Vetyareena kolmatta kertaa Porissa: vetytalous on visioita, vastuullisuutta ja kriittistä infraa 26.6.2025 Porissa järjestetty Vetyareena osoitti, että Suomi aikoo olla kehityksen kärjessä. Kolmatta kertaa SuomiAreenan yhteydessä järjestetty tapahtuma kokosi yhteen päättäjiä, asiantuntijoita ja teollisuuden edustajia keskustelemaan vetytalouden mahdollisuuksista, kasvun esteistä ja kriittisen infrastruktuurin roolista puhtaassa siirtymässä. Paneelikeskusteluissa korostuivat Suomen vahvuudet, kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja tarve pitkäjänteiselle yhteistyölle. Vetytalouden vauhtipaketti -paneelikeskustelussa nostettiin esiin ratkaisuja, joilla poistetaan kasvun esteitä ja tuetaan vetytalouden kytkeytymistä osaksi Suomen vihreää tulevaisuutta. Lavalla keskustelemassa olivat ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, toimitusjohtaja Jyri Häkämies EK:sta, johtaja Marko Janhunen Gasgridistä ja europarlamentaarikko Ville Niinistö. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi on hyvissä asemissa vetytalouden suhteen. Suomen tavoite tuottaa tulevaisuudessa 10 prosenttia Euroopan vihreästä vedystä on mahdollista saavuttaa. – Vedyn kanssa edetään koko ajan. Kun pidetään kunnianhimoisista ilmastotavoitteista kiinni, niin investointeja tulee, totesi Sari Multala. Marko Janhunen muistutti, että teknologiset muutokset vaativat aikaa juurtuakseen, mutta reitti tulevaisuuteen on selvä: EU:n direktiivit ohjaavat vetymarkkinan syntymistä liki vääjäämättä. Ville Niinistö huomautti, että ennusteet vedyn massiivisesta kasvusta nojaavat edullisen vihreän sähkön saatavuuteen. Tässä suhteessa Suomi on eurooppalaisessa etujoukossa: Euroopan Vetypankin tuoreessa kilpailutuksessa vain Ruotsi, Espanja ja Portugali ylsivät Suomen seuraan parhaaseen A-luokkaan vihreässä siirtymässä. Suomella on paljon tarjottavaa kansainvälisessä vetytaloudessa Ministeri Multalan mukaan Suomella on paljon vahvuuksia, joilla vetytaloutta voidaan edistää: saatavilla on paljon puhdasta energiaa, toimiva ja vakaa yhteiskunta, tilaa rakentaa, toimiva sähkön kantaverkko ja muu toimiva yhteiskunnan infra. – Ellei tästä synny kasvua, niin mistä sitten, jatkoi Janhunen. Niinistö huomautti, että samalla kun vetytalous on tärkeä väline fossiilisista polttoaineista vapautumisessa, se on myös merkittävä turvallisuusasia. Vety tekee meitä vähemmän riippuvaiseksi Venäjästä. Vihreän siirtymän investoinneista on tehty päätöksiä jo 36 miljardin edestä EK:n laskelmien mukaan Suomeen suunnitellaan 300 miljardin euron arvosta vihreän siirtymän investointeja – ja Häkämiehen mukaan näistä yli kymmenesosa on jo tuotantoputkessa: – 36 miljardin euron investoinnit on jo päätetty tai käynnissä. Janhunen huomautti, että vuosi 2030 on täällä tuota pikaa – ja nyt tarvitaan niitä toimia, jotka kirittävät vetytalouden kovaan kasvuun. Tämä tarkoittaa, että EU pysyy ilmastotavoitteissaan. Iltapäivän toisessa paneeliosuudessa vetyinfrasta keskustelivat Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä, Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna, Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto ja kansanedustaja Matias Mäkynen. Kansallinen infra on vetytalouden kriittinen ankkuri Iltapäivän toisessa paneeliosuudessa Vedyn siirtoverkosto -keskustelussa keskityttiin vetyinfraan: siihen millä aikataululla jakelu- ja varastointiverkostot syntyvät. Keskustelemassa olivat Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä, Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna, Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto ja kansanedustaja Matias Mäkynen. Keskustelun aikana Olli Sipilä muistutti suunnittelutyön pitkäjänteisyydestä: vetyverkon luvitus ja suunnittelu voi kestää 7-10 vuotta, ja vetyä valmistava tai hyödyntävä laitoshanke voi viedä 3-5 vuotta. – Meidän pitää edistää infrastruktuurin syntymistä ja mahdollistaa lupaavat vetylaaksot riippumatta siitä, syntyvätkö ne etelään tai pohjoiseen. Vedyn teollisessa käytössä on Suomessa pitkät perinteet Kemianteollisuuden Mika Aallon mukaan kemianteollisuudella on 100 vuoden kokemus vedyntuotannosta Suomessa. Vihreä vety menestyy markkinoilla, kunhan sille on riittävästi tuottajia ja tarvitsijoita, Aalto linjasi. Lauri Inna peräänkuulutti ekosysteemiajattelua: strategisiin paikkoihin tulee rakentaa vetylaaksoja ja teollisuushubeja, jotka ajan myötä kasvavat ja luovat uusia yhteyksiä. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että paikallisen ja kansallisen näkymän lisäksi vetytalous kaipaa myös kansainvälistä näkymää ja isoa kuvaa tulevasta kehityksestä. Vetyverkko mahdollistaa energiamurroksen kustannustehokkuudellaan Mika Aalto totesi, että Suomessa on tarvittava osaaminen, tahtotila sekä poikkeuksellisen hienoa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Mäkynen heittikin ilmaan kysymyksen, onko Suomella varaa jättää vetyinvestoinnit tekemättä. Sipilän mukaan nykyisen energiamurroksen läpivieminen Euroopassa pelkän sähköverkon voimin kustantaa jopa 1 000 miljardia euroa vedyn ollessa tässä kohtaa edullisempi vaihtoehto. – Vihreä vety tuo paljon lisäarvoa. Kun vetyä on suuret määrät ja etäisyydet isoja, putki on tehokkain tapa siirtää energiaa. Sipilä totesi, että Suomessa energiayhtiöt Fingrid ja Gasgrid toimivat yhdessä selvittääkseen, mikä on optimi toimintatapa. Harjoitus ei myöskään ole pelkästään teoreettinen, sillä maailmalla on jo 5 000 kilometrin edestä vetyverkostoa. Lue lisää: Asiantuntijapaneeli Porissa: Suomi energiajärjestelmän uudistuksen kärjessä – Gasgrid
