Yli tuhat kilometriä pitkä vetykaasuputki tarjoaa taitaville hitsaajille työllistymismahdollisuuksia vuosiksi eteenpäin.

Suomi haluaa tehdä kunnianhimoisen loikan vetytalouteen. Vetytalouden avulla maamme voisi saada miljardien eurojen piristysruiskeen ja työllistää jopa 100 000 ihmistä – tietenkin sen lisäksi, että vetytalous on tärkeä osa vihreää siirtymää ja poispäin fossiilisista polttoaineista. Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä?

Hallituksen vuonna 2023 tekemässä periaatepäätöksessä halutaan nostaa Suomi vetytalouden edelläkävijäksi, joka valmistaa 10 % EU:n puhtaasta vedystä.  Valtio onkin antanut Gasgridille tehtäväksi edistää kansallisen vetyverkon, kansainvälisen infrastruktuuriyhteistyön sekä Itämeren alueen vetymarkkinan kehittymistä. Yhtiö selvittää parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja sekä vedynsiirtotarpeita Suomessa ja Itämeren alueella.

Edessä oleva rakennusurakka on mittava. Suomen kansallinen vetyverkko tulee käsittämään yli 1 000 kilometriä kaasuputkea – ja koska kyseessä on vety, turvallisuusvaatimukset ovat pari luokkaa tiukemmat kuin vaikkapa maakaasun kanssa. Vety on pienimolekyylinen kaasu, jonka tiedetään aiheuttavan kaikissa materiaalissa niin sanottua vetyhaurautta – kestävätkö hiiliteräksestä valmistetut putket?

Vedyn kanssa pärjää kyllä

Gasgridin Käyttö ja kunnossapito -yksikön päällikkö Marko Ikävalko toteaa, että vetyhauraus ei muodostu ongelmaksi, kunhan ymmärretään vedyn ominaisuuksien vaikutukset käyttöolosuhteissa:

– Vetyputkiston materiaalivalinnassa tulee huomioida vedyn laadun lisäksi mm. käyttöpaine, painevaihteluväli sekä -suuruus, Ikävalko toteaa.

Vedyn vaikutus materiaaliin on paineen ohella riippuvainen monesta muustakin asiasta – mm. teräksen mikrorakenteesta, raekoosta, seosaineista ja ympäristön lämpötilasta.

Gasgrid ei ole vielä päättänyt, mikä on parhaiten soveltuva teräslaatu vedyn siirtoputkille, joiden halkaisijaksi tulee noin metri.

– Ennen varsinaista päätöstä huomioimme kaikki vedyn siirtoputkiston elinkaareen sekä turvalliseen käyttöön liittyvät asiat huolella, Ikävalko kertoo.

Vuotoja ei tule

Mutta vaikka vetyputki olisi kuinka jykevää tekoa tahansa, liitokset ja hitsisaumat voivat askarruttaa: pitävätkö ne varmasti kaikissa mahdollisissa olosuhteissa? – Vety on tuttu kaasu prosessiteollisuuden puolelta, joten soveltuvia liitosmenetelmiä on käytettävissä, Ikävalko toteaa.

– Kaikki tulevan putken liitokset toteutetaan siten, että ne soveltuvat käytettäviksi vedyn kanssa, hän lisää.

Gasgridin linjana on, että yhtenäinen, hitsattu putkilinja ei vuoda.

– Lähtökohta on se, että kaikki liitokset toteutetaan niin hyvin, että vuotoja ei esiinny. Rakentamisenaikaisella valvonnalla sekä NDT-tarkastuksilla varmistetaan liitosten pitävyys, Ikävalko toteaa.

-Siirtoputkilinjan liitokset toteutetaan pääosin hitsaamalla, hän lisää.

Hitsaajille duunia!

Jahka vetyverkosto lähtee rakentumaan ympäri Suomen, tarvitaan osaavia työporukoita – ja tietenkin hitsaajia. Gasgridillä ei ole omia asennustiimejä, vaan urakoitsijoita tullaan hakemaan kilpailutusten kautta, hitsauskoordinaattorina toimiva projektitoimiston vetäjä Ossi Falck kertoo.

– Hanke vaatii hitsaajilta erikoisosaamista ja lisäksi työskentely tapahtuu ulkoilmassa, vaihtelevissa sääolosuhteissa, Falck toteaa ja arvelee, että suuren tarpeen vuoksi ammattitaitoisia hitsaajia pitää todennäköisesti etsiä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

– Hitsaajien tulee täyttää hankkeessa asetetut pätevyysvaatimukset, samoin kuin asennusliikkeidenkin, hän kertoo.

Itse asennusprosessi noudattelee maakaasun siirtoputkien asennustapaa. 12-18 metriä pitkiä putkikankia hitsataan työmailla yhteen ja putkiletkat nostetaan niitä varten kaivettuun putkikaivantoon; tämän jälkeen putkijaksoja ryhdytään liittämään toisiinsa hitsaamalla.

– Hitsisaumojen laadunvarmistus on tärkeä osa prosessia, Falck kertoo.

—

Vetytalouden lyhyt oppimäärä

– vetytalouden työllistävä vaikutus on mahdollisesti jopa 100 000 ihmistä

– vetytalous parantaa Suomen energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta

– Gasgrid on saanut Suomen valtiolta mandaatin kehittää kansallisen vetyverkon ja tehdä rajat ylittävää infrastruktuuriyhteistyötä sekä tukea vetymarkkinan kehitystä Itämeren alueella

– Suomen kansallinen vetyverkko tulee käsittämään noin 1 000 kilometriä kaasuputkea maa-alueilla. Tämän lisäksi rakennetaan myös kansainvälisiä meriputkiyhteyksiä vedyn siirtoon

– Gasgridin tavoitteena on, että vetymarkkina ja -infrastruktuuri ovat toiminnassa Suomessa 2030-luvun alkupuolella

– vetyverkon lupamenettelyt on tarkoitus aloittaa tänä vuonna

– Itämeren alueella on tällä hetkellä kolme rajat ylittävää vetyinfrastruktuurihanketta, joita Gasgrid edistää yhteistyössä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa: Nordic-Baltic Hydrogen Corridor, Baltic Sea Hydrogen Collector, ja Nordic Hydrogen Route

 

Lue lisää:

Gasgridin Olli Sipilä: Vetyverkon rakentaminen on kansallinen suurhanke, joka luo hyvinvointia vuosikymmeniksi

Ympäristövaikutusten arviointi on tärkeä ankkuri vetyverkon suunnittelussa

Gasgrid kutsuu kunnat ja alueelliset toimijat yhteistyöhön kansallisen vetyinfrastruktuurin kehitykseen

Suuri energiamurros haastaa kaikki alan toimijat. Yksi muutosagenteista on Gasgrid, jonka vastuulla on rakentaa kansallinen vetyverkko vauhdittamaan puhdasta talouskasvua. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomi tavoittelee johtavaa asemaa Euroopan vetytaloudessa. Samaan aikaan myös muiden puhtaiden kaasujen hyödyt ovat alkaneet näkyä yhä selvemmin.

Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä toteaa, että kun fossiilisia energianlähteitä korvataan isossa mittakaavassa, tarvitaan uudenlaista ”yhdistävää infraa”.

-Murroksessa esiintyy aina aaltoliikettä ja epävarmuustekijöitä, mutta suunta on selvä, hän toteaa. – Meillä suomalaisilla on lupa yrittää ja lupa onnistua, kun lähtökohdat ovat hyvät.

Vety on kova kortti silloin, kun energiaa halutaan siirtää tehokkaasti pitkiä matkoja.

-Halkaisijaltaan metrin vetyputkella voidaan korvata jopa 15 suurta sähkölinjaa, vertaa Sipilä.

Nollapäästöihin on matkaa, aikaa ei ole

Siirtymät kivihiilen ja öljyn käyttöön tapahtuivat aikoinaan useiden vuosikymmenien kuluessa – kun taas nykyinen siirtymä nollapäästöihin pitäisi toteuttaa noin kolme kertaa edellisiä energiamurroksia nopeammin. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan päästötöntä vetyä niin Suomessa kuin Euroopassakin niissä kohteissa, joissa sähkö ei ole ratkaisu.

