprosessia, siirtoinfrastruktuurin teknisiä suunnitteluperiaatteita, reititys- ja lupaprosesseja ja vetyputkisiirron markkinamallia. Lisäksi seminaarissa luotiin ensisilmäys Gasgridin ensimmäiseen vetytietopakettiin, joka tarjoaa infoa näistä teemoista. Vetytietopaketin tekijät, projektikehittäjä Henriikka Pilpola ja projektipäällikkö Elina Mäki Gasgridistä, näkevät ”selvää markkinakysyntää” vetyä koskevalle ajankohtaiselle ja luotettavalle tiedolle. – Gasgridilla on keskeinen rooli vetytalouden vauhdittamisessa ja vetyverkko on muutoksen mahdollistaja. Vetytietopaketti ottaa kantaa kysymyksiin, joihin meidän mielestämme on vastattava, Elina Mäki totesi. Vetytietopaketti perustuu laajaan ja jatkuvaan yhteistyöhön Vetytietopaketti tarjoaa alan toimijoille ja sidosryhmille laajan kattauksen faktoja kaasuputken materiaalivalinnoista aina tulevaisuuden markkinamalliin. Kirjoittajat kertovat saaneensa Tanskan siirtoverkkoyhtiö Energinetin vetytietopaketeista inspiraatiota luodessaan omaa näkemystään vetymarkkinoista. – Tämä on ensimmäinen versio, ja odotamme innolla sen kehittämistä eteenpäin sidosryhmäläisten palautteen avulla. Henriikka Pilpola huomautti, että vetytalouden toteuttamiseksi tarvitaan yhteistyöhön perustuva prosessi, joka sitouttaa alan toimijat; näin toteutetaan vetyverkko, joka pohjaa markkinatoimijoiden tarpeisiin. – Rakennamme vetyverkkoa yhdessä, hän totesi. Tapahtuman aikana seminaarivierailla oli myös mahdollista vierailla viidellä infopisteellä ja saada lisätietoja vetytietopaketista. Gasgridin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki totesi tilaisuudessa, että vihreän siirtymän edetessä myös vety etenee. Vety on olennainen osa vihreää siirtymää Gasgridin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki totesi tilaisuudessa, että vihreän siirtymän edetessä myös vety etenee. – Vetyprojektit kehittyvät globaalisti. Suomessa sähkö on viime aikoina ollut Euroopan halvinta,mikä povaa hyvää vetytalouden kannalta. Gasgridin vetyputkihanke rullaa vahvasti eteenpäin, Kärki kertoi. – Reititys on julkaistu ja ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä. ENNOH: vetymarkkinoiden kehityksen kirittäminen Euroopassa Tapahtumassa kolme puhujaa esitti näkemyksiään markkinatoimijoiden sitouttamisesta vetyhankkeiden kehitystyöhön. Vasta perustetun European Network Operators for Hydrogen (ENNOH) -verkoston johtaja Abel Enríquez kertoi, että uudessa organisaatiossa on jo 36 jäsentä 26 EU-maasta. – Tiettyjä eurooppalaisia teollisuudenaloja on vaikea sähköistää, mutta ne voivat sähkön sijaan käyttää vetyä, Enríquez totesi ja lisäsi, että ilmastotavoitteet ovat ”kirjoitettuna ENNOHin DNA:han”. Vasta perustetun European Network Operators for Hydrogen (ENNOH) -verkoston johtaja Abel Enríquez haluaa nähdä Euroopan halki kulkevan tärkeimpien vetykäytävien verkoston. Energinet: Tanskan vetyhankkeen rakennustyöt alkavat pian Energinetin pääekonomisti Christian Rutherford tarjosi päivityksen käynnissä olevaan Tanskan vetyhankkeeseen Danish Hydrogen Backbone 1. Tanskalainen tuulivoima takaa, että puhdasta vetyä voidaan tuottaa suuria määriä. – Olemme valmiita aloittamaan rakentamisen, jahka täytämme varauskiintiömme ensi vuonna, hän arvioi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Energinet haluaa saada riittävästi markkinatoimijoita sitoutumaan hankkeeseen ennen rakennusstarttia. Rutherfordin mukaan hankkeen pääpaino on vedyn viennissä Saksaan. – Tanskassa ei ole paljon raskasta teollisuutta, joten vienti on meille järkevä tapa edetä. Energinetin pääekonomisti Christian Rutherfordin mukaan Tanskan vetyhankkeen pääpaino on vedyn viennissä Saksaan. Suomen lainsäädäntö valmistautuu vedyn tuloon Hallitusneuvos Arto Rajala, Suomen työ- ja elinkeinoministeriöstä esitti yleiskatsauksen kansallisesta lainsäädäntöprosessista. Vetyä koskevan lainsäädäntöehdotuksen odotetaan valmistuvan marraskuun 2025 lopussa ja tulevan julkiseen kuulemiseen tammikuussa 2026, jotta lainsäädäntö voi tulla voimaan vuoden 2026 toisella puoliskolla. – Haemme sääntely-ympäristöä, joka on sekä ennustettava että joustava, Rajala totesi. Vety myös pitää lainsäätäjät melko tavalla kiireisinä: parhaillaan on työn alla jopa 17 vetyä koskevaa lakia tai muutosta olemassa oleviin lakeihin. Sara Kärjen luotsaamassa paneelikeskustelussa ENNOH:n Abel Enríquez, Energinetin Christian Rutherford ja Gasgridin Heli Virkki keskustelivat siitä, mitä vedyn läpimurron tekeminen vaatii. Vety tarvitsee kansallisia menestystarinoita tienviitoiksi tulevaisuuteen Seminaari päättyi paneelikeskusteluun, johon osallistuivat Abel Enríquez, Christian Rutherford ja Heli Virkki, Gasgridin vetylaaksojen kehityspäällikkö. Sara Kärki luotsasi panelistien keskustelua vedyn potentiaalista – mitä läpimurron tekeminen vaatii? Abel Enríquez huomautti, että Suomella on ”valtava mahdollisuus” edistää vetymarkkinoiden syntyä ja olla todellinen edelläkävijä tässä. – Brysselissä työskentelevänä tiedän, että me todella tarvitsemme vedyn menestystarinoita. Christian Rutherford kommentoi, että vedyn osalta Suomi on kuin isompi versio Tanskasta ja että molemmilla mailla on samanlaisia huolenaiheita. – Voimme oppia paljon vuoropuhelusta maidemme välillä. Heli Virkki arvioi, että tilaisuuden infopisteillä syntyneen ”pöhinän” perusteella aihe on todella kiinnostava – ja mahdollisuus keskustella muiden alan ammattilaisten kanssa on aina arvokas. Tilaisuuden jälkeen seuraava askel on, että Gasgrid kerää palautetta vetytietopaketista ja erikseen näkemyksiä vedyn laadusta konsultaatioiden kautta. Seuraava vetytietopaketti julkaistaan vuonna 2026. Palautekysely vetytietopaketista markkinaosapuolille. (Kysely on päättynyt) Markkinakysely vedyn laatuvaatimuksista. (Kysely on päättynyt). Lue lisää: Gasgrid julkaisee ensimmäisen vetytietopaketin edistääkseen vetymarkkinoiden kehitystä Gasgridin ensimmäinen vetytietopaketti (EN) Teksti: Sami J. AnteroinenKuvat, video: Miika Kainu
