Vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikat -julkaisulla kokonaisvaltainen kuva järjestelmään 28.5.2025 Kaasut ovat keskeinen osa käynnissä olevaa mittavaa energiamurrosta, jossa fossiilisia polttoaineita korvataan vähähiilisillä ratkaisuilla. Gasgridin Kaasujen tulevaisuus -päivässä 27.5.2025 julkaisema esite koostaa yhteen teknologisia ja muita energiajärjestelmän osia. Esitteen toivotaan auttavan jäsentämään tilannetta ja luomaan kanssamme erinomaista energiajärjestelmää myös jatkossa. Energiajärjestelmä on globaalissa murroksessa, ja fossiilisista polttoaineista irtautuminen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla edullisen ja luotettavan energian saatavuus on keskeistä talouden kasvulle ja hyvinvoinnille. Suomessa uusiutuvan energian tuotantoedellytykset ovat erinomaiset: erityisesti maatuulivoiman potentiaali ylittää moninkertaisesti maamme nykyisen energiatarpeen. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia paitsi kotimaisen energiantarpeen kattamiseen, myös energian vientiin ja uusien teollisuusinvestointien houkuttelemiseen. Esimerkiksi vedyn ja sen johdannaisten tuotanto voisi muodostaa merkittävän vientisektorin. ”Me Gasgridilla haluamme kehittää tulevaisuudenkestävää energiajärjestelmää. Sen ominaisuuksia ovat kilpailukyky, kestävyys sekä toimitus- ja huoltovarmuus”, kertoo Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä. Keskeinen osa tätä tavoitetta ovat monikäyttöiset kaasut, jotka tarjoavat ratkaisuja myös tulevaisuuden haasteisiin, kuten energian varastointiin, joustavuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Kaasujen avulla voidaan varmistaa energiajärjestelmän vakaus, joustavuus ja huoltovarmuus sekä hyödyntää Suomen uusiutuvan energian potentiaalia. Tutustu Vakaan energiajärjestelmän rakennuspalikat -esitteeseen ja lue lisää Kaasujen tulevaisuus -seminaarin sisällöstä. Lisätietoja: viestinta@gasgrid.fi
Rakentaja, muista kaasuputki! 28.5.2025 Kevät, kesä ja syksy ovat oivaa rakennusaikaa Suomessa sulan maan aikaan. Kaasuputken lähellä tehtävissä rakennustöissä pitää kuitenkin huomioida tietyt turvallisuusohjeet ja luvat. Ohjeet ja lupamenettely koskevat niin yksityisrakentajia kuin yrityksiäkin ja ovat ilmaisia kaikille. Olethan matalalla kynnyksellä yhteydessä meihin. Rakennustyöt, joissa kaasuputken läheisyys pitää huomioida: Kaivuutyöt alle 5 metrin etäisyydellä kaasuputkesta. Räjäytys- ja louhintatyöt alle 30 metrin etäisyydellä kaasuputkesta. Laajamittainen louhinta 100–500 metrin etäisyydellä. Rakennusten rakentaminen alle 30 metrin etäisyydellä kaasuputkesta. Väylien rakentaminen (esim. tiet, polut) alle 30 metrin etäisyydellä. Sähköä johtavien rakenteiden (vesijohdot, suurjännitejohdot, maadoituskaapelit, kaukolämpöjohdot jne.) rakentaminen alle 30 metrin etäisyydellä. Varastointi tai läjitykset 50 metrin säteellä kaasuputkesta. Pohjaveden pinnan korkeuden muuttaminen, kuten suon kuivatus tai ennallistaminen. Kaavamuutokset, jotka sijoittuvat kaasuputken vaikutusalueelle. Kaasuputken ylittäminen raskaalla kalustolla huonosti kantavassa maastossa. Rakennustöihin maakaasuputken läheisyydessä tarvitaan lupa Gasgridilta Mikäli suunnittelet erilaisia rakennustöitä kuten kaivuutöitä, räjäytys- ja louhintatöitä, rakennusten rakentamista tai esimerkiksi väylien rakentamista maakaasuputken läheisyydessä, tarvitset luvan Gasgridilta. Ota yhteyttä Gasgridiin jo mahdollisimman pian suunnittelun alkuvaiheissa, niin rakennusprojektisi rullaa sujuvasti ja ilman viivästyksiä. Veloituksetta paikalle saapuva valvoja osoittaa kaasuputken tarkan sijainnin ja varmistaa, että rakentaminen ei aiheuta vaaraa kaasuputkistolle, eikä rakentajille tai ympäristölle. Kaikki maanrakennustyöt 5 metriä lähempänä kaasuputkea tehdään valvojan ohjauksessa. Huomioithan, että myös ojien perkaus ja maanpinnan viimeistelytyöt vaativat valvojan ohjausta. Onko sinulla kysyttävää?: – kaasun siirtoverkoston paikkatiedoista – putken näytöistä