Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia 25.3.2026 Ilmastonmuutoksen hillitseminen, toimitusvarma kaasujen siirto sekä turvallisuus ovat kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin vastuullisuustyön keskeisiä teemoja. Vastuullisuustyötä kehitetään yhtiössä laajaa sisäistä ja ulkoista yhteistyötä hyödyntäen sekä tekoälyä apuna käyttäen. Kaasujen siirron järjestelmävastaavana toimiminen tuo vastuullisuustyön Gasgridin toiminnan ytimeen. Ympäristövastuuseen konserni antaa panoksensa edistämällä uusiutuvien kaasujen siirtämistä kaasuverkossa, oli kyseessä sitten vety, biokaasu tai synteettinen metaani. Gasgridin tavoitteena on mahdollistaa kaasuilla hiilineutraali yhteiskunta. Lisäksi Gasgrid vähentää aktiivisesti siirtoverkon päästöjä ja vuonna 2025 päästöjä vähennettiin 13 prosenttia. Kunnianhimoisiin vastuullisuustavoitteisiin on sitoutettu koko organisaatio. Jokainen uusi työntekijä perehdytetään vastuullisuusohjelmaan, ja samalla määritellään hänen roolinsa vastuullisuustyössä. – Vastuullisuuden parissa tekevät töitä aivan kaikki, korostaa Gasgridin vastuullisuusyksikön päällikkö Minna Tolonen. Toiminnan vaikutukset huomioon monipuolisesti Tolosen lisäksi Gasgridin vastuullisuustyön mahdollistavaan tiimiin kuuluvat laatupäällikkö Jari-Pekka Laihonen, vastuullisuusasiantuntija Kaisa Manninen sekä turvallisuus- ja ympäristöasioiden parissa työskentelevä HSEQ-koordinaattori ja vastuullisuuskoordinaattori. – Tiimin tehtävänä on johtaa rohkeasti ja aktiivisesti vastuullisuuden toteutumista, Manninen kuvaa. Vastuullisuustyössä otetaan huomioon toiminnasta aiheutuvat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset, ja työ on integroitu osaksi strategian toteuttamista. Käytännön työtä ohjataan vastuullisuusfoorumissa, johon osallistuvat konsernin kaikkien liike- ja tukitoimintojen edustajat. Minna Tolonen (oik.) ja Jari-Pekka Laihonen (keskellä) vastaavat uusien työntekijöiden kouluttamisesta vastuullisuusasioihin ja politiikkoihin. Kaisa Mannisen (vas.) vastuulle kuuluvat luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat, joihin kiinnitetään erityistä huomiota. Keskiössä täysi toimitusvarmuus ja turvallisuus Vastuullisuuden osa-alueita ovat hyvä hallinto, ympäristövastuu ja sosiaalinen vastuu. Nämä kaikki ovat mukana Gasgridin vastuullisuusohjelmassa. Lähivuosien tavoitteeksi Gasgridin strategiassa on määritelty puhtaan siirtymän edistäminen. Tärkeimmät vastuullisuustavoitteet liittyvät ympäristön lisäksi toimitusvarmuuteen ja turvallisuuteen. – Tavoittelemme sitä, ettei meidän omille työntekijöillemme tai sopimuskumppaneillemme tapahdu työtapaturmia, sekä sataprosenttista toimitusvarmuutta. Nämä teemat ovat olleet meille tärkeitä aina, eikä meillä ole ollut yhtäkään suunnittelematonta toimituskatkoa koko toimintamme aikana. Teemme joka päivä työtä näiden asioiden eteen, Tolonen kertoo. Metaanipäästöt halutaan minimoida Metaanipäästöihin kiinnitetään Gasgridissa erityistä huomiota ja niitä syntyy pääasiassa kaasuverkkoon liittyvissä huolto- ja muutostöissä. – Gasgridin toimintaa ohjaa EU:n uusi metaaniasetus, joka antaa reunaehdot metaanipäästöjen mittauksille, päästöjen todentamiselle ja kunnossapitotoimille. Pyrimme aina minimoimaan metaanipäästöt operatiivisin keinoin hyötykäyttämällä kaasua yhteistyössä kaasunkäyttäjän prosessissa, Tolonen kertoo. Kansallisten ilmastotavoitteiden lisäksi Gasgrid ottaa luonnollisesti huomioon EU-direktiivit ja -säännökset: kestävyys-, energiatehokkuus- ja yritysvastuudirektiivin, jätelainsäädännön EU:n metaaniasetuksen lisäksi. Luonnon monimuotoisuus huomioidaan rakentamisessa Gasgrid haluaa kehittää erityisesti luonnon monimuotoisuuden huomioonottamista kaasunsiirtoinfrastruktuurin suunnittelussa. Luonnon monimuotoisuus otetaan huolellisesti huomioon suunnitteilla olevan vetyverkon rakentamisessa. – Toiminnan vastuullisuus näkyy muun muassa vedyn siirtoreitin suunnittelussa ja rakentamisessa, joissa hyödynnetään ja huomioidaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmissa tuotettua tietoa. Haluamme mennä luontoon ympäristöä kunnioittaen, Kaisa Manninen kuvaa. Ympäristövaikutusten arviointi on lakisääteistä, ja siinä tunnistetaan arvokkaat ja suojeltavat luontoalueet ja lajit. – Reittisuunnittelun yhteydessä käydään myös vuoropuhelua alueen viranomaisten kanssa ja kuullaan maanomistajia, Manninen kertoo. Sidosryhmien odotukset pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Riskibotti tukee työtä Vastuullisuustiimi on kehittänyt tekoälytyökalun, joka helpottaa vastuullisuustyötä. Yhtiön oman Riskibotin avulla voi analysoida erilaisia riskejä, ja sen avulla myös vältetään päällekkäisen työn tekemistä. – Kyseessä on sisäisessä käytössä oleva botti, jonka pohjana on Microsoftin Copilot-tekoälyavustaja, Jari-Pekka Laihonen tarkentaa. Vastuullisuustiimi hyödyntää tekoälyä myös EU-direktiivien tarkastelussa ja kestävyysraportoinnissa, jota varten on tarkasteltava satoja eri datapisteitä. Tekoälyn avulla ne voidaan poimia kätevästi yhtiön materiaaleista. – Toki kaikki tekoälyllä tuotettu materiaali käydään läpi myös ihmisten voimin, Tolonen tarkentaa. Vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti Vastuullisuusohjelman toteutumista seurataan kuukausittain, ja sitä arvioidaan myös pidemmällä aikavälillä: Ovatko päästöt lupien mukaisia? Täyttyvätkö sitoumukset? Koko konsernin tasolla vastuullisuutta ohjaavat yhtiön hallitus, tarkastusvaliokunta ja toki myös valtio omistajana. Ylimmällä tasolla toimenpiteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Vuodesta 2025 yhtiö teki myös ensimmäisen Euroopan unionin kestävyysdirektiiviä mukailevan vastuullisuusraportin (PDF). Gasgridin vastuullisuustiimin jäsenet Minna TolonenDiplomi-insinööri, vastuullisuusyksikön päällikkö”Parasta työssä on merkityksellisyys energiajärjestelmän kehittämisessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ja toiseksi parasta se, että Gasgridin henkilökunta on huippuluokkaa.”Motto: Kohtele toisia kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan.Harrastukset: Kirjallisuus, erityisesti dekkarit, erilaiset käsityöt ja liikunta. Jari-Pekka LaihonenTietotekniikan insinööri, laatupäällikkö”Parasta työssä on uuden oppiminen ja asioiden aikaansaaminen.”Motto: Jokainen askel on mahdollisuusHarrastukset: Juoksu, retkeily, veneily ja kaikenlainen rakentelu. Kaisa ManninenTekniikan tohtori, vastuullisuusasiantuntija”Parasta työssä ovat monipuoliset, mielenkiintoiset ja merkitykselliset työtehtävät.”Motto: Muuta, lähde tai hyväksy.Harrastukset: Agility ja kuntosalilla käyminen. Lue lisää vastuullisuudesta Vuosiraportista 2025 (PDF) voit lukea lyhyesti Gasgridin vastuullisuusteemoista. Raporttiin sisältyy myös erittäin kattava vastuullisuusraportti. Tutustu raportteihin Julkaisut-sivullamme. Gasgrid tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja juhlistaa tavoitteiden vuosipäivää Teksti: Saga Wiklund Kuvat: Miika Kainu Gasgrid on tulevaisuuden monikaasuyhtiö, joka toimittaa energiansiirron runkoverkkoratkaisuja puhtaan siirtymän ja energiatehokkaan yhteiskunnan edistämiseksi. Vahvistamme Suomen talouskasvua, huoltovarmuutta ja energiaitsenäisyyttä, sekä tuemme päästöttömän sähköntuotannon edellyttämää säätövoimaa. Kansainvälisten infrastruktuurihankkeidemme myötä valmistaudumme vastaamaan puhtaan kaasuenergian kysyntään myös Euroopassa. Gasgrid-konsernin liiketoiminnot muodostuvat kaasuliiketoiminnasta, LNG terminaalitoiminnoista, vetykehityksestä ja projektitoteutuksesta. Lue lisää: gasgrid.fi. Aiheet vastuullisuus vastuullisuusraportti 2025 Jaa sivu https://gasgrid.fi/vastuullisuus-on-gasgridissa-jokaisen-tyontekijan-asia/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 05.06.2026 Artikkeli Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Artikkeli 13.05.2026 Artikkeli Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille? Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa Artikkeli 16.03.2026 Artikkeli Haminan LNG-terminaali tukee kaasumarkkinoita osana kansallista energiainfraa Artikkeli
Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa 25.3.2026 Suomen kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kannalta on ratkaisevaa, että energiajärjestelmämme – eli kokonaisuus, joka kattaa energian tuotannon, hankinnan, jakelun, varastoinnin ja käytön – toimii luotettavasti kaikissa olosuhteissa ja perustuu yhä vahvemmin kotimaisiin, uusiutuviin energialähteisiin. Tässä kirjoituksessa kuvaan metaaniverkon keskeistä roolia energiamarkkinan uudistumisessa. Gasgridin vision mukaisesti uusiutuvat kaasut – biokaasu, e-metaani, vihreä vety – ja talteenotettu hiilidioksidi ovat keskeisiä mahdollistajia hiilineutraalille yhteiskunnalle. Meidän tehtävämme on luoda kasvukehitykselle kaasunsiirtoalusta, joka toimii kiinteänä osana koko energiajärjestelmää. Metaanin nykyinen ja vedyn tuleva siirtoinfrastruktuuri terminaaleineen muodostavat joustavan kaasunsiirtojärjestelmän, joka mahdollistaa monimuotoiset energiavirrat tuotannosta kulutukseen. Metaanimarkkina kehittyy nyt nopeasti, avaa uusia mahdollisuuksia markkinatoimijoille ja vahvistaa samalla nykyisten asiakkaiden edellytyksiä hyödyntää kaasua ennustettavasti ja kustannustehokkaasti. Kehitys on kokonaisuutena sellaista, että kaasun varaan voi jatkossakin suunnitella ja rakentaa tuotantoprosesseja luottavaisin mielin. Fossiilinen maakaasu korvautuu uusiutuvilla metaanikaasuilla, ja uusiutuvan metaanin maailmanmarkkinat kasvavat Metaania hyödynnetään Suomessa sähkön- ja lämmöntuotannossa, teollisuudessa sekä esimerkiksi raskaassa meri- ja maantieliikenteessä. Sen etuina ovat monikäyttöisyys, korkea saatavuus sekä olemassa oleva siirtoinfrastruktuuri ja käyttölaitteet. Nykyhaasteena on kuitenkin ollut se, että suurin osa metaanista on fossiilista maakaasua, mikä rajoittaa käyttöä ja herättää epävarmuutta markkinan elinvoimaisuudesta. Lisäksi Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama putkikuljetusten lakkauttaminen ja siitä seuranneet energiakriisin hintapiikit ovat heikentäneet luottamusta maakaasuun. Myös Hormuzin salmen kriisi Lähi-idässä nostaa esiin nykymarkkinan epävarmuuksia. Samalla kriisi korostaa kotimaisen uusiutuvan kaasun tuotannon kasvattamisen merkitystä, jolloin globaalin toimintaympäristön epävarmuudet eivät heiluta markkinaamme tai yhteiskuntamme toimivuutta. Uusiutuvien kaasujen kysyntään on pian löytymässä ratkaisuja. Suomeen on suunnitteilla useita kaasunsiirtoverkkoon liitettäviä uusiutuvan biokaasun ja e-metaanin tuotantohankkeita, joiden kokonaistuotanto olisi noin 7 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin puolta kaasun tämänhetkisestä kokonaiskulutuksesta. Samalla uusiutuvan metaanin maailmanmarkkinat kasvavat, mikä lisää sekä kysyntää että saatavuutta esimerkiksi LNG-terminaalien kautta. Vuonna 2025 Suomessa käytettiin arviolta noin 1,5 terawattituntia kotimaista ja maahantuotua biokaasua. Metaanikäyttöiset sähköntuotantoratkaisut tarjoavat luotettavaa sähköntuotantoa Uusiutuvan sääriippuvaisen sähköntuotannon nopea kasvu lisää merkittävästi säätö-, varavoima- ja energiavarastointitarvetta. Metaanikäyttöiset sijainniltaan hajautetut sähköntuotantoratkaisut tarjoavat nykyisellään tehokkaan, taloudellisen ja luotettavan tavan tuottaa sähköä juuri silloin, kun tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto ei riitä. Kaasuvoimaratkaisut hillitsevät äkillisiä sähköhinnannousuja, jotka aiheuttaisivat vuositasolla satojen miljoonien eurojen lisäkustannuksia kuluttajille ja teollisuudelle. Kasvava tarve näkyy konkreettisesti jo siinä, että olemme mukana valmistelemassa merkittävää lisäkapasiteettia kaasupohjaiseen sähköntuotantoon. Metaanijärjestelmällä ja sen siirtopalveluilla on vahva rooli kaasujen tulevaisuudessa. Tasaisen teollisen käytön rinnalle nousevat sähköntuotannon säätöteho- ja varavoimatarpeet lisäävät siirtoratkaisujen kysyntää. Kotimaisiin uusiutuviin kaasuihin perustuvan metaanimarkkinan kehittäminen on strateginen investointi kohti energiaomavaraista, puhdasta ja huoltovarmaa Suomea, joka luo kestävää perustaa talouskehitykselle. Janne GrönlundKaasuliiketoiminnan johtajaGasgrid Tiesitkö, että? Biokaasu, e-metaani ja maakaasu ovat kaikki kemiallisesti samaa ainetta – metaania, joka koostuu vedystä ja hiilestä. Molekyyli on kaikissa tapauksissa identtinen (CH₄), jolloin sitä voidaan kuljettaa samassa siirtoverkossa. Metaanin uusiutuva alkuperä varmistetaan alkuperätakuiden ja kestävyystodistusten avulla. Gasgrid mahdollistaa tämän uusiutuvien kaasujen markkinan siirtoverkoston ja -palveluiden avulla. Gasgrid on tulevaisuuden monikaasuyhtiö, joka toimittaa energiansiirron runkoverkkoratkaisuja puhtaan siirtymän ja energiatehokkaan yhteiskunnan edistämiseksi. Vahvistamme Suomen talouskasvua, huoltovarmuutta ja energiaitsenäisyyttä, sekä tuemme päästöttömän sähköntuotannon edellyttämää säätövoimaa. Kansainvälisten infrastruktuurihankkeidemme myötä valmistaudumme vastaamaan puhtaan kaasuenergian kysyntään myös Euroopassa. Gasgrid-konsernin liiketoiminnot muodostuvat kaasuliiketoiminnasta, LNG terminaalitoiminnoista, vetykehityksestä ja projektitoteutuksesta. Lue lisää: gasgrid.fi. Aiheet kaasumarkkina kaasumarkkinat uusiutuva kaasu uusiutuvat kaasut Jaa sivu https://gasgrid.fi/kotimaisia-uusiutuvia-kaasuja-ja-lisatehoa-sahkontuotantoon-metaanisiirron-rooli-tulevaisuuden-energiamarkkinassa/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 05.06.2026 Artikkeli Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Artikkeli 13.05.2026 Artikkeli Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille? Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia Artikkeli 16.03.2026 Artikkeli Haminan LNG-terminaali tukee kaasumarkkinoita osana kansallista energiainfraa Artikkeli
Haminan LNG-terminaali tukee kaasumarkkinoita osana kansallista energiainfraa 16.3.2026 Suomen ainoa kansalliseen kaasuverkkoon liitetty maalla sijaitseva LNG-terminaali toimii Haminan satamassa. Vuodesta 2022 asti toiminut terminaali tukee Suomen huoltovarmuutta ja on osa kansallista energiainfrastruktuuria. Gasgridin kanssa tehtävä yhteistyö ja kumppaneiden keskinäinen valmius auttavat lisäämään energiajärjestelmän vakautta. Hamina LNG Oy on riippumaton terminaali, joka tarjoaa kaikille toimijoille yhtäläiset ehdot kaasun vastaanottamiseen, varastointiin ja siirtämiseen. Terminaalin LNG-säiliön tilavuus on 30 000 kuutiota. Hamina LNG Oy:n toimitusjohtaja Raul Kade toteaa, että terminaali tarjoaa fyysisen sisääntulopisteen kaasumarkkinoille Suomessa. – Tämä lisää toimitusvarmuutta niin jokapäiväisessä toiminnassa kuin kriisitilanteissa. Haminan LNG-terminaali on liitetty kansalliseen kaasunsiirtoverkkoon, jota pitää yllä Gasgrid, sekä paikalliseen jakeluverkkoon. Tämä mahdollistaa kaasun syötön suoraan Suomen kaasuinfraan sekä jakelun teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle. – Erityisen tärkeää on markkinoille annettava viesti