Tässä kuviossa Gasgridin vastuulla on kehittää kansallista vetyverkkoa, kansainvälistä infrastruktuuriyhteistyötä sekä Suomen ja lähialueen vetymarkkinaa. Tavoitteena on luoda hyvät ja ennakoitavat investointiedellytykset Suomeen vedyn tuotannolle ja sitä käyttävälle jatkojalostusteollisuudelle. Keskeisessä roolissa tässä kaikessa on aidon monikaasualustan luominen, valottaa Sipilä.

-Monikaasualusta hyödyntää kaikkea sitä osaamista, jota organisaatioomme on kaasuista kertynyt todella pitkän ajan kuluessa, toteaa Sipilä, joka on toiminut Gasgridin toimitusjohtajana yhtiön perustamisesta lähtien (2020).

Vahvuutena kaasualan huippuosaaminen

Monikaasualusta tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa osassa Gasgridin kaasuputkissa kulkee perinteisen maakaasun, biokaasun, synteettisen metaanin ja nesteytetyn maakaasun LNG:n lisäksi vetyä ja ehkä jopa hiilidioksidia. Nämä kaasut tekevät selkeän pesäeron esimerkiksi maakaasuun, sillä ne ovat vähäpäästöisiä tai kokonaan päästöttömiä kaasuja.

-Metaanissa me olemme jo toimintavarmuudessa ja turvallisuudessa maailmanluokan osaaja. Vetypuoli taas perustuu vankkaan kaasuosaamiseemme, jota laajennetaan nyt kohti vetyä.

Esimerkiksi biokaasuissa ja synteettisessä metaanissa tutkitaan tällä hetkellä uusia ratkaisuja, joilla kaasu saadaan virtaamaan putkeen. – Yksi mahdollisuus markkinatoimijoille on konttien käyttö. Tämän mahdollistamista suunnitellaan jo asiakkaiden kanssa, Sipilä kertoo.

Myös hiilidioksidia voidaan napata tehtaiden piipuista talteen ja kuljettaa putkia pitkin jatkojalostettavaksi.

-Hiilidioksidin talteenoton kautta voidaan valmistaa esimerkiksi synteettistä metanolia, Sipilä toteaa.

Vetyvallankumouksen kolme näkökohtaa

Ykkösasia toimitusjohtajan pöydällä on energiajärjestelmän kokonaiskehitys talouskasvun, turvallisuuden ja muiden Suomen strategisten hyötyjen saavuttamiseksi kaasujen avulla. Gasgrid jatkaa metaanijärjestelmän kehittämistä esimerkiksi teollisuuden ja sähköjärjestelmän hyödyksi. Uusin nopeimmin kehittyvä alue on vetyverkon ja -markkinan edistäminen tuntuvin toimenpitein. Tämä vaatii Sipilän mukaan keskittymistä kolmeen asiaan samanaikaisesti Suomen hyötyjen maksimoimiseksi.

-Ensinnäkin Suomen runkoverkkoa varten tarvitsemme reititystä, luvitusta ja perusteellista suunnittelua. Pohjois-eteläsuunnan energiasiirtotarpeet kasvavat nopeasti ja suuresti. Tässä yksi ratkaisun avain voi olla vetyinfra. Meidän on selvitettävä, kuinka paljon vetyä voidaan tuottaa ja toisaalta paljonko sitä tarvitaan, hän kuvailee.

Toinen tavoite liittyy vetylaaksojen luomiseen. Vetylaakso on alueellinen vetyverkko, jossa vihreän vedyn tuotanto, kulutus ja varastointi yhdistyvät siirtoinfrastruktuuriin. Tällaisia kotimaisia vetylaaksoja voisi olla vetyvallankumouksen ensimmäisessä vaiheessa useita läpi Suomen.

-Meidän täytyy tunnistaa ja olla mukana rakentamassa näitä avainvetylaaksoja korkean jalostusasteen ja teknologiakehityksen houkuttelemiseksi Suomeen, Sipilä toteaa.

Kolmas tavoite koskee kansainvälistä yhteistyötä: vety pitää saada virtaamaan maiden – ja mantereiden – rajojen yli. Tällä voi olla suuri vaikutus sekä vedyn tuotanto- ja jatkojalostusinvestointien saamiseen Suomeen että tukien hyödynnettävyyteen. Sitä kautta tulee lisää työpaikkoja ja talouskasvua Suomeen kiihdytetysti.

Avoimin kortein parhaaseen lopputulokseen

Seuraavan parin vuoden aikana pitää tapahtua paljon, jotta pysytään vetyverkoston aikatauluissa. Lopullisten investointipäätösten ikkuna on aikaisintaan 2026–2028, toteaa Sipilä.

-Näin vetyverkko voisi olla käytössä 2030-luvun alkupuolella.

Vetyverkoston rakentaminen on kansallinen suurhanke, jossa sidosryhmiä riittää. Vedyn ja puhtaan kasvun laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on ”äärimmäisen tärkeää”, Sipilä katsoo.

-Sidosryhmien kohtaamisessa korostuu avoin dialogi. Meillä ei ole olemassa valmiita vastauksia kaikkiin kysymyksiin, mutta tahtotila löytää parhaat ratkaisut on kova, hän toteaa.

-Nyt luodaan ne periaatteet, jotka ohjaavat vetyverkon kehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin.

—

KUKA?

Nimi:

Olli Sipilä

Työ:

Toimitusjohtaja, Gasgrid Finland Oy

Koulutus:

Kauppatieteiden maisteri, tuotantotalous (2003)

Parasta työssä:

Merkityksellisyys

Motto:

Yritä aina parhaasi silloinkin, kun haaste on iso – se riittää. Yhdessä tekemällä riittävän hyvä ratkaisu löytyy yleensä aina lopulta.

Harrastukset:

Perhokalastus, pyöräily, uinti, ruoanlaitto ja uutena golf

—

Gasgridin strategiakausi 2024–2026 – tavoitteena joustava ja vähäpäästöinen energiajärjestelmä

Gasgridin päivitetyssä strategiassa vuosille 2024–2026 korostuu yhteiskunnan puhtaan siirtymän edistäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa työpaikkojen luomista, Suomen energiaomavaraisuuden kasvattamista sekä yhtiön monikaasu- ja vetyliiketoiminnan huomattavaa kiihdyttämistä.

Samalla Gasgrid haluaa edistää vähäpäästöisten kaasujen, kuten vihreän vedyn ja synteettisen metaanin, merkittävää markkinaehtoista kasvua energiajärjestelmässä matkalla kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Lisäksi yhtiö tuottaa toimintavarmalla kaasualustalla asiakkaille arvoa, ennustettavuutta ja joustavuutta sekä yhteiskunnalle huoltovarmuutta.

Uuden strategian viisi painopistealuetta ovat:

• joustavan monikaasualustan kehittäjä
• vetytalouden yhdistäjä
• investointien kiihdyttäjä
• vastuullinen vaikuttaja
• edelläkävijöiden kasvattaja

Teksti: Sami Anteroinen

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on keskeisessä osassa vedyn siirtoputkiston rakentamisessa. Vetyputken reittiä suunniteltaessa otetaan tarkasti huomioon maanomistajien ja muiden sidosryhmäläisten toiveet.

Luvituspäällikkö Merja Autiola Gasgridiltä toteaa, että ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tarjoaa mahdollisuuden vakuuttaa eri sidosryhmät siitä, että kaikki velvoitteet hoidetaan vastuullisesti alusta loppuun.

– YVA-menettelyn hieno puoli on se, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus tulla kuulluksi, Autiola toteaa.

YVA-menettely alkaa huolellisella suunnittelulla. Tähän kuuluu vedyn siirtoputken reittivaihtoehtojen alustava suunnittelu yhdessä kuntien kanssa, kertoo maankäyttöpäällikkö Tommi Raappana Gasgridiltä.

– Käymme kunnilta tulleen palautteen läpi ja muokkaamme vetyverkon reittisuunnitelmaa niiden pohjalta, Raappana toteaa.

