Vetyputkiston rakentaminen halki Suomen on massiivinen kansallinen projekti – miten ympäristövaikutusten arviointi (YVA) linkittyy osaksi isoa kuvaa? 2.4.2025 Ylitarkastaja Minna Takalo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta on ollut mukana – jossain roolissa – lähes 200 YVA-menettelyssä uransa aikana. – Nyt olen ollut reilut kaksi vuotta viranomaistehtävissä, mutta YVA-menettelyt ovat tuttuja myös konsulttipuolelta, missä olin noin 15 vuotta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on tällä hetkellä suuri määrä uusiutuvan energian hankkeita YVA-menettelyn rattaissa – Takalon arvion mukaan ehkä suurin määrä YVA-hankkeita koko maassa: YVA-menettelyssä olevia hankkeita on tällä hetkellä yli 40 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. – Pääosa YVA-hankkeista on tuulivoimahankkeita ja niiden sähkönsiirtosuunnitelmia. Kun saamme jostain YVAn päätteeksi lausuttua perustellun päätelmän, niin sitä mukaa tulee uusia YVA-menettelyjä vireille, Takalo toteaa ja myöntää, että viranomaisen henkilöresurssit ovat nyt tiukilla. Taustalla YVA-direktiivi Kaikkeen rakentamiseen ei YVA-menettelyä sovelleta. YVA-lain hankeluettelo määrittelee hanketyypit ja rajat hankkeille, joihin tulee soveltaa YVA-menettelyä. Kansallinen YVA-lakimme pohjautuu EU:n YVA-direktiiviin, Takalo kertoo. – Lähtökohtaisesti YVA-lain hankeluettelon mukaisissa hankkeissa ollaan sellaisten hankkeiden suunnittelun äärellä, että todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia syntyy ja niitä on siksi arvioitava ja mahdollisesti lievennettävä. – Hyvin toteutettuna YVA-menettely palvelee hankkeen suunnittelua. YVA siis kannattaa toteuttaa hankkeen varhaisessa vaiheessa, Takalo toteaa. ELY-keskuksen velvollisuutena on huolehtia, että lakisääteisesti YVA-menettelyä vaativassa hankkeessa toteutetaan YVA. YVA voi tulla kyseeseen hankeluettelon määrittelemien tapausten lisäksi myös yksittäistapausharkinnan kautta. – Näissäkin tapauksissa harkinta ja YVAn soveltamisen tarpeesta päättäminen on ELYn tehtävä, kuunnellen myös muita viranomaisia. Luontoarvot puntarissa Kuinka syvälle ympäristöön ja luontoon tyypillisessä YVA-menettelyssä sitten sukelletaan? – Takalo vastaa, että ennen vaikutusten arviointia ”vedetään saappaat jalkaan” ja selvitetään hankkeen vaikutusalueen nykytilaa ja luontoarvoja, joihin hankkeen aiheuttamat vaikutukset voivat kohdistua. – Maastossa laadittujen selvitysten ja muiden tietojen pohjalta asiantuntija toteuttaa vaikutusarvioinnit, ylitarkastaja toteaa. YVA-menettelyssä tulee huomioitavaksi ja sovellettavaksi useita lakeja, asetuksia ja ohjearvoja. Yksi tällainen seikka on luonnonsuojelulain mukaisuus tai vastaisuus – ja miten siihen reagoidaan jatkosuunnittelussa sekä luvitusvaiheissa. – Siksipä YVA-menettely onkin hyvin toteutettuna oivallinen suunnittelun väline hankkeelle. Osallista sidosryhmät! Yksi YVAn tärkeimmistä tavoitteista on osallistaminen. Sidosryhmien tunnistaminen ja osallistaminen on osa YVA-menettelyä, Takalo huomauttaa. – Sidosryhmät riippuvat aina ihan hanketyypistä ja sijainnista. Miten sidosryhmiä kuullaan käytännössä? – Takalo kertoo, että mikäli hanke on YVA-menettelyssä, sisältyy siihen arviointiohjelman ja arviointiselostuksen kuulemisvaiheet. ELY on YVA-menettelyssä ns. yhteysviranomainen, joka huolehtii, että nämä vaiheet kuulutetaan ja palautteenantomahdollisuus esitetään. – Yleensä järjestetään yleisötilaisuudet molemmissa vaiheissa. Lisäksi hankkeesta vastaava järjestää seurantaryhmätilaisuuksia, joissa voi myös tuoda näkökulmiaan esille, Takalo kertoo. YVA-hankkeissa virallisesti palautteen ottaa YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen kuulemisvaiheen päätyttyä ELY-keskus. ELYn antama lausunto perustuu osaltaan myös tähän saatuun palautteeseen. — YVA:n aikajana Tyypillisesti YVA-menettely alkaa YVA-lain 8 § määrittelemästä vapaaehtoisesta, mutta vakiintuneesta viranomaisia kokoavasta ennakkoneuvottelusta. Virallisesti YVA-menettely käynnistyy, kun hankkeesta vastaava toimittaa YVA-ohjelman ELY-keskukselle. YVA-ohjelmassa esitetyt selvitykset ja vaikutusarvioinnit tuodaan esille myöhemmin YVA-selostuksessa, josta ELY antaa yhteysviranomaisena lakisääteisen perustellun päätelmänsä. — Mistä alueen asukas saa tiedon YVA-menettelystä? YVA-menettelyssä arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta tulee kuuluttaa vähintään yhdessä hankkeen vaikutusalueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Lisäksi kuulutukset ovat sijaintikunnan virallisilla ilmoituskanavilla ja valtionhallinnon YVA-sivuilla. Kuulutuksessa ELY tuo esille palautteenantokeinot ja määräajan. – Ihan jokaisella kansalaisella on oikeus antaa mielipiteensä YVA-menettelyn kuulemisten aikana hankkeesta. Muitakin vaikutusmahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun voi olla myös ja ne tarjoaa hankkeesta vastaava taho YVA-menettelyn ulkopuolella erikseen, Minna Takalo kertoo. YVAn yksi tärkeä tarkoitus on jakaa ja hankkia tietoa osallistamisen kautta. – Mikäli hanke kiinnostaa tai huolestuttaa joltain osin, niin yleisötilaisuudet sekä mahdollisesti järjestettävät seurantaryhmät tai muut infot antavat tietoa ja kysymyksiin pitäisi niissä saada vastauksia, Takalo toteaa. Viranomaisena ELYn edustaja osallistuu yleisötilaisuuksiin puheenjohtajana ja neutraalina tahona, joka on paikalla kuuntelemassa kansalaisten huolia tai näkemyksiä hankkeesta. Hankkeesta vastaava ja YVA-konsultti vastaavat tilaisuuksissa hanketta ja vaikutusarviointeja koskeviin kysymyksiin.