luotettavuudesta. Asiakkaat haluavat toimitusvakautta ja hinnan ennustettavuutta, Kade toteaa. Mitä useampi syöttö- tai jakelupiste Suomen kaasumarkkinoille on, sitä vähemmän tulee yllätyksiä toimitusketjussa ja sitä vähemmän hinta heilahtelee. Sitä vähemmän on myös riippuvuutta yksittäisistä toimijoista, toimitusjohtaja toteaa. Kumppanit toistensa tukena Yhteistyö Gasgridin kanssa lisää vakautta entisestään. Gasgridin kaasuliiketoiminnan johtaja Janne Grönlund kertoo, että kumppaneilla on valmiutta ja halua auttaa toisiaan tiukassa paikassa. – Meillä Gasgridillä oli loppukesästä 2025 siirtoputkessa poikkeama, jonka johdosta emme voineet hetkellisesti toimittaa kaasua yhdelle asiakkaallemme. Haminan LNG-terminaali tuli tuolloin apuun ja toimitti meidän asiakkaallemme LNG:tä omista varastoistaan, Grönlund kiittelee. Kuvio toimii myös toisinpäin: kun Haminan LNG-terminaalilla on syystä tai toisesta hetkellinen toimitusongelma, Gasgrid hoitaa terminaalin loppuasiakkaalle oman verkkonsa kaasua ilman viivettä. Grönlund mainitsee, että kotimaisilla kaasuoperaattoreilla on niin sanottu tasehallintasopimus, joka mahdollistaa kumppanin auttamisen ennalta sovitussa laajuudessa helposti ja nopeasti. – Toimintamalli parantaa kaasumarkkinoiden asiakkaiden palvelua hyödyntämällä kaasujärjestelmän luonnollista joustoa. Tämä on myös sellainen malli, joka ei ole samalla lailla mahdollinen esimerkiksi sähköjärjestelmässä, hän huomauttaa. Raul Kade vahvistaa, että asiakkaille ei ole viimeisen parin vuoden aikana syntynyt lainkaan toimituskatkoja. – Toimitusvarmuuteen liittyvä joustava yhteistyö Gasgridin kanssa on sujunut todella hyvin. Kestävän kehityksen ratkaisut kaasualalla tärkeä teema Suomi siirtyy kohti vähähiilistä energiajärjestelmää, ja Hamina LNG on omalta osaltaan mukana rakentamassa kestävän kehityksen ratkaisuja. – Olemme aloittaneet bio-LNG:n eli nesteytetyn biometaanin varastoinnin, ensimmäisenä toimijana Itämeren alueella. Tämä tukee siirtymää kohti hiilineutraalia energiaa ja avaa mahdollisuuden varastoida sekä jakaa biokaasua ja synteettistä metaania tulevaisuudessa, Kade kertoo. Janne Grönlund on samoilla linjoilla: kaasualan kehitys kohti hiilineutraaliutta on tärkeä teema sekä Gasgridin asiakkaille että edelleen näiden asiakkaille, ja kestävän kehityksen suuntaus vain voimistuu. – Sekä toimialan kannalta että yhteiskunnallisesti ajatellen meidän täytyy yhdessä panostaa vastuullisuuteen nyt ja jatkossa, Grönlund toteaa. Bio-LNG:n etu on sen kuljetettavuus nestemäisessä muodossa, mikä laajentaa jakelua myös kiinteän kaasuverkon ulkopuolelle. Kerrallaan kuljetettavan energian määrä on huomattavasti isompi kuin kaasumaisessa olomuodossa. Hamina LNG tarjoaa LNG:n tai bio-LNG:n varastointia ja palveluja, joiden avulla yrityksen asiakkaat voivat toimittaa kaasun omille asiakkailleen. Näihin palveluihin kuuluvat kaasuverkkoon höyrystäminen, kaasun lastaus säiliörekkoihin sekä LNG:tä että Bio-LNG:tä polttoaineena käyttävien laivojen tankkaus. Raul Kade on toiminut Hamina LNG Oy:n toimitusjohtajana joulukuusta 2023 lähtien. Kaasualalla monipuolisen kokemuksen hankkinut Kade kertoo, että yrityksen asiakkaat arvostavat etenkin kaasun toimitusvakautta ja hinnan ennustettavuutta. Yhteys Eurooppaan voikin olla kullanarvoinen Isossa kuvassa Haminan LNG-terminaali on osa eurooppalaista kaasuverkkoa, Janne Grönlund huomauttaa. – Terminaali on kytketty Gasgridin kaasujärjestelmään, mikä mahdollistaa yhteyden Eurooppaan ja pääsyn erittäin laaja-alaiselle energiamarkkinalle. Kun ”portti Eurooppaan” kerran on auki, tämä voi tarjota yllättäviäkin mahdollisuuksia. Tuore esimerkki: Euroopan parlamentti päätti joulukuussa 2025 kieltää maakaasun tuonnin Venäjältä EU-maihin parin vuoden sisällä. LNG:n tuonti on tarkoitus lopettaa vuoden 2026 loppuun mennessä ja kaasuputkituonti loppuu syksyllä 2027. Etenkin Itä-Euroopan maissa tämä voi tarkoittaa isoja haasteita kaasun saatavuudessa. – Yksi vaihtoehto tukea Itä-Euroopan valtioita on pohjoinen toimitusreitti, jossa myös Haminan LNG-terminaalilla voisi olla oma roolinsa, Grönlund toteaa. Tuotannon ja logistiikan hajautus tuo tasapainoa läpi Euroopan Raul Kade näkee, että LNG-terminaali on strateginen solmukohta, joka tukee huoltovarmuutta ja mahdollistaa siirtymän kohti uusiutuvia kaasuja. – Tulevaisuudessa terminaalin rooli kasvaa, erityisesti bio-LNG:n ja synteettisten energiamuotojen lisääntyessä, Kade arvioi. Geopoliittiset jännitteet ja energian hinnanvaihtelut ovat tosiasia, mutta Kade katsoo, että tilanne on muuttunut parempaan ja vakaampaan suuntaan. Näin sekä logistiikan että hintavakauden kannalta. – Taustalla vaikuttaa kaasun tuotannon ja logistiikan hajauttaminen useiden maiden ja toimijoiden välille. Aiemmassa mallissa kaasu tuli Eurooppaan pääsääntöisesti Venäjältä, Kade muistuttaa. – Nyt kun nuo tuotanto- ja logistiikkaketjut toimivat ja ovat vakaita, tämä heijastuu suoraan myös hintaan. Se on pysynyt stabiilina jo useamman vuoden, pois lukien kausivaihtelut. Haminan LNG-terminaali LNG (Liquefied Natural Gas) tarkoittaa nesteytettyä maakaasua Haminassa on yhteensä 30 000 m³:n kokonaiskapasiteetti kaasun varastoinnille terminaalilla höyrystetään kaasua kansalliseen Gasgridin siirtoverkkoon ja paikalliseen kaasun jakeluverkkoon syöttökapasiteetti siirtoverkkoon on 6GWh/päivässä kaasua toimitetaan terminaalilta eteenpäin myös nestemäisessä olomuodossa (LNG ja bio-LNG) joko rekoilla tai laivoilla rekkojen lastauskapasiteetti on 7 500 rekkaa vuodessa Haminassa voidaan tehdä kaikkia kaasun jakelutoimintoja samanaikaisesti terminaalilla voi täyttää laivan LNG:lla tai bio-LNG:lla ja kuljettaa kohteeseen terminaalissa voi myös tankata laivoja, jotka käyttävät LNG:tä ja bio-LNG:tä polttoaineenaan Teksti: Sami AnteroinenKuvat: Joona Niinisaari (terminaalin kuva), Vesa Virtanen (Kaden kuva) Lue lisää Inkoon LNG-terminaali on kaasujärjestelmän tukipilariJoustava monikaasualusta on Suomen energiajärjestelmän selkäranka Gasgrid on tulevaisuuden monikaasuyhtiö, joka toimittaa energiansiirron runkoverkkoratkaisuja puhtaan siirtymän ja energiatehokkaan yhteiskunnan edistämiseksi. Vahvistamme Suomen talouskasvua, huoltovarmuutta ja energiaitsenäisyyttä, sekä tuemme päästöttömän sähköntuotannon edellyttämää säätövoimaa. Kansainvälisten infrastruktuurihankkeidemme myötä valmistaudumme vastaamaan puhtaan kaasuenergian kysyntään myös Euroopassa. Gasgrid-konsernin liiketoiminnot muodostuvat Aiheet Haminan LNG-terminaali LNG LNG-terminaali Jaa sivu https://gasgrid.fi/haminan-lng-terminaali-tukee-kaasumarkkinoita-osana-kansallista-energiainfraa/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 05.06.2026 Artikkeli Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Artikkeli 13.05.2026 Artikkeli Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille? Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa Artikkeli
Gasgrid Finland käynnistää lisäkilpailutuksen uusiutuvan kaasun hankkimisesta 13.2.2026 Gasgrid Finland käynnisti pari viikkoa sitten uusiutuvan kaasun hankintakilpailutuksen, johon emme vastaanottaneet kriteereitä täyttävää tarjousta. Tämän johdosta käynnistämme lisäkilpailutuksen, jonka tavoitteena on hankkia osa Gasgridin siirtopalvelun tuottamiseen käyttämästä kaasusta uusiutuvana. Kilpailutuksessa etsitään toimittajia, jotka voivat tarjota alkuperätakuut (GO) ja kestävyysdokumentit (PoS) läpinäkyvästi, jäljitettävästi ja voimassa olevien kestävyyskriteerien mukaisesti. Kilpailutusaika on 13.2.-20.2.2026. Tarkemmat tiedot kilpailutuksesta:Call for Tender for Biomethane procurement for the purpose of Gasgrid transmission operations PDF Jaa sivu https://gasgrid.fi/gasgrid-finland-kaynnistaa-lisakilpailutuksen-uusiutuvan-kaasun-hankkimisesta/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 05.06.2026 Artikkeli Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Artikkeli 13.05.2026 Artikkeli Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille? Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa Artikkeli