Perusteelliset pohjatyöt

YVA-menettely on kaksivaiheinen, Merja Autiola kertoo. – Ensimmäisessä osassa esitetään suunnitelma siitä, kuinka varsinainen arviointi aiotaan tehdä, mitä kartoituksia ja selvityksiä varsinaiseen selostusvaiheeseen edetessä laaditaan ja millainen on tämänhetkinen tieto rakentamisen alueesta, Autiola kuvailee.

Tämä vaihe hyväksytetään viranomaisella; lisäksi jo tästä vaiheesta pääsevät eri sidosryhmät antamaan palautetta ja esittämään huomioitaan.

Toinen vaihe (eli selostusvaihe) sisältää varsinaisen vaikutusten arvioinnin, jota varten tehdään edellä kuvattuja ohjelmavaiheessa suunniteltuja toimia – kuten esimerkiksi kartoituksia, melumallinnuksia, maisemavaikutusten havainnointia ja ilmapäästölaskentoja.

– Kaikki alueelta saatavissa oleva tieto ympäristöstä ja luonnosta kootaan yhteen ja peilataan rakentamisen aiheuttamaan vaikutukseen teemoittain. Lopputulemana saadaan kooste erilaisista vaikutustavoista ja suositus parhaasta reitistä sekä sen rakentamisessa huomioitavista vaikutusten vähennyskeinoista, Autiola summaa.

Suoraviivaista rakentamista

Vetyverkoston rakentaminen maa-alueella on sinänsä yksinkertaista: kaivetaan syvä kaivanto, asennetaan vetyputki kaivannon pohjalle ja peitetään kaivanto. Ympäristön kannalta tärkeää on haitallisten vaikutusten minimointi: mm. puita ei kaadeta turhaan, eikä työkoneilla liikuta työalueiden ulkopuolella.

– Vastuullinen toimija myös ennallistaa maaston, jahka rakennustyö on tehty, Autiola lisää.

Vetylinja suunnitellaan mieluusti pellon läpi, koska maanviljelyä saa jatkaa entiseen malliin, kun putki on maan povessa.

Suojaetäisyydet tarkentuvat

Yksi merkittävä tekijä on rakennusten ja muiden vastaavien kohteiden suojaetäisyys itse putkilinjaan ja venttiiliasemille sekä paineenvähennys- ja -korotusasemille. Toisin kuin maakaasulle, vedylle ei ole vielä määritelty suojaetäisyyksiä.

– Käymme tästä alustavia keskusteluja Tukesin kanssa ja luvassa on ilmeisesti hyvin samantapaiset suojaetäisyydet kuin maakaasun kanssa, Tommi Raappana toteaa.

YVA-menettelyn yhteysviranomainen on ELY-keskus, joka antaa oman lausuntonsa Gasgridin ympäristövaikutusten arvioinnista. ELY-keskus arvioi muun muassa sen, millaisin reunaehdoin hanke voi edetä.

– ELY:n lausunnon perusteella voimme valita jonkun tietyn reitin jatkosuunnittelun pohjaksi ja tehdä yksityiskohtaisempaa suunnittelua, Raappana kertoo.

Seuraavassa vaiheessa käynnistyy luvitusprosessi: vesiluvat, maankäyttöön liittyvät lunastusluvat ja muut tarvittavat luvat on hankittava ennen kuin rakennustyöt voidaan aloittaa.

– Lisäksi lunastusmenettelyyn on tulossa muutoksia.  Tällä hetkellä vireillä olevan lakimuutoksen myötä maankäyttöä koskevia lunastuskorvauksia on tarkoitus korottaa noin 25 prosentilla, Raappana toteaa.

Joen alitukset haastavia

Autiola huomauttaa, että suurin haaste vetyverkon suunnittelulle ja toteutukselle on tyypillisesti joen alitus. – Jotta putki saadaan asennettua joen pohjan alapuolelle, on vesistössä tehtävä kaivuutöitä, mikä voi aiheuttaa hetkellistä samentumaa.

Veden samentuminen on haitallista etenkin pienen joen ja arvokkaan vesiluonnon kohdalla, joten käytetyt tekniikat on mietittävä huolella.

-Haluamme pitää korostetun hyvää huolta kaikista vesialueista, Autiola lisää.

Raappana toteaa, että myös pohjavesialueet vaativat erityistä huolellisuutta.

– Kaivojen suhteen otamme vedestä näytteitä ennen rakentamisen aloittamista ja uudestaan rakentamisen jälkeen, jos on aihetta epäillä muutoksia veden laadussa.

Maanomistajan ääni painaa

Maanomistajien toiveita kuunnellaan herkällä korvalla läpi koko vetyrunkoverkon suunnitteluprosessin. – Tavoitteena on, että jokainen maanomistaja kokee, että hänen näkemyksensä todella otetaan huomioon, Raappana toteaa.

– Siirtoputken reittiä voidaan myös muuttaa maanomistajan pyynnöstä, mikäli siihen on hyvät perustelut, Raappana jatkaa.

Onnistunut prosessi vaatii saumatonta viestintää, myös kentällä. Ennen rakennustöiden alkamista kohteessa järjestetään alkukatselmus, jossa vielä varmistetaan esimerkiksi kaivojen ja kaapelien sijainti paikan päällä.

– Maanomistajan kanssa selvitetään paljon käytännön asioita, kuten se, miten rakennusaikaiselle asennustielle käy. Maanomistaja saa päättää, ennallistetaanko alue vai saako asennustie jäädä maastoon, Raappana kuvailee.

Yhteistyöllä tuloksiin

Autiola ja Raappana toteavat, että maanomistajien lisäksi myös muut sidosryhmät – kunnista ja maakuntaliitoista puolustusvoimiin ja poronhoitoalueisiin – ovat tärkeässä roolissa onnistuneen lopputuloksen kannalta.

– Haemme hyvää keskusteluyhteyttä kaikkien sidosryhmien kanssa, koska avoin ja läpinäkyvä viestintä lisäävät koko hankkeen hyväksyttävyyttä, Autiola summaa.

—

Avainluvut Gasgridin suunnitteleman kansallisen vedynsiirtoverkon alustavista reiteistä:

• Vetyverkon yhteispituus: yli 1 500 km
• Kuntia reitin varrella yhteensä: 70 kpl
• Kiinteistöjä reitin varrella: 7 484 kpl
• Natura-joet reitin varrella: 8 kpl
• Maihinnousukohdat: 2 kpl
• Pohjavesialueet reitin varrella: 54 kpl
• Kompressoriasemat: 2-3 kpl
• Suurten jokien alitukset reitin varrella: 29 kpl
• Keskisuurien jokien alitukset reitin varrella: 62 kpl
• Pienien jokien alitukset: reitin varrella: 28 kpl

Reitityksessä kierrettävät kohteet

–Kansallispuistot, luonnonsuojelualueet, Natura-alueet (pois lukien pitkät jokikohteet), suojeluohjelma-alueet, arvokkaat luonnonmuodostumat, pohjavesialueet, järvet

–Perinnebiotoopit

–Arkeologiset kohteet

–Rakentamiselle haastavat alueet: jyrkänteet ja kosket, kallioalueet

–Urbaanit alueet, rakennukset, hautausmaat, kaivokset, padot, asemakaava-alueet

Reitityksessä suositut kohteet

–Vetyputken käyttötarvealueet (ts. markkinadataan perustuvat vedyn tuotannon ja kulutuksen pisteet)

–Peltoalueet, laidunmaat, tiealueen läheisyys

–Maaperältään suotuisat rakentamisalueet

 

Lue lisää:

Gasgrid kutsuu kunnat ja alueelliset toimijat yhteistyöhön kansallisen vetyinfrastruktuurin kehitykseen

Hiiliteräsputki soveltuu vedyn siirtoon reunaehdot huomioiden

Vetyturvallisuuden ABC

Vetyverkoston rakentamisen yksi avainkysymys on putkien kestävyys. Pienimolekyylisen vedyn tiedetään aiheuttavan materiaaleissa niin sanottua vetyhaurautta – mutta voiko vety siis haurastuttaa jopa hiiliteräsputket, joissa sitä on tarkoitus siirtää?