Vetyhankkeista hyväksyttäviä, jopa toivottuja 2.4.2025 Pohjoismainen vetyviikko houkutteli helmikuussa Ouluun kymmeniä kansainvälisiä puhujia ja satoja vetyalan toimijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita. Ajankohtaiset puheenvuorot ja tapahtuman kruunaavat uutiset saivat monet iloitsemaan: vetytaloudesta alkaa tulla totta. Vetyviikon päätapahtuman viimeiselle päivälle ajoittuvan Northern Power Business Forumin alkaessa Oulun Tullisalissa kävi iloinen puheensorina. Paikalla oli yli 400 osallistujaa paitsi Pohjoismaista, myös muualta Euroopasta. Ilmapiiri on innostunut. Kahden päivän aikana oli kuultu hyviä puheenvuoroja ja käyty antoisia keskusteluja. Sopivasti edelliselle päivälle osui uutinen PX2 Solutionsin Harjavallan vetytehtaan käynnistymisestä. Viimeisen päivän kohokohta on paikallisuutinen. Oulun kaupunki ja ranskalainen Verso Energy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on rakentaa Ouluun Suomen suurin vetylaitos. -Nyt on ilmassa kaikkea odottavaa, kiteytti osuvasti pari kuulijaa yleisön joukossa. Kohtaamisia ja uusinta tietoa Oulun vetyviikon pääaiheiksi nousivat vetytutkimus, uusiutuvan energian hankkeiden sosiaalinen hyväksyntä, pohjoismainen yhteistyö ja vetyprojektit. Tapahtuman pääjärjestäjän BusinessOulun, asiakkuuspäällikkö Janne Hietaniemi arvioi vetyviikon tarjonneen kansainväliselle yleisölle paljon hyviä kohtaamisia ja merkityksellistä tietoa. Suomi, Ruotsi ja Norja kohtaavat samanlaisia vetyhankkeiden hyväksyttävyyteen liittyviä haasteita. Kyse on usein energiantuotannon ja sähkönjakelun tarpeista ja maankäytöstä. Oulussa pohjoismaiset toimijat jakoivat parhaita käytäntöjään ja oppejaan. Keskusteluissa korostuivat vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitys sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Maiden välistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Molemmille on tilaa: vedylle ja hömötiaisille Viikon aikana oli jo tarkasteltu vetytalouden mahdollisuuksia pohjoisen alueella. Oli kuultu lukuisia puheenvuoroja ja keskusteltu vilkkaasti. Gasgridin vetykehityksen projektipäällikkö Elina Mäki oli mukana pyöreän pöydän vetyvaikutusfoorumissa. Keskustelun teemoina olivat kestävän infran rakentaminen, oikeudenmukaisuus ja paikalliset vaikutukset. Inspiroiva keskustelu jatkui yleisötilaisuutena. Siinä käytiin vilkasta sananvaihtoa ilmastohyödyistä ja luonnon monimuotoisuudelle koituvista haitoista, joita rakentaminen tuo mukanaan. Oikeudenmukaisuuskeskustelussa käsiteltiin myös eläimiä, kuten nykyisin jo uhanalaista hömötiaista. Johtopäätös oli, että vedyn potentiaalia voidaan hyödyntää ja hömötiaiskanta kaksinkertaistaa, jos niin halutaan. Toinen päätelmä oli, että yhteinen tietopohja helpottaa sidosryhmien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Tieto tarpeen varhaisessa vaiheessa Vetyviikon ehkä tärkein keskustelu käsitteli vetyhankkeiden sosiaalista hyväksyntää ja kuntalaisten osallistamista hankkeisiin aikaisessa vaiheessa. -Juttelin aiheesta monen kanssa. Esille nousi tiedontarve. Ihmisillä pitää olla ajantasaista ja oikeaa tietoa vetyhankkeista, jotta kukaan ei putoa kyydistä. Kun on tarpeeksi tietoa, on myös oikea pohja tehdä päätöksiä. Vetyhankkeet tarvitsevat sosiaalisen hyväksynnän. Silloin emme joudu pitkiin valituskierteisiin, Gasgridin Elina Mäki kertoo. Mäki nosti esiin myös kuntien avainaseman vetyhankkeiden eteenpäin viemisessä. -Kunnat voivat tuoda eri toimijoita yhteen ja huolehtia tiedonjaosta. Kuntien vastuulla on kaavoitus, johon kilpistyvät niin hankkeiden hyväksyntä kuin vetylaitosten sijoittelu. Gasgrid on omalta osaltaan edistämässä vetyhankkeita ja jakamassa tietoa. -Meidän rooliimme kuuluu tiedon jakaminen erityisesti tutkimusnäkökulmasta. Jotta oikea-aikainen faktatieto veisi vetykehitystä eteenpäin kansallisella tasolla, teemme paljon yhteistyötä yritysten ja kuntien kanssa. Olemme esimerkiksi julkaisseet vetyputken reittisuunnitelmia, joihin on osallistettu mukaan kuntapäättäjiä, Mäki selvittää. Vetyputken yva-prosessi alkaa kesällä. Siihen liittyen Gasgrid tekee paljon konsultaatiota alueilla, jotta mm. maanomistajilla on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia. Laaja keskustelu vasta tulossa Haastavien hankkeiden ja tilanteiden asiantuntija Minna Näsman oli yksi vetyviikon huippuasiantuntijoista. Hän on mukana kestävän kehityksen JusthH2Transit -hankkeessa, joka tarkastelee miten vetysiirtymästä tehdään oikeudenmukainen sekä ilmaston että muiden kestävyysnäkökulmien kannalta. Mäen tavoin Näsman korostaa sosiaalisen hyväksynnän merkitystä. -Vetysiirtymä ei liiku yhtään mihinkään, jos eivät sen paikalliset ilmenemismuodot eli hankkeet saa hyväksyntää, hän sanoo. Hankkeen tutkijat ovat kartoittaneet kolmen ison sanomalehden julkaisemaa, vetyyn liittyvää toimituksellista aineistoa sekä vetyyn liittyvää keskustelua. -Vetykeskustelu on positiivista. Hätkähtäen huomasimme, miten poissaolollaan loistavat kysymykset. Oulun vetyviikon aikana professori Eva Pongratz Oulun yliopistosta piti aiheesta esityksenkin. Jos vetysiirtymässä edetään käymättä keskustelua, siirtymä voi juuttua vastustukseen ihan sen takia, että ihmiset eivät ole saaneet kysyä ja kuulla heitä tyydyttäviä vastauksia. Silloin tekee mieli protestoida. Minna Näsmanin tulkinta on, että vetysiirtymää ovat edistäneet vedyn puolestapuhujat, mutta laajempi keskustelu ei ole vielä käynnistynyt. Keskustelulle luotettava tietopohja Reilun siirtymän hankkeen kehittämä Hydrogen Impact Forum -konsepti on vedetty läpi kerran Porissa, ja nyt Oulussa. Se kokoaa yhteen vetyhankkeiden toteutukselle välttämättömiä eri näkökulmia. Kaikissa tilaisuuksissa on mukana mm. luonnon näkökulmaa nostavien järjestöjen edustus. -Olemme tarkkoja siinä, että keskustelu ei jää vain vetyinvestoijiin ja kuntien johtaviin viranhaltijoihin. Mukana pitää olla myös ihmisiä, jotka eivät vielä tiedä mitä vetytalous tarkoittaa ja mitä on tulossa, mutta he tietävät tosi paljon omasta ympäristöstään, Minna Näsman sanoo. Oulussa käyty keskustelu oli tutkijan mielestä kiinnostava ja antoisa, koska vastaanottajajoukko oli laaja. -Vielä ei oltu kaivauduttu juoksuhautoihin, vaan pystyttiin keskustelemaan eri näkökulmista. Paikalla oli myös ihmisiä, jotka samantien pystyivät korjaamaan vääriä käsityksiä ja antamaan varmistavia taustatietoja. Minna Näsman toivoo moninäkökulmaisen keskustelun jatkuvan. Näin luodaan resursseja ratkaista myös ongelmia. -Avaintoimijat tarvitsevat yhteisen neuvottelupöydän. Lisäksi tarvitaan paljon luotettavaan tietopohjaan perustuvaa avointa ja osallistavaa kansalaiskeskustelua. Jos ei ole riittävästi tietoa, tyhjiö lähtee helposti täyttymään pelolla ja disinformaatiolla. Jopa hybridivaikuttamisella, jos huonosti käy. Nukkuvat karhutkin hereille Oulun vetyviikon lopputulos on selvä: vetykehitys ei jää tähän, vaan jatkuu uusilla askeleilla. Norjalaisilta osallistujilta tuli painava viesti muille vetyviikon osallistujille. Laadukas varhaisessa vaiheessa annettu tieto on arvokasta myös vetyprojektien läpimenon ja markkinoille pääsyn suhteen, eli taloudellisesti. Minna Näsman kiteyttää: -Haluamme uudeksi normaaliksi varhaisen vaiheen laadukkaan vuorovaikutuksen. Nyt pitää uskaltaa herättää ne nukkuvat karhutkin ja käydä heidän kanssaan keskustelua. Parhaassa tapauksessa vetytaloudesta saadaan ei vain hyväksyttävä asia, vaan jopa toivottu asia. — Pohjoismainen vetyviikko Vetyviikko eli Nordic Hydrogen Week järjestettiin 11.-13.2. Oulussa. Suurin kansainvälinen vetytapahtuma Pohjois-Suomessa. Vetyviikon pääaiheina vetytutkimus, uusiutuvan energian hankkeiden sosiaalinen hyväksyntä, pohjoismainen yhteistyö ja Pohjoismaiden vetyprojektit. Viikon päätapahtuma Northern Power Business Forum 13.2., jossa 35 puhujaa ja yli 400 osallistujaa eri maista. Vetyviikon järjestivät BusinessOulu ja CleanTech Oulu. yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa: Oulun Energia, Gasgrid, Finpec, OX2, H2Cluster Finland, Resato Hydrogen Technology, Nordion Energy, Oulu2026 European Capital of Culture, Oulun Kärpät, Kaleva. Lisätietoja: www.gasgrid.fi, www.businessoulu.com