Terästeollisuus luottaa kaasuun 29.9.2025 SSAB:n Suomen-tehtaat käyttävät prosesseissaan LNG:n ja maakaasun lisäksi myös biokaasuja ja synteettisiä kaasuja. Vedyn tuloonkin jo varaudutaan. Terästehdas SSAB käyttää valtavia määriä kaasuja Raahen ja Hämeenlinnan tehtaillaan. – Kaasun kulutus on noin yksi terawattitunti vuodessa, vahvistaa SSAB:n energiajohtaja Mikko Lepistö. Vertailun vuoksi: koko maan kaasun kulutus on noin 13 terawattituntia (TWh) vuodessa. Pääosin kaasuvolyymi koostuu LNG:stä ja maakaasusta, mutta jonkin verran tehtaille ostetaan myös biokaasua. Syynä on SSAB Zero -teräs, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 77 prosenttia verrattuna perinteiseen prosessiin. – SSAB Zero valmistetaan fossiilivapaata energiaa käyttämällä, joten perinteiset maakaasu ja LNG eivät silloin käy, Lepistö kertoo. SSAB:n energia-asioiden parissa 14 vuoden ajan toiminut energiajohtaja Mikko Lepistö arvioi, että hiilidioksidipäästöjen alentaminen uuden teknologian avulla on yhtiölle iso mahdollisuus. Teräksen valmistus vaatii äärimmäisen korkeita lämpötiloja Teräksen valmistamisessa kaasuja tarvitaan uunien lämmittämisessä riittävään lämpötilaan; esimerkiksi Raahessa kaasu on kriittinen elementti valssauksen alkuvaiheessa teräsaihioiden kuumennuksessa. SSAB:n terästuotanto Suomessa on rautamalmipohjaista. Raakarauta valmistetaan malmista pelkistämällä niin, että masuuneihin lisätään koksia ja hiiltä. – Prosessissa syntyy huomattavasti koksi- ja masuunikaasua, jotka otetaan talteen ja hyödynnetään tehtaan prosesseissa. Kaasujen lisäksi myös talteenotettava höyry ja kuuma vesi löytävät käyttökohteensa. Terästeollisuuden hiilijalanjälki on iso, mutta sitä voi pienentää Kansainväliset vertailut osoittavat, että SSAB:n masuunit ovat alansa kärkeä energiatehokkuudessa – ja hiilidioksidipäästöt raakarautatonnia kohden ovat monia muita alan toimijoita alhaisemmat. Toisaalta SSAB:n Raahen tehdas tuottaa nykyisellään peräti seitsemän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. – Hiilidioksidipäästöjen alentaminen uuden teknologian avulla on meille iso mahdollisuus, arvioi Lepistö, joka on toiminut SSAB:n energia-asioiden parissa 14 vuoden ajan. SSAB-konserni pohti pitkään, rakentaako se ensimmäisen fossiilittoman terästehtaansa Raaheen vai Ruotsin Luulajaan, ja valmistelevia töitä tehtiin kummassakin paikassa. Lopulta SSAB kertoi, että fossiilittoman terästehtaan saa ensin Luulaja. Valmista pitäisi olla vuonna 2029, minkä jälkeen on Raahen vuoro. SSAB:n Hämeenlinnan tehdas. Terästä ja kaasuja tarvitaan teollisuudessa ja yhteiskunnassa Lepistön mukaan nyt tehdyt investointiratkaisut ovat tärkeitä, koska tarve teräkselle ei ole katoamassa mihinkään. – Kaupungit rakennetaan teräksestä edelleenkin, se on ylivertainen materiaali monessakin mielessä. Ehkä teräksen suurin yksittäinen hyvä puoli on kierrätettävyys: terästä voi kierrättää – sulattamalla sen uudestaan – ilman materiaalin heikkenemistä, Lepistö toteaa. Myös kaasuja tarvitaan nyt ja jatkossa – ja siirtymä kohti kestävämpiä kaasuvaihtoehtoja on selviö sekin. SSAB on mm. mukana EU:n TWINGHY-teollisuushankkeessa, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön vetyä polttoaineeksi korvaamaan maakaasua terässektorin lämmitysuuneissa. Projektissa kehitetään digitaalinen kaksonen, jolla hallitaan uunin toimintaa ja optimoidaan toimintoja. Teknologiasta voi olla hyötyä SSAB:n eri prosesseissa. – Kaasumaisen energian siirto on tehokasta verrattuna sähkön siirtoon: molekyylit liikuttavat energiaa tehokkaammin kuin elektronit. Panostus vetyyn on rohkea satsaus tulevaisuuteen. Gasgrid ratkoi energiakriisiä ketterästi ja päättäväisesti Kaasumarkkina avautui Suomessa kilpailulle vajaa kuusi vuotta sitten, ja on toiminut Suomessa erittäin hyvin, Lepistö arvioi. – Gasgrid on tehnyt hyvää työtä markkinan avaamisen ja huoltovarmuuden kanssa, Lepistö toteaa, mainiten erikseen Inkoon kelluvan LNG-terminaalin, jonka avulla Suomi pääsi eroon riippuvuudesta venäläiseen putkikaasuun. – Koko Inkoon LNG-terminaalioperaatio oli uskomattoman hyvin toteutettu. Lepistö kiittelee yhteistyötä Gasgridin kanssa laajemminkin: heti kaasumarkkinan startista lähtien ideoita on vaihdettu hyvässä hengessä ja toimintaa kehitetään kunnianhimoisesti eteenpäin. Kaiken perustana on vahva kaasuputkiverkosto: – Olipas sitten kyse kestävästä kehityksestä tai huoltovarmuudesta, niin on selvää, että vahva infra tulee mahdollistamaan todella paljon kaasupuolella. — HYBRIT tähtää vihreän teräksen läpimurtoon HYBRIT-hanke on SSAB:n, kaivosyhtiö LKAB:n ja energiayhtiö Vattenfallin yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on muuttaa rauta- ja terästeollisuutta perinpohjaisesti. Tavoitteena on käytännössä eliminoida terästeollisuuden hiilidioksidipäästöt korvaamalla hiili ja koksi raudantuotannossa fossiilivapaalla vedyllä ja sähköllä. Siirtymisen hiili- ja masuunipohjaisesta teräksentuotannosta HYBRIT-teknologiaan ja raudan sulattamiseen sähköisissä valokaariuuneissa odotetaan vähentävän Ruotsin kokonaishiilidioksidipäästöjä yli 10 prosenttia ja Suomen noin 7 prosenttia. Hanke on osoittanut ensimmäisenä maailmassa, että fossiilivapaa arvoketju – malmista teräkseen – toimii puoliteollisessa mittakaavassa. HYBRIT-hankkeen pilottilaitos on Luulajassa. — SSAB pähkinänkuoressa – maailmanlaajuisesti toimiva teräsyhtiö ja johtava erikoislujien terästen ja niihin liittyvien palveluiden toimittaja – visiona entistä vahvempi, kevyempi ja kestävämpi maailma – pääkonttori Tukholmassa – noin 14 500 työntekijää yli 50 maassa – Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa sijaitsevien tuotantolaitosten vuosittainen terästuotantokapasiteetti noin 8,8 miljoonaa tonnia – haluaa mullistaa teräksenvalmistuksen kahdella ainutlaatuisella vähähiilidioksidisella teräksellä; tavoitteena on päästä suurelta osin eroon oman toiminnan hiilidioksidipäästöistä – viisi liiketoimintasegmenttiä: SSAB Special Steels, SSAB Europe ja SSAB Americas sekä tytäryhtiöt Tibnor ja Ruukki Construction – SSAB Europe vastaa mm. teräs- ja levytuotannosta Raahessa ja Hämeenlinnassa sekä Luulajassa ja Borlängessä. Oxelösundin terästehtaan toiminnot kuuluvat SSAB Special Steels divisioonaan. Teksti: Sami J. Anteroinen Kuvat: SSAB