Pessimistisissä skenaarioissa on jo ehditty maalailemaan, että vetyputkistoja varten pitää kehittää kokonaan uudenlaisia teräslaatuja tai homma ei toimi. Hintava terässavotta taas voisi hidastaa Suomen vetyverkoston luomista – ja nostaa kustannukset pilviin.

Gasgridin käyttö ja kunnossapito -yksikön päällikkö Marko Ikävalko toteaa, että vedyn siirtämisestä teräsputkissa on kokemuksia maailmalta – eikä vetyhauraus muodostu ongelmaksi, kunhan muistetaan vedyn ominaisuudet materiaalivalinnoissa sekä käyttöolosuhteissa.

-Vedyn siirrossa huomioitavia tekijöitä ovat siirrossa käytettävä maksimipaine sekä painetason vaihtelu ja virtausnopeus, Ikävalko toteaa. Nykyistä maakaasuputkistoakin voisi käyttää vedyn siirtoon soveltuvin osin ja tietyin rajoituksin.

Oulun yliopiston terästutkimuskeskuksen tuoreet tutkimukset vahvistavat kentältä saadut tiedot: nykyiset hiiliteräsputket ovat aivan tarpeeksi vedynpitäviä.

Vedyn vaikutus materiaaliin on monen tekijän summa

Vedyn kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, sillä sen vaikutus materiaaliin on riippuvainen monesta asiasta – teräksissä paineen lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat mm. mikrorakenne, raekoko, seosaineet ja ympäristön lämpötila. Vetyputkiston ja vetysäiliöiden kestävyys kylmissä pohjoisissa olosuhteissa on luonnollisesti yksi tutkimuskohde.

TKI & teknologia -kehityspäällikkö Hanna Kinnunen Gasgridiltä vahvistaa, että vetyverkostohankkeessa olennaista on ymmärtää vedyn aiheuttamat ilmiöt materiaaleissa, kuten vaikutukset teräksen mekaanisiin ominaisuuksiin ja murtumiskestävyyteen. Tietoa toki löytyy paljon ja sitä on kanavoitu kansainvälisiin standardeihin, joista toistaiseksi kattavin on yhdysvaltalainen ASME B31.12.

-Vuonna 2023 päivitetty ASME B31.12 -standardi pohjaa säädöksensä mm.vetyhaurausilmiöön ja sen vaikutuksiin materiaaleissa, Kinnunen kertoo.

-ASME B31.12 on tärkeä standardi siinäkin mielessä, että se ottaa kantaa ja ohjaa sekä suunnittelua että operointia, Marko Ikävalko lisää.

Vetyverkon teräslaatu vielä selvityksessä

Gasgrid ei ole vielä lukinnut sitä, mikä on parhaiten soveltuva teräslaatu vetyverkkoon.

-Tätä ei ole vielä päätetty. Ennen varsinaista päätöstä perehdymme vielä asiaan huolella, Ikävalko toteaa. Kunhan teräsvalinta on tehty, nytkähtää hanke taas yhden tärkeän pykälän eteenpäin.

Materiaalin valinta tulee vaikuttamaan operatiiviseen käyttöön koko elinkaaren osalta, Ikävalko huomauttaa. Optimaalisen materiaalin valinnassa tulee huomioida muun muassa tavoitteet vedyn siirtokapasiteetin osalta sekä vaihtoehtoisiin teräslaatuihin liittyvät ominaisuudet eri käyttöolosuhteissa. Lähtökohtana on turvallinen käyttö koko elinkaaren ajan.

-Teemme tämän asian suhteen arviointia optimaalisen teräslaadun määrittämiseksi, joka ei sinänsä eroa Gasgridin tavanomaisesta infrarakentamisesta, Ikävalko toteaa ja lisää, että turvallisuuslähtöinen elinkaariajattelu on keskeisellä sijalla hankkeen joka vaiheessa.

Yhtenäinen, hitsattu putkilinja ei vuoda

Maalaisjärjellä ajateltuna vetyputki voi olla vaikka kuinka jykevää tekoa tahansa, mutta suurimman kysymysmerkin muodostavat liitokset ja hitsisaumat: pitävätkö ne kaikissa mahdollisissa olosuhteissa? – Ikävalko muistuttaa, että vety on tuttu kaasu prosessiteollisuudesta, josta on paljon käyttökokemuksia sekä soveltuvia ratkaisuja saatavilla.

-Kaikki tulevan putken liitokset soveltuvat käytettäviksi vedyn kanssa, hän toteaa.

Gasgridin linjana on muutenkin se, että yhtenäinen, hitsattu putkilinja ei vuoda.
– Lähtökohta on se, että putki toteutetaan niin hyvin, että vuotoja ei tule. Valvonta ja monitorointi sitten vielä varmistavat, että kaikki sujuu niin kuin pitää, Ikävalko toteaa.

Samalla Gasgrid hyödyntää omassa suunnittelutyössään infrarakentamishankkeissa jatkuvasti alan parasta tietoa ja tutkimusta, Hanna Kinnunen lisää.

-Uuden tutkimuksen hyödyntäminen infrasuunnittelussa on meille iso asia, Kinnunen toteaa.

—

Tutkimushanke juurruttaa turvallisen vedyn siirtoinfrastruktuurin Pohjoismaihin

• MatHias-hanke (Material and Structural Integrity Assessment for Safe Nordic Hydrogen Transportation Infrastructure) on osa Nordic Hydrogen Valleys -ohjelmaa. Tutkimushankkeen tavoitteena on juurruttaa turvallinen vedyn siirtoinfrastruktuuri Pohjoismaihin. MatHias-hanketta koordinoi norjalainen SINTEF. Gasgridin lisäksi Suomesta hankkeeseen osallistuvat VTT, Oulun yliopisto ja SSAB.
• Vuonna 2023 startanneessa MatHias-hankkeessa tutkitaan erityisesti teräksisten vetyputkien ja rakenteiden kestävyyttä. Vety voi aiheuttaa teräksen haurastumista, mikä lisää putkien murtumisriskiä, erityisesti Pohjoismaiden kylmissä lämpötiloissa.
• MatHias-hanke on Pohjoismaiden näkökulmasta tärkeä hanke, jonka havainnoista ollaan hyvin kiinnostuneita, toteaa Hanna Kinnunen Gasgridiltä. Hankkeessa arvioidaan ja vertaillaan erilaisten putkiterästen ominaisuuksia, kehitetään menetelmiä putkien eliniän arvioimiseksi ja soveltuvan teräslaadun valintaan. MatHias on vain yksi esimerkki vetyalalla tehtävästä kunnianhimoisesta tutkimuksesta, Kinnunen lisää. Panostukset TKI-puolelle ovat vahvoja ja lisääntyvät koko ajan.

 

Lue lisää:

Vetyturvallisuuden ABC

Vetylaakso on vetytalouden alueellinen ankkuri

Lähivuosina vetyverkko laajenee Suomessa. Turvallisuus on tärkeässä asemassa vedyn siirtoputkistoa rakennettaessa ja käytettäessä, Gasgridiltä muistutetaan.  

Vetyä on käytetty teollisuudessa pitkään, toteaa riskienhallinta ja turvallisuus -yksikön päällikkö Aki Huomo Gasgridiltä.

– Vedyn siirrossa ei ole kyse mistään täysin uudesta asiasta. Lisäksi pitkä kokemus maakaasusta auttaa lisäksi meitä myös vedynsiirtoputkien turvallisessa rakentamisessa ja käytössä. Vety on toki erilainen kaasu maakaasuun verrattuna. Asianmukaisella ennakoinnilla ja turvallisuuden hallinnalla vety on kuitenkin yhtä turvallinen siirtää ja käyttää kuin maakaasu, Huomo uskoo.

Vedyn ominaisuudet ovat kuitenkin erilaiset maakaasuun verrattuna ja vety vaatii oman huomionsa mahdollisissa vuototilanteissa.