ja ylityksistä maastossa – kaasun siirtoverkoston lausunnoista Ota yhteys Gasgridiin, autamme mielellämme! Jos aiot työskennellä kaasuputken läheisyydessä tai sinulla on kysyttävää edellä mainituista asioista, ota Gasgridiin yhteyttä mielellään kolme työpäivää aikaisemmin puh. (020) 44 78713. Valvoja tulee veloituksetta paikalle. Lausuntomenettely toiminnalle kaasuputken läheisyydessä Jos olet rakentamassa pysyviä, kiinteitä rakenteita kaasuputken läheisyyteen tai jos suunnittelet toimia, jotka muuttavat kaasuputkiston rakentamisen aikaisia olosuhteita tai saattavat aiheuttaa kaasuputkelle tärinää, kysy lausuntomenettelyn tarpeellisuutta. Myöskään lausuntomenettelystä ei aiheudu kustannuksia rakentajalle. Lausuntomenettelyssä määritellään, sovitaan ja arkistoidaan ne asiat, joilla varmistetaan kaasuputken turvallisuus valtioneuvoston antaman asetuksen 551/2009 sekä Tukesin asetusohjeen mukaisesti. Varaudu siihen, että luvan saamisessa menee aikaa noin kaksi kuukautta – ole liikkeellä ajoissa! Lausuntopyyntöön tarvitaan seuraavat asiat: hakijan yhteystiedot rakennettavan kohteen sijainti tai kaasuputken lähimmän merkintäpylvään tiedot mitä kaasuputken läheisyyteen on suunnitteilla hankkeen toteutusaikataulu viittaukset mahdollisiin aikaisempiin soittoihin, katselmuksiin ja asiakirjoihin Huom: hankkeen suunnitelmat, kartat jne. vastaanotetaan ensisijaisesti pdf-tiedostoina lausuntopyyntö saa olla vapaamuotoinen, mutta apuna voi käyttää valmista lomakepohjaa Tekstiä varten on taustahaastateltu maakaasun siirtoverkon käytönvalvonta- ja maankäyttöyksikön päällikkö Tero Lehtistä Gasgridilta. Lisätietoja verkkosivuiltamme: Tunnistaminen ja toiminta – Gasgrid Finland Teksti: Sami J. Anteroinen, Suvi VesterinenKuva: Otavamedia
Kaasut ovat korvaamattomia teollisuuden raaka- ja polttoaineina 26.5.2025 Kaasu on perinteisen teollisuuden vahva ajuri. Metsäteollisuus, kemianteollisuus ja metalliteollisuus ovat suurimmat kaasun käyttäjät kotimaisessa teollisuudessa – eikä kaasuille löydy korvaajaa ihan helposti. Kaasuja nimittäin käytetään raaka-aineena ja polttoaineena teollisuuden prosesseissa, joita on erittäin vaikeaa – ellei peräti mahdotonta – sähköistää nykyteknologian voimin. Kaasusektori itsessään on sen sijaan murroksessa, kun puhtaat kaasut valtaavat alaa. Kaasujen kuningas on – ainakin toistaiseksi – maakaasu. Vuonna 2024 kaasua kulutettiin Suomessa kaasuverkon alueella 14,0 terawattituntia. Vertailun vuoksi: esimerkiksi biokaasua syötettiin siirtoverkkoon samana ajanjaksona tuosta määrästä vain noin prosentti eli 130 gigawattituntia. Vastaavasti sähköä kuluu kaasuun verrattuna noin kuusinkertainen määrä eli vajaa 100 terawattituntia. Kaasusta todella on moneksi: – Metsäteollisuudessa kaasua on perinteisesti käytetty paperin kuivaukseen – ja toimialalla tätä ratkaisua pidetään edelleenkin lyömättömänä vaihtoehtona. Kaasu tuottaa myös laitosten tarvitsemaa energiaa. – Metallin jalostuksessa kaasu soveltuu moneen prosessivaiheeseen sulatuksesta aina karkaisuun. – Kemianteollisuudessa kaasuja käytetään esimerkiksi petrokemian prosessien tehostamiseen. Erityisen vahva sovellusalue on hiilivetyjen jalostus sekä lannoiteteollisuus. – Lasiteollisuudessa kaasu on erinomainen hyödyke, koska lasi vaatii korkeita lämpötiloja, ennen kuin sitä pystyy muovaamaan. – Elintarviketeollisuudessa kaasuja käytetään elintarvikkeiden lämmitykseen ja kuivaukseen ja tarvittaessa steriilin tuotantoprosessin varmistamiseen korkean lämpötilan kautta. Muita kaasulle sopivia teollisuuskohteita löytyy esimerkiksi saviteollisuudessa, asfalttiteollisuudessa, pesuloissa ja pulverimaalaamoissa. Kaasu on myös skaalautuva raaka-aine: kaasuja käyttävät niin pienet käsityöläisverstaat kuin valtavat jalostamotkin. Puhtaan vedyn avulla voidaan pienentää terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjä Kaasujen uudenlaisessa käytössä nousevia teollisuuden aloja edustaa terästeollisuus. Nykyisellään terästeollisuus