Aluekehityshankkeet etenevät vedyn osalta 1.4.2025 Suomessa on käynnissä useita merkittäviä vetytalouden aluekehityshankkeita, jotka tähtäävät puhtaan vedyn tuotannon, jakelun ja käytön edistämiseen. Alla on näistä muutamia esimerkkejä. Oulu Oritkari Oulun Oritkarin satama-alueesta halutaan vetytalouden keskittymä. Oulun kaupunki ja ranskalainen Verso Energy allekirjoittivat helmikuussa 2025 yhteistoimintasopimuksen, jonka tavoitteena on rakentaa Ouluun Suomen suurin vedynjalostuslaitos. Lue juttu: Pohjolan oma vetylaakso alkaa hahmottua Utajärvi Utajärvi on pieni pohjoispohjanmaalainen kunta, joka on ottanut ison roolin vihreässä siirtymässä. Kuntaan suunnitellaan ja rakennetaan tuulivoimaa ja aurinkovoimaa – ja tammikuussa uutisoitiin, että merkittävä vihreän vedyn jalostamohanke käynnistyy 2 500 asukkaan paikkakunnalla. Lue juttu: Utajärvi haluaa vetyjalostamon vihreän siirtymän portfolioonsa. Nokia Norjalainen energiayhtiö Freija AS suunnittelee lajissaan Euroopan suurimpien joukkoon lukeutuvaa tuotantolaitosta Nokialle Pirkanmaalle. Lue juttu: Norjalainen Freija haluaa rakentaa ensimmäisen e-metaanitehtaansa Nokialle Rauma Norjalainen sähköpolttoaineisiin erikoistunut Norsk e-Fuel suunnittelee tosissaan toimintansa laajentamista Suomeen. Ensimmäistä kertaa ulkomaille investoiva yhtiö on varannut 14 hehtaarin maa-alueen Raumalla. Lue juttu: Vahva kokonaispaketti houkutteli Norsk e-Fuelin Raumalle Porvoo Neste Oyj haluaa tuoda uusiutuvan vedyn tuotantonsa ytimeen. Uusiutuvaa vetyä tarvitaan korvaamaan perinteinen vety, jota Neste valmistaa Porvoon Kilpilahdessa toistaiseksi maakaasusta. Lue juttu: Neste Oyj haluaa tuoda uusiutuvan vedyn tuotantonsa ytimeen Nivala-Haapajärvi Nivala–Haapajärvi-alueella on tehty määrätietoista työtä vetytalouden ja vetyinfran edistämiseksi, ja tulokset alkavat näkyä. Vetytalous ja vetyinfran kehittäminen koetaan merkittävänä mahdollisuutena seudulla. Lue juttu: Aluekehittäjä tasoittaa tietä vetytaloudelle
Pohjolan oma vetylaakso alkaa hahmottua 31.3.2025 Oulun Oritkarin satama-alueesta halutaan vetytalouden keskittymä. Helmikuussa 2025 uutisoitiin, että Oulun kaupunki ja ranskalainen Verso Energy ovat allekirjoittaneet yhteistoimintasopimuksen, jonka tavoitteena on rakentaa Suomen suurin vedynjalostuslaitos. Valmistuessaan laitoksen on tarkoitus tuottaa vuodessa 80 000 tonnia synteettisesti tuotettua lentopolttoainetta eli eSAF:ia. Laitoksen kustannusarvio on 1,4 miljardia euroa ja laitos tulisi työllistämään Verso Energyn mukaan 250 henkilöä. Verso Energyn toimitusjohtaja Antoine Huard toteaa, että Oululla on kaikki, mitä tarvitaan päästöttömän lentopolttoaineen valmistukseen ympäristöystävällisellä tavalla. – Suomi on erittäin houkutteleva maa eSAF-tuotannolle, ja Oulun alueella on kaikki edellytykset olla erittäin kilpailukykyinen kohde Euroopassa, Huard uskoo. Toimitusjohtajan mukaan yhteistyö Oulun kaupungin ja Oulun Sataman kanssa on ollut ratkaisevaa hankkeen kehitykselle. – Hankkeemme tarjoaa Suomelle mahdollisuuden osoittaa, että työpaikkojen luominen, teollistuminen ja kestävä kehitys voivat kulkea käsi kädessä, Huard toteaa. Verso versoo ulkomaille Verso Energyllä on Ranskassa useita kehittämisvaiheessa olevia vety- ja synteettisten polttoaineiden jalostustehtaita. Ouluun suunniteltu vedynjalostuslaitos on yhtiön ensimmäinen hanke Ranskan ulkopuolella. Verso Energyn synteettisten polttoaineiden tuotanto perustuu uusiutuvalla energialla tuotettuun vihreään vetyyn ja biogeeniseen hiilidioksidiin, jota otetaan talteen vetylaitoksen läheisyydessä olevista paperi- ja sellutehtaista. Yritys tarjoaa synteettisiä polttoaineita käytettäväksi lentokoneissa ja laivoissa. Tästä vuodesta alkaen EU:n suurimmilla lentokentillä tankattavaan polttoaineeseen on sekoitettava kaksi prosenttia uusiutuvaa lentopolttoainetta eli SAF-polttoainetta. Tällä hetkellä Suomessa ole vielä yhtään SAF-polttoaineen tuotantolaitosta. Tavoitteena sujuva prosessi Yhteistoimintasopimuksen myötä Oulun kaupunki jatkaa Oritkarin sataman vihreän siirtymän teollisuusalueen asemakaavan valmistelua. Verso Energy vastaa mm. tulevaa tonttiaan koskevista selvityksistä, suunnitelmista ja luvista. Sopimuksen myötä Verso Energy pääsee suunnittelemaan tontinkäyttöä ja käynnistämään ympäristövaikutusten arvioinnin sekä mahdollisten kemikaali- ja vesilupien hakemisen muilta viranomaisilta. Myös rakennuslupahakemuksen valmistelu voidaan aloittaa kaavaprosessin rinnalla. Ouluun kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläisen mukaan Suomen vahvuus vihreän siirtymän investointien houkuttelussa on juuri sujuvassa yhteistyössä. – Suomessa kaavaprosessia voidaan kuljettaa rinnakkain yrityksen hankesuunnittelun kanssa. Tässä olemme joustavampia muihin maihin verrattuna, Kilpeläinen toteaa. – Vihreän siirtymän teollisuushankkeiden vaatimat investoinnit ovat mittaluokaltaan niin isoja, että tällainen asteittainen sitoutuminen sujuvoittaa hankkeiden viemistä kohti lopullista investointipäätöstä, hän lisää. Oritkari yritysten tutkalla jo pitkään Ennen kuin Verso Energy saatiin Oritkarin veturiksi, piti kulkea pitkä tie. BusinessOulun asiakkuuspäällikkö Janne Hietaniemi kertoo, että sangen moni yritys oli kiinnostunut Oritkarin alueesta vuoden 2024 alussa. Yhteisenä nimittäjänä näillä kansainvälisillä toimijoilla oli vety ja kestävä kehitys. – Päätimme pyytää näiltä yrityksiltä hakemuksia toukokuussa 2024 ja saimmekin niitä 11 kappaletta. Konsultti Afryn avulla arvioitiin hakemuksia ja valittiin viisi parasta jatkoon, Hietaniemi kertaa prosessia. Loppukesästä listaa trimmattiin kahteen ja syyskuussa oli selvää, että Verso oli hakijoista vahvin. – Keskustelut kaupungin ja Verson kanssa kulminoituivat helmikuisen yhteistyösopimuksen tekoon, tyytyväinen Hietaniemi summaa. Trilogian startti Hietaniemi huomauttaa, että kyseessä on vasta kolmiosaisen suunnitelman ensimmäinen vaihe. – Ensimmäinen vaihe sisältää 40 hehtaaria ja sen ankkurina on Verso Energy, vaikka alueelle mahtuu vielä muitakin toimijoita. Toisessa vaiheessa on todennäköistä, että pari hakemuksen jo tehnyttä yritystä saa uuden mahdollisuuden päästä Oritkarin naapuriin Vihreäsaareen. – Keväällä suunnitteluvaraus myönnettäneen kenties kahdelle toimijalle. Kolmas vaihe on kenties mielenkiintoisin, koska se on suureksi osaksi meren peitossa. Meri on kuitenkin alueella varsin matalaa, joten täyttö ei ole kohtuuton kustannus tai vaiva. – Meillä on tavoitteena saada asemakaava kolmosvaiheelle vuoden päästä, Hietaniemi toteaa. Oulun seudulla riittää vaihtoehtoja Eikä Oritkari myöskään ole ainoa kortti Oulun ”vetypakassa”. Hietaniemen mukaan potentiaalia on rutkasti myös esimerkiksi Laanilan ja Pyyryväisen alueilla. – Oritkari on vasta neljännes koko vetypotentiaalista. ”Pohjoisen vetylaakso” rakentuu partnerien avulla, joista yksi tärkeimmistä on luonnollisesti kansallista vetyverkkoa rakentava Gasgrid. – Aikaisemmin yhteydenpito Gasgridiin oli satunnaisempaa, kun nyt se on lähes päivittäistä. Yhteistyö tiivistyy ja syvenee kaiken aikaa. Samassa rintamassa on myös akateemisia toimijoita, kuten Oulun yliopisto. Näillä eväillä Oulun seudulle nousee ”vedyn innovaatioekosysteemi”, Hietaniemi uskoo. – Tavoitteena on vedyn ympärille keskittyvä skaalautuva liiketoiminta ja teknologia.