Kun vety virtaa putkistoissa, materiaaleihin ja laitteistoihin kohdistuu koko nippu vaatimuksia.  – On huomioitava esimerkiksi materiaalien lujuus, vetyhaurastumisriski ja vedyn läpitunkeutuvuus, Huomo listaa.

Lähtökohtana turvallisuus

Gasgridillä vetyturvallisuus lähtee siitä, että tunnistetaan riskit ja mahdolliset vaurio- ja onnettomuusskenaariot – sekä ymmärretään niiden vaikutukset.

-Riskejä hallitaan suunnittelun ja ennakoinnin keinoin sekä tietenkin toimenpitein tarpeen vaatiessa. Esimerkiksi teknisiin ratkaisuihin ja riittäviin suoja-alueisiin on kiinnitetty huomiota alusta lähtien.

Putket kovaa tekoa

Maan alla olevat siirtoputket ovat järeää hiiliterästä, joiden seinämät ovat vahvat. – Hitsattu, tiivis rakenne varmistaa, että vuotoja ei tapahdu, hän toteaa.

Samantyyppistä putkistoa käytetään maakaasupuolella, eikä viimeisen 50 vuoden aikana Suomessa ole ollut kuin muutama tapaus, joissa putki olisi vaurioitunut.

-Putkistojen suurin riski on kaivinkone, Huomo tietää. Silti: piikkikauhallakin varustetun kaivinkoneen kauhalla ei saa putken kylkeen muuta kuin naarmuja.

Siirtoputkiston rakenne ja rakentamistapa on teollisuudessa pitkän ajan kuluessa koeteltu. Se on erittäin kestävä, Huomo lisää.

Siirtoputkiston turvallisuuspalettiin kuuluu myös ennakoiva kunnossapito: mm. putkien sisäpuoliset tarkastukset varmistavat, että kaikki on kunnossa.

Reittisuunnittelu osa turvallisuutta  

Suomen vetyverkoston suunnitellaan käsittävän reilun 1 500 kilometrin edestä siirtoputkistoa. Jo turvallisuussyistä putken reitit välttelevät asutuskeskuksia ja rakennuksia ylipäänsä.

-Esimerkiksi Etelä-Suomessa asutusta on aika tiiviisti, mutta putkien reitit toteutetaan kyllä mahdollisimman turvallisesti ja toimivasti, Huomo vakuuttaa.

-Putkista ei saa aiheutua vaaraa kansalaisille, tämän määrää jo voimassa oleva kemikaalilainsäädäntö, hän lisää.

Tuttua infraa

Vetyverkon suunnittelussa auttaa pitkä kokemus maakaasuputkista. Huomo muistuttaa, että itse putkien lisäksi moni muukin elementti on samanlainen: vedyn siirtoputkiston varrella on pumppausasemia, venttiiliasemia, tuotantolaitoksia sekä voima- ja teollisuuslaitoksia, aivan kuten maakaasun siirtoputkistossakin.

-Lisäksi esimerkiksi painetasot ja rakentamisen periaatteet ovat samaa luokkaa.

Siirtoputkistot merkitään maastoon näkyvästi ja päälle tulee tuhti maakerros.
– Kaikki rakentaminen ja työskentely putken läheisyydessä on luvanvaraista, Huomo toteaa.

Putkilinjan rakentamiseen liittyvät detaljit, kuten risteämät ja esimerkiksi teiden alitukset, suunnitellaan omina erikoistapauksinaan.

Erityislainsäädäntöä luvassa

Vedyn siirtoputkistoille ei tällä hetkellä ole olemassa omaa erityislainsäädäntöä, toisin kuin maakaasulla. Huomon mukaan tämä tarkoittaa sitä, että toistaiseksi nojaudutaan maakaasulainsäädäntöön ja lainataan teknisiä ratkaisuja maakaasupuolelta.

-Vetystandardeja on Euroopassa ja maailmalla jo olemassa, mutta niitä on myös päivitettävinä.

Yhdenmukainen lainsäädäntö ja standardointi on tulossa, ja ne vievät alaa tuntuvasti eteenpäin, Huomo arvioi. -Tämä auttaa yhdenmukaistamaan käytäntöjä, mikä on aikanaan tapahtunut maakaasujärjestelmän osalta. Myös laitteidentoimittajia ja muita toimijoita auttaa, kun säännöt ovat mahdollisimman selkeät ja yhdenmukaiset.

—

Vetyfaktat

• Ei-myrkyllinen, hajuton ja väritön, ilmaa kevyempi kaasu
• Vety on 14 kertaa ilmaa kevyempi, 6 kertaa kevyempi kuin maakaasu
• Korkeapaineiset vuodot ohjautuvat vuodon suuntaan
• Vedyn molekyylikoko maakaasua pienempi
• Vedyllä palamisnopeus on suurilla pitoisuuksilla suurempi maakaasuun verrattuna; huomioitava vuototilanteissa ja turvaetäisyyksissä
• Vedyn siirto, tuotanto ja käyttö isossa mittakaavassa on uutta, ja myös käytettävät uudet vedyn teknologiat ovat uusia
• Vedyn siirtoinfrastruktuuri vaatii korkeapaineista maanalaista putkistoa, jolla siirretään vetyä pitkiä matkoja
• Matalapaineisempaa vedyn jakeluverkkoa voidaan rakentaa esimerkiksi alueellisesti tai teollisuuslaitosten läheisyyteen

Lue lisää 

Suomalaiset uskovat vedyn mahdollisuuksiin – tietämys vedystä kuitenkin yhä vähäistä

Kansallisen vetyverkon päivitetty reittisuunnitelma julkaistiin

 

Teksti: Sami Anteroinen

Nivala–Haapajärvi-alueella on tehty määrätietoista työtä vetytalouden ja vetyinfran edistämiseksi, ja tuloksia näkyy. Ensimmäiset vedyntuotantohankkeet ovat luvitusvaiheessa.

Vetytalous ja vetyinfran kehittäminen nähdään alueella merkittävänä mahdollisuutena. Sen moottorina toimii aluekehitysyhtiö NIHAK.

– Tehtävämme on toimia tasoittajana uusille investoinneille. Hyvään lopputulokseen pääsemme edistämällä vuoropuhelua ja tuottamalla ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi, tarkentaa NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala, joka puhui Gasgridin Oulun yritystilaisuudessa Pohjois-Pohjanmaan vihreän siirtymän hankkeiden mahdollisuuksista.

Gasgrid on toteuttamassa kansallista vetykaasuputkistoa. Vetyinfran suunnittelussa Krankkala toivoo vahvaa yhteistyötä alueiden kanssa. Alueellisen yhteistyön tulisi myös osaltaan ohjata valtakunnantason suunnittelua.

– Infran rakentamisen tulisi käynnistyä siellä, missä tunnistettua potentiaalia on eniten. Eli katseet sinne, missä on eniten uusiutuvan energian tuotantoa sekä vedyn tuotantoa hyödyntäviä laitoksia.

Toimet vetytalouden vauhdittamiseksi

NIHAKin toimitusjohtaja esittelee listaa toimista, joilla vetytaloutta on buustattu eteenpäin.
Aluekehitysyhtiön aloitteesta joukko Pohjois-Pohjanmaan eteläosan kuntia ja yrityksiä sekä Pohjois-Pohjanmaan Liitto laativat yhteisen kannanoton, jossa tuotiin esiin tahtotila tulevaisuuden vetyverkon kehittämiseksi alueella sekä linjausta puoltavat syyt.

– Jokilaaksojen alue tulee tuottamaan yli puolet maatuulivoimasta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi on suunnitteilla runsaasti uuden puhtaan energian hankkeita, liittyen aurinko- ja bioenergiaan sekä energian varastointiin, Krankkala perustelee.

NIHAK on yhtenä ensimmäisistä Suomessa kartoittanut alueellisesti vedyntuotantoon soveltuvat sijaintipaikat.

– Selvitys osoittaa, että alueella on erinomaiset edellytykset mittavalle vedyntuotannolle. Tehty selvitystyö mahdollistaa markkinoinnin vedyntuotannosta kiinnostuneille toimijoille sekä siihen kytkeytyvälle jalostustoiminnalle.

