Gasgrid järjestää syksyllä eri puolella Suomea yhteensä yhdeksän keskustelutilaisuutta, jossa yritykset saavat kertoa mielipiteensä vedynsiirron runkoverkon reitityksestä, vedyn siirtotarpeesta sekä kiinnostuksestaan liittyä vetyverkkoon alueellaan. Ole mukana ajoissa!

Jopa 110 miljardia euroa ja 100 000–200 000 uutta työpaikkaa. Vetytalouden tuomat investoinnit voivat toimia kaivattuna talouskasvun moottorina Suomessa tulevina vuosikymmeninä.

Gasgridin vetylaaksokehityksen yksikönpäällikkö Heli Virkki listaa lukuisia syitä, minkä takia Suomesta voi kehittyä Euroopan johtava vetytalousmaa:

• Suomessa on Euroopan kilpailukykyinen hinta uusiutuvan sähkön tuotannolle
• Suomessa on runsaasti tilaa rakentaa uutta tuulivoimaa maalle, toisin kuin esimerkiksi Saksassa, jossa ainoa vaihtoehto rakentaa uutta tuulivoimaa on merellä
• Sähköverkkomme on kattava ja teknisesti hyvin toimiva
• Sähkönjakelun luotettavuus on huippuluokkaa koko maailmassa
• Suomi saa metsäteollisuudesta biopohjaista hiilidioksidia, joka on uusiutuvan vedyn lisäksi tärkeä raaka-aine vetytaloudessa
• Suomessa on runsaasti makeaa vettä, josta elektrolyysillä tuotetaan uusiutuvan sähkön avulla vihreätä vetyä.

Seuraavaksi kartoitetaan alueelliset liityntätarpeet vetyputkeen ja siirtokapasiteetin tarve

Gasgrid on rakentamassa Suomeen kansallista vetyverkkoa. Vetyverkon runkoputken reittivaihtoehdot julkistettiin kuluvan vuoden huhtikuussa. Runkoputkelle haetaan parhaillaan teknistaloudellisesti järkevintä reittiä pohjois-eteläsuunnassa. Maakunnat ja kunnat ovat jo antaneet maankäyttöön liittyvät kommenttinsa reitin linjauksesta, ja seuraavaksi on yritysten ja hankekehittäjien vuoro.

”Järjestämme syksyllä yhdeksällä paikkakunnalla yrityksille keskustelutilaisuuden, jossa ne voivat antaa palautetta runkoputken reittivaihtoehdoista sekä ilmaista kiinnostuksensa alueelliseen liityntään”, Virkki sanoo, ja toivottaa tervetulleiksi mukaan kaikki yritykset, joiden toiminta liippaa vetytaloutta.

”Emme luultavasti edes tunnista vielä kaikkia vetytalouteen linkittyviä yrityksiä. Yritykset voivat olla myös sellaisia, jotka eivät suoraan tuota tai käytä uusiutuvaa vetyä. Esimerkiksi kaukolämpöyhtiöt tai kasvihuoneyrittäjät voivat hyödyntää elektrolyyttisessä vedyntuotannossa sivutuotteena syntyvää ylijäämälämpöä.”

Gasgrid toivoo yrityksiltä keskustelutilaisuuksissa kahta asiaa.

”Ydin on sijaintitieto, eli miltä sijainneilta tulevat vedyn tuottajat ja käyttäjät tulisivat liittymään vedyn siirtoputkeen.  Gasgrid tulee myös tarjoamaan teknis-taloudellista esisuunnittelutyyppistä palvelua liityntämahdollisuuksien kartoittamiseen.  Myös siirtokapasiteetti kiinnostaa: kuinka paljon vedyn tuleva tuottaja tai kuluttaja aikoo siirtää vetyä. Tämä tieto helpottaa teknistä suunnitteluamme, kun pohdimme putken mitoitusta.”

Hankekehittäjille ja yrityksille on Gasgridin verkkosivulla lisäksi markkinakysely, johon voi antaa näitä tietoja luottamuksellisesti.

Yrityksiltä tulee paljon kysymyksiä vetyverkosta Gasgridille, ja hyvä niin.

”Paljon on kysytty vetyputken suojaetäisyyksiä ja linjausperiaatteita, eli mihin runkoputkea saa vetää. Myös turvallisuusasiat kiinnostavat. Ne ovat meillekin todella tärkeitä vetyinfrahankkeissa huomioitavia asioita”, Virkki sanoo.

Yrityksiä myös kiinnostaa, miten vetymarkkina toimii jatkossa: esimerkiksi miten markkinapaikka rakentuu, miten liitytään infraan, miten tehdään kapasiteettivarauksia ja miten hinnoittelu tehdään.