Neste haluaa tuoda uusiutuvan vedyn tuotantonsa ytimeen 31.3.2025 Uusiutuvan vedyn käyttö on keskeinen osa Nesteen vastuullisuussuunnitelmia. Uusiutuvaa vetyä tarvitaan korvaamaan perinteinen vety, jota Neste valmistaa Porvoon Kilpilahdessa toistaiseksi maakaasusta. Nykyisellään Nesteen Porvoon jalostamo on Suomen ylivoimaisesti suurin vedyn tuottaja ja käyttäjä, kertoo Juha Moilanen, Nesteen vedystä ja CO2:n vähentämisestä vastaava johtaja. – Vety on jalostamolle elintärkeä raaka-aine. Vedyntuotannosta tulee kuitenkin paljon kasvihuonekaasupäästöjä, joten me tarvitsemme uusiutuvaa vetyä tilanteen parantamiseksi, Moilanen toteaa. Nykyisellään Kilpilahden jalostamo on Suomen toiseksi suurin hiilidioksidin päästölähde. Neste on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraalin tuotannon vuoteen 2035 mennessä ja aikoo vähentää myymiensä tuotteiden käyttövaiheen päästöintensiteettiä 50 prosentilla vuoteen 2040 mennessä vuoden 2020 tasoon verrattuna. Elektrolyysihanke kuopattiin Tie päästöttömään tulevaisuuteen on kuitenkin sangen kivinen. Neste kaavaili Porvoon jalostamolle 120 MW:n elektrolysaattoria, jolla olisi tehty uusiutuvaa vetyä vedestä – mutta lokakuussa 2024 yhtiö ilmoitti vetäytyvänsä hankkeesta. Vetäytymisen syynä olivat yhtiön haastavat markkinaolosuhteet ja taloudellinen tilanne, jotka edellyttävät uusien investointien entistä huolellisempaa puntarointia. Lisäksi Suomen kansallisen jakeluvelvoitteen mukaiset tiukat rajoitukset uusiutuvan vedyn käytölle käytännössä estävät suunnitellun kokoisen elektrolyysilaitoksen täysimääräisen taloudellisen hyödyntämisen. – Regulaation suhteen tilanne on hankala ja vaikeasti ennakoitava. Siksi hanketta ei saatu taloudellisesti kestävälle pohjalle, toteaa Moilanen, joka on ollut Nesteellä jo 27 vuotta ja nähnyt monta murrosta ja käännettä matkan varrella. Kaikki vaihtoehdot pöydälle Mutta vaikka Neste peruutti tästä hankkeesta, uusiutuvan vedyn hankkiminen on edelleen yksi yhtiön prioriteeteistä. Neste haluaa yhä hyödyntää uusiutuvaa vetyä jalostamolla ja siten täyttää Suomen sähköpolttoaineiden (renewable fuels of non-biological origin, RFNBO) jakeluvelvoitetta. – Arvioimme tilannetta selvittääksemme, olisiko meidän perusteltua tehdä oma, sopivampi investointi – vai olisiko mahdollista, että joku kumppaneistamme tekee investoinnin, kuvailee Moilanen. – Paletti on nyt auki. Teemme töitä ja selvitämme eri vaihtoehtoja, hän lisää. Vety tulee vaikka väkisin? Isossa kuvassa Moilanen katsoo, että uusiutuva vety tarjoaa mahdollisuuksia läpi valtakunnan. Tuuli- ja aurinkovoiman avulla voidaan tuottaa uusiutuvaa vetyä järkevillä tuotantopanostuksilla ja Gasgridin rakentama vetyputkiverkosto kuljettaa vedyn sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Lisämausteen tuo metsäteollisuuden prosesseista saatavan biogeenisen hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen. – Uusiutuva vety on Suomen mittakaavassa hieno mahdollisuus. Kiitos kansallisen vetyverkoston, uusiutuvan vedyn tuotannon ei tarvitse tulevaisuudessa olla pelkästään naapurissa, vaan vety voi tulla putkea pitkin kauempaakin. Moilanen myöntää, että vetytalous vasta etsii uomaansa. Hänen mukaansa nyt ollaan niin uuden asian äärellä, että on mietittävä, miten päästään kannattavasti alkuun, kun sekä tuottajia että kuluttajia on toistaiseksi vähän. – Mutta kun vauhtiin päästään, järjestelmä pyörittää pitkälti itse itseään. Gasgridillä on tässä luonnollisesti iso rooli. Kohti vetylaaksojen verkostoa! Yhtenä osana vetymurrosta on paikallisten ”vetylaaksojen” luominen toiminnan moottoreiksi. Neste on yksi maamme isoista teollisista toimijoista, jotka valmistautuvat osallistumaan vetylaaksojen ensimmäiseen aaltoon. – Alueena etenkin Uusimaa kiinnostaa meitä. Haasteitakin toki piisaa. Uusiutuvan vedyn hintaa on saatava alemmas ja teollisuus tarvitsee ainakin alkuvaiheessa tukea, jotta se pääsee loikkaaman ”vetyjunan” kyytiin. – Tärkeää on myös se, että pelikenttä pidetään avoimena ja myös Euroopan tasolla kilpailukykyisenä. Tämä tarkoittaa teknologianeutraalia lähestymistapaa, joka mahdollistaa täyden vapauden innovoida, laaja-alaista yhteistyötä yli koko vedyn arvoketjun, sekä tukevaa ja ennakoitavaa regulaatiota, Moilanen linjaa. — Vastuullisten polttoaineiden mestari Neste on maailman johtava uusiutuvan lentopolttoaineen ja uusiutuvan dieselin tuottaja. Yhtiö on valittu Dow Jonesin Best-in-Class -indekseihin18. peräkkäisenä vuonna ja saanut tunnustusta myös muissa johtavissa kestävän kehityksen luokituksissa ja indekseissä, kuten CDP:ssä, Sustainalyticsissä, EcoVadiksessa, MSCI ESG -luokitusindeksissä ja Global 100:ssa. Neste auttaa asiakkaitaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 miljoonalla tonnilla vuodessa vuoteen 2030 mennessä.