on yksi saastuttavimmista teollisuuden aloista, joka tuottaa 7–9 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Puhtaan vedyn avulla – eli hiilineutraalisti – tuotettu teräs voi pienentää globaalia hiilitasetta huomattavastikin. Puhtaasta vedystä odotetaan kestävän kehityksen vaatimusten mukaista raaka- ja polttoainetta myös muille teollisuusaloille. Uusiutuvan biokaasun lisäksi puhtaiden kaasujen esiinmarssiin liittyy myös synteettinen metaani (e-metaani), joka on rakenteeltaan identtinen maakaasun kanssa. Synteettinen metaani kuitenkin päihittää perinteisen maakaasun CO2-tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen valmistamisessa käytetään puhtaan vedyn lisäksi savukaasuista tai ilmasta talteen otettua hiilidioksidia. E-metaania voidaan käyttää täysin samoissa kohteissa kuin maa- ja biokaasua – ja nesteytettynä se soveltuu myös samoihin käyttökohteisiin kuin nesteytetty maakaasu (LNG) ja nesteytetty biokaasu (LBG, bio-LNG). Tämän vuoksi e-metaanin kuljettamiseen voidaan käyttää jo olemassa olevaa infrastruktuuria (kuorma-autot, laivat, putkistot). Synteettisen metaanin – ja muiden puhtaiden kaasujen – tuotanto kaasuverkon alueella voi 20- tai 30-kertaistua nykyisestä muutamassa vuodessa. Suomessa uusiutuvan kaasun kysyntä on suurta ja kansallisen tuotannon lisäksi biometaania tuodaan suuria määriä myös muista Euroopan maista, erityisesti Tanskasta. Kaasua käytetään myös lämmöntuotannossa ja sähkömarkkinan tarpeisiin erityisesti tasaamaan sääriippuvaista uusiutuvan energian tuotantoa Kaasu soveltuu myös keskitettyyn lämmöntuotantoon kauko- ja aluelämpöverkoissa. Kaasukäyttöisten lämpökeskusten avulla on mahdollista täydentää yhteistuotantoa kovilla pakkasilla. Lämpökeskuksilla varmistetaan lämmön tarjonta mm. huippukysynnän, voimalaitosten häiriötilanteiden ja huoltoseisokkien aikana. Kaasujen merkitys sähkömarkkinoilla on viimeisten vuosien aikana kasvanut kaasujen erinomaisen säätökyvyn vuoksi. Samalla kun tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannossa on kasvanut voimakkaasti, näitä sääriippuvaisia energiantuotantolähteitä tasapainottamaan tarvitaan säätökykyistä sähköntuotantokapasiteettia niihin hetkiin, kun tuuli ei tuule eikä aurinko paista. Tässä kaasumoottoreilla on tärkeä rooli. Tämä reservikapasiteetti on myös saatavissa käyttöön erittäin nopeasti: kaasumoottorivoimalaitosten käynnistämiseen ja säätämiseen menee vain joitakin minuutteja. Unohtaa ei pidä sitäkään, että tuhannet kodit lämpenevät kaasulla Suomessa – ja moni keittiömestari vannoo kaasulieden nimiin. — Miksi kaasu kannattaa? Kaasu on ihanteellinen polttoaine erityisesti tilanteissa, kun tarvitaan korkeita lämpötiloja ja nopeaa säädettävyyttä – sekä halutaan välttää epäpuhtauksia, kuten rikkiyhdisteitä, energiantuotanto- tai teollisuusprosessissa. Teksti: Sami J. Anteroinen Kuva: Otavamedia Lue lisää: Kaasu on yksi UPM:n toiminnan tärkeistä polttoaineista Mikä ihme on monikaasualusta – ja miksi se mullistaa suomalaista yhteiskuntaa? – Gasgrid Finland Kaasusta saa säätövoimaa – ja paljon muuta – Gasgrid Finland
Kaasu on yksi UPM:n toiminnan tärkeistä polttoaineista 26.5.2025 Kaasulla on perinteisesti iso rooli metsäteollisuudessa – eikä UPM suinkaan ole poikkeus säännöstä. Yhtiön selluliiketoiminnan energia-asioista vastaava johtaja Katja Havikari kertoo, että UPM on itse asiassa yksi kaasujen suurimmista käyttäjistä koko maassa. – Olemme todennäköisesti toiseksi tai kolmanneksi suurin kaasujen kuluttaja Suomessa, Havikari toteaa. Konsernin sisällä suurin kaasujen käyttäjä on selluliiketoiminta. Myös UPM:n erikoispaperien ja painopaperien, etikettimateriaalien ja biopolttoaineiden tuotannossa käytettään kaasua. Suurimmat käyttäjät UPM:n tehtaista ovat Kaukas, Kymi ja Tervasaari. Näistä ensiksi mainittu käyttää kaasuja kaikkein monipuolisimmin toiminnassaan, Havikari arvioi. Suurin yksittäinen kaasun kuluttaja sellutehtaissa on meesauuni, jossa prosessikemikaalien