Eurooppalaiset vetyverkostot rakennetaan tiiviillä yhteistyöllä – Saksassa on jo siirrytty sanoista tekoihin 12.2.2026 Toista kertaa järjestetty Hydrogen Summit & Expo keräsi vetyasioihin perehtynyttä väkeä Tampereelle tammikuussa. Gasgrid oli mukana keskustelemassa vetytalouden kehittämisestä. Yksi eurooppalaisen vetytiekartan keskeisiä rasteja on Suomesta Saksaan kurkottava Nordic-Baltic Hydrogen Corridor -vetykäytävä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (vas.), sekä Herkko Plit, Riitta Silvennoinen ja Marko Janhunen Vetyklusterista. Janhunen on Gasgridin yhteiskuntasuhteiden johtaja. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala totesi omassa puheenvuorossaan, että vetykehityksen nykytilanne on varsin hyvä. Alkuvaiheen yleinen kiinnostuksen huippu on ohitettu, ja nyt liikutaan päättäväisesti kohti koko Euroopan laajuisen vetyjärjestelmän rakentamista. Messujen esityksistä piirtyi positiivinen kuva vedyn mahdollisuuksista. Puhtaan vedyn tuotantoon liittyvät investoinnit lisääntyvät ympäri maailman, ja viime aikoina esimerkiksi Kiina, Intia, Japani ja Etelä-Korea ovat panostaneet tuntuvasti vetyyn. Gasgridin messuosastolla käytiin vilkkaita keskusteluja. Niissä toistui Suomen kansallisen ja Euroopan valtioiden rajat ylittävän vetyverkon merkitys niin puhtaalle siirtymälle, alueelliselle elinvoimalle kuin laajemmin koko yhteiskunnalle. Vety voidaan nähdä energian lisäksi resilienssin ja talouden näkökulmasta monipuolisena mahdollisuutena, joka vaikuttaa myönteisesti Suomen ja koko Euroopan tulevaisuuteen. Vetykäytävät yhdistävät pian Eurooppaa Eurooppalaisen vetytalouden rakentamisessa maiden välisellä yhteistyöllä on keskeinen merkitys. Eurooppaan onkin syntymässä vetykäytäviä, jotka yhdistäisivät maita ja markkinoita. Vetymessuilla kuultiin kiinnostava päivitys siitä, miten yksi hankkeista, Nordic-Baltic Hydrogen Corridor (NBHC), etenee. NBHC on yhteishanke, jonka osapuolia ovat kuusi eurooppalaista kaasun siirtoverkonhaltijaa: Gasgrid (Suomi), Elering (Viro), Conexus Baltic Grid (Latvia), Amber Grid (Liettua), GAZ-SYSTEM (Puola) ja ONTRAS (Saksa). NBHC-hankkeen tavoitteena on monipuolistaa Euroopan energiajärjestelmää, nopeuttaa uusiutuvan energian integraatiota, kehittää markkinoita ja vahvistaa energiaturvallisuutta. NBHC:stä Gasgridissa vastaava johtaja Joonas Laitila moderoi paneelikeskustelua, jossa kuultiin hankkeen etenemisestä kuulumisia Suomesta, Liettuasta ja Saksasta. Laitila totesi paneelin avaussanoissaan, että Suomen osalta hanke on hyvällä mallilla ja yhteistyötä eri osapuolten välillä tiivistetään edelleen. Joonas Laitila, Gasgrid – Nyt on käynnissä projektin toteutettavuusvaihe, joka alussa keskittyy enemmän putkikokonaisuuden tekniseen toteutettavuuteen ja siirtyy tämän jälkeen kaupallisen kannattavuuden arviointiin. NBHC on kuuden maan kunnianhimoinen vetyinfrahanke NBHC-hankkeessa kehitetään vedyn siirtoputkea Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan sekä Saksan välille. Hankkeen kantavana ideana on EU:n vetystrategian mukaisesti edistää energiajärjestelmän resilienssiä, uusiutuvan energian käyttöönottoa sekä energiaturvallisuutta ja energiaomavaraisuutta Itämeren alueella. Saksa on muuttanut olemassa olevaa maakaasuverkostoaan vetyverkoksi. Toimitusjohtaja Ralph Bahke saksalaisesta kaasun kantaverkkoyhtiöstä ONTRASista kertoi, että merkittävä osa Saksan vetyverkosta on jo rakennettu ja täytetty vedyllä, mikä luo uskoa vetytalouden myönteisestä kehityksestä myös tulevaisuudessa. Saksa pyrkii rakentamaan yli 9000 kilometriä vetyverkkoa vuoteen 2032 mennessä, josta noin 60 prosenttia on vanhan maakaasuverkon uusiokäyttöä. – Me olemme siirtyneet alkukartoituksen mahdollisuuksista realistiseen keskusteluun, Bahke totesi ja lisäsi, että vedylle todella on kysyntää. Vedystä vastaava johtaja Tuukka Hartikka Heleniltä huomautti, että tämäntyyppisessä allianssissa haasteena on regulaation ja luvituksen lisäksi eri maiden aikataulujen sovittaminen yhteen. – Meidän täytyy keskustella avoimesti omista aikatauluistamme. Teknisinä haasteina Hartikka nosti esiin vedyn laadun varmistamisen ja järjestelmän tasapainottamisen. Paneelissa keskustelivat Georg Benhöfer VNG:ltä (vas.), Tuukka Hartikka Heleniltä, Ralph Bahke Ontrasilta ja Nemunas Biknius Amber Gridiltä. Paneelia veti Joonas Laitila Gasgridilta. Rakentaminen voi olla nopein vaihe – hyvä suunnittelu kriittistä Liettualaisen kaasunsiirtoyhtiö Amber Gridin toimitusjohtaja Nemunas Biknius muistutti, että vetyverkko tuo joustovaraa jo itsessään: – Vetyputkisto on samalla vedyn varasto. Biknius arvioi, että hankkeen vaativin osa voi olla yksimielisyyteen pääseminen taloudellisten reunaehtojen suhteen. – Itse asiassa rakennusvaihe voi olla se nopein vaihe, hän lisäsi. Ralph Bahke vahvisti kollegansa ajatuksen Saksan tuoreiden kokemusten perusteella: Saksalla kesti seitsemän vuotta edetä alkuperäisestä ideasta siihen hetkeen, kun vety alkoi virrata putkessa. Itse rakentaminen sujui nopeasti. – Tällaisen hankkeen kannalta erityisen kriittistä on huolellinen suunnittelu. Riskit on arvioitava järkevästi ja jaettava reilusti Vanhempi projektipäällikkö Georg Benhöfer saksalaisesta kaasun tukkumyynti- ja maahantuontiyhtiö VNG:stä painotti riskien hallintaa ja jakamista NBHC-hankkeessa. – Varsinkin alussa riskit ovat valtavia, kun monen asian pitää toteutua yhtä aikaa ja etenkin poliittiset päätökset vievät aikansa. Tuukka Hartikka huomautti, että vallitseva taloudellinen suhdanne voi olla yllättävänkin suotuisa vetyhankkeelle. – Tämä voi olla täydellinen aika rakentaa, koska työvoimaa ja halpaa terästä on saatavilla, hän arvioi. Gasgridin Joonas Laitila (vas.) ja Nemunas Biknius Amber Gridiltä. Ralph Bahke totesi, että dekarbonisaatio ei pysty ratkaisemaan kaikkia ongelmia, vaan vetyä tarvitaan ehdottomasti osaksi eurooppalaista energiajärjestelmää. Saksa on hänen mukaansa jo edennyt PowerPoint-vaiheesta toimivaan vetyjärjestelmään. – Tämä muutos tapahtuu hitaammin kuin ensin arvioimme, mutta se tulee tapahtumaan. Call for Interest -markkinakysely on käynnistynyt Kansainvälisen vetyinfrastruktuurihankkeen NBHC:n toteutusta tuetaan Call for Interest -markkinatutkimuksella, jossa hankkeen partnerit pyytävät tietoa vedyn tuotannosta, kulutuksesta, varastoinnista, jakelusta ja rajat ylittävistä virroista Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Saksassa eri markkinaosapuolilta hankkeen suunnittelun tueksi. – Kohderyhmänä markkinatutkimuksella ovat vedyn tuottajat, -kuluttajat, -varastoijat sekä -jakelu- ja -kuljetusjärjestelmät, Joonas Laitila kertoi. Tietoa kerätään tammikuun puolivälistä maaliskuun loppuun. Entä miten NBHC-hanke on Laitilan mielestä sujunut? Laitila totesi, että toistaiseksi yllättävintä infrahankkeessa on ollut se, miten kitkattomasti kaikki on rullannut eteenpäin. – Meillä on todella ollut erinomaista yhteistyötä, joka vain tiivistyy ja syvenee, hän totesi. Amber Gridin toimitusjohtaja Nemunas Biknius oli samaa mieltä: kuuden maan kaasuverkko-operaattorit ovat löytäneet yhteisen sävelen ja tahtotilan. – Nyt täytyy vain pysyä sinnikkäästi suunnitelmassa, ja me onnistumme kyllä. Lue lisää:Nordic-Baltic Hydrogen Corridor esittelee kiinnostuksenilmaisupyynnön rajat ylittävän vetyputken suunnittelun avuksi – Gasgrid Vetytalouden merkitys Euroopalle on suurempi kuin luulemmekaan, arvioi Olli Sipilä – Gasgrid Nordic Baltic Hydrogen Corridor Teksti: Sami Anteroinen Kuvat: Eino Ansio Jaa sivu https://gasgrid.fi/eurooppalaiset-vetyverkostot-rakennetaan-tiiviilla-yhteistyolla-saksassa-on-jo-siirrytty-sanoista-tekoihin/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 05.06.2026 Artikkeli Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Artikkeli 13.05.2026 Artikkeli Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille? Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa Artikkeli