Vahva kokonaispaketti houkutteli Norsk e-Fuelin Raumalle 31.3.2025 Norjalainen sähköpolttoaineisiin erikoistunut Norsk e-Fuel suunnittelee tosissaan toimintansa laajentamista Suomeen. Ensimmäistä kertaa ulkomaille investoiva yhtiö on varannut 14 hehtaarin maa-alueen Raumalla. Norsk e-Fuel aloittaa yhteistyössä Fortumin ja Rauman Sataman kanssa alueen sähköyhteyksien suunnittelun ja lupaprosessit sähköpolttoaineiden tuotantolaitoksen perustamiseksi. Hanke on samalla ensimmäinen Norjan ulkopuolella yhtiön laajentaessa toimintaansa Pohjois-Euroopassa. Solmimalla strategisen kumppanuussopimuksen Fortumin kanssa alueen kehittämiseksi Norsk e-Fuel varmistaa riittävän alueen sähköpolttoainetehtaalle, jonka vuosituotantokapasiteetti voi nousta 100 miljoonaan litraan. Suurin osa tuotannosta on lentoliikenteelle tarjottavaa fossiilitonta synteettistä lentopolttoainetta (Sustainable Avition Fuel, e-SAF). – Työskentelemme parhaillaan hankkeen lupien ja yksityiskohtaisempien projektisuunnitelmien parissa ja valmistaudumme ympäristövaikutusten arviointiin, Norsk e-Fuelin toimitusjohtaja Karl Hauptmeier kertoo. Lopullinen investointipäätös tehdään, jahka yrityksellä on selkeä kokonaiskuva tilanteesta. – Tavoitteemme on ottaa käyttöön kolme e-Fuel-laitosta vuoteen 2032 mennessä ja oletamme, että Rauma on yksi niistä, hän lisää. Vihreän sähkön maa Suomi tarjoaa sähköpolttoaineteollisuudelle ainutlaatuisen sikermän etuja, joista yksi on päästöttömän sähkön saatavuus, Hauptmeier toteaa. – Suomessa on yksi Euroopan parhaista sähköverkoista puhtaan sähkön kannalta ja uuteen puhtaaseen sähköntuotantoon tehdään merkittäviä investointeja. Tämä tarjoaa isoja mahdollisuuksia energiaintensiiviselle teollisuudelle. Mutta puhtaan sähkön lisäksi on muutakin, toimitusjohtaja korostaa. Suomessa on noin 24,4 miljoonan tonnin biopohjaisen hiilidioksidin talteenottovalmius, kiitos modernin metsäteollisuuden. – Lisäksi Suomessa on kehittynyttä liikenneinfrastruktuuria ja vahva, korkeasti koulutettujen ihmisten työvoima. Yhdessä nämä asiat tekivät päätöksenteon meille helpoksi. Yhteistyökumppanina Boeing Hankkeen myötä Rauma voi nousta tärkeään rooliin e-SAF:n tarjonnan lisäämisessä Euroopassa. EU:n säädökset edellyttävät, että lentopolttoaineen toimittajat lisäävät vähitellen e-SAF:n osuutta tavanomaiseen lentopolttoaineeseen EU:n lentokentillä, alkaen 1,2 prosentin sekoitusvelvoitteesta vuonna 2030 ja nousten 35 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Luotettava sähköverkko ja puhtaan sähkön saatavuus ovat välttämättömiä paljon sähköä kuluttavalle e-SAF-tuotannolle. Boeing ja Norsk e-Fuel ilmoittivat juuri ryhtyvänsä kehittämään lentopolttoaineita yhdessä. Mikä merkitys tällä? – Boeing-investointi tukee koko projektiketjuamme, mukaan lukien Rauma, Hauptmeier toteaa. Etsintäpartio liikkeellä Fortum on sitoutunut edistämään siirtymistä puhtaaseen energiaan – ja yrityksellä on oma yksikkö, joka auttaa alan toimijoita löytämään toiminnalleen sopivia tontteja. Fortumin teollisuusalueiden kehitystiimin vetäjä Jyrki Holappa kertoo, että Norsk e-Fuelin kanssa ryhdyttiin puuhaamaan yhteistyökuvioita syksyllä 2023. – Pian huomiomme kiinnittyi Rauman sataman alueeseen, ja tunnistimme että tässähän on potentiaalia, Holappa valaisee. Kyseinen maa-alue on osittain Rauman sataman omistuksessa. Pääosin maa-alue on Rauman kaupungin omistuksessa ja vuokrattu Rauman satamalle. – Uuden toiminnan mahdollistamiseksi tontilla on kehitystarpeita sekä kaavoituksen että sähkötarpeiden suhteen, mutta kokonaisuus on sataman tarjoamien logististen yhteyksien myötä hyvä. Kaasuverkko mahdollistaa paljon Gasgrid on erittäin tärkeä kumppani Fortumille. – Vetyverkoston rakentaminen on kansallisesti tärkeää työtä. Energiamurroksessa ja puhtaassa siirtymässä tarvitaan myös kaasuja, Holappa toteaa. Holappa toteaa, että viime kädessä Fortum haluaa aina olla tukemassa dekarbonisaatiota. Aluekehityspuolella tämä tarkoittaa monenlaista tuotantolaitoksista datakeskuksiin: – Meillä fokus on isot, sähköintensiiviset hankkeet, joissa voimme aidosti auttaa asiakkaitamme, Holappa päättää.
Norjalainen Freija haluaa rakentaa ensimmäisen e-metaanitehtaansa Nokialle 31.3.2025 Norjalainen energiayhtiö Freija AS suunnittelee lajissaan Euroopan suurimpien joukkoon lukeutuvaa tuotantolaitosta Nokialle Pirkanmaalle. Kysyimme yhtiön toimitusjohtajalta, miten hanke edistyy – ja miksi yritys halusi asettua nimenomaan Suomeen? Freijan liikeideana on tuottaa synteettistä metaania puhtaasta vedystä ja biogeenisestä hiilidioksidista integroidun elektrolyysilaitoksen avulla. Freijan toimitusjohtaja Kristian Hauglum kertoo, että yhtiö haluaa vastata EU-direktiivien mukanaan tuomaan vahvaan e-metaanin kysyntään – ja Suomi on hänen mukaansa paras paikka laittaa lapiota maahan. – Kun aloimme etsiä paikkaa tuotantolaitoksellemme, Suomi erottui pian joukosta – monellakin tapaa, Hauglum toteaa. – Ensinnäkin Suomen valtion tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä on kunnianhimoinen, ja se tarjoaa vihreälle teollisuudelle vahvat ja ennakoitavat toimintaedellytykset, fossiilivapaata energiaa sekä erittäin hyvin koulutettua työvoimaa. Sähkön kantaverkko on vahva ja kaasuverkko on Gasgridin ansiosta kytkeytynyt Eurooppaan. Tähtäimessä Tampereen seutu Katse kiinnittyi lopulta Tampereen seudulle, koska sieltä löytyy skaalautumismahdollisuuksia, ja tarjolla on mm. biogeenistä hiilidioksidia, uusiutuvaa energiaa sekä vahvoja paikallisia kumppaneita. – Etenkin nykyaikaisen metsäteollisuuden tuottama biogeeninen hiilidioksidi on hyödyke, jolla on markkinapotentiaalia. Toteutuessaan laitos tuo alueelle merkittäviä investointeja ja luo työpaikkoja. Samalla se mahdollistaa huomattavia hiilidioksidipäästövähennyksiä Euroopan liikenteessä. Missä sitten ollaan menossa tällä hetkellä? – Hauglum kertoo, että hankkeesta on aloitettu ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA), ja yhtiö on aloittanut suunnitteluvaiheen tarkemmat tutkimukset. – Lopullinen investointipäätös tehdään vuonna 2026 kolmannella kvartaalilla, hän lisää. Kyseessä on 400-500 miljoonan euron investointi. Tuotantostartti vielä tällä vuosikymmenellä? Hanke on suunniteltu toteutettavaksi kolmessa vaiheessa. Lopullinen tuotantokapasiteetti on 58 000 tonnia uusiutuvaa e-metaania. – Tuotanto ensimmäisessä vaiheen laitoksessa voisi alkaa vuonna 