Yritysten kannattaakin olla keskustelutilaisuuksissa aktiivisia ja kysyä, vaikka ihan kaikkiin kysymyksiin ei Virkin mukaan välttämättä ole vielä vastausta.

”Esimerkiksi vedynsiirtoon ei vielä ole lainsäädäntöä, joten suunnittelun pohjana käytetään maakaasuasetusta ja Tukesin alkuvuodesta julkaisemaa vetyohjeistusta.”

Alueellisten vetylaaksojen liittämisen suunnittelu alkaa, kun runkoputki on reititetty

Kun vedyn runkoputken reitti on päätetty, alkaa alueellisten vetyputkiverkkojen suunnittelu arviolta vuodesta 2025 alkaen. Ne ovat halkaisijaltaan pienempiä, matalapaineisempia verkkoja, vetylaaksoja, jotka liittyvät runkoputkeen alueellisina haaroina.

Heli Virkki kuvaa vetylaaksoa vetytalouden teollisen mittakaavan keskittymäksi, josta löytyy vetytalouden koko arvoketju:

• uusiutuvan sähkön tuotanto
• vedyn tuotanto
• vedyn varastointi
• vedyn siirto
• vedyn loppukäyttö

Vetytalous työllistää runsaasti myös aluetasolla

Vetytalous tuo kunnille uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Aluksi korostuvat uusien teollisuuslaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät työt. Alueilla tarvitaan esimerkiksi lupaprosessien, teknisen suunnittelun, maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen osaajia. Vetytalouslaitosten ja infrastruktuurin rakentamiseen kaivataan runsaasti työvoimaa myös alueellisesti.

”Käyttövaiheessa sitten vetylaitosten operointi ja liiketoiminnan pyörittäminen vaativat nekin omanlaistaan osaamista ja tuovat kuntiin uusia työpaikkoja. Myös EU:sta tulevan vetytalouden sääntelyn hallitseminen vaatii uutta osaamista.”

Oppilaitokset ovat jo lähteneet suunnittelemaan koulutusohjelmia vetytaloudelle.

”Esimerkiksi Tampereen teknillinen yliopisto on käynnistänyt diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävän, energiamurroksen-koulutusohjelman. Poikkitieteellisessä oppiaineessa yhdistellään muun muassa sähkö-, energia ja informaatiotekniikkaa, ympäristötieteitä, kemiaa ja yhteiskuntatieteitä. Sen tavoitteena on kouluttaa osaajia vihreään siirtymään, ei pelkästään vetytalouteen”, Virkki kuvaa.

Investointipäätöksiä koossa jo 150 miljoonaa euroa

Tällä hetkellä Suomen vetytalouteen on tehty investointipäätöksiä 150 miljoonalla eurolla, ja paljon muitakin investointeja on suunnitteilla.

Se alkaa tuottaa vihreätä vetyä teollisuuden käyttöön. Lisäksi se jatkojalostaa vetyä talteen otetun hiilidioksidin avulla uusiutuvaksi synteettiseksi metaaniksi ja metanoliksi. Niitä voidaan käyttää polttoaineena tie- ja meriliikenteessä.

Myös Helen on rakentamassa pilottivetylaitosta Helsingin Vuosaareen ja Fortum Loviisaan, ja nämä laitokset hyödyntävät vedyn tuotannossa elektrolyysiä.

Teksti: Jouko Vuorela
Kuvat: Gasgrid, Getty Images

Gasgrid osallistui Porin SuomiAreenassa vetyaiheisiin paneelikeskusteluihin. Tekstit ovat kooste kolmesta erillisestä keskustelusta.

Luonnonvarojen, osaamisen ja teollisuuden näkökulmista Suomella on oivat lähtökohdat luoda vetytalouden avulla 30 miljardin euron kansantaloudellinen vaikutus ja työllistää jopa 100 000 ihmistä. Mutta miten temppu tehdään?

Porin VetyAreenan keskustelussa Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä huomautti, että loikka vetytalouteen on tärkeä osa vihreää siirtymää ja fossiilisista polttoaineista poispääsemistä.

”Vety ja sen jatkojalostus tarjoavat meille valtavan potentiaalin”, Sipilä totesi.

Asiassa auttaa, että ”selusta” on kunnossa. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että Suomella on tarjota erinomainen sähkö- ja energiajärjestelmä sekä loistavat edellytykset puhtaan sähkön tekemiseen.

”Vedyn avulla voimme tehdä esimerkiksi metaania ja lentopolttoaineita sekä hankkia kilpailuetua.