talteenotossa syntynyt meesakalkki poltetaan kalkiksi, jotta se voidaan käyttää uudelleen selluprosessissa. – Paperi- ja sellutehtaissamme sekä biojalostamolla on paljon muitakin maakaasun käyttökohteita. Tehtaissa kaasua käytetään mm. kuivauksessa ja energiantuotannossa – ja apupolttoaineena häiriö- ja seisokkitilanteissa. UPM:llä kiinnostusta laajentaa ”kaasuportfoliota” Kun puhutaan kaasun käytöstä UPM:llä, puhutaan etupäässä LNG:stä. Biokaasu tarjoaa vähäpäästöisemmän vaihtoehdon ja synteettiset kaasut sekä vety nähdään tulevaisuuden mahdollisuuksina. UPM on kuitenkin kiinnostunut laajentamaan ”kaasuportfoliotaan” osana sitoumustaan kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. – Esimerkiksi biokaasu ja sen kehitys ja sertifioinnit markkinoilla luovat uskoa ja me seuraamme tilannetta tiiviisti. Vetytalous on vielä tulevaisuuden visio, jonka kehitystä UPM seuraa kiinnostuksella. Yhtiöllä on omasta takaa vähäpäästöisen sähkön tuotantoa, biopohjaista hiilidioksidia sekä kokemusta vedyn valmistuksesta ja käytöstä jalostamoprosesseissa. – Erityisesti biokaasut tarjoavat meille mahdollisuuden alentaa päästöjä lähitulevaisuudessa, mikä on hyvin linjassa yhtiön strategian kanssa. Vetykysymykset ovat ennemminkin ensi vuosikymmenen visio, Havikari pohtii. – Kukin liiketoiminta-alue arvioi itse tarpeen ottaa uusia kaasuja käyttöön, omista lähtökohdistaan, Havikari toteaa. Havikarin mukaan ison teollisen toimijan on helppo turvautua kaasuun Suomessa: kaasuinfra on huippuluokkaa, eikä ongelmia juuri esiinny arjessa. – Toimitusvarmuus on se lisäarvo, minkä kansallinen kaasuinfra tuottaa. UPM:n selluliiketoiminnan energia-asioista vastaava johtaja Katja Havikari. – Erityisesti biokaasut tarjoavat mahdollisuuden alentaa päästöjä lähitulevaisuudessa, mikä on hyvin linjassa yhtiön strategian kanssa. Vetykysymykset ovat ennemminkin ensi vuosikymmenen visio, Havikari pohtii. Kylmäpäinen kumppani osoitti arvonsa Havikari kehaisee, että Gasgrid on osoittanut myös kykynsä toimia nopeasti ja päättäväisesti kriisitilanteissa. Kun maakaasutoimitukset Venäjältä loppuivat 2022, Gasgrid rakensi LNG-terminaalin Inkooseen ennätysajassa. Kelluva LNG-terminaali aloitti toimintansa Inkoon satama-alueella tammikuussa 2023. LNG-laivojen saapuessa terminaalille – noin 1–3 kpl kuukaudessa – kriisitunnelmat alkoivat väistyä. – Aina kun haasteellisia tilanteita on tullut vastaan, ne on hoidettu erittäin hienosti Gasgridilla, Havikari toteaa. Kaasumarkkinan perusta luotiin huolella UPM:n ja Gasgridin toimiva yhteistyö näkyi jo kaasuverkkoyhtiön startissa. UPM oli mukana esimerkiksi vuonna 2018 alkaneissa workshopeissa, joissa Gasgridin vuoden 2020 aloitusta pedattiin. Havikari pitää jänteviä työpajoja hyvänä esimerkkinä siitä, miten ensin Gasum ja sitten kaasumarkkinoiden avauduttua Gasumista eriytetty kaasunsiirtoverkkoyhtiö Gasgrid on aina kuunnellut markkinatoimijoiden toiveita. – Nämä toiveet ovat sittemmin pitkälti toteutuneet kaasuportaalin luomisessa ja infran kehitystyössä, Havikari lisää. Hänen mukaansa on ollut hieno huomata, että Gasgrid on ottanut sekä isojen että pienten kaasunkäyttäjien toivomukset huomioon mahdollisuuksien mukaan. Kestävä kehitys ja ennakoitavuus ohjaavat kaasujen käyttöä Havikari on ollut UPM:ssä töissä pitkään ja nähnyt toimialan monet murrokset aitiopaikalta. Kaasujen asemaa tehtailla ei tuona ajanjaksona ole horjutettu, mutta vihreä siirtymä vaikuttaa toki siihen, mitä kaasuja kaavaillaan käyttäväksi. – Kestävä kehitys ohjaa muutosta myös kaasupuolella. Toteutuessaan tehtaiden puhtaammat kaasut vahvistavat tietenkin myös Suomen teollisuuden kilpailuasemaa. Liiketoiminnassa tarvitaan kuitenkin vakautta ja ennakoitavuutta, ja sen tähden Havikari toivoo ensisijaisesti kahta asiaa: kaasuinfran toimitusvarmuuden pysymistä hyvällä tasolla ja kaasun hinnan pysymistä maltillisena. – Me olemme markkinaehtoinen toimija ja seuraamme luonnollisesti myös kaasujen tilanteen kehitystä kaikin