2029, kaavailee toimitusjohtaja Hauglum. Hauglum uskoo, että Freijalla on hyvä mahdollisuus osua onnistua e-metaaninsa kanssa. Eurooppalainen raskas liikenne ja varustamot kasvattavat e-metaanin kysyntää pyrkiessään vähentämään päästöjä ja noudattamaan EU:n säädöksiä. Puhtaat polttoaineet ovat hiilineutraaleja vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille kuorma-autoliikenteessä ja laivojen polttoaineena. – Freija on jo allekirjoittanut useita yhteistyösopimuksia, jotka kattavat 60 % ensimmäisen tehtaan kapasiteetista. Neuvottelut ovat käynnissä jatkon osalta, paljastaa Hauglum. Monikaasualusta näyttää kyntensä E-metaani on uusiutuva RFNBO-sertifioitu polttoaine, joka voi korvata fossiilisen kaasun nykyisellä teknologialla ja infrastruktuurilla. E-metaanin siirroissa voidaan käyttää maakaasuverkkoa. Tästä syystä Gasgrid lukeutuu Freijan strategisten kumppanien ydinjoukkoon. – Gasgrid on hyvin tärkeä meille ja he ovat olleet hyvin avoimia ja yhteistyöhaluisia etabloituessamme Nokialle, Hauglum kiittelee. Toimitusjohtaja puhuu isosta kilpailuedusta, jonka Gasgridin kaasuverkosto mahdollistaa. – Meillä on tehokas tapa toimittaa tuote, hän summaa. Tällä hetkellä liikenne aiheuttaa 16 % maailman CO2-päästöistä. Freijan yhden tehtaan tuottama e-metaani mahdollistaa 200 000 tonnin vuosittaisen hiilidioksidipäästöjen vähenemisen fossiilisia polttoaineita korvaamalla. 15 hehtaarin tontti odottaa Valittu e-metaanilaitoksen sijoituspaikka Nokialla ECO3-yritysalueella on laajuudeltaan 15 hehtaaria ja lisäksi hankkeelle on olemassa laajentumisoptio. Toteutuessaan laitos tuottaisi myös lämpöä, joka voidaan käyttää Tampereen alueen kaukolämpöverkossa. Toimitusjohtaja Hauglum katsoo, että hankkeen haasteena on tuoda monta erillistä asiaa – kaasu- ja sähköliitännöistä CO2-talteenottoon – yhteen tavalla, josta syntyy vahva kokonaisuus. – Hyvä kokonaispaketti ratkaisi aikanaan myös sen, että halusimme tulla Suomeen.
Utajärvi haluaa vetyjalostamon vihreän siirtymän portfolioonsa 31.3.2025 Utajärvi on pieni pohjoispohjanmaalainen kunta, joka on ottanut ison roolin vihreässä siirtymässä. Kuntaan suunnitellaan ja rakennetaan tuulivoimaa ja aurinkovoimaa – ja tammikuussa uutisoitiin, että merkittävä vihreän vedyn jalostamohanke käynnistyy 2 500 asukkaan paikkakunnalla. Mistä oikein on kysymys, kunnanjohtaja Anne Sormunen? – Me Utajärvellä haluamme kehittää ja mahdollistaa hiiliviisasta bisnestä. Utajärven kunnan slogan onkin ”HIILIVIISAUDESTA ELINVOIMAA”. Me uskomme, että ei vain valtio, vaan myös kunnat itse voivat olla edistämässä näitä hankkeita, systemaattisesti ja aggressiivisestikin, Sormunen linjaa. Kuntaan työstettiin vihreän siirtymän strategiaa jo edellisellä valtuustokaudella ja nyt sitä toteutetaan määrätietoisesti. Vähähiilisyyttä tavoittelevaan HINKU-verkostoon Utajärvi liittyi 2018. – Iso askel oli Vierivoima-teollisuusalueen lanseeraus. 300 hehtaarin asemakaavoitetulle teollisuusalueelle on sijoittunut mm. sahateollisuutta, biohiililaitos ja kiertotalouden toimintaa. Teollisuusalueen viereen on rakenteilla noin 150 hehtaarin aurinkovoimapuisto, johon kuuluu energiavarastointi akkujen avulla. – Hankesuunnittelussa on noin 220 hehtaarin hybridienergian tuotantoalue, johon tulee noin 100 hehtaarin aurinkovoimapuisto ja neljä tuulivoimalaa sekä akkuvarastoja, Sormunen toteaa. Jalostamohanke etenee myötätuulessa Seuraavaksi Utajärvi liittyy vetytalouden etujoukkoihin. Vetyalfa Oy:n hanke voi johtaa vuositasolla maksimissaan 150 000 tonnia vetyä valmistavaan jalostamoon. Utajärven kunnanhallitus hyväksyi hanketta koskevan kaavoitusaloitteen 14.1.2025. – Ensimmäinen kontakti Vetyalfan kanssa oli noin vuosi sitten ja olemme edenneet nopealla aikataululla tämän hankkeen kanssa, Sormunen kertoo. Vetyalfa on Tuulialfan tytäryhtiö. Yritykset kehittävät tuulivoimasta ja aurinkosähköstä vihreän vedyn tuotantolaitoksia ja erilaisia jatkojalostushankkeita sekä sähkövarastohankkeita. Päivitystä vaativa asemakaavoitus on viety jo pitkälle ja ympäristöselvitykset tehtiin viime kesänä – seuraavana on edessä ”napakka” YVA, Sormunen toteaa. – Kunta on lähtenyt hyvin liikkeelle tässä hankkeessa. Täydellinen paketti tarjolla Jalostamoa suunnitellaan Utajärven Mustikkakankaalle kunnan omistamalle 134 hehtaarin suuruiselle maa-alueelle. Alueen lähellä on rautatie, joka mahdollistaa raaka-aineiden sekä lopputuotteiden kuljetuksen. – Lisäksi Fingridin sähköverkot kulkevat alueen ympäristössä ja Oulujoki virtaa teollisuusalueen vieressä, Sormunen listaa puitteita. Kunnanjohtajan mukaan jalostamon toiminta halutaan ankkuroida ”paikalliseen resurssiviisauteen”, eli uusiutuvaan sähköön sekä vedyn erottamiseen vedestä. Vedyn tuotannossa tarvittavat elektrolyyserit saisivat osan sähkötehosta samalla kehitettävästä aurinkovoimapuistosta, jonka kapasiteetti olisi noin 100–200 MWp. Investoinnin arvo olisi jatkojalosteista riippuen yhdestä kolmeen miljardia euroa. Hanke voisi valmistua ja uusi vetylaitos käynnistyä arviolta 2028–2029. Valmistuttuaan tehdashanke voi tuoda jopa 120 pysyvää työpaikkaa, mikä olisi kelpo piristysruisku kunnan taloudelle. – Vihreän siirtymän ajama elinkeinomurros etenee väistämättä ja tuo tullessaan enenevässä määrin vihreitä työpaikkoja, Sormunen toteaa. Utajärven oma Vetylaakso Vetyjalostamo tulee luonnollisesti linkittää työn alla olevaan kansalliseen vetyverkostoon. Sormusen mukaan Utajärvi on malliesimerkki siitä, miten vetytalouden infrastruktuuria pitää rakentaa lähivuosina. – Kun Gasgrid tekee pääputken, alueelliset toimijat liittyvät siihen Utajärvellä ja ympäri Suomen. Uskon täysin, että tämä vetyverkostomalli on tulossa, Sormunen toteaa. Sormunen painottaa isojen valtiollisten toimijoiden kuten Gasgridin ja Fingridin roolin tärkeyttä vihreän siirtymän mahdollistajina isossa kuvassa. – Kyllä nämä toimijat ovat aivan keskeisiä, kun toimivaa vety-yhteiskuntaa rakennetaan, hän arvioi. Verkostot kuntoon! Kun infra on kunnossa, voivat kunnat ja yritykset tarttua täysillä uusiin mahdollisuuksiin. Sormunen lupaa, että kunta ajaa rakennus- ja ympäristölupia ja maankäyttöä sujuvasti nyt ja tulevaisuudessa. – Pienikin kunta voi tehdä isoja asioita. Lisäksi Utajärvi haluaa vaikuttaa päätöksiin siellä, missä niitä tehdään. Utajärvi kuuluu Kuntaliiton vihreän siirtymän kuntaryhmään, joka hoitaa aktiivisesti yhteyksiä mm. Brysselin EU-päättäjiin. Utajärvellä on myös akateemisia kumppaneita. Yhdessä Oulun yliopiston kanssa tutkitaan esimerkiksi vedyn varastointia ja tankkausasemia – sekä aurinkovedyn kehittämistä. — Utajärven kunta – sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla – 2 500 asukasta – liittyi HINKU-verkostoon vuonna 2018 – tavoitteena 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta – laatinut resurssiviisauden tiekartan kunnan pitkän aikavälin strategiseksi kehittämissuunnitelmaksi – tiekartan mukaan Utajärvellä ”tehdään energiaa auringolla, tuulella, vedellä ja vedyllä”