Asiantuntijapaneeli Porissa: Suomi energiajärjestelmän uudistuksen kärjessä 25.6.2025 SuomiAreenan Rantalavalla Porissa puhuttiin kotimaisen energiajärjestelmän tulevaisuudesta. Uusiutuvat energialähteet, edistykselliset teknologiat ja vahva panostus tutkimukseen antavat meille uskottavuutta energiatulevaisuuden edelläkävijänä – mutta tulevaisuus tuo mukanaan myös haasteita. Tekniikka & Talous -lehden toimittaja Tuula Laatikaisen luotsaamassa paneelikeskustelussa mukana olivat Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo, Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen, Oulun Energian toimitusjohtaja Arto Sutinen ja Gasgridin vetylaakso- ja asiakashankekehityksen päällikkö Heli Virkki. Avajaissanat keskustelulle lausui Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä. Sipilä totesi, että globaali energiajärjestelmä on ennennäkemättömän muutoksen äärellä – ja että Suomi on tässä suuressa sähköistymisessä hyvissä asemissa. – Suomella on kiistaton kilpailuetu puhtaan sähkön määrässä, Sipilä totesi ja lisäsi, että puhdasta sähköä on riittävästi kaikkeen, mitä haluamme sillä tehdä. – Suomessa on parhaat sähköntuotanto-olosuhteet yhdessä Pohjois-Ruotsin ja Iberian niemimaan kanssa. Sähköistäminen voi kuitenkin korvata vain osan energiajärjestelmän tarpeista. – Meidän täytyy suunnitella, rakentaa ja optimoida energiajärjestelmä uudestaan – kustannustehokkaasti, toimitusvarmasti ja energiaturvallisesti, Sipilä linjasi. Kaasuilla edistetään huoltovarmuutta, omavaraisuutta, kustannustehokkuutta ja hiilivapautta Sipilän mukaan myös kaasuilla tulee olemaan keskeinen rooli rakentuvassa uudessa energiajärjestelmässä niin huoltovarmuuden, omavaraisuuden, kustannustehokkuuden kuin fossiilittomuudenkin kannalta. Kotimainen biokaasu, synteettinen metaani ja sähköstä tehty vetykaasu tekevät tuloaan. Energiaturvallisuus nousee keskeiseen rooliin ratkaisuja suunniteltaessa, niin kaasuista kuin laajemminkin koko energiajärjestelmästä puhuttaessa, Sipilä huomautti. Energiajärjestelmän muutos on itse asiassa jo varsin hyvässä vauhdissa. Jussi Jyrinsalo Fingridistä muistutti, että tänä päivänä valtaosa sähköstä tuotetaan puhtaasti tuulivoimalla ja ydinvoimalla. – Me on hanskattu tätä murrosta aika hyvin. Sähkön hintakin on pysynyt kohtuullisena, jos katsotaan muuta Eurooppaa, Jyrinsalo pohti. Pienikin kunta voi tarttua vihreän siirtymän mahdollisuuksiin Samalla kun yhteiskunta pyrkii pois fossiilisista, aukeaa isoja kasvun mahdollisuuksia paitsi teollisuudelle, myös kunnille. Utajärvi on tästä hyvä esimerkki: 2 500 asukkaan pohjoispohjanmaalainen kunta on ottanut vankasti roolia vihreässä siirtymässä. – Kuntaan suunnitellaan ja rakennetaan tuulivoimaa ja aurinkovoimaa, ja meillä on oma vihreän siirtymän teollisuusalue, kertoi kunnanjohtaja Anne Sormunen. Sormunen korosti kunnan roolia mahdollistajana, etenkin järkevän maankäytön kautta. Arto Sutinen Oulun Energiasta totesi, että energiamurros tuo kunnille haasteita, mutta mahdollisuuksia on niin paljon, että kokonaiskuva jää plussan puolelle. – Me etenemme niiden mahdollisuuksien kautta, hän totesi ja arvioi samalla, että yli puolet tarvittavista muutostoimenpiteistä energiamurroksen osalta on jo tehty. Vetytalous pitää toteuttaa vastuullisesti ja reilusti Heli Virkki Gasgridista katsoi, että energiajärjestelmän remontti edistyy hyvin. Kotimainen sähköjärjestelmä on suurimmalta osin jo fossiilivapaa, ja uudet teknologiat mahdollistavat esimerkiksi biogeenisen hiilidioksidin talteenoton vetytehtaiden tarpeisiin. – Meillä on potentiaali tuottaa 20 miljoonaa tonnia biogeenistä hiilidioksidia vuodessa. Virkin mukaan Suomessa on myös stabiili toimintaympäristö ja toimiva infra, mikä tekee sen houkuttelevaksi kohteeksi energia-alan investoinneille. Panostuksia odotetaan etenkin vetytalouteen, koska vihreä vety voi auttaa kansakuntia pääsemään pois hiilitaloudesta hyvinkin tehokkaasti. – Mutta siitä täytyy pitää huolta, että muutos toteutetaan yhteiskunnallisesti kestävästi ja tasapuolisesti, Virkki totesi. Vety auttaa energiajärjestelmän tasapainottamisessa Tilaisuudessa todettiin moneen kertaan, että Fingrid ja Gasgrid tekevät tiivistä yhteistyötä uuden energiajärjestelmän luomisessa. Jyrinsalo huomautti, että sähköjärjestelmän tasapainosta puhuttaessa vety voi tuoda tarvittavaa joustavuutta: – Akkuja voidaan kytkeä järjestelmään vain rajallinen määrä. Vety ei ole sähkön kilpailija, vaan sähköverkko ja vetyverkko täydentävät toisiaan. Yhteistyötä tarvitaan laajemminkin: kunnanjohtaja Sormunen huomautti, että myös pienet kunnat voivat saavuttaa paljon toimimalla yhdessä. Sutinen antoi esimerkin Oulusta: kun vihreän siirtymän teollisuuden ylijäämälämpö otetaan järjestelmällisesti talteen, saadaan aikaan hyvän kierre. Sutinen muistutti myös, että Suomeen mahtuu uusia investointeja vielä rutkasti: – Tila on meillä pysyvä kilpailuetu, hän totesi ja lisäsi, että myös esimerkiksi luvitusprosessi on meillä sujuva. Yhden euron sijoitus tuo kymmenen euroa? Virkki muistutti Fingridin ja Gasgridin parin vuoden takaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan 10–15 miljardin euron investoinnit vetyinfraan luovat samalla potentiaalin yli 100 miljardin euron liiketoiminnalle 2040-luvulle mentäessä. Mutta millaista infranrakennusta tai muita toimenpiteitä sähkön ja kaasun liitto sitten vaatii? Jyrinsalo totesi, että vedyn valmistuksessa käytettäviä elektrolyysereitä ja vastaavaa tekniikkaa tietysti tarvitaan, mutta teknologia sinänsä on jo tuttua. – Haasteet tulevat energiajärjestelmän hallinnasta. Virkki oli samoilla linjoilla: vedyn siirto putkissa ei ole sinänsä mitään uutta, vanhoissa järjestelmissä paine on vain matalampi kuin mitä nyt suunnitellaan. – Vetypuolella me tarvitsemme ison mittakaavan siirtoinfraa, paikallisia jakeluverkkoja ja varastoja tasapainoa tuomaan, linjasi Virkki. Turvallisuus on hankkeessa kaikki kaikessa ja siihen liittyviä teemoja pohditaankin yhdessä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. Vetyhankkeen toteutettavuusselvitys käynnissä Virkki tarjosi myös väliaikatietoja vetyhankkeen edistymisestä: kansallisen vetyinfran suunnittelu on nyt toteutettavuusselvitysvaiheessa ja volyymiskenaarioita päivitetään. – Samalla teemme vetymarkkinamallin suunnittelua, mikä on täysin uusi ja keskeinen seikka tässä työssä. Vetymarkkinamalli linkittyy tiiviisti myös sähkömarkkinaan, koska sähkö on suurin yksittäinen kustannuserä vedynvalmistuksessa. Gasgridin kaavailuissa vetyputkisto on toiminnassa 2030-luvun alussa. Investointipäätös pitäisi tehdä 2027. Paneelikeskustelijoiden mukaan kansalaisten sitouttaminen energiajärjestelmäremonttiin on tärkeä missio, jossa oikean tiedon saatavuus on kriittisessä roolissa. – Kun on tietoa, ei olla pelkästään olettamusten varassa. Silloin kyseessä on kaikkien meidän yhteinen projektimme, Anne Sormunen summasi.