Gallup: Mitä odotat vetymarkkinoilta? 4.2.2026 Hydrogen Summit & Expo toi suuren joukon energia-alan asiantuntijoita Tampereelle tammikuussa 2026. Myös Gasgrid osallistui messuilla keskusteluun muun muassa vetytalouden kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Kysyimme messuvierailta, mikä vedyssä viehättää, ja mihin suuntaan vetymarkkina on kehittymässä Euroopassa. Kysymykset: Missä näet vedyn suurimman lisäarvon tulevaisuudessa? Kuinka tärkeä omalle organisaatiollesi on Suomen/oman maasi vetyverkon rakentuminen ja mahdolliset yhteydet Itämeren/Euroopan rajat ylittävään vetyverkkoon? Millaisia odotuksia sinulla on vetyinfran ja -markkinoiden kehityksen suhteen lähitulevaisuudessa? Millaisia eväitä ja näkökulmia sait messuilta? Siim Iimre, kaasun- ja sähkönsiirtoyhtiö Elering, Viro gasgrid at hydrogen summit & expo 2025 Tässä seminaarissa on puhuttu paljon energiaresilienssistä, ja siihen vety vahvasti liittyy, koska se tuo joustoa energiakentälle. Asian nostaminen valokeilaan on mielestäni erittäin tärkeää. Tulevaisuuden energialle paikallinen tuotanto on aivan keskeinen juttu, ja vety on tässä avainasemassa. Kansallisena kantaverkon operaattorina Elering suunnittelee Virossa omaa vetyverkostoaan ja käy keskusteluja maanomistajien ja muiden asianosaisten kanssa. Kyseessä on kansallinen projekti, mutta samalla osa eurooppalaisen vetyjärjestelmän rakennustyötä. Meidän näkökulmastamme kyseessä on hyvin erityinen, aikaa vievä prosessi, johon panostamme paljon. Me Eleringissä odotamme, että pääsemme aloittamaan vetyverkon lupaprosessin tänä vuonna. Se on meille iso virstanpylväs. Odotamme myös, että Viroon saadaan lisää sekä tuuli- että aurinkovoimaa vedyn valmistusta tukemaan. Hienoa olla täällä Tampereella ja nähdä, millainen kirjo yrityksiä ja muita organisaatioita on kiinnostunut vedystä. Olen entistä vakuuttuneempi, että vetytaloudessa on paljon sellaista, mikä hyödyttää meitä tulevaisuudessa. Turo Laine, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Kotka gasgrid at hydrogen summit & expo 2025 Jos ajatellaan Gasgridin näkökulmasta, niin vedyn toimittaminen varmasti ja luotettavasti etenkin isoille, teollisille toimijoille on varmasti se kynnyskysymys. Kun tämä saadaan toimimaan, se tuo kovan kannustimen investoinneille. Vedän Xamkin vetytutkimusalustaa Kotkassa, joten minua kiinnostaa paljon tutkimus, jota vedyn ympärillä tehdään. Lähtökohtaisesti on hyvin tärkeää – myös tutkimuksen kannalta – varsinkin se, miten vahva visio meillä on vedyn infrastruktuurin rakentamiseksi ja vedyn hyödyntämiseksi. Seuraavan viiden vuoden aikana näemme vetypuolella toivottavasti jo selkeitä askeleita eteenpäin. Edistymisen tekee osaltaan mahdolliseksi se, että vetyprojekteihin on tarjolla aika hyvin rahoitusta, myös EU:n kautta. Messuilla käytiin mielenkiintoisia keskusteluja. Huomasin, että oikeanlaiselle osaamiselle on nyt todella tarvetta. Eri puolilla tehdään myös kovasti samantyyppistä vetyyn liittyvää tutkimusta, vaikka olisi ehkä syytä etsiä tutkimuskohteita vähän laajemmin. Yhteistyö voisi auttaa määrittelemään, kuka perehtyy mihinkin. Dovilė Binkevičienė, kaasunsiirtoyhtiö Amber Grid, Liettua gasgrid at hydrogen summit & expo 2025 Vedyn suurin vaikutus näkyy siinä, miten se täydentää sähköistämistä, parantaa energiaturvallisuutta ja nopeuttaa Euroopan siirtymistä hiilineutraaliin talouteen. Olemme sitoutuneet rakentamaan rajat ylittävän vetyinfrastruktuurin – NBHC-verkoston – yhdessä kumppaneidemme kanssa. Haluamme edistää alueellista puhtaan vedyn tuotantoa, mahdollistaa tehokkaan siirron tuotantopaikoista kysynnän keskuksiin, tukea energian hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja vientipotentiaalia sekä vahvistaa energiaturvallisuutta. NBHC-käytävä on ratkaisevan tärkeä kilpailukykyisten vetymarkkinoiden kehittämisen ja investointien edistämisen kannalta sekä EU:n uusiutuvan energian ja energiariippumattomuuden tavoitteiden saavuttamisen suhteen. Lähitulevaisuudessa odotamme vetyinfrastruktuurin ja -markkinoiden kehittyvän askel askeleelta, ei yhdessä yössä. NBHC-hankkeen osalta tulevina vuosina tarvitaan huolellista toteutettavuusselvitystä, jossa tarkastellaan vetyputken rakentamisen teknisiä, taloudellisia ja sääntelyyn sekä ympäristöön liittyviä näkökohtia. Olen nyt ensimmäistä kertaa Tampereen vetymessuilla. Puheenvuoroissa korostui, että Pohjois-Euroopan vetysektori etenee ideoista konkreettiseen yhteistyöhön ja projektikehitykseen. Tapahtuma kokosi yhteen vedyn arvoketjun keskeiset toimijat tuottajista ja teknologiakehittäjistä sijoittajiin ja päättäjiin sekä vahvisti käsitystä siitä, että vety on puhtaan siirtymän keskeinen elementti. Lue lisää: Vetytalouden merkitys Euroopalle on suurempi kuin luulemmekaan, arvioi Olli Sipilä Teksti: Sami Anteroinen Kuvat: Eino Ansio Jaa sivu https://gasgrid.fi/gallup-mita-odotat-vetymarkkinoilta/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 05.06.2026 Artikkeli Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Artikkeli 13.05.2026 Artikkeli Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille? Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa Artikkeli
Vetytalouden merkitys Euroopalle on suurempi kuin luulemmekaan, arvioi Olli Sipilä 29.1.2026 gasgrid at hydrogen summit & expo 2025 Energia-alan keskusteluun on tullut jäädäkseen käsite strateginen resilienssi. Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä toteaa, että eteenpäin katsovat vetyinvestoinnit rakentavat kestävämpää taloutta ja kansakuntaa. Strateginen resilienssi energiakentällä tarkoittaa, että maalla löytyy kestävyyttä myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tällainen vahvuus ei synny sattumalta, vaan se vaatii pitkäjänteistä panostusta omavaraisuuteen ja varautumiseen sekä kykyä kysyä: ”Mitä jos…?” – Katsoisin, että Itämeren ja Pohjanmeren alueet ovat energia- ja raaka-aineomavaraisuuden osalta erityisen hyvässä asemassa strategisen resilienssin suhteen. Täältä löytyvät kaikki tarvittavat, kilpailukykyiset resurssit, Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä pohtii. Käytännössä tämä tarkoittaa Sipilän mukaan, että jollain tietyllä alueella voi olla tuulivoimaa, jossakin taas vedyn tai sen johdannaisten tuotantoa. Lisäksi tuotetulle kaasulle tai jatkojalosteelle on oltava teollisuusasiakkaita. –Gasgrid on tukemassa Suomen resilienssiä ja huoltovarmuutta rakentamalla kestävää energiajärjestelmää, joka varmistaa energian saatavuuden kaikissa olosuhteissa. Markkinoita voi löytyä odottamattomistakin suunnista. Kuinka kauan kestää vaikkapa, että