Koko Euroopan vetytehdas?

Hallituksen vuonna 2023 tekemässä periaatepäätöksessä Suomi halutaan nostaa vetytalouden edelläkävijäksi, joka valmistaa kymmenen prosenttia EU:n puhtaasta vedystä. Gasgrid tukee periaatepäätöksen toteutumista kansallisilla vetyhankkeillaan.

Suomen valtio on antanut Gasgridille tehtäväksi edistää kansallisen vetyverkon, kansainvälisen infrastruktuuriyhteistyön sekä Itämeren alueen vetymarkkinan kehittymistä. Yhtiö selvittää parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja sekä vedynsiirtotarpeita Suomessa ja Itämeren alueella.

”Suomen vetyverkon investointipäätös on tarkoitus tehdä vuonna 2026, ja valmista pitäisi tulla 2030”, Sipilä linjasi.

Kolme laajaa infrahanketta

Tulevan kansallisen vetyverkon rungon muodostaa kolme laajaa infrastruktuurihanketta: Nordic Hydrogen Route, Baltic Sea Hydrogen Collector ja Nordic-Baltic Hydrogen Corridor. Konkreettista reittisuunnittelua tehdään koko ajan keskustelemalla muun muassa kuntien ja maakuntien kanssa.

Sipilä muistutti VetyAreenan keskustelussa, että kukaan ei tee vetyverkkoa yksin. Alueet ja teolliset toimijat tarvitaan mukaan suunnitteluun.

”Aktiivinen, läpinäkyvä ote on tässä erittäin tärkeää.”

VTT:n Antti Arasto huomautti, että yhteistyö on merkittävää laajemminkin.

”Suomi on osa globaalia murrosta.”

Muutos on paitsi ennakoitava, myös hallittava. Suomella on hyvät mahdollisuudet ladata vetytalouteen kilpailukykyä, joka kestää koko elinkaaren.

”Tähän meillä on erinomaiset pelimerkit,” Sipilä linjasi.

Vetypalloefekti

Sipilän esittelemässä menestysreseptissä kriittiset infrastruktuurit pidetään omassa hallinnassa, arvoa ja lisää mahdollisuuksia luomassa. Näin on mahdollista saavuttaa lumipalloefekti, jossa menestys ruokkii menestystä.

Jotain rakennuspalikoita kuitenkin puuttuu yhä, kuten sähkön ja kaasun kausivarastot, joita löytyy Keski-Euroopasta. Näitä tarvitaan Suomen teollisten investointien pohjaksi. Toinen asia on vetymurroksen volatiili luonne. Sipilän mukaan ”hypen ja epätoivon” välillä seilataan nyt väistämättä, kun asia on uusi.

”Murros kuitenkin etenee, kuten aikoinaan vaikkapa internet.”

Myös TEMin Petri Peltonen näkee, että vetyä ei pysäytä mikään.

”Muutoksen suunta on ilmeinen”, hän totesi keskustelussa.

Antti Arasto toivoi, että mukaan vetyvallankumousta tekemään saataisiin mahdollisimman paljon suomalaisia teknologiatoimijoita. Pelkkä vedyn tuottaminen ei ole sitä korkean lisäarvon tuotantoa, mitä kaikissa strategiapapereissa peräänkuulutetaan. Laaja markkina mahdollistaa myös teknologia- ja palvelusektorin kehittymistä.

Direktiivi ohjaa lainsäädäntöä ja investointeja

EU:n raskasta teollisuutta, meri-, lento- ja raskasta liikennettä koskeva direktiivi tuli voimaan lokakuussa 2023, ja se nuotittaa myös vedyn käyttöä leviämistä.

”Nyt direktiiviä muutetaan kansalliseksi lainsäädännöksi ja sitten nähdään toivottavasti paljon fiksuja investointeja,” Sipilä totesi.

Sipilän mukaan viimeisten vuosien aikana olemme kokeneet todellisen mustien joutsenten ylilennon, kun eri shokit – koronasta sotaan, inflaatiosta sähköpiikkeihin – ovat ravistelleet Eurooppaa.

”Olemme kokeneet valtavan muutoksen, ja sen seurauksena puhtaan energian tavoitteet ovat kiristyneet Euroopassa”, Sipilä pohti.

”Yhdessä voimme luoda rohkeita pelinavauksia.”

Perusteollisuuteen piristysruiske

Samalla vetytalous voi uudistaa perinteiset toimialamme, kuten metsä- ja metalliteollisuuden, paneelissa pohdittiin.

”Suomesta voi tulla vedyn avulla puhtaan talouden moottori”, summasi Sipilä.