Vetyputken reitti on tarkasti suunniteltu 13.6.2025 Vetyverkon reittisuunnittelussa tarvitaan ajantasaista analytiikkaa ja vastuullista vuoropuhelua. Kansallisen vetyverkon reittisuunnitelma tarkentuu kovaa vauhtia. Marraskuun lopulla 2024 Gasgrid julkaisi uuden reittisuunnitelman, jossa päivitettiin huhtikuussa 2024 julkaistua ensimmäistä reittiversiota. Alkuvuonna 2025 on käyty reittikeskusteluja maakuntaliittojen ja kunnan maankäytönsuunnittelijoiden kanssa. –Kaikkien yhdeksän maakuntaliiton kanssa on nyt keskusteltu, ja seuraavana vuorossa ovat kunnat, vahvistaa maankäyttöpäällikkö Tommi Raappana Gasgridiltä. Dialogi kuntien kanssa kestää pitkälle kevääseen, koska reitin varrella kuntia on peräti 70. Raappanan mukaan vuoropuhelun tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. –Sidosryhmillä, kuten kunnilla ja maanomistajilla, on se paras paikallinen tieto. Automatisointi apuna Reitin pääsuunnittelija Gasgridillä on Kim Simos, joka on suhteellisen tuore lisäys yhtiön vahvuuteen – maakaasukonkari siirtyi Nesteeltä Gasgridille vuosi sitten. Simos hyödyntää reittisuunnittelussa automatiikkaa, joka tuo moninkertaisen ajansäästön perinteisiin metodeihin verrattuna. Simosin lähtökohtana ovat avoimista lähteistä kerätyt tiedot, joiden perusteella tilanteesta saa jo varsin hyvän yleiskuvan. Muutoksia kuitenkin tulee väistämättä, sillä kaikki tieto ei ole ajantasaista saati julkista. – Kuntien ja maakuntien antamassa reittipalautteessa on esimerkiksi mainittu uusia luonnonsuojelualueita, kaavahankkeita ja uusiutuvan energian hankkeita, joita ei avoimissa tiedoissa ole ollut, Simos kuvailee. 72 reittimuutosehdotusta Muutosehdotukset ovat enimmäkseen kuitenkin suhteellisen pieniä ja paikallisia. –Jonkin tietyn kunnan sisällä reittiin voi tulla muutaman kilometrin muutos, Simos antaa esimerkin. Toistaiseksi reittimuutosehdotuksia on Gasgridille tullut 72 kappaletta. –Jokainen ehdotus käydään huolellisesti läpi, Simos lupaa. Tommi Raappana huomauttaa, että Gasgrid ottaa vielä erikseen yhteyttä palautteen antajiin saadakseen paremman käsityksen tilanteesta niin yksityiskohtien kuin kokonaiskuvan kohdalla. –Kaikkia muutosehdotuksia emme voi toteuttaa, mutta perustelemme parhaamme mukaan, miksi emme voi, Raappana toteaa. Vaikuttava palapeli Reittisuunnittelun taustalla ja lopullisena ajurina ovat tietenkin vetyliiketoiminnan reunaehdot. Reitin tulee huomioida markkinatoimijoiden antamat signaalit vedyn tuotannosta ja kulutuksesta. Vaa’assa painavat esimerkiksi suunniteltu ja rakenteilla oleva tuulivoimatuotanto, sähköverkko, CO2-tuotanto ja nykyinen metaani- ja rataverkko. –Liiketoiminnasta saadaan ne lähtötiedot, missä putken pitää kulkea. Prosessin kautta reitti tarkentuu. Tämä tarkoittaa, että karttaan piirretty ”paksu viiva” hoikistuu hoikistumistaan, kunnes tiedetään tasan tarkkaan, missä ja milloin kaivinkone pääsee töihin, Raappana toteaa. –Maanomistajat ovat prosessissa vahvasti mukana, Raappana toteaa ja muistuttaa, että suunnitellulla reitillä on 7 500 kiinteistöä. Myös joen alitus vaatii aina erityishuomiota, ja niitä on luvassa 119 kappaletta. Kun putki asennetaan joen pohjan alapuolelle, täytyy vesistössä tehdä kaivuutöitä, mikä voi aiheuttaa hetkellistä samentumaa. Veden samentuminen taas on haitallista etenkin pienen joen kohdalla, joten käytetyt tekniikat on mietittävä huolella. Työkalupakki iskussa! Vetyverkon suunnittelussa on automatisoinnin lisäksi hyödynnetty muitakin uusia työkaluja. –Meillä on ensimmäistä kertaa käytössä online-karttakysely, Simos kertoo. Tehokkuutta tarvitaan, jotta jättihanke saadaan onnistumaan aikataulussa. –Tässä hankkeessa skaala on tietysti poikkeuksellinen. Näin isoa putkiverkostoa ei ennen ole tehty, Raappana vahvistaa. Teksti: Sami Anteroinen Grafiikka: Essi Kuula Lue lisää: Maanomistajia kuunnellaan reittisuunnittelussa – Gasgrid Näin vetytalous muuttaa Suomea Vetyverkko luo paikallista hyvinvointia vuosikymmeniksi – Gasgrid Gasgrid – Tulevaisuuden energiaratkaisujen mahdollistaja – Gasgrid
Vakaa energiajärjestelmä vaatii panostuksia kaikilta 12.6.2025 Suomalainen energiajärjestelmä on isossa murroksessa, toteaa Auris Energian toimitusjohtaja Anni Sarvaranta. Suuri sähköistyminen lisää jatkuvasti vauhtiaan, mutta samalla kasvava sähkönkysyntä ja markkinoiden volatiliteetti mietityttävät alan asiantuntijaa. – Suomeen tarvitaan joustoinvestointeja, jotta tilanne pysyy stabiilina, sanoo Anni Sarvaranta, joka aloitti Auris Energia -konsernin toimitusjohtajana tammikuussa 2024. Energiajärjestelmän vakaus on monen asian summa. Energian saatavuuteen pitää voida luottaa niin normi- kuin poikkeusoloissa. Tähän liittyy ennakoitavuus esimerkiksi investointinäkökulmasta: sijoittajat harvoin innostuvat markkinasta, jossa epävarmuus on suurta. – Pitää olla luottamusta siihen, että yhteiskunta ja regulaatio kehittyvät reilusti ja kestävästi, Sarvaranta toteaa. Energia-alan toimijat pitävät vakautta yllä omilla toimillaan, mutta ne yksin eivät ole vastuussa tilanteen kehityksestä, hän huomauttaa. – Myös viranomaiset ja poliittiset päätöksentekijät vaikuttavat siihen, miten vakaa toimintaympäristö meillä on energiapuolella. Teollisuusyritykset voivat tehostaa omaa energiankäyttöään edelleen Auris Energia on suomalainen kaasu- ja energiapalveluyhtiö, joka tarjoaa polttoainetta ja lämpöä sekä höyryä palveluna mm. teollisuudelle, kiinteistöille, rakentamiseen ja kotitalouksille. Yritys auttaa asiakkaitaan kehittämään energiantuotantoaan eri keinoin: etsimällä puhtaampia ja tehokkaampia ratkaisuja, ottamalla käyttöön joustavaa ja luotettavaa energiaa sekä optimoimalla energiankäyttöä. Sarvaranta kertoo, että siirtyminen kohti kestävämpää energiaa asiakasyrityksessä voi tarkoittaa esimerkiksi öljyn korvaamista sähkökattilalla tai maakaasun korvaamista biokaasulla – mutta ideana on aina katsoa kokonaiskuvaa. Siirtyminen kohti kestävämpää energiaa voi tarkoittaa yrityksissä esimerkiksi öljyn korvaamista sähkökattilalla tai maakaasun korvaamista biokaasulla – mutta ideana on aina katsoa kokonaiskuvaa, toteaa Auris Energian toimitusjohtaja Anni Sarvaranta. – Liiketoimintalähtöisyys on meidän toimintamme ytimessä. Selvitämme tarkkaan, miten asiakkaan energia-asioita kannattaa johtaa ja operoida parhaalla mahdollisella tavalla. Monesti se tarkoittaa sekä sähköistystä että kaasun jättämistä siihen rinnalle. Auris on Suomen ykkönen kaasunmyynnissä ja -jakelussa Auris-konserniin kuuluu liiketoimintayksiköitä, joilla on tärkeä rooli suomalaisessa energiakentässä. Esimerkiksi Auris Kaasuenergia on Suomen suurin kaasun vähittäismyyntiyhtiö ja Auris Kaasunjakelu jakelee kaasua laajemmalla alueella kuin mikään muu paikallinen yritys. Mäntsälän Biovoima taas on Mäntsälässä sijaitseva biokaasulaitos, josta Auris omistaa