eurooppalaisten hävittäjien polttoainetankeissa palaa synteettinen lentopolttoaine, joka resilienssin näkökulmasta on hyvä lisäarvotuote? – Tämä on yksi esimerkki siitä, mikä on mahdollista tulevaisuudessa, Sipilä toteaa ja lisää, että teknisesti tähän on jo valmiutta siirtyä. Vetyä tarvitaan siellä missä sähköistäminen ei toimi Vetytalous kulkee Sipilän mukaan ikään kuin rinnan sähköistämisen kanssa. Kumpaakin tarvitaan, hän muistuttaa. – Edelleen löytyy teollisuutta, jonka on vaikeampi käyttää sähköä kuin kaasuja. Siinä vaiheessa, kun meillä on uusiutuvasta energiasta valmistettua puhdasta vetyä ja sen jatkojalosteita, se korvaa fossiilisen polttoaineen siinä missä puhdas sähkökin, Sipilä huomauttaa. Vuoden 2022 energiakriisin kourissa kamppailleen Suomen onnistui toteuttaa tärkeä Inkoon LNG-terminaalihanke nopeasti ja päättäväisesti Gasgridin vetämänä. Sipilälle LNG-terminaalihankkeen onnistuminen tarjosi tärkeän muistutuksen fyysisten resurssien tärkeydestä energia-alalla. – Mitkään suunnitelmat tai strategiat eivät lämmitä koteja, lataa matkapuhelimia tai tuota juomavetemme puhtaana pitäviä kemikaaleja. Vain todelliset, rakennetut resurssit ja infrastruktuurit tekevät näin, Sipilä toteaa. Suomella poikkeuksellisen hyvät asemat puhtaan vedyn tuotannolle Sipilä uskoo, että Suomi on poikkeuksellisen hyvissä asemissa uusiutuvalla energialla tuotetun vedyn tuottajamaana. – Suomi on yksi kaikkein kilpailukykyisimmistä maista, mitä tulee puhtaan vedyn tuottamiseen, hän toteaa. Kilpailukyky rakentuu useammasta palikasta. Ensinnäkin Suomessa on tehokas ja vähäpäästöinen energiajärjestelmä, joka luo lujan sokkelin myös tulevalle kasvulle. – Meillä on kokonaisenergiajärjestelmä, joka on luotettava ja tasapainoinen. Tuotamme puhdasta sähköä teollisuuden käyttöön, ja se kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajia. Toisekseen uusiutuvilla energianlähteillä, etupäässä tuulivoimalla, tehdään tulevaisuudessa myös puhdasta vetyä. Sipilän mukaan Suomen suurin talouskasvupotentiaali 2030-luvulla perustuukin uusiutuvan energian valjastamiseen lisäarvoa tuottaviksi investoinneiksi. – Vetytalous ja sen johdannaiset, kuten e-metanoli ja e-ammoniakki, ovat merkittäviä ajureita tässä uudessa kasvussa. Kansainvälinen kilpailu on kovaa, mutta meillä on mahdollisuus menestyä. gasgrid at hydrogen summit & expo 2025 Vetyverkon suunnittelu etenee Kolmantena on kehittynyt infrastruktuuri: Gasgridin suunnittelema Suomen vetyverkkohanke kattaa yli 1 300 kilometrin verran vetyputkea. – Näin paljon meillä on jo lupamenettelyssä, mikä puolestaan edesauttaa vedyn tuotannon nopeaa skaalautuvuutta ja pienentää vakavien häiriöiden riskiä. Suhteellisen nopeat luvitusprosessit ovat myös yksi Suomen kilpailukykyä tukevista tekijöistä. Puhtaan vedyn tuottajiksi mielivät tahot ovat Gasgridin markkinakyselyn perusteella arvioineet ensivaiheessa tuottavansa 13 gigawattitunnin edestä vetyä, mikä on toteutuessaan varsin suuri määrä. Samaan aikaan Gasgrid linkittää yhteen tulevaisuuden ”vetylaaksoja. Niissä toimii paikallisesti vuorovaikutuksessa vedyn tuottajia, kuluttajia ja muita samaan arvoketjuun sopivia toimijoita. Näin kaikki vetytalouden synergiat saadaan aktiivisesti käyttöön. Kansainvälisille sijoittajille tarjolla on siis varsin houkutteleva näkymä. Sipilän mukaan parhaimmillaan voidaan tulevaisuudessa puhua matalan riskin ja korkean ennustettavuuden markkinasta, jossa infraa kehitetään pitkäjänteisesti. Kansainvälisellä yhteistyöllä tavoitteena on erityisesti parantaa jatkojalostusteollisuuden kehitystä Suomessa. – Oleellinen kysymys kuuluu: miten siirrytään tavoitteista konkreettisiin, todellisia vaikutuksia tuoviin tekoihin? Gasgrid on valmis fasilitoimaan yhteistyötä ja luomaan synergioita, jotta markkina saadaan liikkeelle. Lead-markkinat ovat välttämättömiä tulevassa kasvussa Vedyn jalkautumisessa Eurooppaan tarvitaan vahvoja kiinnekohtia. Eurooppa tuo edelleenkin 50-60 prosenttia energiastaan pääosin fossiilisina raaka-aineina. Sipilä korostaa edelläkävijämarkkinoiden synnyttämistä kriittisille alueille: – Vety sopii hyvin sektoreille, joissa fossiilisia raaka-aineita on vaikea korvata sähköllä ja joissa tuotteen on oltava saatavilla tauotta kellon ja vuoden ympäri. Kysyntää puhtaalle vedylle luodaan nyt juuri näille lead-markkinoille, jotka viitoittavat tietä koko vetymarkkinan kehitykselle. Sipilän mukaan edelläkävijyys ei ole helppoa, mutta early bird -sijoittaja voi hyötyä tilanteesta huomattavasti. – Välillä me unohdamme tämän. Markkinan vakiintuessa 2030-luvun loppupuolella ekosysteemi on arkipäiväistynyt, eikä tarjolla ole enää samanlaisia edelläkävijyyden tuomia mahdollisuuksia. Parhaat mahdollisuudet ovat olemassa nyt, kun investointiolosuhteet paranevat jatkuvasti ja markkina skaalautuu, Sipilä toteaa. Hän viittaa esimerkkiin maakaasusta ja Norjasta. – 50 vuotta sitten maakaasuala Norjassa oli käytännössä nollassa. Tänään se on erittäin laaja talouden sektori tuoden todella suuret vientitulot ja vahvan strategisen position Norjalle Euroopan omavaraisuuden, kilpailukyvyn ja resilienssin turvaajana. Suomella on eväät samanlaiseen kehitykseen. Teksti: Sami Anteroinen Kuvat: Eino Ansio Jaa sivu https://gasgrid.fi/vetytalouden-merkitys-euroopalle-on-suurempi-kuin-luulemmekaan-arvioi-olli-sipila/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 05.06.2026 Artikkeli Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Artikkeli 13.05.2026 Artikkeli Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille? Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Vastuullisuus on Gasgridissa jokaisen työntekijän asia Artikkeli 25.03.2026 Artikkeli Kotimaisia uusiutuvia kaasuja ja lisätehoa sähköntuotantoon – metaanisiirron rooli tulevaisuuden energiamarkkinassa Artikkeli
Inkoon LNG-terminaali on kaasujärjestelmän tukipilari 8.12.2025 Kelluva LNG-terminaali Inkoossa tukee Suomen ja Itämeren alueen energiajärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuutta ja tarjoaa joustavuutta Suomen energiajärjestelmään. Tällä hetkellä terminaaliyhtiö selvittää uusiutuvien kaasujen vientiä ja tuontia terminaalin kautta. Gasgridin tytäryhtiön operoima Inkoon LNG-terminaali on ollut toiminnassa vuodesta 2023 asti. Terminaali mahdollistaa kaasun vastaanottamisen meriteitse ja jakelun lähialueelle, sisämaahan sekä uudelleenlastauksen myötä myös Suomen ulkopuolisiin terminaaleihin. Terminaali tukee Suomen ja Itämeren alueen energiajärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuutta sekä joustavuutta. Terminaalin merkitys korostui erityisesti vuosina 2023‒24, kun Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputki vaurioitui. LNG-terminaalin ansiosta Suomen kaasun saanti pysyi vakaana koko talvikauden. –Terminaali tarjoaa myös joustavuutta Suomen energiajärjestelmään tukemalla toimitusvarmuutta sääriippuvaisen uusiutuvan energian rinnalla esimerkiksi tuulettomina ja kylminä talvina, sanoo terminaalin toimitusjohtaja Satu Mattila. Toimitusjohtaja Satu Mattilan mukaan strategisena tavoitteena on kehittää terminaalista alusta, joka mahdollistaisi kaikkien kaasujen läpimenon. –Tällä hetkellä selvitämme, miten terminaalia voitaisiin hyödyntää uusiutuvien kaasujen tuontiin ja kestävään vientiin. Terminaalin asiakkaita ovat energiayhtiöt ja maakaasun tukkumarkkinatoimijat, jotka tuovat LNG:tä laivoilla terminaalille. Terminaali ei omista eikä myy kaasua, vaan tarjoaa kaasun varastointi-, höyrystys- ja uudelleenlastauspalvelua. Höyrystämisen