Päivän toisessa vetypaneelissa esiintynyt Gasgridin yhteiskuntasuhteiden johtaja Marko Janhunen muistutti, että vety on hiipinyt yhteiskunnan agendalle suhteellisen nopeasti.

”Kun Vetyklusteri perustettiin vajaa neljä vuotta sitten, meitä oli mukana noin 30 yritystä. Nyt on 101”, hän kertoo.

”Yritykset haluavat olla mukana näissä talkoissa ja näkevät, että että heillä on niihin annettavaa.”

Erittäin positiivista on myös se, että Vetyklusterissa on mukana koko alan arvoketju laidasta laitaan.

”Hyvin suuri osa Suomen teollisuuden spektristä on tässä mukana”, Janhunen korostaa.

Älä jää vetyjunasta

Paneeliin osallistunut valtioneuvos Matti Vanhanen (Kesk.) totesi, että Suomen ei sinänsä tarvitsisi tuottaa vetyä niin paljon puhtaasti omiin tarpeisiinsa, mutta vetyinfran rakentaminen ja reivaaminen vientiasentoon tulee kyllä maksamaan itsensä takaisin.

”Meidän kannattaa olla tässä mukana, koska vetytalous tuo tänne investointeja.”

Janhunen muistutti, että Suomessa ei ole vielä toimenpantu yhtään direktiiviä, joka luo markkinoita vedylle.

”Vetyjohdannaisten polttoaineiden markkinat syntyvät vasta 2030-luvulla.”

Seuraavana askeleena Janhunen näkeekin jakeluvelvoitteen, joka kumpuaa lainsäädännöstä.

”Nyt tehdään investointeja, jotka ottavat siivuja siitä tulevasta kakusta. Koska Suomen markkina pieni, vetytaloudesta tulee automaattisesti vientiteollisuutta”, katsoo Janhunen.

Gasgridin keskustelupaneelissa EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo (vas), valtioneuvos Matti Vanhanen ja Gasgrdidin yhteiskuntasuhdejohtaja Marko Janhunen.

 

Vedystä energiaa Suomen talouteen -paneelikeskustelussa kartoitettiin vetyyn liittyviä mahdollisuuksia

Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä muistutti, että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on fiksua sähköistää kaikki mahdollinen. Vaikeasti sähköistettäville toimialoille ja sähkön varastointiin vety ja sen johdannaiset ovat hyvä ratkaisu.

Sipilää komppasi Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, joka totesi, että vetytalous voi hyvinkin olla vastaus maapallon kestävyyden haasteisiin.

”Toisaalta vetytalous on myös osaamiskysymys”, hän muistutti ja peräänkuulutti koulutuksen merkitystä.

Paneelissa puhutti myös se, millainen profiili vetytaloudelle on muodostumassa. Täsmällinen kiteytys vedyn ansioista on vaikeaa, koska vedystä on niin moneksi.

”Yksi esimerkki kotimaisesta vetytaloudesta tulevaisuudessa voisi olla maailman paras ja kestävin lentopolttoaine”, Sipilä visioi.

Maakuntien pelastaja?

Kainuun ja Ylä-Savon rajamailta kotoisin oleva Sipilä huomautti, että vetyvallankumous on myös sangen ”maakuntaystävällinen”. Siinä missä moni megatrendi pakkaa väkeä kaupunkeihin, vetytalous avaa mahdollisuuksia maakuntiin hajauttamalla tuotantoa.

”Näin on mahdollisuus tehdä alueellista kasvua.”

Vetytalous ei sinänsä ole mikään uusi asia – nyt onkin menossa jo kenties neljäs ”vetytalouden tuleminen”. Sipilä pohti, että jokin on kuitenkin tällä kerralla toisin.

”Nyt on tilanne, jossa tuuli- ja aurinkovoima on halpaa historiaan verrattuna. Niiden varastointi on silti hankalaa, joten kannattaa käyttää vetyä.”

Kansanedustaja Atte Harjanne (Vihr.) lisäsi, että vety vaikuttaa positiivisesti myös kaukolämpöön.

”Vedyntuotanto vähentää myös kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä.”

Ensin laivalla, sitten putkessa

Vety ei vielä todennäköisesti ehdi tällä vuosikymmenellä virtaamaan Suomesta maailmalle putkea pitkin, mutta säiliölaivan kyydissä voidaan jo kuljettaa vedystä valmistettua ammoniakkia tai lannoitteita. Tulevaisuudessa vedyn avulla valmistettu teräs voi olla todellinen hittituote.