enemmistön. Laitoksella tuotetaan puhdasta biokaasua ja luomulaatuista lannoitetta – nyt myös virtuaalisesti. Maaliskuussa 2025 avautui Mäntsälässä ”virtuaalinen kaasuverkko” eli Suomen ensimmäinen biokaasun ja synteettisen e-metaanin konttisyöttöpiste. Virtuaalinen kaasuverkko avaa kaasuverkon ulkopuolisille tuotantolaitoksille pääsyn kansainvälisille kaasumarkkinoille. Kaasuverkon ulkopuolisilla laitoksilla tuotettu kaasu voidaan kuljettaa rekkoihin lastattavilla konteilla Mäntsälään, missä se syötetään kaasuverkkoon. Vastaavaa julkista ja kaikille toimijoille avointa kaasun jakeluverkkoon kytkettyä konttisyöttöpistettä ei ole aiemmin Suomeen rakennettu. Auris Energian virtuaalinen kaasuverkko -palvelu tarjoaa merkittävän mahdollisuuden pienille ja keskisuurille biokaasulaitoksille, joiden on aiemmin ollut haastavaa saada biokaasustaan markkinoiden parasta hintaa. Auris Energian konttisyöttöpisteen avulla biokaasu on mahdollista syöttää suoraan kaasuverkkoon, missä se korvaa fossiilista maakaasua. Lisää kaasuja tulossa maakaasun rinnalle hitaasti mutta varmasti Toistaiseksi maakaasu on kuitenkin yrityksen asiakkaiden eniten käyttämä energiamuoto. Asiakkaiden kiinnostus uusiutuviin kaasumuotoihin on silti kasvussa, Sarvaranta kertoo. – Maakaasu on vielä ykkönen, mutta biokaasu tulee vahvasti perässä. Sen kuljetettavuus ja saatavuus alkavat olla hyvällä tasolla, samoin alkuperätakuiden markkina on alkanut kehittyä hyvin, hän toteaa. – Myös synteettisille uusiutuville kaasuille ja vedylle näkyy markkinaa ja kysyntää tulevaisuudessa. Sarvaranta tunnustaa pitävänsä skenaarioajattelusta, sillä toimintaympäristön kehityksen arviointi on haastavaa nykytilanteessa. Sarvarannan sommittelemassa ”Hyvässä Energiaskenaariossa” Suomi onnistuu rakentamaan – koordinoidusti ja fiksusti – joustavan, vähäpäästöisen ja tehokkaan energiajärjestelmän, pääasiassa uusiutuvia energianmuotoja ja kenties pienreaktoreja käyttämällä. Sarvarannan ”Huonossa Energiaskenaariossa” moni asia menee vastaavasti pieleen: energiajärjestelmän kehittäminen on eritahtista ja sirpaleista, luvitus tökkii, pullonkauloja on joka puolella eikä vetykään lähde vetämään. – Ehkä tässä ovat ne ääripäät. Mutta ennen kuin me naulitsemme itsemme mihinkään tiettyyn skenaarioon, kannattaa ottaa hetki ja miettiä, mihin me oikeasti pyrimme ja mitkä ovat sellaisia asioita, joihin pystymme omalla toiminnalla vaikuttamaan. Anni Sarvaranta puhui Gasgridin Kaasujen Tulevaisuus -tilaisuudessa 27.5.2025. Voit lukea lisää tilaisuuden annista: Kaasujen tulevaisuus -seminaari kokosi yhteen vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikoita — Auris Energia – suomalainen kaasu- ja energiapalveluyhtiö, jonka juuret juontavat 1860-luvulle saakka – tarjoaa energiaa palveluna eli investoi asiakkaidensa puolesta kestävään energiantuotantoon, operoi tuotantoa ja optimoi sen käyttöä – omistaa Suomen suurimman kaasun jakeluverkon, jota kehittää uudistuvan energiajärjestelmän tarpeisiin – myy ja tuottaa uusiutuvaa kaasua, myös palveluna – tarjoaa palveluita noin 20 000 asiakkaalle teollisuuteen, taloyhtiöille, ravintoloille ja kotitalouksille Lue lisää: Viro haluaa lisää kaasukäyttöisiä moottorivoimalaitoksia
Gasgridin The Changers -yrityspodcast tuo muutoksen äänen kuuluviin 11.6.2025 Gasgridin inspiroivan The Changers -yrityspodcastin toinen tuotantokausi toi kevään 2025 aikana kuulijoiden ulottuville joukon vaikuttavia suomalaisia, jotka eivät pelkää tarttua muutokseen – he johtavat sitä. Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilän isännöimissä keskusteluissa pureudutaan ajankohtaisiin teemoihin, jotka muovaavat Suomen tulevaisuutta: puhdas energia, vastuullinen liiketoiminta, työelämän kehitys ja ruokajärjestelmän murros. Miksi kuunnella The Changers -podcastia? Suomi tarvitsee kasvua ja kasvu tarvitsee näkymää pitkälle tulevaisuuteen. The Changers tarjoaa ajatuksia ja ratkaisuja suoraan niiltä toimijoilta, jotka ovat olleet edistyksellisen toiminnan ytimessä. Podcastin vieraat ovat Suomen kovimpia käänteentekijöitä, talouskasvua ja parempaa huomista arjessaan aktiivisesti edistäviä vaikuttajia. Jokainen jakso tuo esiin inspiroivia esimerkkejä siitä, miten rohkeus, yhteistyö ja innovaatiot voivat rakentaa kestävää tulevaisuutta. The Changersin seurassa kuulet, miten muutokset vaikuttavat elämäämme ja saat arvokasta ajateltavaa muutosten käsittelemisen tueksi. Kevään 2025 vieraat – näkemyksiä muutoksen keskeltä The Changers -podcastin toinen kausi käynnistyi Elinkeinoelämän Keskusliiton johtavan asiantuntijan Janne Peljon kanssa, joka avaa Suomen mahdollisuuksia nousta puhtaan energian kärkimaaksi ilman massiivisia tukipaketteja. Peljon näkemykset energiamarkkinoiden murroksesta ja vetytalouden potentiaalista tarjoavat mielenkiintoisen aloituksen kauden teemojen käsittelyyn. Seuraavassa jaksossa Tesin sijoitusjohtaja Esa Koponen toi sijoittajanäkökulmaa keskusteluun muutoksesta. Hän kertoo mitä vihreään siirtymään investoivat sijoittajat etsivät ja miten Suomi voi vastata näihin odotuksiin kehittämällä infrastruktuuria ja vahvistamalla yhteistyötä. Kauden kolmannessa jaksossa käsiteltiin Lindströmin strategia- ja vastuullisuusjohtaja Kati Pallasahon kanssa vastuullisuuden merkitystä liiketoiminnan kasvulle ja kilpailukyvylle. Pallasaho jakaa kokemuksia siitä, miten vastuullisuus on integroitu Lindströmin strategiaan ja arkeen ja miten se on avannut ovia uusille markkinoille. Johtajuuden haasteisiin epävarmassa maailmassa sukellettiin kauden neljännessä jaksossa Lauri Ratian johdolla. Ratia kertoo, miten yrityksiä johdetaan kriiseistä kohti uutta nousua ja mikä saa hänet tarttumaan vaikeisiin tilanteisiin yhä uudelleen. Kauden toiseksi viimeisessä jaksossa työelämän tulevaisuutta visioitiin Työterveyslaitoksen työhyvinvoinnin TYÖ2030-kehittämisohjelman johtajan Sanna Kulmalan kanssa. Kulmala nostaa jaksossa esiin konkreettisia ratkaisuja, joilla voidaan rakentaa hyvinvoivaa ja tuottavaa työelämää vuoteen 2030 mennessä. Kausi huipentui Solar Foodsin perustajan ja hallituksen jäsenen Pasi Vainikan jaksoon, jossa keskustellaan siitä, voiko ilmasta tehty ruoka todella mullistaa ruokajärjestelmän. Solar Foodsin kehittämä soleiiniproteiini haastaa perinteiset käsitykset ruoantuotannosta ja tarjoaa globaaleja ratkaisuja. The Changers on kuunneltavissa Spotifyssa, Suplassa ja Youtubessa – ota vaikuttava podcast seurantaan ja liity muutoksen tekijöiden joukkoon! Lisätietoja: The Changers podcast – Gasgrid