Vedyn sertifiointi tuo tervetullutta läpinäkyvyyttä puhtaan vedyn markkinoille 16.9.2025 Nouseva vetytalous auttaa meitä torjumaan ilmastonmuutosta, mutta vedyn käyttöön liittyy edelleen kysymyksiä. Chileläinen tutkija Francisca Gallegos Aguirre huomauttaa, että nykyisellään puhdasta vetyä voidaan tuottaa monella tapaa – mutta tuotannon hiilijalanjälki voi vaihdella rajustikin. – Ympäristövaikutukset vaihtelevat tuotantotavasta riippuen, hän toteaa. Mistä siis tietää, mikä tapa on ympäristön kannalta järkevintä? – Kun vetyä tehdään uusiutuvalla sähköllä elektrolyysillä vedestä, näin tuotetulla vedyllä on lähtökohtaisesti huomattavasti pienempi ympäristövaikutus kuin muilla tuotantomenetelmillä. Kokonaishiilijalanjäljen selvittämiseksi on kuitenkin tarpeen seurata koko vetyketjua tuotannosta loppukäyttöön. Tuotetun puhtaan vedyn eri ominaisuuksien todentamiseen tarvitaan siihen erikoistuneita vetysertifiointijärjestelmiä. Gallegos Aguirren mukaan vetysertifiointijärjestelmillä on todennäköisesti ”ratkaiseva rooli” investointien kirittämisessä, markkinoiden läpinäkyvyyden parantamisessa ja vetymarkkinoiden globaalin kehityksen edistämisessä. – Maailmanlaajuisesti meillä on tällä hetkellä yli 30 vedyn sertifiointijärjestelmää. Ongelmana on se, että ne eivät ole mitenkään linjassa kestävyyskriteerien suhteen, tutkija toteaa. – Meidän on yhdenmukaistettava olemassa olevia sertifiointijärjestelmiä parantaaksemme läpinäkyvyyttä, vertailukelpoisuutta ja yhteensopivuutta – eri järjestelmien ja sääntelykehysten välillä – ympäri maailmaa. Vedyn sertifiointi voi olla sääntelyperusteista tai vapaaehtoista Työn alla olevassa väitöskirjassaan Gallegos Aguirre tarkastelee, miten kestävät sertifiointijärjestelmät voidaan parhaiten toteuttaa tulevilla vetymarkkinoilla. Yksi keskeinen kysymys on, kuinka tehokkaasti nämä järjestelmät jäljittävät kasvihuonekaasupäästöjä läpi arvoketjun? Ensinnäkin vedyn sertifiointijärjestelmiä on kahdenlaisia: regulaation vaatimia järjestelmiä ja vapaaehtoisia järjestelmiä. Virallisten vaatimusten mukaisia vedyn sertifiointijärjestelmiä ohjaa luonnollisesti lainsäädäntö, kuten EU:n uusiutuvan energian direktiivi, kun taas vapaaehtoisia järjestelmiä ohjaavat tyypillisesti markkinat. – Usein yritykset osoittavat sitoutumistaan kestävään kehitykseen näiden vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien kautta, jotka joskus ylittävät säännökset, Gallegos Aguirre toteaa. Suomalainen monikaasualusta tarjoaa mahdollisuuksia oppia uutta Gallegos Aguirre on THERESA MSCA Doctoral Network -hankkeen jäsen. Kyseessä on Itä-Suomen yliopiston (UEF), Rovira i Virgilin yliopiston (URV) ja Groningenin yliopiston yhteistyöhön perustuva tutkimusverkosto, joka keskittyy vedyn tuotannon oikeudellisiin näkökohtiin. Osana hanketta Gallegos Aguirre tekee väitöskirjaansa Suomessa, joka on sangen keskeisessä roolissa tohtorinopintojen kannalta. – Gasgrid on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista ja yhtiön ansiosta olen päässyt näkemään, miten kaasumarkkinat ja vedyn sertifiointiprosessit toimivat käytännössä Suomessa. Tutkijalle on korvaamatonta saada myös käytännön kokemusta. Gallegos Aguirre kiitteleekin vuolaasti Gasgridin palvelupäällikkö Heli Haapeaa tämä avusta paikalliseen kaasumarkkinaan tutustumisessa. – Olen erittäin kiitollinen Helille, joka on ollut hyvin antelias aikansa ja asiantuntemuksensa suhteen, hän sanoo. Heli Haapea kertoo, että Gasgridillä odotetaan jo innolla väitöskirjan tuloksia. – Tämä tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa koko toimialalle ja samalla tukee myös Gasgridin omaa kehitystyötä vetymarkkinoiden edistämiseksi, Haapea toteaa. Gasgridin palvelupäällikkö Heli Haapea ja väitöskirjatutkija Francisca Gallegos Aguirre. Haapea toteaa, että Gallegos Aguirren tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa koko toimialalle ja tukee myös Gasgridin kehitystyötä vetymarkkinoiden edistämiseksi. Fiksulla regulaatiolla voi olla suuri vaikutus kestävyyteen Gallegos Aguirre on tehnyt väitöskirjaansa nyt parin vuoden ajan. Valmista pitäisi tulla syksyllä 2026. Chileläistutkija on nauttinut prosessista tähän mennessä ja on edelleen vedyn ”lumoissa” – etenkin kun puhutaan vedyn roolista kestävän tulevaisuuden tekijänä käynnissä olevassa energiamurroksessa. – Suhtaudun kestävään kehitykseen hyvin intohimoisesti ja uskon, että sääntelyllä voi olla suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Puhtaalla vedyllä arvioidaan olevan keskeinen rooli tulevaisuuden energiapaletissa, mutta sen osuus kaikesta tuotetusta vedystä on tällä hetkellä alle viisi prosenttia. Vaikka EU haluaa lisätä uusiutuvan vedyn tuotantoa tuntuvasti, tehokkaiden ja toimivien markkinoiden rakentaminen vie aikaa. Gallegos Aguirre näkee tässä suuren tilaisuuden Suomelle: maa voi olla avainasemassa puhtaan vedyn esiinmarssissa. – Suomella on tuulivoimaa sekä tarvittava infrastruktuuri ja asiantuntemus, hän sanoo ja lisää, että Suomi voi viedä puhdasta vetyä Keski-Euroopan markkinoille, joilla kysyntä kasvaa jatkuvasti. – Gasgrid voi tukea ja mahdollistaa tämän siirtymän erittäin merkittävällä tavalla. Puhdas vety ei ole ihmelääke – mutta se on tärkeä osa ilmastoratkaisua Gallegos Aguirre huomauttaa, että puhdas vety on vain osa ratkaisua ja se on integroitava onnistuneesti mm. sähköistämiseen ja energiatehokkuuteen. – Puhdasta vetyä tulisi käyttää siellä, missä se on järkevää; se ei ole taikaratkaisu kaikkeen. Vety on keskeisessä roolissa energiamurroksessa ja auttaa torjumaan ilmastonmuutosta vain, mikäli sitä tuotetaan vähäpäästöisesti, tutkija summaa.