Mikä ihme on monikaasualusta – ja miksi se mullistaa suomalaista yhteiskuntaa? 21.2.2025 Gasgrid rakentaa vankkaa perustaa vähäpäästöiselle monikaasualustalle. Monikaasualusta tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa Gasgridin kaasuputkissa kulkee perinteisen maakaasun, biokaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) lisäksi vetyä ja synteettistä metaania, jotka ovat biokaasun lisäksi vähäpäästöisiä tai päästöttömiä kaasuja. Monikaasualusta tarvitaan, koska yhteiskunnassa on käynnissä kiihtyvä muutos kohti päästöttömiä energiamuotoja ja Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. – Meidän tehtävänämme on sopeuttaa markkinamalli vastaamaan alati kehittyvän kaasumarkkinan ja asiakkaidemme tarpeita ja vaatimuksia. Markkinamallissa on otettava huomioon se, että putkistossamme siirretään erilaisia kaasuja ja että malli luo edellytykset toimivalle kaasumarkkinalle, kertoo markkinasta ja asiakkaista vastaava päällikkö Mika Myötyri Gasgridiltä. – Lisäksi on huomioitava energiamarkkinoiden kehityssuunnat. Gasgridin kaasuliiketoiminnan johtaja Janne Grönlund toteaa, että monikaasualusta tuottaa arvoa markkinatoimijoille – ja laajemminkin yhteiskuntaan. – Järjestelmän joustavuus syntyy pitkälti siitä, että kaasuverkosto itsessään on samalla 60 GWh:n energiavarasto, Grönlund toteaa. Vertailun vuoksi: Loviisan ydinvoimalaitos tuottaa täydellä teholla toimiessaan saman verran sähköä noin kahdessa ja puolessa vuorokaudessa. Synteettisen metaanin läpimurto? Yksi konkreettinen esimerkki murroksesta on synteettinen metaani (e-metaani), joka on rakenteeltaan identtinen maakaasun kanssa. Synteettinen metaani kuitenkin päihittää perinteisen maakaasun CO2-tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen valmistamisessa käytetään päästöttömästi tuotettua vetyä ja savukaasuista tai ilmasta talteen otettua hiilidioksidia. – Synteettisen metaanin käyttö voi 20- tai 30-kertaistua nykyisestä muutamassa vuodessa, Myötyri toteaa. Kysyntää ajavat mm. merialukset ja teiden raskas liikenne. Myös Grönlund uskoo synteettisen metaanin potentiaaliin. – Varantoja on jo paljon ja syöttö putkijärjestelmään on vaivatonta sekin. Vauhdikas vuosikymmen Toimialalla on tapahtunut paljon lyhyessä ajassa. Suomen maakaasumarkkinat avautuivat kilpailulle 1.1.2020, jolloin Gasgrid alkoi vastata kaasun siirrosta Suomessa. Valtaosa kaasun ostajista on tukkuasiakkaita eli suuria ja keskisuuria teollisuusyrityksiä, kaukolämpöä ja sähköä tuottavia energiayhtiötä, kaukolämpöyhtiötä sekä paikallisia jakelu- ja voimayhtiöitä. – Suomen kaasumarkkinoilla merkittävä osa kaasukaupasta käydään kahdenvälisesti. Kahdenvälisen kaupankäynnin lisäksi kaasua voi hankkia GET Baltic -kaasupörssistä, Myötyri kuvailee. Tavoiteaikataulu on, että GET Baltic-kaasupörssin korvaa toukokuun lopusta lähtien European Energy Exchange (EEX). Kaasun siirtokapasiteetti varataan erikseen Suomen siirtoverkon haltijalta eli Gasgridiltä. – Asiakkaamme voivat ostaa kapasiteettia, eli oikeuden siirrättää kaasua putkistossamme asiakasportaalimme kautta, Myötyri kertoo. Suomen Viroon yhdistävä kaasuputki, Balticconnector, on melko tuore tapaus sekin. Vuoden 2020 alusta alkaen suomalaiset kaasunkäyttäjät ovat putken kautta voineet ostaa kaasua Baltiasta esimerkiksi Klaipedan LNG-terminaalista, Latvian suuresta kaasuvarastosta tai Liettuan ja Puolan välisen putkiyhteyden kautta Euroopasta. Balticconnector on siten avannut suomalaisille kaasunkäyttäjille useita vaihtoehtoja kaasunhankinnalle. – Latvian varastoon mahtuu enemmän kaasua kuin mitä kaasun vuotuinen kulutus on Suomessa, Myötyri havainnollistaa. Markkinasta ja asiakkaista vastaava päällikkö Mika Myötyri. Kunnat uudella pelipaikalla Miten monikaasualusta sitten palvelee suomalaisia yrityksiä ja kuntia? – Myötyri toteaa, että esimerkiksi kunnat voivat hyötyä uudesta monikaasujen aikakaudesta parillakin tavalla. – Ensinnäkin kaasujen, kuten biokaasun tai synteettisen metaanin, tuotantolaitoksia on suunnitteilla kuntiin ympäri Suomen. Toteutuessaan ne tuovat työpaikkoja ja verotuloja paikkakunnalle. Vastaavasti käyttöpuolella on luvassa uutta teollisuuspotentiaalia, kun etenkin puhtaat, ”nollahiiliset” kaasut valtaavat alaa. – Vaikkapa paikallinen kemianteollisuuden toimija saa toimitusvarmasti päästötöntä kaasua käyttöönsä, joustavasti ja nopeasti, Myötyri kuvailee. Ei vain jättiläisten temmellyskenttä Myötyrin mukaan monikaasualustan hienous piilee siinä, että se palvelee niin isoja kuin pieniä markkinaosapuolia ja loppukäyttäjiä. Monikaasualusta yhdistää lukuisat kaasun tuotanto- ja kulutuspisteet tarjoten siten kaasun käyttäjälle vaihtoehtoja harjoittaa liiketoimintaansa, jossa kaasu luo arvoa tämän toiminnassa. – Alusta kykenee reagoimaan isoihinkin tehontarpeen muutoksiin. Monikaasualustamme luo Suomelle valtavaa arvoa jo nyt. Janne Grönlund huomauttaa, että monikaasualustan tärkeää roolia sähkömarkkinan tasapainottajana ei ole vielä täysin sisäistetty. – Kaasujen tuomaa toimitusvarmuutta ja vakautta ei vielä hahmoteta. Sähköjärjestelmä on kuitenkin erittäin herkkä ja sen on oltava tasapainossa – ja kaasut auttavat tässä huomattavasti. — Miten kaasujen alkuperä tarkistetaan? Gasgrid toimii kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä ja on valtuutettu myöntämään sekä kansallisia että eurooppalaisia EECS (European Energy Certificate Systems) -alkuperätakuita. Kaasujen alkuperätakuulla varmennetaan, että puhtaat kaasut, kuten biokaasu ja vety, on tuotettu uusiutuvista energianlähteistä. Alkuperätakuiden tarkoitus on varmistaa, että kuluttajat voivat luottaa ostamansa energian alkuperään. Ne toimivat todisteena siitä, että myönnettyjä alkuperätakuita vastaava määrä puhtaita kaasuja tai vetyä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. – Gasgridin intressi on luoda edellytyksiä kehittyvälle puhtaiden kaasujen markkinalle ja fasilitoida polkua kohti tätä tärkeää tavoitetta. Puhtaiden kaasujen markkinat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia Suomelle, Mika Myötyri kertoo. Lue lisää: Kaasusta saa säätövoimaa – ja paljon muuta