Gasgridin asiantuntijat avasivat opiskelijatapaamisessa energiamurroksen haasteita ja mahdollisuuksia 10.6.2025 Gasgrid tapasi Imperial College Business Schoolin MBA-opiskelijoita Espoossa osana yritysten ilmastotoimiin keskittyvää opintokokonaisuutta. Tapaaminen tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä Suomen energiajärjestelmään, puhtaan kaasun markkinoihin ja vetytalouden kehitykseen – sekä kuulla suoraan Gasgridin asiantuntijoilta, miten yhtiö rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Gasgrid järjesti kesäkuussa Espoon Keilarannassa tapaamisen Imperial College Business Schoolin opiskelijoille. Opiskelijaryhmä koostui yli 40:stä Master of Business Administration (MBA) -opiskelijasta, joista monilla oli aiempaa kokemusta öljy- ja kaasualalta. Ryhmä matkusti Helsinkiin osana Global Experience Week – How Business Addresses Climate Change -ohjelmaa, jossa tutkitaan, miten yritykset eri puolilla maailmaa vastaavat ilmastonmuutoksen haasteisiin. Helsingin jälkeen ryhmä suuntasi opintomatkallaan vierailulle Kööpenhaminaan. Gasgridin lisäksi opiskelijaryhmä tapasi muita suomalaisia alan toimijoita. Ryhmä halusi tavata Gasgridia saadakseen syvällisemmän ymmärryksen maakaasun roolista energiasiirtymässä, rajat ylittävien energiajärjestelmien vaikutuksista sekä Gasgridin toimista kestävien energiaratkaisujen edistämiseksi. Gasgridin opiskelijayhteistyö etenee Gasgrid edistää aktiivisesti yhteistyötä korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa useilla eri sektoreilla. –Saamme säännöllisesti yhteydenottoja opiskelijoilta, ainejärjestöiltä ja oppilaitoksilta liittyen esimerkiksi opinnäytteiden suorittamiseen ja erilaisiin tapahtumiin osallistumiseen. Viime marraskuussa osallistuimme energiatekniikan opiskelijoiden Lämpövoimakerhon Kaasupäivään yhdessä Gasumin, Auris Energian ja Energiateollisuus ry:n kanssa. Imperial College Business Schoolin kanssa järjestetyn tapahtuman myötä vahvistimme myös opiskelijayhteistyömme kansainvälistä ulottuvuutta, kuvailee Gasgridin viestintäpäällikkö Marjaana Kivioja. Markkinasta ja asiakkaista vastaava päällikkö Mika Myötyri esittelee Gasgridin kaasuliiketoimintaa. Gasgridillä on ollut erittäin tapahtumarikas historia Gasgridin toiminnasta ja tulevaisuuden energiaratkaisuista kertoivat asiantuntijapuheenvuoroissaan kaasumarkkinasta ja asiakkaista vastaava päällikkö Mika Myötyri, kaasumarkkinat-yksikön palvelupäällikkö Heli Haapea ja vetylaakso- ja asiakashankekehityksen päällikkö Heli Virkki. Myötyri kertoi esityksessään Gasgridistä yhtiönä ja yhtiön noin viisivuotisesta matkasta isoine markkinamuutoksineen. –Ajanjaksoon on mahtunut Suomen kaasumarkkinan avautuminen kilpailulle, Balticconnector-putkiyhteyden kaupallinen käyttöönotto, Euroopan energiakriisi ja siitä johtunut maakaasun hinnannousu, irtautuminen venäläisestä putkikaasusta ja Inkoon LNG-terminaalin ennätysnopea käyttöönotto, Balticconnector-meriputken vaurioituminen ja putken onnistuneet korjaustyöt sekä Gasgridin vetykehityksen merkittävä kiihtyminen, hän selvensi. Muuttuvasta toimintaympäristöstä huolimatta Gasgrid on tarjonnut Suomen teollisuudelle, energiantuotantosektorille ja yrityksille turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa. Esitellessään opiskelijoille kaasuinfran roolia nyt ja tulevaisuudessa Myötyri totesi, että “markkinaosapuolille ennustettavuus on erittäin tärkeää”. Gasgrid on sitoutunut kaikissa kaasun siirtoverkkoa koskevissa ratkaisuissaan tämän ennustettavuuden vahvistamiseen. Kaasumarkkinat-yksikön palvelupäällikkö Heli Haapea kertoo tulevaisuuden kaasujärjestelmästä. Puhtaan kaasumarkkinan tulevaisuus Myötyrin esitystä seurasi Heli Haapean puheenvuoro puhtaan kaasumarkkinan tulevaisuudesta Suomessa erityisesti kotimaisten uusiutuvien kaasujen ja alkuperätakuujärjestelmän näkökulmasta. Haapea tiivisti, että Gasgridin “tavoitteena on mahdollistaa uusiutuvien kotimaisten kaasujen laajamittainen käyttö mahdollisimman pienin infrastruktuuri-investoinnein”. Vuoteen 2030 mennessä kotimaisten uusiutuvien kaasujen tuotantokapasiteetin odotetaan kasvavan kaasujärjestelmässä 20–30-kertaiseksi. Uusiutuvien kaasujen kasvu perustuu biokaasun ja synteettisen metaanin tuotantoon. Haapea kertoi myös ryhmälle Gasgridin roolista alkuperätakuujärjestelmässä. Gasgrid toimii Suomessa kaasujen alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä ja on valtuutettu myöntämään kaasun ja vedyn tuotantolaitoksille sekä kansallisia että eurooppalaisia EECS (European Energy Certificate Systems) -alkuperätakuita. –Alkuperätakuu on ainoa keino varmistaa, että puhtaat kaasut, kuten biokaasu ja vety, on tuotettu uusiutuvista energianlähteistä. Viime vuonna kaasujen alkuperätakuita tuotiin eniten Suomeen Tanskasta, ja alkuperätakuiden tuonti on yleisesti ottaen jatkanut kasvuaan myös kuluvana vuonna, hän sanoi. Vetylaakso- ja asiakashankekehityksen päällikkö Heli Virkki havainnollistaa vetytalouden investointipotentiaalia Suomessa. Suomella on vetytaloudessa miljardien investointipotentiaali Tapahtuman viimeisessä asiantuntijapuheenvuorossa Heli Virkki paneutui vetytalouden ja -infrastruktuurin kehitykseen Suomessa. Virkki kuvasi vetytalouden investointipotentiaalia lupaavaksi. Vetyinfrastruktuurin varaan rakentuva vetytalous voi luoda Suomessa noin 70–110 miljardin euron kansantaloudelliset vaikutukset investointien muodossa. –Tuemme Suomea matkalla Euroopan vetytalouden veturiksi, kiteytti Virkki Gasgridin tehtävän kansallisen vetytalouden vauhdittajana. Vetytalouden skaalautumisen mahdollistavaa vetyinfrastruktuuria kehitetään samanaikaisesti usealla tasolla – kansallinen vetyverkko, alueelliset vetyverkot ja Itämeren alueen vetyinfrastruktuurihankkeet ovat kaikki osa kokonaisuutta. Virkin esityksen lopussa opiskelijat pääsivät seuraamaan, mitä vaiheita kansallisen vetyverkon rakentaminen sisältää. Vetyverkon kehittäminen on asteittainen prosessi, joka kulkee vetyputkiston tarkemman suunnittelun ja vedyn markkinamallin kehityksen kautta varsinaiseen investointipäätökseen ja lopulta vedyn siirtoinfrastruktuurin rakentamiseen. –Gasgridin tavoitteena on, että vetymarkkina ja -infrastruktuuri ovat toiminnassa Suomessa 2030-luvun alkupuolella, hän totesi. Gasgridin rooli Suomen energiajärjestelmässä herätti aktiivista keskustelua Tapahtuman loppuun oli varattu aikaa opiskelijoiden kysymyksille. Keskustelu oli eläväistä ja aktiivista, ja asiantuntijamme pääsivät vastaamaan monipuolisesti kysymyksiin esimerkiksi kaasun hinnanvaihteluista, siirtoverkonhaltijan roolista kaasujärjestelmässä, vetyverkon investointipäätöksen edellytyksistä ja Suomen kilpailukyvystä vetytaloudessa. Opiskelijat pohtivat, miten Suomi erottuu edukseen vetytaloudessa suhteessa muihin maihin ja alueisiin. –Puhdas energiajärjestelmä ja vahva energiainfrastruktuuri, edullinen sähkön hinta, toimivat sähkömarkkinat ja biogeenisen CO2:n merkittävä saatavuus, listasi Virkki syitä sille, miksi Suomi on houkutteleva ympäristö vetytalouden investoinneille. Kiitämme Imperial College Business Schoolin opiskelijoita hyvistä kysymyksistä ja osallistumisesta!