Suomi on poikkeuksellisessa asemassa energiamurroksessa – Mahdollisuus pitää hyödyntää 3.9.2025 Suomi voi näyttää tietä tulevaisuuden energiajärjestelmän ja resilienssin rakentamisessa, kirjoittaa Olli Sipilä. Globaali energiajärjestelmä on ennennäkemättömässä murroksessa. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ei ole vain tekninen ja taloudellinen haaste, vaan myös strateginen mahdollisuus. Suomi on tässä murroksessa poikkeuksellisen hyvässä asemassa, ja meillä on suoranainen velvollisuus hyödyntää tämä mahdollisuus. Puhtaasti tuotettu sähkö on tulevaisuuden energiajärjestelmän perusta. Suomessa sen saatavuus on jo nyt kilpailuetu, ja tulevina vuosikymmeninä sähköä riittää kaikkeen tarvittavaan. Energiajärjestelmä on kuitenkin muutakin kuin sähköä. Tulevaisuuden energiajärjestelmien suunnittelun yhteisiä piirteitä ovat energiaturvallisuus, kohtuuhintaisuus, ennakoitavuus ja vähähiilisyys. Energiajärjestelmää on suunniteltava, rakennettava ja optimoitava kokonaisuutena, jotta hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja resilienssi voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti. Fossiilisilla polttoaineilla olemme luoneet energiajärjestelmän, joka on tarjonnut lämpöä, teollisuudelle raaka-aineita ja liikenteeseen polttoaineita. Sähköistämällä voidaan suoraan korvata vain osa energiantarpeesta. Tarvitsemme rinnalle myös joustavia ja monikäyttöisiä ratkaisuja kuten kaasuja. Kotimainen biokaasu, synteettinen metaani ja sähköstä tehty vety ovat hyviä esimerkkejä keinoista, joilla pystytään tukemaan tehokkaasti sähköjärjestelmää erityisesti silloin, kun tarvitaan säätövoimaa ja joustoa. Monikäyttöisyys tekee kaasuista houkuttelevan vaihtoehdon teollisuudelle, liikenteelle, ja sähköntuotannolle. Suunnitteilla oleva vetyinfrastruktuuri sekä mahdollisesti jopa hiilidioksidin siirtoverkko osana energiajärjestelmää laajentavat osaltaan hyötyjä tulevaisuudessa. Vaikka Suomen taloustilanne on haastava, on oikea hetki investoida tulevaisuuteen. Energia on osa alueiden elinvoimaa ja kokonaispuolustusta Kaasujen avulla energiaintensiiviset teollisuusinvestoinnit ovat lähempänä toteutumista ja kaasuilla mahdollistetaan myös energian vienti jalostetussa muodossa esimerkiksi teräksenä tai ammoniakkina. Maakunnat pysyvät elinvoimaisina, kun energian tuotantoa ja kulutusta on ympäri Suomen. Energiajärjestelmä ei ole vain talouden vaan myös puolustuksen tuki. Energiainfrastruktuuri, -turvallisuus ja -omavaraisuus ovat nousemassa keskeisiksi puolustuksellisiksi tekijöiksi. Esimerkiksi suomalaisesta vedystä valmistetut materiaalit voisivat tulevaisuudessa korvata kriittisiä tuontiraaka-aineita puolustusteollisuudessa. Näissä Suomi voi olla johtava valtio, kun rakennetaan Euroopan resilienssiä kilpailukykyisesti. Energiaratkaisut ovat mahdollisuus taloudelliseen hyvinvointiin Vaikka Suomen taloustilanne on haastava, juuri nyt on oikea hetki investoida viisaasti tulevaisuuteen. Energiajärjestelmän uudistamisella luodaan työtä ja houkutellaan investointeja. Samalla ne auttavat meitä vastaamaan ilmastotavoitteisiin ja parantamaan huoltovarmuuttamme. Suomi voi näyttää tietä eurooppalaisena edelläkävijänä. Meillä on siihen teknologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset edellytykset. Nyt on aika tarttua mahdollisuuteen. Olli Sipilä toimitusjohtaja, Gasgrid Juttu on julkaistu alun perin Kauppalehden mielipidekirjoituksena painetussa ja verkkolehdessä 3.9.2025. Suomi on poikkeuksellisessa asemassa energiamurroksessa – Mahdollisuus pitää hyödyntää | Kauppalehti
Vetyverkkoa suunnitellaan luonto huomioiden 28.8.2025 Suojeltava luonto ja rauhoitetut lajit otetaan huomioon vetyverkon suunnittelussa. Seurasimme luontokartoittaja Ella Kilpeläisen työtä suolla, josta löytyi harvinainen kämmekkälaji. Heinäkuun lopun helle väreilee ilmassa, kun Afry-yhtiön luontokartoittaja, biologi Ella Kilpeläinen tarpoo metsän halki suota kohti. Hänen päätehtävänään on löytää suojellut lajit ja luontotyypit. Ollaan Oulun lähellä Kempeleessä, Pohjois-Pohjanmaalla. Kilpeläisen työ on osa luontokartoitusta, jota tehdään Gasgridin suunnitteleman tulevan vetyverkon reitillä Suomen länsilaidalla. Mukana on neljä eri konsulttiyhtiötä Torniosta Uudellemaalle ulottuvalla alueella. Uhanalaiset ja rauhoitetut lajit sekä arvokkaat luontokohteet voidaan näin ottaa huomioon vetyverkon reitityksessä. Kempeleläisellä suolla vain pienen osan matkasta pääsee kulkemaan pitkospuita. –Maasto on pääosin rimpistä eli vesipintaista suota: lampareita, joiden ympärillä on sammalikkoa. Selväreunaiselta näyttävä kohtakin voi olla hyvin upottava. Kun on vuosia tehnyt kartoituksia, niin suota osaa lukea, Kilpeläinen kuvaa. Lampareiden välissä kulkee mätäspintaisia kapeikkoja, joilla pystyy kävelemään paremmin. Alueella on myös kuivempia kohtia, lyhytkorsinevoja sekä saranevoja korkeine kasvustoineen. Kartat kulkevat Kilpeläisen mukana sähköisesti ja paperimuodossa. Iäkkäistä ja rehevistä metsistä, koskemattomilta soilta sekä lähteiden ja purojen ympäristöistä löytyy yleensä eniten luontoarvoja. Kohteina myös lähteet ja purot Kaikkia vetyverkon alueita ei voi tutkia maastossa, eikä se ole tarpeenkaan. Iäkkäistä ja rehevistä metsistä, koskemattomilta soilta sekä lähteiden ja purojen ympäristöistä löytyy yleensä eniten luontoarvoja. –Ojitetuilta soilta ja talousmetsistä niitä löytyy harvemmin, Kilpeläinen toteaa. Hän on valinnut Kempeleen kohteen käytyään läpi runsaasti