lisäksi LNG:tä voidaan lastata laivasta laivaan ja toimittaa sitä kautta muun muassa Suomen kaasuverkoston ulkopuolisiin terminaaleihin. Höyrystettyä kaasua voidaan toimittaa Suomen kaasuverkkoon ja Balticconnector-putken kautta edelleen Baltiaan ja sieltä jopa Keski-Eurooppaan asti. Laivoja terminaalille saapuu noin 1‒3 kertaa kuukaudessa kapasiteettivarausten mukaan. Vuonna 2024 terminaalissa vieraili 24 isoa ja 18 pienempää LNG-laivaa, vuonna 2025 taas arviolta 12 isoa ja 29 pienempää laivaa. Terminaalin käyttöaste vaihtelee kysynnän ja osittain sääolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi kylminä talvina terminaalin käyttöaste on ollut normaalia korkeampi. Asiakkaat hankkivat LNG:tä maailmanmarkkinoilta ja kaasun alkuperä tarkistetaan alkuperätodistuksella. Venäläisen kaasun tuonti terminaalille on kiellettyä. Toiminnan keskiössä asiakastarpeiden kuunteleminen Terminaalin kapasiteetti ylittää tällä hetkellä Suomen markkinatarpeen ja terminaalitoiminnassa onkin panostettu palveluiden kehittämiseen terminaalin laajemman käytön mahdollistamiseksi ja asiakastarpeiden huomioimiseksi. –Olemme alusta asti kuunnelleet alusta asti markkinaosapuolia ja asiakkaita, siitä, mitä kehitys- ja uudistustarpeita he kaipaavat. Vuoropuhelu on jatkuvaa, ja teemme päivityksiä terminaalin toimintaan ja palveluihin vuosittain, kertoo LNG-terminaalin kaupallinen päällikkö Rasmus Hellman. Terminaali on mm. kehittänyt varausjärjestelmää yhä joustavammaksi. Tarjolla on pitkän ajan kapasiteettia, vuosi- ja spot-kapasiteettia, jousto- ja jälleenlastauspalvelua. Myös kapasiteetti- ja inventaarisiirrot terminaalikäyttäjien kesken ovat mahdollisia, ja kaasutusaikaa voidaan pidentää, jos seuraavassa slotissa, eli kapasiteetti-ikkunassa on tyhjää tilaa. Toiminnan perustana on joustava terminaali sekä huoltovarmuuden turvaaminen ja markkinatoimijoiden liiketoimien tukeminen. –Olemme saaneet nostettua kaupallisen toiminnan erittäin hyvälle tasolle. Markkinatoimijat ovatkin löytäneet terminaalin – etenkin käytettävyys ja operatiiviset joustot kiinnostavat heitä ja uudet palvelukonseptit ovat vastanneet kysyntään etenkin talvikaudella, Hellman lisää. Hellmanin mukaan vuodelle 2026 on jo varattuna seitsemän slottia. Slotti on kapasiteetti-ikkuna, joka voi olla pituudeltaan 10‒30 päivää. Sinä aikana on oikeus tuoda LNG:tä terminaalille ja käyttää kaikkia terminaalin palveluita. Kapasiteettia voi varata joustavasti vuoden läpi. Kaupallinen päällikkö Rasmus Hellman toteaa markkinatoimijoiden löytäneen Inkoon LNG-terminaalin. Sen käytettävyys ja joustavuus ovat saaneet hänen mukaansa kiitosta. Vuoropuhelu markkinaosapuolten ja asiakkaiden kanssa on jatkuvaa, ja päivityksiä terminaalin toimintaan ja palveluihin tehdään vuosittain. Asukasilloissa kerätään palautteita asukkailta Asiakkaiden lisäksi tärkeä sidosryhmä terminaalille ovat Inkoon alueen asukkaat. –Olemme toiminnan alusta alkaen järjestäneet Inkoossa asukasiltoja, joissa alueen asukkaat pääsevät kyselemään terminaalin toiminnasta sekä antamaan palautetta. Asukaspalautteiden sekä viranomaismääreiden mukaisesti olemme esimerkiksi pyrkineet vähentämään terminaalin meluhaittoja. Tämän vuoden aikana olemme keskittyneet häiritsevimpien ja äänekkäimpien melulähteiden korjaamiseen. Koteloimme kevään 2025 aikana laivan kannella sijaitsevat tuulettimet sekä siirsimme paineenlaskun Inkoon kompressoriasemalle, toimitusjohtaja Mattila kertoo. Uusiutuvien kaasujen rooli selvityksessä Terminaalialus FSRU Exemplar on vuokrattu vuoteen 2032 asti. Mattilan mukaan tällä hetkellä arvioidaan, mikä on optimaalisin terminaaliratkaisu osana Suomen joustavaa, huoltovarmaa ja tehokasta kokonaisenergiajärjestelmää. –Strategisena tavoitteenamme on kehittää terminaalista alusta, joka mahdollistaisi kaikkien kaasujen läpimenon. Tällä hetkellä selvitämme, miten terminaalia voitaisiin hyödyntää uusiutuvien kaasujen tuontiin ja kestävään vientiin, eli tarjota alusta vähähiilisen ja uusiutuvan energiajärjestelmän tueksi. Geopoliittiset jännitteet ja energian hinnanvaihtelut ovat vaikuttaneet toimitusketjun hallintaan koko maailmassa, mikä on lisännyt tarvetta joustavuudelle ja vakaudelle, jota LNG-terminaali tarjoaa. Terminaalin kehityksessä onkin painotettu toimitusvarmuutta ja kykyä reagoida nopeasti markkinamuutoksiin, Mattila kertoo. Terminaali tarjoaa Suomelle ja lähialueille vaihtoehtoisen toimitusreitin kaasulle ja Mattilan mukaan terminaalin rooli Suomen ja lähialueen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa on yhä olla osa eurooppalaista toimitusvarmuuden ja joustavuuden verkostoa. –Terminaalin merkitys korostuu ennen kaikkea poikkeusaikoina ja talvikuukausina, kun kaasun kysyntä on suurta. LNG tukee uusiutuvia energiamuotoja tarjoamalla säätövoimaa ja varastointimahdollisuuksia silloin, kun uusiutuvan kaasun osuus kasvaa kokonaisenergiajärjestelmässä ja vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, Mattila päättää. Gasgrid Floating LNG Terminal Finland Oy Inkoon kelluva LNG-terminaalilaiva eli FSRU Exemplar aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Kaasun saatavuus Suomessa on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Laivoilla terminaaliin saapuva nestemäinen maakaasu kaasutetaan eli höyrystetään uudelleen ja toimitetaan kaasuverkkoon. Balticconnector-putkessa kaasu kulkeutuu Baltiaan ja eteenpäin aina Keski-Eurooppaan. Uudelleenkaasutuskapasiteetti 140 GWh päivässä ja yli 40 TWh vuodessa. Terminaali on osa Gasgrid-konsernia ja sen toiminnasta vastaa Gasgridin tytäryhtiö Floating LNG Terminal Finland Oy. Teksti: Tarja Västilä, Janike Mäkelä Kuvat: Vilja Harala, Gasgrid Lue lisää: Joustava monikaasualusta on Suomen energiajärjestelmän selkäranka – Gasgrid Kaasut ovat korvaamattomia teollisuuden raaka- ja polttoaineina – Gasgrid
Joustava monikaasualusta on Suomen energiajärjestelmän selkäranka 10.11.2025 Monimuotoisia uusiutuvia kaasuja siirtävä kaasun siirtoinfrastruktuuri on keskeinen osa Suomen energiajärjestelmää. Tämä monikaasualusta on joustava, toimitusvarma ja sääriippumaton Suomen energiajärjestelmän selkäranka, kirjoittaa kaasuliiketoiminnan johtaja Janne Grönlund Gasgridilta. Suomen kaasujärjestelmä on viime vuosina kokenut merkittäviä muutoksia, jotka ovat muovanneet siitä entistä monipuolisemman, joustavamman ja toimintavarmemman osan kansallista energiainfrastruktuuria. Muutosten taustalla ovat muun muassa Balticconnector-yhdysputken käyttöönotto vuonna 2020, Venäjän kaasutoimitusten päättyminen vuonna 2022 sekä LNG-terminaalien liittäminen kaasuverkkoon vuonna 2022. Näiden kehitysaskelten myötä on syntynyt monikaasualusta, joka ei ainoastaan vastaa nykyisiin energiatarpeisiin, vaan myös ennakoi tulevaisuuden tarpeita. Putkistoon varastoitu kaasu toimii energiavarastona Kaasumainen energiajärjestelmä tarjoaa luontaisesti joustavuutta. Putkistoon varastoitu käytettävissä oleva kaasu, noin 60 000 megawattituntia, toimii kuin energiavarasto, jota voidaan hyödyntää energiamarkkinan epätasapainon hetkinä. Esimerkiksi sähköntuotantoon kytkeytyneet yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon CHP-laitokset (Combined Heat and Power) voivat hyödyntää tätä varastoa jopa vuorokauden ajan ilman uutta samanaikaista kaasunsyöttöä järjestelmään. Tämä mahdollistaa sääriippumattoman energiantuotannon kriittisissä tilanteissa, kuten talvikauden huippukulutuksen aikana. LNG-terminaalit tuovat varastointikapasiteettia järjestelmään Suomen kaasujärjestelmään