Kaasusta saa säätövoimaa – ja paljon muuta 19.2.2025 Teollisuudesta liikenteeseen ja energiantuotannosta ruoanlaittoon – kaasut ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan tavoilla, joita emme aina tule edes ajatelleeksi. Kysyimme Gasgridin kaasuliiketoimintajohtaja Janne Grönlundilta, mitä kaikkea kaasuilla tehdään tänä päivänä – ja ennen kaikkea: millaisia visioita tulevaisuus tarjoaa? Kaasujen rooli teollisuudessa on iso – mitä kaasuja tehtaissa käytetään eniten? Ensinnäkin maakaasua käytetään paljon teollisuuden prosesseissa. Se on omiaan tilanteissa, joissa tarvitaan korkeita lämpötiloja, nopeaa säädettävyyttä ja epäpuhtauksien välttämistä. Maakaasua käytetään myös raaka-aineena vedyn tuotannossa. Vetyä puolestaan käytetään raaka-aineena öljyn jalostuksessa ja muissa kemianteollisuuden prosesseissa. Vetyä käytetään myös eräissä teräs- ja metsäteollisuuden prosesseissa. Vedyn avulla voidaan valmistaa myös synteettistä metaania, joka on vahvasti nouseva kaasu. Lisäksi Suomessa on jo kymmeniä kotimaista, uusiutuvaa kaasua tuottavia ja Suomen energiaomavaraisuutta kasvattavia biokaasulaitoksia, joiden määrä kasvaa koko ajan. Kerro vähän tarkemmin mitkä teollisuuden sektorit käyttävät kaasuja? Maakaasun merkittävimmät teollisuuskäyttäjät Suomessa ovat kemianteollisuus ja metsäteollisuus. Metsäteollisuudessa kaasua käytetään muun muassa paperin kuivaukseen, sekä muuhun laitoksen tarvitseman energian tuotantoon. Metallin jalostuksessa kaasu soveltuu moneen prosessivaiheeseen sulatuksesta karkaisuun. Muita kaasulle sopivia teollisuuskohteita löytyy esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, savi- ja lasiteollisuudessa, asfalttiteollisuudessa, pesuloissa sekä sementtiteollisuudessa. Kaasujen käytössä nousevia uusia teollisuuden aloja ovat ainakin terästeollisuus ja akkuteollisuus. Moni ei vielä ihan hahmota, miksi kaasut ovat niin tärkeitä Suomen kokonaisenergiajärjestelmän kannalta? Kaasujen monikaasualusta tarjoaa sääriippumatonta, nopeasti säätyvää ja haluttaessa fossiilitonta tukea suomalaiselle sähköntuotantokapasiteetille silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Tällöin on tyypillisesti talvi, rajut pakkaset, eikä juurikaan apua tuuli- tai aurinkotuotannosta. Kaasulla voidaan reagoida sähkömarkkinan nopeisiin muutoksiin, sillä kaasulla toimiva olemassa oleva sähköntuotanto voidaan käynnistää muutamassa tunnissa. Esimerkki tästä? Tammikuun ensimmäinen viikko vuonna 2024 oli juuri tällainen tiukka paikka, jolloin sattui tuuleton, kylmä jakso. Olemme laskeneet, että tuon viikon aikana kaasujärjestelmän ja Inkoon LNG-terminaalin yhdessä tuottama arvo kansantaloudelle oli 1,5-3 miljardia euroa. Kaasujärjestelmän mahdollistama yli 1 000 MW:n sähkön tuotantoteho lähestyy Olkiluoto 3:n tehoja. Käytännön tasolla tällaisen ”pakkaspiikin” tasoittamisessa hyödynnetään moottorivoimalaitoksia? Nykyisin kaasujärjestelmään liittynyt sähköntuotanto perustuu niin sanottuun sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP). Yhteistuotantolaitosten rinnalle on nopeasti tullut moottorivoimalaitoksia, jotka pystyvät tuottamaan sähköä jo yli 50 %:n hyötysuhteella. Kaasumoottoreita on yhdessä voimalaitoksessa yhdestä useisiin kymmeniin, yksikkökoon ollessa kilowateista noin kymmeneen megawattiin. Kaasumoottori on tehokas: sen käynnistysaika lasketaan minuuteissa ja säätöaika sekunneissa. Olemassa olevaan kaasujärjestelmään voidaan liittää uusia kaasumoottorivoimalaitoksia tukemaan sähkön riittävyyttä sekä Suomen kokonaisenergiajärjestelmän toimivuutta. Kaasujärjestelmän ”salainen ase” on se, että kaasuputkisto toimii samalla energiavarastona – mitä tämä tarkoittaa? Kyllä. Kaasuverkosto itsessään on 60 GWh:n energiavarasto (vastaa 3 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta), jonka ominaisuuksia voidaan hyödyntää myös sähkömarkkinan joustotarpeisiin. Tämän lisäksi on vielä Haminan LNG-terminaali (200 GWh), Inkoon LNG-terminaali (lähes 1 000 GWh) ja niitä tukemassa Latvian kaasuvarasto (jopa 25 000 GWh). Kaasut tulevat voimalla myös liikenteeseen – miksi? Hiiletön liikenne vaatii siirtymistä puhtaampiin polttoaineisiin ja käyttövoimiin – ja esimerkiksi biokaasu, LNG ja vety tarjoavat mahdollisuuden vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ratkaisuja löytyy sekä maa- että meriliikenteeseen. Eikä pidä unohtaa, että moni suomalainen kotikin lämpiää maa- tai biokaasulla? Tiedämme vanhastaan, että kaasulla on monia käyttömahdollisuuksia kiinteistöissä: lämmityksen lisäksi kaasua voidaan hyödyntää esimerkiksi ruuan valmistuksessa. Kaasu soveltuu hyvin lämmityskäyttöön kohteissa, joissa on mahdollisuus liittyä kaasun jakeluverkkoon. Tuntuu että kaasujen tuotannossa ja käytössä on menossa melkoinen renessanssi – oma näkemyksesi tähän? Energiamurros painaa vahvasti päälle, ja näemme kaasuilla olevan keskeinen rooli käynnissä olevan tärkeän kehityksen mahdollistajana. Kaasujen puolella viimeisen viiden vuoden aikana on nähty enemmän muutoksia kuin koskaan aikaisemmin, mikä luo hyvät edellytykset kehittää alaa edelleen. Monikaasualustan kautta voimme tukea vihreää siirtymää luotettavasti ja kestävästi. Kysymyksiin vastasi Gasgridin kaasuliiketoimintajohtaja Janne Grönlund. — Kaasumarkkinan lyhyt historia – Suomen kaasumarkkina avautui kilpailulle 2020 – Suomi yhdistyi Balticconnector-kaasuputken avautuessa Baltian kaasumarkkinaan – Venäjän hyökkäys Ukrainaan lopetti putkikaasun tuonnin Venäjältä toukokuussa 2022 – Haminan LNG-terminaali valmistui syksyllä 2022 – Inkoon kelluva LNG-terminaali aloitti toiminnan alkuvuonna 2023 – Liettuan ja Puolan välinen GIPL-yhdysputki yhdisti Suomen ja Baltian Keski-Euroopan kaasuverkostoon – nykyään kaikki Suomessa käytettävä maakaasu tuodaan LNG:nä kotimaisten ja Liettuan Klaipedan LNG-terminaalien kautta – kaasuinfraa tarvitaan, jotta Suomi pystyy palvelemaan teollisuuden ja energiatuotannon kaasuntarvetta, sekä tukemaan puhtaiden kaasujen integraatiota – puhtaiden kaasujen etujoukoissa ovat vety ja synteettinen metaani, joihin kohdistuu kovia odotuksia