ennakkotietoja, kuten ilmakuvia, maastokarttoja ja Suomen Lajitietokeskuksen uhanalaisuustietoja. Nyt kohteena olevalta suolta voi löytyä esimerkiksi kiiltosirppisammalta tai keltaisena kukkivaa lettorikkoa, kumpikin suojeltavia lajeja. Paikka paikoin suonsilmäkkeet ovat laajoja, ja hiostavan taivalluksen aikana löytyy kypsiä lakkoja. Maisema on kaunis ja Kilpeläiselle tuttu, sillä hän asuu Kempeleessä. Kukinto paljasti suojellun lajin Harvinaisen, suojellun lajin löytäminen ei välttämättä ole helppoa, ja se voi vaatia tietyn ajankohdan. Niin on nytkin – pitkän taivalluksen jälkeen löytyy jotain, joka voisi jäädä monelta huomaamatta: vaalea, tähkämäisen näköinen kukinto. Suovalkku! Suovalkku on rauhoitettu laji. Löytö on arvokas, sillä kyseessä harvinainen, rauhoitettu kämmekkälaji. Vaatimattoman näköisen kasvin voi löytää käytännössä vain sen kukinta-aikaan heinä-elokuussa. –Muuna aikana sillä on vain pienet, maanmyötäiset lehdet sammaleen seassa. Kilpeläinen ottaa kasvista kuvan ja merkitsee havainnon tabletin karttaan. Pitkälehtikihokki on yleinen laji kosteilla soilla. Suolta löytyy toinenkin kämmekkälaji, maariankämmekkä, joka ei ole uhanalainen. Kiiltosirppisammalta ja lettorikkosammalta ei sen sijaan löydy. Paikka paikoin suolla erottuu punertavia, kosteilla soilla yleisiä kihokkeja, jotka houkuttelevat satimeen pieniä hyönteisiä. Kartoituksen jälkeen Kilpeläinen on väsynyt mutta tyytyväinen. Häntä ilahduttaa se, että hänen toimeksiantajansa haluavat säilyttää luontoarvot jälkipolville. Kartoituksessa havaittu rauhoitettu suovalkku ei sijoitu tällä hetkellä suunnitellun siirtoputken reitin alueelle, mutta havainto on arvokas, ja se voidaan ottaa huomioon vaikutusten kokonaisarvioinnissa sekä jos suunniteltua reittiä tulee muista syistä siirtää. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyt meneillään Luvituspäällikkö Merja Autiola Gasgridista toteaa, että infraa rakennettaessa on tärkeää mennä luontoon ympäristöä kunnioittaen. Ympäristövaikutusten arviointi on myös lakisääteinen tehtävä. –Menemme luontoon vierailijoiksi. Kartoittajien tehtävä on selvittää, mitä asioita on otettava huomioon, ja he tekevät töitä viranomaisohjeistuksen mukaan, Autiola kertoo. Kansalliselle vetyverkolle on parhaillaan alkuvaiheessa viisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joihin liittyen toteutetaan muun muassa luontokartoitukset. Osa luontotiedoista saadaan avoimista lähteistä, osa havainnoidaan luonnossa. –Kaikki tiedot tuodaan yhteen ja arvioidaan rakentamisen vaikutuksia ja mittakaavaa. Pohdimme, löytyykö lieventämiskeinoja, vai täytyykö jokin kohta reitittää uudestaan, Autiola summaa. Tiukasti suojellut alueet kierretään aina, Natura-alueiden joet pyritään alittamaan jokiluontoon koskematta. Reitille osuu yli 100 vesistön kiertoa tai alitusta, leveitäkin jokia. –Haastavin näistä on Tornionjoki, jonka alitustekniikoita selvitämme parhaillaan. Se on toinen joista, jonne merilohi nousee, arvokas sitäkin kautta katsottuna, Autiola sanoo. Reittiin vaikuttaa moni muuttuja Gasgrid tarkastelee vetyverkon reitityksessä kymmeniä muuttujia yhtä aikaa, esimerkiksi maa- ja kallioperää, luonnonsuojelualueita, asutusta ja voimalinjoja. Lisäksi huomioidaan muun muassa luontoselvityksien tulokset ja YVA-menettelyn aikana saatava palaute. –On annettu alku- ja päätepiste, ja sitten on etsitty tietokoneen avulla reitti, jossa on vähiten esteitä. Reitistä on myös käyty keskustelut maakuntaliittojen ja kuntien kanssa, Autiola kuvaa. Lisäksi tulevan syksyn ja talven aikana keskustellaan reitin maanomistajien kanssa ja YVA-menettelyihin liittyen ensimmäiset kaikille avoimet yleisötilaisuudet pidetään ensi talvena 2026. Käyttäjien tarpeen mukaisesti vetyputki kulkee teollisuusalueiden läheisyydessä ja kiertää asuinalueet. Rakentamisessa suositaan peltoja, laidunmaita ja tiealueiden läheisyyttä. Metsiä tarkastellaan alue kerrallaan ottaen huomioon suojeltavat luontoarvot. Fakta: Vetyverkon reitityksessä vältettävät kohteet Urbaanit alueet, hautausmaat, arkeologiset kohteet Järvet ja pohjavesialueet Kansallispuistot, luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, arvokkaat luonnonmuodostumat, kuten dyynit Rakentamiselle haastavat alueet: jyrkänteet ja kosket, kallio- ja suoalueet Suuret voimalinjat (koska ne vaikuttavat vetyputkien sähkökemialliseen suojaukseen) Kaivokset, padot Perinnelaitumet ja hakamaat, jotka ovat perinteisen karjatalouden muovaamia, runsaslajisia ympäristöjä. Teksti: Saga Wiklund Kuvat: Harri Tarvainen
Vedynsiirron markkinamalli luo pelisäännöt laajalle vetykaupalle 6.8.2025 Vedynsiirron markkinamallin perusteita luodaan parhaillaan Suomessa ja EU:ssa. Tavoitteita ovat toimitusvarmuus ja joustavuus, johon liittyy myös vety- ja sähkömarkkinoiden kytkeytyminen toisiinsa. Millainen on vedynsiirron markkinamalli, ja miten vedyn toimitusvarmuus taataan tulevaisuudessa? Gasgridin asiantuntijat, vetykehityksen projektipäällikkö Elina Mäki sekä kaasumarkkinasta ja asiakkaista vastaava päällikkö Mika Myötyri avaavat asiaa. Mikä on vedynsiirron markkinamalli? Markkinamalli asettaa raamit sille, miten eri osapuolet voivat markkinassa toimia. Yksinkertaistaen malli luo pelisäännöt sille, miten vetyä siirretään tuottajalta kuluttajalle. Markkinamallissa määritellään eri toimijoiden roolit, tuotteet, siirtomaksut ja se, miten vetyverkkoon voi liittyä ja miten verkkoa voi käyttää. Laajat vetymarkkinat ovat vasta syntymässä, joten