tavoin. — UPM lyhyesti – materiaaliratkaisuyhtiö, joka tarjoaa uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja – yhtiön monipuolisessa portfoliossa mm. uusiutuvia kuituja, kehittyneitä materiaaleja, hiilidioksidipäästöjä vähentäviä ratkaisuja ja painopapereita – seitsemän liiketoiminta-aluetta: UPM Fibres, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers, UPM Biorefining ja UPM Plywood – allekirjoittanut YK:n 1,5 asteen ilmastositoumuksen; listattu ainoana metsä- ja paperiteollisuuden yrityksenä Dow Jonesin globaalissa ja eurooppalaisessa indekseissä (DJSI) vuosiksi 2024–2025 – Suomen suurimpia kaasujen käyttäjiä; eniten kaasua käyttää selluliiketoiminta – 15 800 työntekijää – liikevaihto noin 10,3 miljardia euroa – osakkeet listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä Lue lisää: Kaasut ovat korvaamattomia teollisuuden raaka- ja polttoaineina Mikä ihme on monikaasualusta – ja miksi se mullistaa suomalaista yhteiskuntaa? – Gasgrid Finland Kaasusta saa säätövoimaa – ja paljon muuta – Gasgrid Finland
Gasgridilainen vetykehityksen aitiopaikalla 22.5.2025 –Juuri parempaa hommaa en voisi kuvitellakaan, Meri-Katriina Pyhäranta iloitsee. Ilon aiheena on ennen muuta työpaikka Gasgridilla. Vaikka hän tuli taloon juristiksi vasta runsas vuosi sitten, ulottuvat yhteiset juuret melkein kahdeksan vuoden taakse. –Gasgridin toiminta tuli tutuksi aiemmissa työtehtävissäni. Tiesin hyvin, mihin tulin. On hienoa olla mukana kehittämässä uutta ja antamassa siihen oma työpanokseni. –Tehtävämme on palvella yhteiskuntaa ja asiakkaitamme. Gasgridin periaate toimia oikeudenmukaisesti ja kestävästi vastaa omia arvojani. Energiasektorin asiantuntijajäsenenä lainsäädäntöryhmässä Pyhäranta edustaa Gasgridia kansallista vetylainsäädäntöä valmistelevassa työryhmässä, jonka tavoitteena on valmistella esitys uudeksi kansalliseksi vetymarkkinalaiksi. –Vien Gasgridin terveisiä työryhmälle eli käytännön näkemyksiä siitä, millainen lainsäädäntö tukisi vetymarkkinan kehitystä markkinoiden alkuvaiheessa ja pidemmällä aikavälillä. Toisaalta tuon takaisin terveisiä siitä, mihin suuntaan lainsäädäntö on kehittymässä. Lainsäädännöllä on iso rooli siinä, miten markkinat lähtevät kehittymään, mikä korostaa lainsäädännön huolellisen valmistelun merkitystä. Paras lopputulos syntyy eri näkökulmia tarkastelemalla yhteistyössä lain valmistelijoiden, viranomaisten, kollegoiden, sekä eri markkinaosapuolten ja sidosryhmien välillä, hän määrittelee. Työryhmä koostuu ministeriöiden ja viranomaisten edustajista, sekä asiantuntijajäsenistä, jotka kaikki edustavat energiasektorin eri tahoja. Lisäksi työryhmän kokouksissa käy vierailevia asiantuntijoita kertomassa hankkeista ja suunnitelmista, jotka ovat olennaisia lainsäädännön kannalta. Iso paketti tiukalla aikataululla Työryhmä kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Lakiesityksen tulee valmistua 28.11.2025 mennessä ja kansallisen vetymarkkinalain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään elokuussa 2026. EU-lainsäädäntö eli EU:n kaasupaketti antaa raamit vetymarkkinalaille. Kaasupaketin sisältämä direktiivi tulee kuitenkin täytäntöönpanna kansallisella lailla, minkä lisäksi kaasupaketti sisältää joukon kysymyksiä, joista on päätettävä kansallisesti. Kun työryhmä on muodostanut esityksen vetymarkkinalaiksi, se tulee kuultavaksi ja etenee normaaliin lainsäätämisprosessiin. Juuri nyt ajankohtainen aihe työryhmässä on vedyn markkinamallin periaatteet ja verkonhaltijan tehtävät. Eli millaiset pelisäännöt luodaan vedyn siirrolle vetyputkistossa ja mikä on vetyverkonhaltijan – kuten Gasgridin – rooli vetymarkkinoilla. Tähtäimessä tehokkaasti toimivat vetymarkkinat Gasgrid kehittää vetyverkkoa laajemman vetytalouden synnyn mahdollistamiseksi – ei pelkästään itse verkon vuoksi. –Vetyverkko eli putkiverkosto, jossa vetyä siirretään, mahdollistaa vetytalouden laajemman kehittymisen. Vetymarkkinoilla ja vetytalouteen kuuluvilla vedyn arvoketjun