Paneelin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että sovelluskohteita on olemassa jo paljon, ja lisää tulee koko ajan. Sipilä uskoo, että samalla myös suomalaiset startupit saavat maalipaikkoja.

”Meillä on sekä vanhoja että nousevia teknologiayrityksiä, joiden paras osaamisalue on sähkö.”

Itämeren piirissä voidaan tuottaa lähes puolet EU:n puhtaasta vedystä.

Yhdeksän Itämeren alueella toimivaa kaasun siirtoverkonhaltijaa allekirjoitti kesäkuussa 2024 aiesopimuksen, jonka tavoitteena on koordinoida ja edistää vetyinfrastruktuurin luomista sekä tukea Itämeren alueen vetymarkkinoiden kehittymistä. Yhtiöiden toiminta liittyy tiiviisti EU:n Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelmaan (Baltic Energy Market Interconnection Plan, BEMIP).

Gasgrid on saanut mandaatin Suomen valtiolta kansallisen vetyverkon kehittämiseen sekä rajat ylittävään infrastruktuuriyhteistyöhön. Itämeren alueella on tällä hetkellä kolme rajat ylittävää vetyinfrastruktuurihanketta, jotka ovat saaneet EU:n PCI-statuksen (Project of Common Interest): Nordic-Baltic Hydrogen Corridor, Baltic Sea Hydrogen Collector, ja Nordic Hydrogen Route.

Lisäksi kaasun siirtoverkonhaltijat suunnittelevat myös muiden hankkeiden koordinoitua toteuttamista. Ne koskevat rajat ylittäviä yhdysputkia, kansallisia runkoverkkoja ja vedyn varastointia.

”Itämeren alueella on mahdollisuuksia luoda todellinen globaali voimanpesä yhteistyötä tekemällä”, Olli Sipilä korosti Porin VetyAreenassa.

Itämeren alueella on uusiutuvia energiavaroja, ja siksi siellä on mahdollisuus tuottaa jopa 45 prosenttia REPowerEU-suunnitelmassa määritellystä puhtaan vedyn tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä.  Alueen huomattavan suurta maa- ja merituulivoiman tuotantopotentiaalia voidaan hyödyntää vedyn tuotannossa ja puhtaan vedyn markkinoiden luomisessa jo lähitulevaisuudessa.

Tämän vuoksi Itämeren alueella toimivat infrastruktuuri- ja teollisuusyritykset kehittävät nyt uutta vetyputki-infrastruktuuria, jolla vedyn tuotantopotentiaali saadaan käyttöön. Tavoitteena on myös toimittaa vetyä runsaan tarjonnan alueilta kysyntäkeskuksiin.

Itämeren alueen vetyinfrastruktuurin koordinoitu kehittäminen tukee joustavan, kestävän ja yhtenäisen yleiseurooppalaisen energiajärjestelmän kehittämistä. Suunniteltu vetyinfrastruktuuri, joka edistää sekä EU-tason että alueellisten tavoitteiden saavuttamista, on tarkoitus saada käyttöön Suomessa, Ruotsissa, Baltian maissa, Puolassa ja Saksassa vuoteen 2030 mennessä.

Teksti Sami Anteroinen / Kuvat Marjaana Kivioja

 

Suomen kaasumarkkina avautui kilpailulle vuoden 2020 alussa. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön uusi markkinamalli, joka loi kaupalliset toimintamallit kaasun siirtoliiketoiminnalle. Meillä ei olisi kaasumarkkinaa ilman siirtoalustaa, jonka keskeisiä komponentteja ovat korkeapaineinen siirtoputkisto sekä kompressoriasemat, joiden avulla kaasua saadaan markkinan tarpeiden mukaisesti siirrettyä putkistoa pitkin. Suomen siirtoverkon pituus on yhteensä noin 1 300 km (kuva 1). Suurin osa on maaputkea, mutta vuonna 2020 Suomen ja Viron siirtoputkistot yhdistävän Balticconnector-putken myötä Suomen puolella on lisäksi noin 39 km meriputkea. Suomessa kompressoriasemat sijaitsevat Imatralla, Kouvolassa, Mäntsälässä ja Inkoossa. Siirtoalusta luo puitteet siirtoliiketoiminnalle ja siirtoliiketoiminta mahdollistaa tasapuolisen ja syrjimättömän pääsyn markkinatoimijoille käyttää Suomelle tärkeää kaasuinfrastruktuuria. Gasgridin vision mukaisesti kaasut mahdollistavat hiilineutraalin yhteiskunnan – me tarjoamme sille alustan​.

Kuva 1. Suomen kaasunsiirtoverkosto.