pohdittavia ja määriteltäviä yksityiskohtia on paljon. Tavoitteena on markkinan toimivuus ottaen huomioon monta eri asiaa: markkinatoimijoiden tarpeet, markkinoiden läpinäkyvyys ja vedynsiirron toimitusvarmuus. Tässä olennaista on vetyputkistojen ja vetylaaksojen rakentaminen. Vetylaaksot ovat alueita, joille vedyn tuotanto, varastointi, siirto ja kulutus keskittyvät. Mikä on vetyverkon tase, ja kuinka sitä hallitaan? Tasehallinta varmistaa, että vetyjärjestelmä pysyy tasapainossa sekä fyysisesti että kaupallisesti. Tämä on myös edellytys vedyn toimitusvarmuudelle. Jokaisella markkinaosapuolella on lähtökohtainen velvoite pysyä taseessa. Tarvittaessa vetyjärjestelmästä vastaava niin kutsuttu järjestelmävastaava tekee ohjaustoimenpiteitä tasapainon saavuttamiseksi. Nykyisessä kaasumarkkinassa järjestelmävastaavana toimii Gasgrid. Fyysinen tasehallinta tarkoittaa sitä, että vetyputkiston painetaso pysyy määritellyissä rajoissa turvallisuuden ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Kaupallisella tasehallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla järjestelmävastaava varmistaa, että markkinaosapuolet pitävät vedyn syöttönsä ja ottonsa tasapainossa. Käytännössä tasetta hallitaan mallilla, johon kuuluu tasepoikkeamamaksu. Se varmistaa, että markkinatoimijan on taloudellisesti kannattavampaa pitää huolta tasapainosta. Suomella on paljon mahdollisuuksia EU:n vetymarkkinoilla, eikä markkinoilta kannata myöhästyä, Elina Mäki ja Mika Myötyri arvioivat. Millainen on vety- ja sähkömarkkinoiden kytkös? Sähköstä ja vedestä voi tuottaa elektrolyysin avulla uusiutuvaa vetyä. Jos markkina toimii hyvin, vedyntuotanto voi tasapainottaa sähkömarkkinoita ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Sähköstä voi tulla ylitarjontaa tuulisella ja aurinkoisella säällä, ja silloin olisi erityisen hyvät olosuhteet vedyntuotannolle. Vetyä voi näinä hetkinä varastoida vetyjärjestelmään ja käyttää silloin, kun uusiutuvaa energiaa on saatavilla niukasti. Tätä varten Suomeen tarvitaan vetyvarastoja. Ketkä osallistuvat markkinamallin luomiseen? Vetymarkkinamalli kannattaa muodostaa osallistavalla menettelyllä, jossa Gasgrid haluaa mukaan kaikki markkinaosapuolet ja sidosryhmät, kuten Energiaviraston ja ministeriöt. Näin varmistetaan, että eri näkemykset otetaan huomioon. Osallistuminen markkinamallin kehitykseen esimerkiksi työpajojen kautta toimii samalla perehdytyksenä uuden markkinan toimintamalleihin. Alan toimijoilla on Suomessa meneillään kymmeniä vedyn tuotantoon liittyviä hankkeita. Toimintansa on jo aloittanut muun muassa P2X Solutionin Harjavallassa toimiva vihreän vedyn tuotantolaitos. Uusiutuvan vedyn loppukäyttäjiä on tulevaisuudessa esimerkiksi kemianteollisuudessa, polttoaineiden tuotannossa ja raskaassa liikenteessä. Mitä mallissa tulee ottaa huomioon? Mallin tavoitteena on luoda edellytykset vapaalle kilpailulle ja tarjota joustavuutta markkinatoimijoille. Markkinamallin kehityksessä on otettava huomioon samanaikaisesti sekä lainsäädännön että vetyverkon asettamat reunaehdot ja markkinatoimijoiden vaihtelevat tarpeet. Mallia tehdään tulevaisuutta varten: vedyn siirtoputkisto täytyy suunnitella ja rakentaa, ja tavoitteena on tehdä se Torniosta Uudellemaalle yhdistäen paikallisia vetylaaksoja. Suomi tavoittelee myös asemaa EU:n vetymarkkinoilla. Ruotsiin ja Baltian maiden kautta Saksaan kulkevista putkista on jo suunnitelmat. Kansallisten lakien ja pelisääntöjen täytyy olla yhteensopivia vierekkäisten markkina-alueiden kanssa. Miten prosessi etenee markkinamallin muodostamisessa? Gasgrid on luonut markkinamallin kehityksen vaatimaa laaja-alaista ymmärrystä vetymarkkinan kehityksestä ja seurannut kehitystyötä muualla Euroopassa. Raamit markkinamallille antaa tulevaisuudessa kansallinen vetymarkkinalaki. Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa lainsäädäntöhanketta, ja lain on määrä astua voimaan ensi vuoden elokuuhun mennessä. EU:n kaasumarkkinalainsäädäntö koskee myös Suomea. Vedyn markkinamallia tutkitaan myös EU-rahoitteisessa BalticSeaH2-yhteishankkeessa. Tavoitteena on, että kansallinen vetyverkko olisi toiminnassa 2030-luvun alkupuolella. Vetytalous luo kasvua ja tukee ilmastotavoitteita Suomella on runsaasti mahdollisuuksia tuulivoiman hyödyntämiseen ja edellytykset kehittyä vetytalouden edelläkävijäksi Euroopan Unionissa. Uusiutuvalla sähköllä tuotettu vety auttaa eroon fossiilisista polttoaineista. Vedyntuotanto lisää Suomen ja EU:n energiaomavaraisuutta. Vetyä valmistetaan sähköstä, mikä voi lisätä sähköjärjestelmän joustavuutta ja tasata hintojen vaihtelua. Vetytalous luo työpaikkoja: vetyverkko mahdollistaa vedyn tuotannon ja kulutuksen maantieteellisen hajautumisen. Vetyarvoketju kokonaisuudessaan, kuten vetyä jalostava teollisuus, luo työpaikkoja. Teksti: Saga Wiklund Kuvat: Otavamedia ja Gasgrid Lue lisää: Gasgridilainen vetykehityksen aitiopaikalla