eri osilla voidaan saavuttaa laajoja positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämä on koko työryhmän lopputavoite, Meri-Katriina Pyhäranta sanoo. Vetymarkkinalain keskeinen periaate on tarjota kaikille markkinaosapuolille tasapuolinen oikeus käyttää vetyverkkoa. Vetyverkko yhdistää markkinaosapuolet toisiinsa ja mahdollistaa vedyn kaupankäynnin ja siirtämisen joustavasti markkinaosapuolten kesken. Laajan vetyverkoston etu onkin siinä, että kukaan ei jää riippuvaiseksi yksittäisestä tuottajasta tai vedyn käyttäjästä. Tehokkaasti toimivat vetymarkkinat houkuttelevat myös erityyppisiä investointeja vedyn arvoketjun eri osiin myös sinne, minne vetyverkko itsessään ei ulotu. Ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman laajaa vetymarkkinaa Euroopan unioni on tunnistanut puhtaan vedyn merkityksen siirtymässä kohti kestävää ja hiilineutraalia taloutta. Vuoteen 2040 mennessä EU:n kasvihuonekaasujen nettopäästöjä pitäisikin vähentää 90 prosentilla vuoden 1990 päästöihin verrattuna. –Vetymarkkinoiden kehittyminen on olennainen osa tätä tavoitetta. Jos meillä ei synny laajempaa vetymarkkinaa, asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen näyttää mahdottomalta, Pyhäranta sanoo. — Meri-Katriina Pyhäranta Gasgridilla työskentelevä juristi maaliskuusta 2024 alkaen. Työskennellyt lähes 15 vuoden ajan juristina, tutkijana ja asianajajana energiaoikeuden alalla. Työskennellyt Energiavirastossa valvovan viranomaisen tehtävissä. ”Kun kaasumarkkinat avattiin 2020 ja Gasgrid perustettiin, olin mukana valvomassa maakaasumarkkinoiden avaamista.” Nykyisessä työssä Gasgridilla innostaa eniten uuden kehittäminen. ”Me Gasgridilla teemme asioita, joita ei ole ennen tehty.” Väitellyt vuonna 2020 EU:n maakaasumarkkinalainsäädännöstä. Mukana Työ- ja elinkeinoministeriön kansallista vetymarkkinalakia valmistelevassa työryhmässä, jonka työ valmistuu 28.11.2025 mennessä. Viettää vapaa-aikansa puolisonsa ja kahden alle kouluikäisen lapsensa kanssa luonnossa liikkuen ja miehensä puolen vanhaa sukutilaa jatkaen. ”On hienoa saada olla osa pidempää jatkumoa, jossa jokainen sukupolvi uudistuu ajan mukana. Sama pätee niin maanviljelyyn kuin energiamarkkinoihinkin!”
Maanomistajia kuunnellaan reittisuunnittelussa 21.5.2025 Kansallinen vetyverkko rakentuu vastuullisesti. Reittisuunnitelmassa kuunnellaan maanomistajia ja huomioidaan ympäristövaikutukset. Luvituspäällikkö Merja Autiola Gasgridiltä tietää, että vetyputken reitti ei ole yhdentekevä seikka. – Ihan varmasti se mietityttää maanomistajia ja muita sidosryhmäläisiä – paljonkin. Vetyputken reittisuunnitelman taustalla on ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), joka varmistaa, että sidosryhmäläisten toiveet otetaan huomioon. Keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat muun muassa maakuntaliitot, kunnat, paliskunnat, vesivoimayhtiöt ja paljon maata omistava Metsähallitus. Ympäristövaikutusten arviointi on erinomainen paikka keskustelulle, ja se antaa myös mahdollisuuden vakuuttaa eri sidosryhmät siitä, että kaikki velvoitteet hoidetaan viimeisen päälle. – Käymme vielä kevään aikana keskusteluja maakuntaliittojen ja kunnan maankäytönsuunnittelijoiden kanssa reitistä. Muutoksia voi vielä tulla, mutta oletamme niiden olevan paikallisia, Autiola toteaa. YVAn kaksi vaihetta YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä osassa esitetään suunnitelma siitä, kuinka varsinainen arviointi aiotaan tehdä eli mitä kartoituksia ja selvityksiä tarvitaan. – Tämä vaihe hyväksytetään viranomaisella, ja eri sidosryhmät pääsevät antamaan palautetta jo tästä vaiheesta, Autiola kertoo. YVA-menettelyn yhteysviranomainen on ELY-keskus. Toinen vaihe sisältää varsinaisen vaikutusten arvioinnin, jota varten tehdään suunniteltuja toimia, kuten kartoituksia, melumallinnuksia, maisemavaikutusten havainnointia ja ilmapäästölaskentoja. Monitasoinen palapeli Tavoitteena on kerätä yhteen kaikki alueelta saatavissa oleva