Suomessa sovellettavaa markkinamallia kutsutaan syöttö-otto-järjestelmäksi, joka on laajasti käytössä Euroopassa EU-lainsäädännön asettamien velvoitteiden mukaisesti. Syöttö-otto-järjestelmän perusajatus on se, että kaasu syötetään sisään markkina-alueelle syöttöpisteiden kautta (esimerkiksi Imatran syöttöpiste) ja otetaan markkina-alueelta ulos ottopisteiden kautta (esimerkiksi pisteet, joissa kaasu poistuu putkesta kaasun käyttäjille). Saadakseen kaasun syötettyä Suomen kaasujärjestelmään tai otettua Suomen kaasujärjestelmästä, markkinaosapuolen on varattava syöttö- tai ottokapasiteettia. Siirron edellytyksenä on, että markkinaosapuoli ostaa Gasgridiltä syöttökapasiteettia. Kun kaasuenergia on Suomen markkina-alueella, markkinaosapuoli voi myydä kaasuenergian markkina-alueen sisällä toiselle osapuolelle. Yhtä lailla toinen markkinaosapuoli voi ostaa maahantuojan tuoman kaasuenergian. Markkina-alueen sisällä tehtäviä kaasuenergiakauppoja varten ei tarvitse varata kapasiteettia. Kaasuenergian omistajuus markkinaosapuolelta toiselle vaihtuu nk. virtuaalisessa kauppapaikassa, joka on käytännössä Gasgridin ylläpitämä energianhallintajärjestelmä. Jos kaasuenergia menee loppukäyttöön, eli käytännössä otetaan markkina-alueelta ulos, tulee markkinaosapuolen ostaa Gasgridiltä ottokapasiteettia. Koska kaasuenergian omistajuus voi vaihtua markkina-alueen sisällä, syöttö- ja ottokapasiteettia varaavat markkinaosapuolet eivät välttämättä ole samoja.

Kuva 2. Syöttö-otto -järjestelmä.

Syöttö-otto -järjestelmän periaatetta voisi verrata osakkeiden kaupankäyntiin kauppahallissa. Osakekauppias maksaa tietyn summan päästäkseen sisään kauppahalliin, jossa on muitakin osakekauppiaita. Kun kauppias on päässyt halliin sisään, tämä käy kauppaa osakkeilla. Mitä enemmän osakkeita kauppias haluaa tuoda kauppahalliin myytäväksi, sitä enemmän syöttökapasiteettia tämän tulee ostaa. Kaasumarkkinassa tämä vastaa kaasun maahantuontia. Kauppias voi joko muuttaa osakkeet rahaksi myymällä tai poistua hallista osakkeiden kanssa näitä ostamalla. Mikäli kauppias poistuu hallista uusien osakkeiden kanssa, tämän on maksettava ottokapasiteettimaksu. Mitä enemmän osakkeita kauppias haluaa viedä hallista, sitä enemmän ottokapasiteettia tämän on ostettava. Hallista poistuminen vastaisi kaasumarkkinassa maastavientiä tai kaasuenergian loppukäyttöä. Osakekauppiaan tavoite voi myös olla saada tuomansa osakkeet myydyksi vaihtaen osakepaperit rahaksi tai osakekauppias voi tulla halliin ilman osakkeita tavoitteena ostaa osakkeita itselleen. Näissä tilanteissa kauppias maksaa syöttökapasiteetista tai ottokapasiteetista – ei molemmista. Osakkeiden muuttaminen rahaksi vastaisi kaasuenergian myyntiä virtuaalisessa kauppapaikassa.

Kaasumarkkinoilla puhutaan usein myös nominaatioista, joita vaaditaan tietyissä syöttö- ja ottopisteissä, jotta tiedämme minkä verran pisteen läpi virranneesta kaasusta kullekin markkinaosapuolelle kuuluu. Jos saman syöttö- tai ottopisteen kautta tuo kaasua maahan useampi markkinaosapuoli, ei pelkän mittaustiedon perusteella ole mahdollista sanoa minkä verran kaasua kukin osapuoli on siirrättänyt. Tarvitaan nominaatioita, eli ilmoituksia markkinaosapuolen tarpeesta saada kaasua siirrätetyksi. Kapasiteettivarauksen ja nominaation luonnetta voi havainnollistaa bussivertauksella: henkilö voi varata bussista kapasiteettia 20 paikan verran ja maksaa siitä tietyn hinnan. Nämä paikat ovat henkilölle varattuna. Bussiyhtiö tarvitsee tarkan tiedon henkilömäärästä viimeistään päivää ennen bussimatkaa. Vaikka henkilö on varannut 20 paikkaa, todellinen henkilömäärä voi olla 17. Todellisen henkilömäärän ilmoittaminen vastaa nominaatiota. Bussiyhtiö ei palauta varausmaksua, mutta henkilö voi myydä ylimääräisen kapasiteetin (3 paikkaa) eteenpäin. Vastaavat lainalaisuudet pätevät myös kaasumarkkinoilla.