Aluekehitysyhtiö on myös teettänyt alueellisen hiilidioksidilähteiden selvityksen.

– Se osoittaa, että alueelle valmisteilla olevat biokaasulaitokset ja biojalostamot sekä kaukolämpölaitokset tuottavat suuren määrän hiilidioksidia, mikä yhdistettäessä tuotetun vedyn kanssa voisi tuottaa merkittävästi puhdasta polttoainetta.

NIHAK on kontaktoinut kaikki alueella toimivat energia-alan toimijat ja kartoittanut heidän vedyntuotantoonsa liittyvät suunnitelmat.

– Tällä alueella on nyt yhteensä 60 tuuli- ja aurinkovoimahanketta, joita edistämässä on 30 eri toimijaa. Lisäksi alueellamme on jo nyt useita vedyntuotannon hankkeita suunnittelussa ja luvituksesssa, Toni Krankkala iloitsee.

Selvityksiä vetyverkon edistämiseksi

Mitä seuraavaksi?

–Tulemme käynnistämään teknistaloudellisen selvitystyön alueemme liittämisestä vetyinfran runkoverkkoon. Selvityksessä arvioidaan alueverkon sekä sen runkoverkkoon liittämisen toteutettavuus sekä taloudellinen kannattavuus, Krankkala kertoo.

Tämän yhteydessä kartoitetaan myös liityntäpisteiden mahdolliset etäisyydet. Selvitystyö tehdään yhteistyössä Gasgridin, Fingridin ja alueen energiayhtiöiden kanssa.

Samalla NIHAK tuottaa kunnille ajankohtaista tietoa maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen tueksi.

Kunnat hyötyvät vetyteollisuudesta

Toni Krankkala uskoo vetytalouden vahvistavan kuntien kilpailukykyä ja menestystä.

– Vetyteollisuuden kehittäminen avaa useita eri mahdollisuuksia kunnille ja koko alueelle. Vetyteollisuudella voi olla jopa suurempi merkitys kuin tuulivoimarakentamisella. Investoinnit houkuttelevat ympärilleen muuta vedyn tuotannosta hyötyvää kemianteollisuutta.

Eri lähteistä tuleva verotulokertymä kunnille on ennustettavin hyöty. Välillisten vaikutusten kautta edut nousevat vähintään yhtä merkittäviksi.

– Kaikki teollinen toiminta tuo mukanaan välillisiä työpaikkoja, uusia asukkaita, palvelutarpeita ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Uuden teollisen tukijalan myötä alueella on mahdollisuus kasvattaa myös osaamista.

– Ylipäätään puhtaan energian ja ilmastotavoitteiden edistäminen tuo alueelle merkittävää hyötyä alueen vetovoiman kasvattamisessa, Krankkala summaa.

Sosiaalinen hyväksyntä tärkeää

Vetyteollisuuden edistämiseksi on Krankkalan mielestä otettava suunnittelutyöhön mukaan alueet, joilla on paras tietämys potentiaalista ja mahdollisuuksista.

Kehitystyötä tulisi tehdä läpinäkyvästi, jotta alueen päättäjillä olisi saatavillaan ajantasainen tieto, ja teollisuudenalan kehittyminen saavuttaisi myös sosiaalisen hyväksynnän alueella.

– NIHAKin alueella on jo nyt saavutettu vahva poliittinen tuki vetyteollisuuden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Sen ylläpitämiseen tarvitaan jatkossakin proaktiivista yhteistyötä. Myös investointien toteuttamisen lupaprosessit tulisi saada mahdollisimman jouheviksi.

Toni Krankkala kertoo Pohjois-Pohjanmaan vetykehityksestä 27.11. järjestettävässä Gasgridin sidosryhmätilaisuudessa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan

Lue lisää

Vetyinfra innosti Oulussa – Gasgrid Finland

Nyt on yritysten aika vaikuttaa vetyinfran muodostumiseen alueilla – Gasgrid Finland

Vetylaakso on vetytalouden alueellinen ankkuri – Gasgrid Finland

 

Teksti: Riitta Niskanen
Kuva: Mikko Törmänen

Gasgridin järjestämässä yrityksille suunnatussa vetyinfran paikallista kehittämistä koskevassa aluetilaisuudessa Oulussa 11.10.2024 oli tunnelma korkealla, kun noin 50 toimijaa kokoontui kuuntelemaan ja keskustelemaan kansallisesta vetyrunkoverkosta. Tilaisuus on yksi Gasgridin tänä syksynä järjestämästä yhdeksästä alueellisesta keskustelutilaisuudesta.

Oulussa oli havaittavissa jopa pientä kilpailua eri alueiden paikasta vihreän siirtymän kärjessä ja vetykaasuputken hyödyntämisessä. Pohjois-Pohjanmaalla todettiin tapahtuneen ja olevan tapahtumassa paljon vihreän siirtymän edistämistä tukevia asioita.
-Meillä on tömäköitä asioita menossa, kiteytti asiakkuuspäällikkö Janne Hietaniemi Business Oulusta.
-Oulussa on alan tutkimusta, teknistä taitoa ja alan yrityksiä, joiden osaamista voidaan käyttää vetyteknologian kehittämisessä. Ouluun on suunnitteilla teollisen mittakaavan vetylaitos ja kaupunki kaavoittaa laajoja alueita vihreälle teollisuudelle.
Toimitusjohtaja Toni Krankkala Nivala-Haapajärven seudun kehitysyhtiö NIHAKista jatkoi vahvuuksien listaamista Oulun läänin eteläosan näkökulmasta.
-Alueen halki kulkee sähkön pääverkko, alueella on merkittävä määrä tuulivoimaa ja hyvät liikenneyhteydet vedyn jakamiseen, jos kaikki vety ei kulje putkia myöten. Tulossa on myös biojalostamoja.
Vihreään siirtymään sitoutuneen suurteollisuuden näkökulman toi esille SSAB:n johtajiin kuuluva Harri Leppänen. SSAB:n Raahen-tehdas on muuttamassa raudantuotantoaan fossiilivapaaksi ja siinä tarvitaan vetyä.
-Vetyputkiverkko on hyvin tervetullut. Toiveena on, että putken linjaus kulkisi lähellä rannikkoa.
Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen arvioi Gasgridin vetykaasuputken istuvan hyvin koko alueen investointipäätöksiin.
-Iloitsen yhteisestä innostuksesta. Toivon kuitenkin, että välttyisimme turhilta alueiden välisiltä kiistoilta.

Pohjois-Pohjanmaa hyvissä asemissa vetytaloudessa
Vetyputki edistää vihreää siirtymää kustannustehokkaasti, kiteytti Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä puheenvuorossaan.
-Tavoitteet ovat valtavat. Siellä missä ne pystytään toteuttamaan kilpailukykyisesti, ollaan hyvissä asemissa.
Pohjois-Pohjanmaa on tällaisia alueita.
– Puhdas sähkö näkyy täällä kaikkialla. Vedyn tuotanto mahdollistaa laajamittaisen sähköpotentiaalin hyödyntämisen. Pohjois-Suomi ja Pohjois-Ruotsi ovat erityisen hyviä paikkoja sähköperusteiselle teollisuudelle.
-Uusiutuvan energian tuotannosta 40 prosenttia tulee jo pohjoisesta. Tänne on täysin mahdollista saada miljardi-investointeja.

Vetykaasu siirtyy putkessa tehokkaasti
Oulun yritystilaisuuden osallistujat kuuntelivat mielenkiinnolla Gasgridin käytännön suunnitelmia kansallisesta vedynsiirtoreitistä.
Tavoitteena on toteuttaa Suomessa yli 1 000 kilometriä pitkä putki.
-Vedyn avulla energiaa voidaan siirtää tehokkaasti pitkiä matkoja. Halkaisijaltaan metrin vetyputkella voidaan korvata jopa 15 sähkölinjaa, Olli Sipilä kuvaili.
Maahan kaivettava vetyputki kulkisi Etelä-Suomesta rannikkoa myötäillen Haaparantaan saakka. Putki tarvitsee 5-10 metriä leveän, puuttoman maakaistan.
-Vetyputki tulee pääsääntöisesti peltoalueille, välttäen pohjavesi- ja virkistysalueita. Peltoalueita suositaan, koska viljely peltoalueilla voi jatkua normaalisti putken rakentamisen jälkeenkin kertoi Gasgridin projektikehittäjä Henriikka Pilpola.
Pohjois-Pohjanmaalla on nyt 2-3 vedynsiirtoverkon linjausvaihtoehtoa, joista yksi toteutuu. Keskustelu yritysten ja muiden toimijoiden kanssa ohjaa suunnittelua eteenpäin.