kytkeytyneet Inkoon ja Haminan LNG-terminaalit tuovat järjestelmään merkittävän varastointikapasiteetin – yhteensä noin 1 200 000 megawattituntia. Tämä vastaa usean viikon kaasunkulutusta talvella. Terminaalit mahdollistavat nopean reagoinnin markkinamuutoksiin ja tukevat kaasukäyttöisen sähköntuotannon skaalautuvuutta. Ne ovat keskeisiä komponentteja monikaasualustassa, joka yhdistää eri lähteistä tulevan kaasun yhdeksi saumattomaksi toimitusketjuksi. Janne Grönlund Yhteistyö on järjestelmän sydän Monikaasualustan tehokas hyödyntäminen ei olisi mahdollista ilman laadukasta yhteistyötä siirtoverkonhaltijan ja terminaalioperaattorien välillä. Hyvä esimerkki tästä nähtiin elokuussa 2025, kun Haminan alueella havaittiin tekninen poikkeama Gasgridin siirtoputkessa. Tilanne vaati välitöntä korjausta ja hetkellisesti putken käytöstä poistoa. Haminan LNG-terminaali turvasi työn aikana fyysisen kaasunsiirron kriittiselle toimituskohteelle, ja samalla Gasgrid hyödynsi siirtoputkiston energiavarastoa terminaalin asiakasvaikutusten minimoimiseksi. Poikkeaman poistuttua Haminan terminaali palautti Gasgridin järjestelmästä lainatun kaasun, joka on osoitus järjestelmän joustavuudesta ja yhteistyön voimasta. Katse tulevaisuuteen: Uusiutuvan kaasun nousu, kaasut kokonaisenergiajärjestelmän tukena Kaasujärjestelmä ei ole valmis – se elää ja kehittyy. Tulevien vuosien aikana odotetaan kotimaisen uusiutuvan metaanikaasun tuotannon monikymmenkertaistuvan. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös vaatii toimintamallien kehittämistä. Järjestelmän maksimaalinen hyöty asiakkaille ja yhteiskunnalle edellyttää jatkuvaa panostusta yhteistyöhön. Kaasujärjestelmällä on edellytykset toimia Suomen kokonaisenergiajärjestelmää tukevana ratkaisuna: käytännössä edellytyksemme lisätä kaasukäyttöistä säävarmaa ja nopeasti säätyvää sähköntuotantoa on erinomainen. Kaasu voi toimia sähkön tuotantoportfolion tasapainottajana sekä myös teollisten investointien mahdollistajana alueilla, joissa sähköverkon tämänhetkiset edellytykset liittää toimijoita verkkoon ovat toistaiseksi rajalliset. Korostan vielä, että joustava monikaasualusta ei ole vain tekninen ratkaisu – se on strateginen voimavara, joka tukee Suomen energiajärjestelmän resilienssiä, huoltovarmuutta ja kestävää kehitystä. Janne Grönlund Kaasuliiketoiminnan johtaja Gasgrid Lue lisää: Mikä ihme on monikaasualusta – ja miksi se mullistaa suomalaista yhteiskuntaa? Kaasusta saa säätövoimaa – ja paljon muuta Kaasut ovat korvaamattomia teollisuuden raaka- ja polttoaineina
Tanska aikoo viedä vetyä Euroopan avainmarkkinoille 29.10.2025 Tanskalla on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä, koska maalla on ainutlaatuinen kyky tuottaa suuria määriä vihreää sähköä tuuli- ja aurinkovoimalla. Tämä uusiutuva energia voidaan muuntaa vihreäksi vedyksi ja edelleen hyödyntää niillä teollisuusaloilla, joilla suora sähköistäminen ei ole vaihtoehto. Mutta mikä tarkalleen ottaen on Tanskan vetystrategia? Tanskan siirtoverkonhaltija Energinet on saanut tehtäväkseen rakentaa maan tulevan vetyinfrastruktuurin. Tanskan vetyverkoston tarkoituksena on yhdistää maan vedyntuotanto Saksan markkinoihin ja edistää laajemman eurooppalaisen vetyinfrastruktuurin kehittämistä. Energinet vastaa vetyinfrastruktuurin suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä sekä vahvasta integraatiosta vihreän vedyntuotannon ja laajemman eurooppalaisen energiajärjestelmän välillä, kertoo pääekonomisti Christian Rutherford. – Saimme ilmasto- ja energiaministeriöltä hyväksynnän vetyinfrastruktuurin rakentamiselle elokuussa 2025, hän toteaa. Rutherford osallistui Gasgridin Helsingissä syyskuun lopussa järjestämään Hydrogen Development Forum 2025 -tapahtumaan. Lopullinen hyväksyntä edellyttää markkinoiden sitoutumista Prosessin viimeinen sinetti on varauskiintiön täyttäminen, mikä tarkoittaa pohjimmiltaan sen varmistamista, että riittävän moni asiakas on sitoutunut ostamaan vetyä Energinetiltä. – Teemme kaikkemme, jotta varauskiintiö saadaan täyteen ensi vuonna. Tavoitteena on saada alustava vetyverkko, nimeltään Danish Hydrogen Backbone 1, avattua kaupalliselle toiminnalle vuoteen 2030 mennessä; pidemmällä aikavälillä tavoitteena on luoda Tanskaan huomattavasti suurempikin vetyverkosto. Tällä hetkellä Tanskassa on 1 250 kilometriä olemassa olevaa kaasuputkea. – Pyrimme rakentamaan vetyverkon askel askeleelta, alkaen maan eteläosasta, mikä on toiminnallisesti järkevintä, Rutherford toteaa. Saksan teollisuus tarvitsee tanskalaista vetyä Tanskan vetyverkoston rakentaminen alkaa Etelä-Jyllannista: uuden putken kaavaillaan kulkevan Esbjergistä Veerstiin, lähellä Egtvediä. Samalla olemassa oleva maakaasuputki – joka kulkee Veerstistä Frøsleviin, lähellä Tanskan ja Saksan rajaa, muutetaan vedyn kuljettamiseen paremmin soveltuvaksi. Tämä ensimmäinen putkilinja,joka tunnetaan nimellä ”The 7” sen muodon takia, on tärkeä askel Tanskan vedyntuotannon linkittämisessä Euroopan kysyntään, Rutherford kuvailee. – Meille keskeinen kysymys on sujuva vedyn vienti Saksaan, jossa suuret teollisuudenalat jo odottavat sitä. Tanskassa on suhteellisen vähän raskasta teollisuutta, joka hyötyisi täysimääräisesti vedystä, joten vienti on maalle looginen peliliike. Tanskalla on kuitenkin runsaasti merituulivoimaa, jota voidaan hyödyntää puhtaan vedyn valmistuksessa. – Suurin potentiaali on länsi-Tanskassa, koska siellä sijaitsee suurin osa merituulivoimasta. Laaja eurooppalainen yhteistyö on avain menestykseen Samaan aikaan saksalainen siirtoverkonhaltija Gasunie Deutschland suunnittelee omaa putkilinjaansa, joka kulkee pohjoiseen Tanskan rajalle ”The 7”:niä vastaan. – Meillä on erinomaista yhteistyötä Gasunie Deutschlandin kanssa. Luotamme siihen, että tulemme onnistumaan tässä. Vetytalouden kiihdyttäessä moottoreitaan ympäri Eurooppaa, Energinet on käynyt keskusteluja lukuisien siirtoverkkoyhtiöiden kanssa, mm. Espanjassa, Ranskassa, Belgiassa ja Alankomaissa. – Meille on ollut tärkeää vaihtaa näkemyksiä myös Gasgridin kanssa, Rutherford toteaa ja huomauttaa, että näillä kahdella pohjoismaisella siirtoverkkoyhtiöllä on paljon yhteistä, alkaen vientistrategiasta, joka palvelee Saksan markkinoita. – Lisäksi me molemmat uskomme vedyn isoon potentiaaliin tulevaisuudessa. Vety käynnistää lumipalloefektin Euroopan energiasektorilla Christian Rutherford on työskennellyt Energinetillä 19 vuoden ajan ja nähnyt vedyn esiinmarssin, niin kansallisen kuin EU:nkin tason suunnitelmissa. – Kun me Energinetissä aloimme perehtyä vetyyn noin 5–6 vuotta sitten, se oli vain muutaman ihmisen juttu. Nyt meillä on käynnissä iso projekti, johon osallistuu yli 100 ihmistä, hän vertaa. <span data-mce-type="bookmark" style="display: inline-block; width: 0px; overflow: hidden; line-height: 0;" class="mce_SELRES_start"></span> — Energinet – Tanskan siirtoverkko-operaattori – Tanskan ilmasto- ja energiaministeriön omistama itsenäinen julkinen yritys – omistaa, operoi ja kehittää sähkön ja kaasun siirtoverkkoja Tanskassa – pyrkii ratkaisemaan energian kolmoishaasteen: miten energiajärjestelmä voidaan muuttaa uusiutuvaksi energiaksi korkealla toimitusvarmuudella ja kohtuulliseen hintaan Lue lisää: Hydrogen Development Forum 2025 esitteli Gasgridin ensimmäisen vetytietopaketin Gasgrid julkaisee ensimmäisen vetytietopaketin edistääkseen vetymarkkinoiden kehitystä Vetymarkkinan kirittäjä ENNOH on valmiina vahvaan starttiin Teksti: Sami Anteroinen Kuvat ja video: Miika Kainu