Gasgrid tarjoaa markkinaosapuolille kapasiteettituotteita, joista merkittävin osa Gasgridin liikevaihdosta muodostuu. Kapasiteettituotteet ovat siten hyvin tärkeä osa siirtopalveluita ja -liiketoimintaa. Kapasiteettituotteiden hankinta on kapasiteettia varaaville markkinaosapuolille, eli shippereille, optimointia. Koska Gasgrid toimii järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan roolin myötä monopoliasemassa, siirtopalvelujen tarjoaminen on vahvasti reguloitua liiketoimintaa. Kansallinen lainsäädäntö sekä EU-tason regulaatio asettavat vaatimuksia mm. markkinaosapuolille tarjottaville kapasiteettituotteille. Kapasiteettituotteiden hinnoittelumekanismi on periaatteiltaan yksinkertainen – lyhyempikestoisten kapasiteettituotteiden hinta perustuu pitkäkestoisimman tuotteen, eli vuosikapasiteettituotteen, hintaan hinnastossa julkaistujen hintakertoimiin perustuen. Esimerkiksi vuoden 2021 hinnastossa päiväkapasiteettituotteen hintakerroin oli 1,5 tarkoittaen, että päiväkapasiteetin hinta on 1,5 x vuosikapasiteettituotteen hinta.

Jos yhden megawattitunnin siirtäminen maksaa reilut neljä euroa, kuinka paljon energiaa yksi megawattitunti oikeastaan onkaan? Yleisesti ottaen 1 MWh energiaa kuluu noin 150 tunnin saunomisella. Jääkaappi puolestaan voi olla päällä 3 vuoden ajan ennen kuin tämä on kuluttanut 1 MWh verran energiaa. Vuonna 2021 Suomen kaasumarkkinoilla huippukulutuspäivänä kaasua käytettiin lähes 180 000 MWh. Saunavertaus ei tässä ole enää järkevä, sillä saunan tulisi olla päällä lähes 3 100 vuotta ennen kuin kiuas olisi käyttänyt tämän energiamäärän. Realistisempana vertauksena 180 000 MWh vastaa noin 9 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Kaasun tärkeyttä osana suomalaista yhteiskuntaa kuvaa hyvin se, että kaasua käytettiin Suomessa vuonna 2021 yhteensä noin 25,1 TWh, mikä on 25 100 000 MWh. Tämä vastaa noin 1 255 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Jotta meillä olisi lämpimät kotitaloudet kylminä talvipäivinä ja raaka-ainetta teollisuustuotannolle, pidämme huolta siitä, että meillä on kilpailulle avoin, toimiva ja kestävä kaasumarkkina, sekä turvallinen, luotettava ja toimitusvarma siirtoinfrastruktuuri.

Blogin kirjoittaja on Gasgridin kaasumarkkinoiden kehityspäällikkö Mika Myötyri.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat jo aiheuttaneet paljon inhimillistä kärsimystä ja ne on otettu järkyttyneinä vastaan ympäri maailmaa. Suomessa tilanne on aiheuttanut laajaa huolta, joista osa kohdistuu yhteiskuntaan ja energiasektoriin. Me Gasgridillä tuomitsemme Venäjän sotatoimet ja toivomme niiden mahdollisimman nopeaa loppumista.

Yhtiönä Gasgrid toimii tilanteessa kolmella eri tasolla:

1. Akuutisti olemme osa Euroopan yhteistä energiajärjestelmää, jossa toimimme yhteisenä rintama aina kulloistenkin sääntöjen ja toimien mukaisesti. Pyrimme tällä luomaan vakautta ja ennustettavuutta, jotta yhteiskunnan eri toimijat pystyvät tekemään luotettavasti omia ratkaisujaan varautumisessa tulevaisuuteen.
2. Lähitulevaisuudessa kaasujen infrastruktuurin ja järjestelmän kehitys jatkuu mahdollistaen erilaisten hankintalähteiden kirjon asiakkaiden tarpeiden mukaan. Esimerkiksi jo viimeisen parin vuoden aikana Suomen kaasujen kysyntä olisi voitu kattaa Virosta tulevaa Balticconnectoria pitkin puolet vuoden päivistä. Yhteys tarjoaa pääsyn globaaleille LNG-markkinoille ja Latvian kaasuvarastoon. Lähivuosina tämä määrä voi nousta jopa 80 % vuoden päivistä yhdessä LNG-terminaalien kanssa.
3. Vetytalous ja puhtaat kaasut tarjoavat erittäin nopeasti kehittyvän mahdollisuuden Suomelle. Puhdas tuulivoima ja monipuolinen energiajärjestelmämme mahdollistaa Suomen hiilineutraaliuden, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden. Tämä antaa pohjan myös näihin liittyvien ratkaisujen tarjoamisen Euroopalle. Tutkimme tähän liittyviä mahdollisuuksia laajasti eri kumppaneiden kanssa.