Vetyinfralle kunnianhimoiset tavoitteet
Kun vetykaasuputken linjaus on päätetty, alkaa alueellisen vetyputkiverkoston suunnittelu.
Vetyputken ”valtatiestä” sivuhaaroineen hyötyvät kunnat ja yritykset elinvoimaisuuden, työpaikkojen ja verotulojen lisääntymisenä. Vetyputken rakentaminen vaatii suunnittelua, asiantuntijapalveluita, maanrakennusta ja logistiikka, Gasgridin toimitusjohtaja Sipilä tarkensi.
Vetyputkiston aikataulu on kunnianhimoinen. Vetykaasu virtaisi putkissa jo 2030-luvulla, jolloin Euroopassa astuu voimaan kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. Suomi tavoittelee johtavaa asemaa Euroopan vetytaloudessa ja kansallinen vetyputkisto on osa sitä.
Vedyn siirtämiseen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen maksaa arviolta 5 miljardia euroa, vetyvarastojen toteuttamiseen kuluisi 2–5 miljardia.

Vedyn siirtoon kehitetään markkinamallia
Gasgridin kansallinen vetyverkko suunnitellaan yhdessä alueiden ja teollisuuden kanssa. Putken reittivaihtoehdot ovat nyt kommentointikierroksella.
-Nyt tarkennetaan toimijoiden kanssa, missä runkoputken pitää kulkea. Kun reitin linjaus on päätetty, alkaa runkoputkeen alueellisina haaroina toteuttavien putkien suunnittelu, projektikehittäjä Henriikka Pilpola selvitti.
Seuraavina vuosina kehitetään vedyn siirron markkinamallia putken suunnittelun rinnalla. Tavoitteena on sitouttaa yrityksiä, etenkin suurteollisuutta, hankkeeseen siten, että investointipäätös voitaisiin tehdä vuonna 2026. Siihen mennessä putkella pitäisi olla kaikki luvat ja tarvittavat linjaukset hyvällä mallilla.
Keskustelun yhteenvetona Olli Sipilä nosti esille yhteistyön ja sosiaalisen hyväksynnän merkityksen.
-Muutoksesta täytyy kokea saavansa aidosti hyötyä. Alueellisen ja myös pohjoismaisen yhteistyön pitää toimia eri tasojen sisällä ja välillä. Lisäksi pitää muistaa turvallisuus, joka on hankkeessa sekä teknistä että geopoliittista turvallisuutta.
-Silloin meillä on kaikki mahdollisuudet päästä vihreän siirtymän huippusarjaan Euroopan tasolla.

Lue lisää

Nyt on yritysten aika vaikuttaa vetyinfran muodostumiseen alueilla – Gasgrid Finland

Vastuullinen päättäjä varmistaa investoinnit ja talouskasvun – puhdasta siirtymää edistäen – Gasgrid Finland

Vetylaakso on vetytalouden alueellinen ankkuri – Gasgrid Finland

Kun vihreän vedyn tuotanto, kulutus ja varastointi yhdistetään siirtoinfrastruktuuriin, syntyy vetylaakso – alueellinen vetyverkko, joka palvelee sekä vedyn tuottajia että kuluttajia.

Tällaisia vetylaaksoja voisi Suomessa olla vetyvallankumouksen ensimmäisessä vaiheessa kymmenkunta. Euroopan unionin tavoitteena on 50 vetylaaksoa – joko rakenteilla tai toiminnassa – vuoteen 2030 mennessä.

EU-komissio on hyväksynyt neljä vetyaloitetta (Integrated Projects of Common European Interest (IPCEIs), joilla pyritään keräämään yli 43 miljardia euroa vihreän vedyn edistämiseen. Tuki tulee kanavoitumaan yli 120 hankkeeseen, joissa on mukana lähes 100 eurooppalaista yritystä.

Vetylaakso on alun perin eurooppalainen tutkimus- ja innovaatiokonsepti, joka on nyt leviämässä ympäri maailmaa. Tärkeä virstanpylväs vetylaaksojen kehityksessä nähtiin vuonna 2021, kun Mission Innovation Hydrogen Valley -alusta lanseerattiin. Tuolloin mukana oli 21 eurooppalaista vetylaaksoprojektia; tällä hetkellä vetylaaksojen versoja on Euroopassa jo 67. Euroopan ulkopuolisia vetylaaksoprojekteja on alustalla puolestaan 31 kappaletta.

EU:n Clean Hydrogen -yhteishanke tukee 16 vetylaaksoa 15 eri maassa. EU rahoittaa miljardin euron kokonaisinvestoinnista liki 200 miljoonaa euroa Clean Hydrogenin kautta. Yksi yhteishankkeen isoimmista projekteista on BalticSeaH2, joka luo toimivan vetylaakson Suomen ja Viron välille.

Suurin osa kaikista vetylaaksoista on vielä alkutekijöissään ja lopullinen investointipäätös tekemättä.

Vety virtaa yli rajojen

Vaikka vetylaaksot suunnitellaan vahvasti paikallisiksi yksiköiksi, on luontevaa luoda yhteyksiä eri vetylaaksojen välille. Kun alueelliset vetylaaksot liitetään samaan vedyn siirtoputkeen, luodaan kansallinen vetyverkko.

Suomen kansallinen vetyverkko tulee käsittämään noin 1 000 kilometriä kaasuputkea maa-alueilla. Tämän lisäksi rakennetaan myös kansainvälisiä meriputkiyhteyksiä vedyn siirtoon.

Esimerkiksi Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kaasunsiirtoyhtiöt sekä saksalainen Ontras tutkivat mahdollisuutta rakentaa pohjoismaisbalttilainen vetykaasukäytävä (Nordic-Baltic Hydrogen Corridor, NBHC). Tavoitteena on kuljettaa uusiutuvaa vetyä näiden kuuden maan välillä ja näin vetyputkisto voi mahdollisesti yhdistää Baltian, Puolan ja Saksan vetylaaksoja.

Pohjoismaiden ja Baltian uusiutuvan vedyn tuotantopotentiaali on hankkeen esiselvityksen mukaan noin 27,1 miljoonaa tonnia uusiutuvaa vedyn tuotantoa – jossa vedyn valmistukseen käytetään maalla ja merellä tuotettua tuuli- ja aurinkovoimaa –vuoteen 2040 mennessä.

Rakennettava NBHC-vetyputkisto voi parhaimmillaan vähentää hiilidioksidipäästöjä vuosittain jopa 37 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vuoteen 2050 mennessä. Samalla putkisto parantaa energian toimitusvarmuutta ja toimitusten moninaisuutta Euroopassa sekä yhdistää kotimaisen uusiutuvan vedyn tuotantoa nykyisiin ja uusiin vedyn kuluttajiin.

Vetylaakson voittoresepti

Mutta mikä vetylaakso tarkalleen ottaen on?  Vetylaaksossa tuotetaan puhdasta vetyä, jota käytetään – mahdollisuuksien mukaan – eri sektoreilla ja teollisuuden aloilla. Vetylaaksossa yhdistyy vihreän vedyn tuotanto, siirto, käyttö ja varastointi tavalla, joka korostaa alueellista toimijuutta ja alueellisia vahvuuksia. Alueelliset toimijat, kuten kaupungit, kunnat ja aluekehitysyhtiöt ovat keskeisessä roolissa vetylaaksojen edistäjinä.