tieto ympäristöstä ja luonnosta, Autiola kuvailee. – Lopputulemana saadaan kooste erilaisista vaikutustavoista ja suositus parhaasta reitistä sekä sen rakentamisessa huomioitavista vaikutusten vähennyskeinoista, Autiola summaa. ELY-keskuksen työsarkaa on arvioida, millaisin reunaehdoin hanke voi edetä. ELY:n lausunnon perusteella Gasgrid voi valita jonkin tietyn reitin jatkosuunnittelun pohjaksi ja tehdä yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Seuraavassa vaiheessa käynnistyy luvitusprosessi: vesiluvat, maankäyttöön liittyvät lunastusluvat ja muut tarvittavat luvat on hankittava, ennen kuin rakennustyöt voidaan aloittaa. — Tiesitkö?: Putki kulkee maan alla Haitallisten vaikutusten minimointi on kaiken reittisuunnittelun johtotähti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että puita ei kaadeta turhaan eikä työkoneilla liikuta työalueiden ulkopuolella – ja maasto ennallistetaan, kun rakennustyöt on tehty. Vetyputkilinja suunnitellaan mieluusti pellon läpi, jolloin maanviljelyä voidaan jatkaa, vaikka putki kulkee maan alla. Gasgrid on sitoutunut kunnostamaan rikkoutuneet salaojat. Gasgridin tavoitteena on, että jokainen maanomistaja kokee, että hänen näkemyksensä todella otetaan huomioon. Siirtoputken reittiä voidaan myös muuttaa maanomistajan pyynnöstä, mikäli siihen on hyvät perustelut. Vireillä olevan lakimuutoksen myötä maankäyttöä koskevia lunastuskorvauksia on tarkoitus korottaa. Lunastuskäytävän leveys on vain 10 metriä, joten isoja maa-alueita ei ole menossa lunastukseen putken takia. Lue lisää Vetyputkiston rakentaminen halki Suomen on massiivinen kansallinen projekti – miten ympäristövaikutusten arviointi (YVA) linkittyy osaksi isoa kuvaa? Vedyn arvoketju
Gasgrid – Tulevaisuuden energiaratkaisujen mahdollistaja 12.5.2025 Suomi on siirtymässä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Keskipisteessä on monikaasujärjestelmä, sillä se mahdollistaa puhtaiden kaasujen, kuten esimerkiksi vedyn, synteettisen metaanin ja biokaasun, käytön, tukien kestävää kehitystä ja energian toimitusvarmuutta. Monikäyttöisyys tekee kaasuista houkuttelevan vaihtoehdon teollisuudelle, liikenteelle, sähköntuotannolle ja rakennusten lämmitykselle. Gasgrid on valtionyhtiö, joka vastaa vetyverkon hallinnasta Suomessa. Gasgridin arvot, asiakaslähtöisyys, luotettavuus ja kustannustehokkuus, ohjaavat yhtiön toimintaa ja strategisia päätöksiä. Gasgridin ja Fingridin yhteistyö on keskeisessä roolissa Suomen energiajärjestelmän kehittämisessä. Yhteistyö on avainasemassa monikaasujärjestelmän kehittämisessä niin kuntien, teollisuuden, tutkimuslaitosten kuin viranomaistenkin kanssa. Vetytalouden investoinnit tuovat merkittävää talouskasvua Suomelle tulevina vuosikymmeninä. Sähkö- ja kaasuinfrastruktuuri ovat tekijöitä, kun yritykset suunnittelevat investointeja vetytalouden uusiin arvoketjuihin. Kansallinen vetyinfrastruktuuri tarjoaa ratkaisuja sähkömarkkinan hinnanvaihteluiden tasoittamiseen. Vedyn tuotanto- ja jalostuslaitoksia kehitetään alueellisten vahvuuksien varaan. Vetyinfrastruktuurin ympärille nousee laajoja alueellisia vetylaaksoja, joilla säilytetään ja vahvistetaan olemassa olevia raskaan teollisuuden laitoksia. Gasgridin strategia keskittyy Suomen puhtaan kasvun ja turvallisuuden edistämiseen hyödyntämällä vetytalouden koko potentiaalin. Vetyverkko-osaamisemme ja olemassa oleva infrastruktuuri mahdollistavat kaasujen tehokkaan siirron ja jakelun. Sitoutumalla kestävään kehitykseen ja asiakaslähtöisyyteen varmistamme, että Suomi on valmis kohtaamaan tulevaisuuden energiaratkaisut. Uskomme, että vetyverkosta on kunnille paljon hyötyä ja mahdollisimman vähän haittaa minimoiden sen rakentamisen vaikutukset. Pidämme sidosryhmät tietoisina etenemisestä. Virve Wright Kirjoittaja on Gasgridin viestintä-, vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja. Kirjoitus julkaistiin alun perin pääkirjoituksena Gasgridin huhtikuussa julkaisemassa Kasvusanomat-lehdessä.