Viro haluaa lisää kaasukäyttöisiä moottorivoimalaitoksia 5.6.2025 Virolaisen kaasun- ja sähkönsiirtoyhtiön Eleringin toimitusjohtaja Kalle Kilk korostaa Suomen ja Viron välisen yhteistyön tärkeyttä energiakriisin murroskohdissa. Kilkin johdolla Viro irtautui juuri Venäjän sähköjärjestelmästä, ja seuraava siirto on hankkia maahan lisää kaasukäyttöisiä voimalaitoksia pahan päivän varalle. Elering on Viron kaasun ja sähkön siirtoverkon haltija. Kalle Kilkistä tuli yhtiön toimitusjohtaja vuonna 2023. Lokakuussa 2024 Kilk esitteli Eleringin keskeiset haasteet: Viron sähköjärjestelmän synkronointi Manner-Euroopan verkkoon, laajamittainen uusiutuvaan energiaan siirtyminen vuoteen 2030 mennessä ja Viron energiajärjestelmän kriisinkestävyyden parantaminen. Ensimmäinen näistä tavoitteista saavutettiin jo helmikuussa 2025, kun Baltian maat irtautuivat Venäjän sähköverkosta – viimein. – Olemme työskennelleet tämän asian parissa 20 vuotta, Kilk hymyilee ja lisää, että vasta viimeisten seitsemän vuoden aikana avaintoimijat – kuten Saksa ja Puola – alkoivat nähdä tämän peliliikkeen arvon. – Tällä hetkellä viimeistelemme sähköjärjestelmän synkronointia Manner-Euroopan kanssa, hän sanoo. Myös maakaasu tukee vihreää siirtymää säätövoimalla Viime vuosina vihreä siirtymä on ollut sekä poliitikkojen että yritysjohtajien agendan kärjessä – mutta Kilk huomauttaa, että kestävä kehitys energiasektorilla on paljon muutakin kuin vain aurinko- ja tuulivoimaa. – Myös maakaasu on osa vihreää siirtymää, koska se tarjoaa tarvitsemaamme säätövoimaa, hän sanoo ja lisää, että myös tietyt kaasut, esimerkiksi biometaani, ovat jo uusiutuvia. – Markkinat ajavat tätä muutosta, ja siksi se tapahtuu pitkälti luonnollista kautta, hän uskoo. Tällä hetkellä kaasu tekee kovaa paluuta kaasukäyttöisten voimalaitosten kautta, tuottamalla sähköä riittävän varakapasiteetin varmistamiseksi. Kaasumoottorivoimalaitos on voimalaitos, joka tuottaa sähköä ja usein myös lämpöä käyttämällä polttoaineena kaasua. Kiisan moottorivoimalaitos pelastaa päivän maakaasulla Energiamarkkinoiden myllerryksessä Suomen, Viron ja Latvian välinen yhteistyö oli todella tärkeää. -Sähkön osalta tämäntyyppinen rajat ylittävä yhteistyö on aika yleistä Euroopassa. Kaasun osalta yhteistyö on tosi ainutlaatuista, Kalle Kilk sanoo. Tällä hetkellä Virossa on vain yksi tällainen kaasumoottorivoimalaitos: 250 megawatin Kiisan laitos, joka sijaitsee Tallinnan liepeillä. – Laitos valmistui vuonna 2014, ja se käyttää Wärtsilän kaksoispolttoainemoottoreita, Kilk kertoo. Wärtsilän moottorit toimivat pääasiassa maakaasulla, mutta ne voivat käyttää myös kevyttä polttoöljyä. Moottorien ansiosta Kiisa voi harpata nollasta maksimitehoihin hyvin lyhyessä ajassa, jopa alle 10 minuutissa. – Vanhojen voimalaitosten käynnistäminen kesti päiviä, Kilk vertaa. Eleringin Kiisan voimalaitoksen kaksi yksikköä ovat joustavia ja kykenevät sopeutumaan energiamarkkinoiden ailahteluihin hyvin. Viro haluaakin lisää samaa suoritusvarmuutta: – Me janoamme kaasukäyttöisiä voimalaitoksia Viron energiantuotannon tueksi, Kilk toteaa. – Meillä on Kiisassa 250 megawatin laitos, mutta tarvitsemme sen lisäksi noin 500 megawattia lisätehoa. Energiakriisissä Suomen, Viron ja Latvian välinen yhteistyö nousi arvoon Kilk on työskennellyt Eleringillä 27 vuotta ja nähnyt kaikenlaista, mutta viime vuosista ei ole yllätyksiä puuttunut. Venäjän hyökätessä Ukrainaan vuonna 2022 Baltian maat ja Suomi lopettivat nopeassa aikataulussa venäläisen kaasun käytön samalla, kun kaksi LNG-terminaalia otettiin ”pikatoimituksena” käyttöön Suomessa. Lisäksi kaasumarkkinat alkoivat tukea sähkömarkkinoita tarpeen niin vaatiessa. Mikään tästä ei olisi ollut mahdollista, ellei Suomella, Virolla ja Latvialla olisi ollut jo vanhastaan niin sujuvaa yhteistyötä kaasumarkkinoilla. – Sähkön osalta tämäntyyppinen rajat ylittävä yhteistyö on aika yleistä Euroopassa. Kaasun osalta se on tosi ainutlaatuista. Entä millä eväillä Suomen ja Baltian kaasumarkkinat sitten on saatu hiottua näin tehokkaiksi? Kilk vastaa, että mikään ei motivoi niin paljon kuin yhteinen haaste, joka todella saa joukkoihin liikettä. – Asialla oli kiire ja poliittinen tuki järjestyi nopeasti, joten aloimme kaikki puhua samaa kieltä. Kalle Kilk puhui Gasgridin Kaasujen Tulevaisuus -tilaisuudessa 27.5.2025. Voit lukea lisää tilaisuuden annista: Kaasujen tulevaisuus -seminaari kokosi yhteen vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikoita — Elering AS – Viron sähkö- ja kaasujärjestelmän operaattori Viron sähkö- ja kaasujärjestelmä koostuu kotimaisista verkoista ja yhteyksistä naapurimaihin, mahdollistaen energian siirron maiden välillä ja rajat ylittävän energiakaupan. Elering suunnittelee ja hallinnoi energiajärjestelmän toimintaa reaaliajassa. Valtakunnallinen sähkön siirtojärjestelmä koostuu noin 5 500 kilometristä suurjännitelinjoja ja 150 sähköasemasta. Viron sähköjärjestelmä on irrotettu Venäjän verkosta ja liitetty Euroopan sähköjärjestelmään. Kaasun siirtojärjestelmä koostuu lähes 1 000 kilometrin pituisesta kaasuputkiverkosta, kolmesta kaasunmittausasemasta ja lähes 40 kaasunjakeluasemasta. Viron ja Suomen välinen kaasuputki, Balticconnector, yhdistää Baltian maiden ja Suomen kaasuverkot ja -markkinat yhdeksi kokonaisuudeksi. Teksti: Sami J. Anteroinen Kuvat: Miika Kainu
Näin vetytalous muuttaa Suomea 5.6.2025 Vetytaloudesta puhutaan nyt kaikkialla. Se tulee muuttamaan yhteiskuntaa monella tapaa ja tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tässä viisi faktaa siitä, mitä muutos tarkoittaa käytännössä. Vetytalouden edelläkävijä Gasgrid Finland Oy on saanut Suomen valtiolta mandaatin kehittää kansallisen vetyverkon ja tehdä rajat ylittävää infrastruktuuriyhteistyötä sekä tukea vetymarkkinan kehitystä Itämeren alueella. Hallituksen vuonna 2023 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti Suomi nostetaan vetytalouden edelläkävijäksi, joka valmistaa 10 prosenttia EU:n puhtaasta vedystä. Monipuolinen työllistäjä Vetytalous luo kotimaiselle teollisuudelle uusia mahdollisuuksia ja jatkossa myös työllistää eri puolilla Suomea jopa 200 000 ihmistä monipuolisesti eri toimialoilta. Suomen kansallinen vetyverkko tulee käsittämään yli 1 000 kilometriä kaasuputkea maa-alueilla. Tämän lisäksi rakennetaan myös kansainvälisiä meriputkiyhteyksiä vedyn siirtoon. Kohti puhdasta siirtymää Loikka vetytalouteen on tärkeä osa vihreää siirtymää ja fossiilisista polttoaineista poispääsemistä. Vetyä voidaan käyttää suoraan polttoaineena ja hyödyntää esim. bensiinin ja dieselin korvaavien e-polttoaineiden valmistuksessa sekä luoda vedystä raaka-aineita teollisuuden käyttöön. Maailmanluokan infraa jo valmiina Vetytalous parantaa Suomen energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta. Lähtökohdat ovat loistavat: maallamme on tarjota erinomainen sähkö- ja energiajärjestelmä ja merkittävä, taloudellisesti kilpailukykyinen uusiutuvan sähkön potentiaali, jonka avulla tehdä myös Euroopan mittakaavassa kilpailukykyisintä puhdasta vetyä. Vetyinfrastruktuuri mahdollistaa tuotanto- ja kulutuspisteiden yhdistämisen ja siten – markkinan laajentumisen lisäksi – joustoelementin esimerkiksi vedyn käyttäjien suuntaan. Uusia osaajia Gasgridin tavoitteena on, että vetymarkkina ja -infrastruktuuri ovat toiminnassa Suomessa 2030-luvun alkupuolella. Vetyverkon lupamenettelyt aloitetaan tänä vuonna. Vetytalous vaatii siis onnistuakseen suuria panostuksia tuotantolaitoksiin ja uusien osaajien kouluttamiseen. — VETYVERKKO on infrastruktuuri, joka mahdollistaa vedyn tehokkaan siirron, varastoinnin ja jakelun eri käyttökohteisiin, kuten teollisuuteen, liikenteeseen ja energiantuotantoon. VETYINFRASTRUKTUURI tarkoittaa kaikkia rakenteita, järjestelmiä ja teknologioita, jotka mahdollistavat vedyn tuotannon, siirron, varastoinnin ja käytön eri sektoreilla. Se on välttämätön osa vetytalouden kehittämistä ja tulevaisuuden energiajärjestelmää. Lue lisää: Vetyverkko luo paikallista hyvinvointia vuosikymmeniksi – Gasgrid Finland Maanomistajia kuunnellaan reittisuunnittelussa – Gasgrid Finland Gasgrid – Tulevaisuuden energiaratkaisujen mahdollistaja – Gasgrid Finland