Näin se toimii: vetylaaksossa on tuotantolaitoksia, joissa tuotetaan vetyä esimerkiksi elektrolyysin avulla. Tällöin vesi hajotetaan vedyksi ja hapeksi uusiutuvan sähkön, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, avulla. Prosessi ei aiheuta lainkaan päästöjä.

Vihreää vetyä käytetään sellaisenaan teollisuudessa, mm. teräksen valmistuksen yhteydessä tapahtuvassa rautamalmin pelkistyksessä. Vihreällä vedyllä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, kuten esimerkiksi maakaasua ja raakaöljyä. Vihreää vetyä voidaan myös käyttää vaikkapa lannoitteiden ja synteettisten polttoaineiden valmistuksessa ja sen avulla voidaan vähentää myös laiva- ja lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä.

Tässä kuviossa tärkeä rakennuspalikka on vedyn siirto ja varastointi. Vetylaaksoissa on oltava laajat jakeluverkostot, jotka mahdollistavat vedyn kuljetuksen tuotantopaikoista käyttöpaikoille, kuten teollisuuslaitoksiin ja tankkausasemille.

Lisäksi siirtoputkisto itsessään tarjoaa vedylle lyhytaikaista varastointia. Kehitteillä on myös suuren kokoluokan maanalaista varastointiteknologiaa. Muita vedyn varastointitapoja ovat esimerkiksi paineistetut säiliöt ja vedyn nesteyttäminen.

CO2-päästöt alas vedyn avulla 

Vihreän vedyn tuotanto on energiamurroksen keskeinen ajuri. Kun fossiilisista polttoaineista ja tuotteista siirrytään päästöttömään energiaan ja tuotteisiin, tarvitaan vetoapua vedyltä. Suurin raaka-aine vihreän vedyn valmistuksessa Suomessa on maatuulivoima.

Vihreän vedyn visio on niin suuri, ettei sen kokonaisvaikutusta hahmota vielä oikein kukaan. Horisontissa siintävää lupausta kuitenkin jalkautetaan suunnitelmiksi ja toimenpiteiksi kovaa vauhtia: Suomen kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehdot ja vedynsiirtotarpeet ovat jo työn alla Gasgridilla.

—

Vetytalouden potentiaali on valtava 

• Vetyinfrastruktuurin varaan rakentuva vetytalous voi luoda noin 70-110 miljardin euron kansantaloudelliset vaikutukset
• Työllistävä vaikutus on mahdollisesti jopa 100 000 ihmistä Suomessa
• Vetytalous parantaa Suomen energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta
• Gasgrid on saanut Suomen valtiolta mandaatin kehittää kansallisen vetyverkon ja tehdä rajat ylittävää infrastruktuuriyhteistyötä sekä tukea vetymarkkinan kehitystä Itämeren alueella
• Yhtiön tavoitteena on, että vetymarkkina ja -infrastruktuuri ovat toiminnassa Suomessa 2030-luvun alkupuolella
• Vetyverkon lupamenettelyt on tarkoitus aloittaa vuoden 2025 aikana
• Itämeren alueella on mahdollisuus tuottaa jopa 45 prosenttia REPowerEU-suunnitelmassa määritellystä puhtaan vedyn tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä
• Itämeren alueella on tällä hetkellä kolme rajat ylittävää vetyinfrastruktuurihanketta, joita Gasgrid edistää yhteistyössä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa: Nordic-Baltic Hydrogen Corridor, Baltic Sea Hydrogen Collector, ja Nordic Hydrogen Route
• Suunniteltu vetyinfrastruktuuri on tarkoitus saada käyttöön Suomessa, Ruotsissa, Baltian maissa, Puolassa ja Saksassa vuoteen 2030 mennessä

—

Artikkelia varten haastateltu:
Heli Virkki, Gasgridin Vetylaakso- ja asiakashankekehityksen yksikön päällikkö ja Elina Mäki, Gasgridin vetykehityksen projektipäällikkö

Jutun lähteenä käytetty myös:

Repowering the EU with Hydrogen Valleys: Commission presents progress towards a European hydrogen economy – European Commission (europa.eu) 

BalticSeaH2 (balticseah2valley.eu)

Lue lisää:
Lisätietoja Gasgridin vetyhankkeista

 

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Otavamedia

Suomessa selvitetään parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja ja vedynsiirtotarpeita. Vetyinfrastruktuurin varaan rakentuva vetytalous voi luoda noin 30 miljardin euron kansataloudelliset vaikutukset ja työllistää 100 000 ihmistä. Vetytalouden myötä kuntiin syntyy uusia investointeja ja työpaikkoja sekä maan energiaitsenäisyys ja huoltovarmuus kohenevat. Valmistuttuaan kansallisella vetyverkolla on siis merkittävä vaikutus kuntatalouteen ja alueelliseen hyvinvointiin.  

Teksti liittyy Helsingissä 18.-19.9.2024 järjestettäviin Kuntamarkkinoihin, joissa myös Gasgrid on mukana keskustelemassa kansallisen vetyverkon linjauksista ja vetytalouden kunnille tuomista mahdollisuuksista. Kirjoitus on julkaistu Kuntamarkkinoiden sivuilla.

Gasgrid on saanut Suomen valtiolta mandaatin kehittää kansallisen vetyverkon sekä tehdä rajat ylittävää infrastruktuuriyhteistyötä. 

Vetyinfran suunnittelu ja rakentaminen on valtava urakka! Kuokka isketään maahan ensin siellä, missä on eniten kysyntää ja halukkuutta vetyteollisuudelle. Tavoitteenamme on, että vetymarkkina ja -infrastruktuuri ovat toiminnassa Suomessa 2030-luvun alkupuolella. Vetyputkessa virtaisi niin sanottua vihreää eli pääasiassa uusiutuvalla sähköllä tuotettua vetyä, jota tarvitaan teollisuuden raaka-aineeksi korvaamaan fossiiliset energialähteet. 

Kuntien, päättäjien ja yritysten kannattaa osallistua kehitykseen jo ennen lupamenettelyjä 

Vetyverkon lupamenettelyt on tarkoitus aloittaa vuoden 2025 aikana. Kansallisen vetyverkon ympäristövaikutuksia arvioidaan alueellisissa YVA-menettelyissä, joiden aikana tehdään laajat selvitykset mm. suunniteltujen putkireittien nykytilasta sekä arvioidaan vaikutukset esimerkiksi luontoon, maisemaan, ihmisiin ja maankäyttöön. 

YVA-menettelyiden yhteydessä järjestetään myös yleisötilaisuuksia ja keräämme sidosryhmiltä palautetta reittivaihtoehdoista. Tämän jälkeen hankkeet etenevät tarkempaan suunnitteluun ja seuraaviin luvitusvaiheisiin, joissa kerättyä tietoa ja palautetta hyödynnetään.  

Kansallinen vetyverkko tulee käsittämään yli 1 000 kilometriä kaasuputkea maa-alueilla, minkä lisäksi rakennetaan kansainvälisiä meriputkiyhteyksiä. Maa-alueilla kaasuputki kulkee maan alla noin puolentoista metrin syvyydessä. Putkelle tarvittava käyttöoikeusalue on noin 5–10 metriä leveä, ja esimerkiksi maanviljelyä voi jatkaa rakentamisen jälkeen aiempaan tapaan. 

Eri sidosryhmillä on jo nyt ennen varsinaisten YVA- ja lupamenettelyiden aloittamista erinomainen mahdollisuus päästä vaikuttamaan kansallisen vetyverkon suunnitteluun, sillä meihin voi olla yhteydessä jo nyt käynnissä olevan reittisuunnittelun aikana. 

Kansallinen vetyverkko rakentuu yhteistyöllä – Keskiössä ovat alueelliset toimijat ja tarpeet

Gasgrid toteuttaa vedyn infrastruktuurin ja rakentaa vetymarkkina-alustan Suomessa

Kirsi Koivunen Yksikön päällikkö, Lupa-asiat, Gasgrid
kirsi.koivunen(at)gasgrid.fi 

Heli Virkki
Yksikön päällikkö, Vetylaakso- ja Asiakashankekehitys, Gasgrid
heli.virkki(at)gasgrid.fi