Aikaa kestävän kehityksen ratkaisujen tekemiseen Suomessa on rajatusti 29.7.2025 Suomen energiajärjestelmässä on paljon ylpeydenaiheita, mutta myös kehityskohteita. Jotta vihreän siirtymän kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitaan hyvää teollisuuspolitiikkaa, elinkeinoelämän ja valtion yhteistyötä sekä riittävästi puhdasta ja kilpailukykyistä sähköä. Nykyisen kaasuverkon, tulevan vetyverkon ja sähkön kantaverkon yhteissuunnittelu ja yhteistyö ovat tärkeässä roolissa sektori-integraation hyötyjen ja toimivan järjestelmän varmistamiseksi. Aikaa kestävän kehityksen ratkaisujen tekemiseen on rajatusti, sanoo Energiateollisuuden Jukka Leskelä. Suomen energiajärjestelmässä on paljon sellaista, mistä voi hyvällä syyllä olla ylpeä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Edullisesta sähkön hinnasta puhuttaessa Suomi on mitalisijoilla Euroopassa; sähköstä tuotetaan ilmastoystävällisesti jo 95 prosenttia, ja lämpö tulee vakaasti perässä; vahva energiainfra on ankkuroitu monipuoliseen tuotantopalettiin ja joustavuuteen; investoinneille avoimet energiamarkkinat selvisivät nopeasti venäläisen energian dramaattisesta loppumisesta. – Meillä on loputon määrä asioita tosi hyvin energiapuolella. Mutta nyt huolestuttaa se, että me olemme ikään kuin itse luovuttamassa. Leskelä tarkentaa: esimerkiksi sähkö- ja kaasuverkkojen puolella maassamme oli pitkään voimassa malli, joka kannusti kehittämään verkkoja. Tämä muuttui vuoden 2024 alusta lainsäädännön muutoksista johtuen ja nyt sähköverkkojen operaattoreilla puuttuu kannustin kehittää verkkojaan. – Tilanne vain pahenee ajan myötä, koska sähköverkon arvoa ei päivitetä. Investointivelkaa seuraa se, että verkkoon ei voi kytkeä uusia asiakkaita entiseen tahtiin, Leskelä toteaa ja lisää, että sekä kanta- että jakeluverkkoja koskeva muutos vaikeuttaa vihreän siirtymän edistämistä. Uusille tuulivoimaloille on vaikea löytää paikkoja Toinen Leskelän mainitsema haaste liittyy tuulivoimaan. Hallitus kaavailee muutoksia kaavoitusoikeuteen, joka on kuntien vastuulla. Uudessa lakiehdotuksessa esitetään, että etäisyys lähimpään kiinteistöön olisi vähintään 2,5 kilometriä, kun Energiateollisuus ja kunnat pitävät 1-1,5 kilometrin turvaväliä riittävänä. – Mikäli uusi etäisyysvaatimus tulee voimaan, puolet nykyisistä tuulivoimahankkeista on vaarassa kaatua, Leskelä toteaa. Lakiehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella. Leskelä ei ole yksin huolenaiheineen. Maaliskuussa 2025 Suomen teknologia-, kemian-, metsä- ja energiateollisuus luovuttivat pääministeri Petteri Orpolle julistuksen, jossa ehdotetaan lisätoimia Suomen teollisuuden uudistamiseksi ja kestävän kasvun nopeuttamiseksi. Julistuksessa oli yli 200 allekirjoittajaa ja allekirjoittajien joukossa oli myös Gasgrid. Jukka Leskelä huomauttaa, että verkkojen yhteissuunnittelu on aivan olennainen asia tulevaisuuden kannalta. Gasgridillä ja Fingridillä on tunnetusti hyvää yhteistyötä tämän asian suhteen. Teollisuuden kasvun edellytyksistä tulee pitää huolta Käytännössä koko vientiteollisuus sekä Energiateollisuus ry. ovat yhteisessä rintamassa vaatimassa, että teollisuuden toiminta- ja kasvuedellytykset nostetaan poliittisessa päätöksenteossa tärkeysjärjestyksen kärkeen. Julistuksen allekirjoittaneet uskovat, että Suomella on korkean teknologisen osaamisensa, vahvan prosessiteollisuuden sekä puhtaan energian tuotannon merkittävän potentiaalin ansiosta ”ainutlaatuiset edellytykset” uuteen, kestävään talouskasvuun – kunhan siihen vain annetaan mahdollisuus. – Toivomme hyvää teollisuuspolitiikkaa. Elinkeinoelämän ja valtion yhteistyötä tulee kehittää, Leskelä linjaa. Puhtaan sähkön kysynnän kasvu ei muodostu pullonkaulaksi Koska Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, aikaa kestävän kehityksen ratkaisujen tekemiseen on rajatusti. Suuntaviivat teollisuuden uudistumiselle ja uusille liiketoimintamahdollisuuksille ovat jo olemassa: mm. akkuekosysteemit, uusiutuvat biomateriaalit, tekoäly ja digitalisaatio, vetyteollisuus sekä fossiiliton teräs kirittävät kansantaloutta uudelle tasolle. Onnistuminen tavoitteissa edellyttää riittävää, puhdasta ja kilpailukykyistä sähköä, Leskelä muistuttaa. – Energia-ala on valmis vastaamaan voimakkaastikin kasvavaan puhtaan sähkön kysyntään. Leskelän mukaan siirtymä kestävämpään tulevaisuuteen on sitä sujuvampi, mitä paremmin kaasuverkon ja sähkön kantaverkon suunnitteluun saadaan yhteispeliä. – Verkkojen yhteissuunnittelu on aivan olennainen asia tulevaisuuden kannalta. Gasgridillä ja Fingridillä on tunnetusti hyvää yhteistyötä tämän asian suhteen. Jukka Leskelä puhui keväällä Gasgridin Kaasujen Tulevaisuus -sidosryhmätilaisuudessa, jonka aiheena oli vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikat. Teksti: Sami J. Anteroinen Kuvat: Miika Kainu Finlandia-julistuksen yhdeksän teesiä Vientiteollisuuden ja energiateollisuuden ehdottamat toimet Suomen kilpailukyvyn ja investointien vahvistamiseksi: Kysynnän vauhdittaminen Investointien ja kasvun helpottaminen Energia-alan investointien varmistaminen Investointien ja EU-rahoituksen kotiuttaminen Hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön edellytysten luominen Nato-jäsenyyden hyödyntäminen Raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen Teollisten keskittymien luominen ja vahvistaminen Vetytalouden vauhdittaminen Lue lisää: Eurooppalaisesta energiajärjestelmästä puuttuu toimiva kapasiteettimarkkinamalli –Gasgrid Vakaa energiajärjestelmä vaatii panostuksia kaikilta – Gasgrid Viro haluaalisää kaasukäyttöisiä moottorivoimalaitoksia – Gasgrid Kaasujen tulevaisuus -seminaari kokosi yhteen vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikoita – Gasgrid