Vetyverkko luo paikallista hyvinvointia vuosikymmeniksi 30.5.2025 Gasgridin Olli Sipilä ja Sara Kärki vakuuttavat, että vety tarjoaa piristysruiskeen koko valtakunnalle – mutta erityisesti maakunnille avautuu nyt houkuttelevia kasvunpaikkoja. Vetytalous on päivän sana. Maan alla putkissa virtaavan vedyn on tarkoitus tuoda Suomeen kasvua ja työpaikkoja, mutta mistä tässä kaikessa oikein on kysymys? Ja miksi tällainen vetyhanke ylipäätänsä tarvitaan? Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä ja vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki kertovat, mitä kaikkea vedystä ja sen mahdollisuuksista kannattaa tietää. Olli Sipilä toteaa, että käynnissä on suuri energiamurros, joka muuttaa koko yhteiskuntaa lisäämällä muun muassa omavaraisuuttamme. Siirtyminen fossiilisista polttoaineista päästöttömiin on valtava ponnistus, jossa tarvitaan mukaan kaikki mahdolliset kestävän kehityksen energiantuottajat aurinko- ja tuulivoimasta ydinvoimaan ja bioenergiaan. –Tässä prosessissa sähköistetään kaikki, mikä voidaan, ja sähkö tuotetaan puhtaasti, ilman CO2-päästöjä. Mutta eräänlaisena ”hiiliankkurina” me vedämme edelleen perässämme öljyä, maakaasua ja kivihiiltä, joiden totaalinen korvaaminen on sitten jo hankalampi rasti. Tässä kohtaa hätiin tulee vety: –Vetyä voidaan valmistaa, kun on uusiutuvaa energiaa, kuten tuulivoimaa ja vettä. Vedyllä korvataan kaikkea sitä, mikä ei ole sähköllä korvattavissa niin helposti, Sipilä toteaa. –Suomi on erinomaisessa asemassa, koska meillä on puhdasta, edullista energiaa käytettävissä – voimme itse asiassa tuottaa enemmän sähköä kuin mitä voimme koskaan käyttää, hän lisää. Vety vauhdittaa teollisuutta Yksi tapa käyttää sähköä on siis tehdä puhdasta vetyä, mutta mitä vedyllä sitten tehdään. Sara Kärki kertoo, että vety on yksi tulevaisuuden raaka-aineista, jolla on käyttöä niin teollisuudessa ja liikenteessä kuin kaukolämmön tuotannossakin. –Vety voi olla samanlainen muutoksen tekijä kuin aikanaan metsäteollisuuden synty ja kehitys – todellinen talouden kruununjalokivi, Kärki sanoo. Vety on myös melkoisen kova tekijä silloin, kun energiaa halutaan siirtää tehokkaasti pitkiä matkoja. –Tehokkuusmielessä halkaisijaltaan metrin vetyputkella voidaan korvata jopa 15 suurta sähkölinjaa, Sipilä kertoo. Tähtäin 2030-luvulla Vetyverkolle on Suomessa suunniteltu mittaa peräti 1 000 kilometriä. Tätä runkoverkkoa varten tarvitaan reititystä, luvitusta ja perusteellista suunnittelua – koko vetymarkkina rakennetaan nyt käytännössä tyhjästä. –Kansallinen vetyverkko voisi olla käytössä 2030-luvun alkupuolella, Sipilä toteaa. Gasgridin kaavailuissa vetyputki yhdistää toisiinsa ”vetylaaksot”, jotka ovat alueellisia vetyverkkoja. Paikallinen vetylaakso yhdistää vihreän vedyn tuotannon, kulutuksen ja varastoinnin – ja runkoverkon avulla vety matkaa kauemmas, naapuripitäjään tai vaikka naapurimaahan. –Puhdas vety on myös vientituote, josta muut maat ovat kiinnostuneita, Kärki toteaa. Vety on yhteinen asia Vetyverkon rakentaminen on kansallinen suurhanke, jossa sidosryhmiä riittää. Vedyn laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on äärimmäisen tärkeää, Sipilä ja Kärki toteavat. –Teemme tiivistä yhteistyötä maakuntien ja kuntien kanssa. Esimerkiksi uusia vetyä hyödyntäviä teollisuuspuistoja kaavoitetaan jo, Kärki tietää. Olli Sipilä on erityisen tyytyväinen siihen, että vetyverkkoa tehdään hajautetusti siten, että maakunnat ovat korostetun isossa roolissa. –Vetyverkko tukee maakuntien omia teollisia vahvuuksia ja tuo paikallista puhdasta kasvua, Sipilä uskoo. –Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen, mutta vety voisi tuoda piristysruiskeen, Kärki lisää. Maraton, ei sprintti Sipilä ja Kärki myöntävät auliisti, että peli on vasta alussa – ei ole varmaa tietoa siitä, miten ja millä aikataululla vetymarkkina kehittyy. Suomen hallitus on kuitenkin linjannut, että Suomi tavoittelee johtavaa asemaa Euroopan vetytaloudessa, ja Gasgridin tehtävänä on rakentaa kansallinen vetyverkko toiminnan selkärangaksi. –Meillä ei ole olemassa valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin, mutta me opimme koko ajan. Nyt luodaan ne periaatteet, jotka ohjaavat vetyverkon kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin, Sipilä toteaa. Gasgrid kantaa valtion antamaa mandaattia ylpeästi ja luottavaisin mielin. –Nykyisen maakaasuputken suhteen ei Gasgridin aikakaudella ole koskaan nähty suunnittelematonta toimintaseisokkia, Sipilä kertoo. Tuo aikakausi ei toki ole aivan valtavan pitkä, koska siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland Oy aloitti toimintansa 1.tammikuuta 2020. Gasgridin edeltäjän, Gasumin, viimeiseksi jäänyt suunnittelematon toimintakatkos taas tapahtui 2016. – Vetyputki tähtää samaan, eli mitään odottamatonta ei ole luvassa. Siirrämme edelleen kaasua luotettavasti ja turvallisesti, Sipilä lupaa. — KUKA? Nimi: Olli Sipilä Työ: Toimitusjohtaja, Gasgrid. Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, tuotantotalous (2003). Parasta työssä: Merkityksellisyys. Motto: Yritä aina parhaasi silloinkin, kun haaste on iso. Oikea ratkaisu löytyy aina lopulta. Harrastukset: Perhokalastus, pyöräily, uinti, ruoanlaitto ja uutena golf. KUKA? Nimi: Sara Kärki Työ: Vetykehityksestä vastaava johtaja, Gasgrid. Koulutus: Diplomi-insinööri, voimalaitostekniikka (2010). Parasta työssä: Työn merkityksellisyys, haastavuus ja yhteistyö monien sidosryhmien kanssa. Motto: Harrastukset: kävely, perheen ja ystävien kanssa ajanvietto sekä matkailu. — GASGRID Gasgrid on kaasujen siirrosta ja siirtojärjestelmästä vastaava verkonhaltija Suomessa sekä kansallisen vetyverkon rakentaja. Konsernin muodostavat valtio-omisteinen emoyhtiö Gasgrid Finland sekä tytäryhtiöt Gasgrid vetyverkot ja Floating LNG Terminal Finland. Tarjoaa Suomen teollisuudelle ja yrityksille turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa sekä turvaa huoltovarmuutta ja energiaitsenäisyyttä. Tavoitteena kytkeä verkkoon iso osa Suomen teollisuusasiakkaista 2030-luvun alkupuolella. Kaasun korkeapaineinen vetyverkko sijaitsee eteläisessä Suomessa. Verkossa siirretään jo maakaasua, kotimaista biokaasua sekä nesteytettyä maakaasua (LNG). Lähivuosina uudet synteettisen metaanin tuotantolaitokset liittyvät verkkoon, jolloin uusiutuvien kaasujen osuus kasvaa. Osaajajoukkoon kuuluu jo yhteensä yli 100 vahvaa kaasualan asiantuntijaa. Toimipisteet Espoossa, Kouvolassa, Imatralla, Mäntsälässä ja Inkoossa. Lue lisää: Vetyputkiston rakentaminen halki Suomen on massiivinen kansallinen projekti – miten ympäristövaikutusten arviointi (YVA) linkittyy osaksi isoa kuvaa? – Gasgrid Finland Vedyn arvoketju – Gasgrid Finland Gasgrid – Tulevaisuuden energiaratkaisujen mahdollistaja – Gasgrid Finland