Voisivatko kunnat olla energiamurroksen vetureina? 7.5.2025 Suomen kunnat ovat avainasemassa puhtaan siirtymän edistymisessä. Kevään vaaleissa valitut kuntapäättäjät pääsevät linjaamaan puhtaan siirtymän hankkeiden kaavoitukseen, luvitukseen ja rakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Tuleva valtuustokausi on ratkaiseva, sillä kansallisen vetyverkon valmistelu etenee jo vauhdilla. Vetyverkon lupamenettelyt on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna. Tavoitteena on saada kansallinen infrastruktuuri toimintaan 2030-luvun alkupuolella. Alueille vetyverkko tuo mukanaan uusia investointeja ja työpaikkoja – ja isossa kuvassa vie Suomea kohti kestävämpää energiajärjestelmää. Kansallisen vetyinfrastruktuurin avulla energiaa voidaan siirtää suuria määriä kustannustehokkaasti. Vedyn siirron lisäksi vetyverkko mahdollistaa myös tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisen sekä lyhytaikaisen varastoinnin. Vetyinfrastruktuuri on tärkeä osa hiilineutraalia, sääriippuvaista energiajärjestelmää. Vetyverkon myötä kehittyvä vetytalous tuo mukanaan työpaikkoja sekä parantaa Suomen energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta. Alueellisten vetylaaksojen lisäksi vedyn runkoverkko voi vahvistaa pohjois-eteläsuuntaisen energiansiirron kapasiteettia. Suomen kilpailukyvyn kannalta vety on merkittävä mahdollisuus: Gasgridin toteuttaman selvityksen mukaan Suomella on edellytykset kasvattaa vedystä jopa nykyisen metsäteollisuuden kokoinen uusi toimiala. Valituilla kuntapäättäjillä on Suomen puhtaan kasvun avaimet käsissään. Panostukset hankkeiden sujuvaan luvitukseen ja kaavoitukseen sekä yhteneväiset rakentamisvaatimukset ovat investointeja alueelliseen elinvoimaan. Kunnat ovat myös keskeisessä roolissa osaavan työvoiman saannin varmistamisessa – esimerkiksi huolehtimalla, että paikalliset koulutusohjelmat vastaavat uusiutuvan energian ja kestävän teollisuuden yritysten osaamistarpeisiin. Kunnat voivat myös edistää hankkeiden alueellista hyväksyttävyyttä tukemalla vuoropuhelua yritysten ja asukkaiden kanssa. Kuntien poliittisilla päättäjillä on paljon valtaa viitoittaa Suomen siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Samoilla ratkaisuilla on mahdollisuus edistää myös alueellista elinvoimaa ja Suomen kilpailukykyä. Yhtälö kuulostaa melko houkuttelevalta. Heli VirkkiKirjoittaja toimii Gasgridissa vetykehityksestä vastaavana yksikönpäällikkönä. Kirjoitus on alun perin julkaistu Kaleva-lehdessä huhtikuussa 2025.
Kasvusanomat-lehti tarjoaa tietoa vedystä 7.4.2025 Gasgridin huhtikuussa julkaisema Kasvusanomat-lehti tarjoaa maanomistajille ja muille sidosryhmille tietoa suunnitteilla olevasta kansallisesta vetyputkihankkeesta. Lehti on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi ja verkkolehden lisäksi lehteä on jaettu painettuna maakuntalehtien välissä. Lehdessä aiheina muiden muassa: Vetyverkko luo paikallista hyvinvointia. Haastattelussa Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä ja vetykehityksestä vastaavan johtaja Sara Kärki Tietoa miten vetytalous muuttaa Suomea Mitä vedyn arvoketju tarkoittaa Esittelyssä paikallisia vedyn aluekehityshankkeita eri puolilta Suomea Vetyverkon reitti ja mitä YVA:n kaksi vaihetta tarkoittavat Kasvusanomat-lehti. Lisätietoja: viestintäpäällikkö Marjaana Kivioja, Gasgrid Finland Oy, marjaana.kivioja [@] gasgrid.fi
Vedyn arvoketju 7.4.2025 Vety jalostuu vaiheittain Vety kulkee useiden vaiheiden kautta raaka-aineesta lopputuotteeksi. Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa. Tavoitteina ovat puhtaan vedyn ja sähköpolttoaineiden valmistus, teollisuuden uudistuminen, vientiliiketoiminnan kasvu sekä investointien varmistaminen Suomeen. Vedyn arvoketju tarvitsee toimiakseen monia erilaisia toimijoita. Kotimaisille yrityksille on työsarkaa elektrolyysereiden (ja niiden komponenttien) valmistuksesta järjestelmien integrointiin, vedyn tuotantoon, logistiikkaan, varastointiin ja käyttöön sekä erilaisiin tuki- ja lisäarvopalveluihin. Alla olevassa kuvassa esitetään vedyn arvoketju vaiheittain.