Eurooppalaisesta energiajärjestelmästä puuttuu toimiva kapasiteettimarkkinamalli 22.7.2025 Suomen energiajärjestelmä tarvitsee kaksi gigawattia joustavaa ja toimitusvarmaa lisäkapasiteettia ollakseen riittävän iskunkestävä myös ääriolosuhteissa. Minuuteissa käynnistettävä ja alas ajettava joustava kapasiteetti on tehokas tapa tukea uusiutuvien energiamuotojen vaihtelevaa tuotantoa ja Suomen hiilineutraaliustavoitteita, toteaa Wärtsilän Nette Lehtinen. Millainen on oikeanlainen sähkömarkkina eurooppalaisessa energiatransitiossa, jotta investointiympäristö pysyy kannustavana, kysyy Wärtsilän Strategy and Business Intelligence -yksikön johtaja Nette Lehtinen. Minkälaista ohjausta ja kapasiteettimarkkinaa tarvitaan jatkossa – tämä on vielä useilla markkinoilla ratkaisematta, Lehtinen toteaa. Lehtinen katsoo, että säästä riippuvaisen, uusiutuvan tuotannon hyödyntäminen on tällä hetkellä suuri ratkaistava kysymys. Kun energiaa ei saada tuulesta ja auringosta, tarvitaan säätövoimaa, jonka avulla teollisuuden ja laajemmin yhteiskunnan rattaat pidetään pyörimässä. – Stabiili energiajärjestelmä houkuttelee myös kansainvälisiä sijoittajia Suomeen, toteaa Lehtinen, joka on toiminut energia-alalla vuodesta 2010. Lehtisen mukaan mitään ”mullistavaa innovaatiota” ei kuitenkaan tarvitse jäädä odottelemaan: Suomella on jo käytettävissään ne ratkaisut, joilla kokonaisvaltainen, kestävä energiajärjestelmä rakennetaan. Säätökykyisen kapasiteetin puute heijastuu energiajärjestelmän luotettavuuteen Vuosi sitten Wärtsilä laati Suomen energiajärjestelmästä mallinnuksen, jonka mukaan suomalaiset sähkönkäyttäjät voivat säästää jopa 1,3 miljardia euroa vuodessa, mikäli energiajärjestelmäämme lisätään 2 gigawattia (GW) joustavaa ja toimitusvarmaa kapasiteettia vuoteen 2030 mennessä. Wärtsilän mallinnus osoittaa kapasiteetin puutteen vaikuttavan vahvasti myös energiajärjestelmän luotettavuuteen. Sekä sähkön hinta että järjestelmän luotettavuus ovat tärkeitä tekijöitä, kun vihreän siirtymän investoinneista päätetään. Wärtsilä peräänkuuluttaakin nopeita uudistuksia energiajärjestelmään – ja toimitusvarmaa kapasiteettia uusiutuvien energialähteiden tueksi. Wärtsilä katsoo, että Suomi tarvitsee kapasiteettimarkkinan mahdollisimman nopeasti. Wärtsilän ja AFRYn tutkimuksen mukaan keskitetyt, markkinanlaajuiset vaihtoehdot pystyisivät parhaiten turvaamaan sähkön riittävyyttä Suomessa. Kapasiteettimarkkinaa luodessa on huomioitava Suomen sähköjärjestelmän tarpeet, Lehtinen huomauttaa. – Suomen energiajärjestelmä on kaikkein kovimmassa paineessa keskitalven tuulettomina ja kylminä ajanjaksoina, jotka voivat kestää parikin viikkoa. Tämä sekä päivän sisäiset säätötarpeet tulee huomioida kapasiteettimarkkinaa kehitettäessä sisällyttämällä valintaprosessiin joustavuuteen liittyviä kriteerejä – eli siis myös muita kuin hintakriteeri, hän toteaa. Nette Lehtinen toivoo, että teollisuus ja talouskasvu saavat vedystä toivotun piristysruiskeen, mutta muutos tapahtuu hitaasti. Wärtsilässä panostetaan vetyyn ja sen johdannaisiin. Uusiutuvat tarvitsevat tuekseen nopeasti käynnistyviä moottorivoimalaitoksia Riittävyyden lisäksi joustavuus tulisi Suomessa huomioida yhtä tärkeänä elementtinä. Minuuteissa käynnistettävä ja alas ajettava joustava kapasiteetti on tehokas tapa tukea uusiutuvien energiamuotojen vaihtelevaa tuotantoa ja siten myös Suomen hiilineutraaliustavoitteita. – Esimerkiksi meidän pääasiassa maakaasua käyttävien, moottorivoimalaitosten ramp up / ramp down -aika on vain pari minuuttia, Lehtinen kertoo. Tämän lisäksi teollisen mittakaavan akkuvarastoilla voidaan vastata millisekuntien tason lyhyemmän aikavälin säätötarpeeseen. Wärtsilällä on multi-fuel-strategia, mikä tarkoittaa, että yhtiö kehittää erilaisia polttoaineita rinnakkain. Tämän johdosta Wärtsilä on perehtynyt niin maakaasun kuin vedyn ja sen johdannaisten käyttöön moottorivoimalaitoksissaan. – Meidän kaasukäyttöisissä moottoreissa voidaan käyttää vetyä jo 25 prosenttisesti, Lehtinen huomauttaa. Vetytalouden läpimurrosta puhuessaan Lehtinen on varovaisen optimistinen. Hän toivoo, että teollisuus ja talouskasvu saavat vedystä toivotun piristysruiskeen, mutta muutos tapahtuu hitaasti. Panostukset vetyyn ja sen johdannaisiin ovat kuitenkin huomattavia myös Wärtsilässä: – Vedyn ja sen johdannaisten tyyliset kestävät polttoaineet ovat viimeinen askel energiatransitiossa kohti dekarbonisaatiota. Ensin on kuitenkin irrottauduttava hiilestä ja lisättävä uusiutuvien osuutta säätövoiman tukemana, Lehtinen toteaa ja lisää, että tässäkin on vielä paljon tekemistä globaalilla ja myös Euroopan tasolla. Nette Lehtinen osallistui toukokuussa Gasgridin Kaasujen Tulevaisuus -tilaisuuteen, jonka aiheena oli vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikat. Wärtsilä – kansainvälisesti johtava innovatiivisen teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla – panostaa kestävän teknologian ja palveluiden innovaatioihin, joilla autetaan asiakkaita huomioimaan ympäristöä ja parantamaan taloudellista suorituskykyä – 18 300 työntekijää yli 230 toimipisteessä 77 maassa – liikevaihto 6,4 miljardia euroa (2024) – neljä liiketoiminta-aluetta: Wärtsilä Energia, Wärtsilä Merenkulku, Wärtsilä Energian varastointi ja Wärtsilä Portfolio-liiketoiminta – toimittanut 79 GW voimalaitoskapasiteettia ja yli 130 energian varastointijärjestelmää yhteensä 180 maahan – TIME-lehti nimesi Wärtsilän maailman 100:n vaikutusvaltaisimman yrityksen listalleen vuonna 2023 Lue lisää: Vakaa energiajärjestelmä vaatii panostuksia kaikilta Viro haluaa lisää kaasukäyttöisiä moottorivoimalaitoksia Kaasujen Tulevaisuus -seminaari kokosi yhteen vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikoita Teksti: Sami J. AnteroinenKuvat: Miika Kainu