Kaasujen tulevaisuus -seminaari kokosi yhteen vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikoita 28.5.2025 Runsas joukko energia-alan tuntijoita kokoontui Kaasujen Tulevaisuus -hybridiseminaariin kuulemaan, millä rakennuspalikoilla tehdään tulevaisuuden vakaa, kestävä ja älykäs energiajärjestelmä – sekä miltä kaasujen rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä näyttää. Gasgridin 27.5.2025 järjestämässä tapahtumassa etsittiin ratkaisuja, miten kaasut voivat energiajärjestelmässä tukea mm. huoltovarmuutta, markkinaehtoisuutta, kustannustehokkuutta ja tietenkin kilpailukykyä. Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä linjasi avajaissanoissaan, mistä oikein on kysymys: energiajärjestelmät kehittyvät nyt ennennäkemätöntä vauhtia ja historiallisessa laajuudessa. – Suomi on erinomaisessa asemassa ratkaisemassa tätä yhtälöä. Meillä on mahdollisuus olla aidosti kokoamme suurempi, Sipilä totesi. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttinen oli samoilla linjoilla. – Meillä on suuri maa, johon mahtuu vihreän siirtymän investointeja ja meiltä löytyy esimerkiksi tuuli- ja ydinvoimaa teollisuuden tarpeisiin. Se on muu Eurooppa, jolla on enemmän haasteita, Mörttinen muotoili. Alivaltiosihteeri Leena Mörttinen Suomen ei kannata luovuttaa kilpailuetuaan pois Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä totesi, että tulevaan lainsäädäntöön kaavaillut muutokset ovat heikennyksiä nykyisestä. Leskelän mukaan esimerkiksi pian sähköverkkojen kanta- ja jakeluverkkoja ei kehitetä niin kuin pitäisi, eikä kuntien anneta kaavoittaa tuulivoimaa järkevällä tavalla. – Vahvuuksia pitää vahvistaa, ei heikentää. Pitää ymmärtää, miksi meillä ylipäätänsä on hyvä tilanne ja pitää siitä kiinni, Leskelä totesi. Leskelä haluaisi nähdä energiajärjestelmän, joka on fiksusti integroitu: rajat ylittävä, yhteisten toimintamallien varaan rakennettu järjestelmä luo vakautta ja resilienssiä. – Meilläkin pitäisi sitoutua puhtaaseen siirtymään perustuvan kasvun luomiseen, Leskelä summasi. Suomen ja Viron energiayhteistyö hakee vertaistaan Eleringin toimitusjohtaja Kalle Kilk keskusteli Olli Sipilän kanssa muun muassa yhteistyöstä energia-alalla. Rajat ylittävän yhteistyön voimasta puhui myös Kalle Kilk, Viron sähkö- ja kaasuverkkoa hallinnoivan Eleringin toimitusjohtaja. Hänen mukaansa pieni maa tarvitsee yhteistyötä energiasektorilla, mikäli mielii pärjätä. – Kaasun suhteen meillä on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen, toimiva yhteistyö Suomen, Viron ja Latvian kesken, huomautti Kilk. Teollisuus tarvitsee toimivan energiajärjestelmän Paneelikeskustelussa olivat mukana Olli Sipilän johdolla Petri Köykkä, Nette Lehtinen ja Henrikki Talvitie. Mitä teknologioita ja innovaatioita älykäs, vakaa ja kehittyvä energiajärjestelmä sitten tarvitsee suuryritysten näkökulmasta? – Paneelissa keskustelivat johtaja Nette Lehtinen Wärtsilästä, johtaja Petri Köykkä Valmetista ja St1:n toimitusjohtaja Henrikki Talvitie. Henrikki Talvitie korosti, että energiajärjestelmä tulee suunnitella ja mallintaa niin, että se on yksi toimiva kokonaisuus. Talvitien mukaan tiekartta vähähiiliseen maailmaan on kuitenkin vielä alkutekijöissään, koska osa työkaluista puuttuu. – Nyt ollaan tilanteessa, jossa fossiilista energiaa tarvitaan, jotta voidaan tehdä uusiutuvaa energiaa, Talvitie totesi, viitaten esimerkiksi maakaasun käyttöön säätövoimana sähköntuotannossa kulutushuipputilanteissa. – Tämä pitää voida sanoa ääneen. Parempi balanssi moottorivoimalaitosten avulla Wärtsilä on säätökykyisen teknologian pioneeri. Nette Lehtisen mukaan suhtautumisessa moottorivoimalaitoksiin on muuttunut perusenergian tuotannosta tuotannon tasapainottamiseen. – Tämä muutos on tapahtunut juuri maakaasun käytön seurauksena. Valmetin Petri Köykkä muistutti, että automaatio on jo nyt isossa roolissa energiajärjestelmien kehitystyössä – se tuo juuri sitä hallittavuutta ja jatkuvuutta mitä tarvitaankin. Tekoäly vaikuttaisi olevan tulevaisuutta myös automaatiopuolella. – Näissä automaatioalustoissa on paljon dataa, jota pystytään tekoälyn avulla jatkojalostamaan. Ilmastonmuutos pakottaa energiajärjestelmät uudistumaan Paneelissa keskustelivat Olli Sipilän johdolla Harri Laurikka, Anni Sarvaranta ja Dan Sandin. Päivän toisessa paneelissa paneuduttiin energiajärjestelmän tilaan eri toimijoiden toiminnan kannalta. Auris Energian toimitusjohtaja Anni Sarvaranta huomautti, että energiajärjestelmiä ei kehitetä uusiksi huvin vuoksi, vaan syynä on ilmastonmuutos ja sen vastainen taistelu. Iso kuva voi kuitenkin päästä hämärtymään, koska kullakin toimijalla on omat intressit, joiden mukaan se operoi. Sarvaranta totesi, että muutosta kaivataan, mutta sitä pitää hallita viisaasti. – Energiasektorilla on tässä miljardien paikka selvittää, miten muutos tehdään yhdessä, ilman, että koko ajan ollaan tukkanuottasilla. Biokaasun tuotanto kaksinkertaistumassa lähivuosina Founding partner Dan Sandin New Stars & Companysta katsoi, että vakautta on haettava monelta eri taholta: kysymys ei ole vain energiajärjestelmästä, vaan siitä, miten sitä ohjataan. Energiatehokkuuden professori Jero Ahola LUT-yliopistosta – Tässä työssä korostuvat pitkäjänteisyys ja määrätietoisuus. Harri Laurikka Bioenergia ry:stä totesi, että esimerkiksi biokaasun osalta tilanne on hyvinkin valoisa. – Seuraavan kolmen vuoden aikana biokaasupuolella tehdään investointeja, joilla kenties jopa tuplataan nykyinen tuotanto. Laurikan mukaan hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi ovat olennainen osa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja uutena tulokkaana biohiilen, jossa panostukset ovat pienet mutta kasvavat. Systeemiymmärrys on täydellisen energiajärjestelmän takana Muuttuvassa energiajärjestelmässä on mukana useita rakennuspalikoita. LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Aholan mukaan energiajärjestelmän säätökykyä ja joustavuus ovat toimijoiden välinen liima. Ahola korostikin systeemiymmärryksen tärkeyttä, jota Gasgridin Sipilä kannatti: suunta on yksittäisistä siiloista kokonaisvaltaiseen integraatioon. – Tarvittavat teknologiat ovat jo olemassa, Ahola totesi. Haaste ei silti ole Sipilän mukaan helppo. – Jokaista palasta tarvitaan ja ne on liimattava toisiaan tukevasti yhteen. — Tutustu ”Vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikat ”-esitteeseen Kaasut ovat keskeinen osa käynnissä olevaa mittavaa energiamurrosta, jossa fossiilisia polttoaineita korvataan vähähiilisillä ratkaisuilla. Gasgrid julkaisi tilaisuudessa ”Vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikat” -esitteen, joka koostaa yhteen teknologisia ja muita energiajärjestelmän rakennuspalikoita globaalissa murroksessa. Esitteen toivotaan auttavan jäsentämään tilannetta ja luomaan kanssamme erinomaista energiajärjestelmää myös jatkossa. Lue lisää ja tutustu Vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikat -esitteeseen. Teksti: Sami J. AnteroinenKuvat: Miika Kainu