Tällä hetkellä kriisistä huolimatta kaasujärjestelmä on toiminut suunnitellusti ja epävarmuuden näkyen lähinnä markkinahinnoissa. Keskitymme Suomi-Baltia-alueella erityisesti varautumiseen nyt ja lähitulevaisuudessa yhdessä sidosryhmiemme kanssa. Seuraamme tilannetta aktiivisesti ja pyrimme osaltamme varmistamaan järjestelmän luotettavan ja markkinasääntöjen mukaisen toiminnan.

Meistä jokainen voi auttaa akuutisti esimerkiksi humanitäärisellä avulla ja kiinnittämällä huomiota omaan energian käyttöön. Jokaisella teolla on merkitystä. Gasgrid kantaa huolta ympäröivästä yhteiskunnasta ja halu auttaa hädässä olevia on suuri. Lahjoitamme ja tulemme lahjoittamaan humanitääriseen apuun nyt ja tulevaisuudessa.

Toivomme etenkin inhimillisen kärsimyksen loppuvan pian – ajatuksemme ovat erityisesti viattomien ihmisten luona sekä niiden ukrainalaisten energia-alan ammattilaisten, jotka sotatilasta huolimatta ovat pitäneet järjestelmän toiminnassa.

Olli Sipilä
Toimitusjohtaja
Gasgrid Finland Oy

Vastuullisuus on Gasgridilla ytimessä ja osa strategiaa. Gasgridin ensimmäinen vastuullisuusohjelma otettiin käyttöön heti toimintamme alusta 2020 ja olemme toteuttaneet vastuullisuuteen liittyviä hankkeita määrätietoisesti askel askeleelta. Visiomme on saavuttaa hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035 ja me tarjoamme sille alustan. Haluamme olla vastuullinen muutosvoima ja muuttaa yhteiskuntaa rohkealla ja vastuullisella tavalla. Vastuullisuus on osa liiketoimintaa ja tuottaa arvoa toiminnallemme ja asiakkaillemme. Henkilöstömme toteuttaa vastuullisuusohjelmaamme laaja-alaisesti. Myös roolimme valtionomisteisena yrityksenä edellyttää meiltä vastuullista ja läpinäkyvää toimintaa. Gasgridin arvot, toimimme yhdessä, rakennamme tulevaisuutta ja tunnemme vastuumme, ohjaavat työtämme arjessa ja näkyvät vastuullisuustyössämme. Vastuullisuuden kehittämistä johdetaan Gasgridilla vastuullisuusfoorumissa, jossa on osallistujia laaja-alaisesti tärkeiden teemojen esiin nostamiseksi ja edistämiseksi.

Osallistimme sidosryhmämme kysymällä heiltä toimintaamme liittyvät tärkeimmät teemat ja laadimme tuloksien perusteella vastuullisuuden olennaisuusanalyysin. Saimme paljon arvokasta tietoa kyselystä vastuullisuustyöhömme ja kyselyyn osallistuneista 88 % pitää Gasgridia vastuullisena yrityksenä, mikä oli hieno saavutus ensimmäisenä toimintavuonna. Laadimme Gasgridin ensimmäisen vastuullisuusraportin vuoden 2021 ensimmäisellä kvartaalilla ja otimme heti käyttöön GRI-raportointiviitekehyksen soveltuvin osin.

Toimimme kaikilla vastuullisuuden eli ympäristö (E), sosiaaliset (S) ja hallinnointitapa (G) osa-alueella.

E: Ympäristöteemassa olemme tehneet sitoumuksen metaanipäästöjen vähentämiseksi ja laskeneet hiilidioksidipäästöt koko arvoketjussamme.

S: Sosiaalisten tekijöiden osalta sidosryhmillemme tärkeää ovat toimitusvarmuus ja kaasun siirron turvallisuus sekä henkilöstömme erinomainen johtaminen ja osaaminen. Saavutimme vastikään huikeat 700 päivää ilman oman henkilöstön tapaturmia.

G: Toimintaamme ohjaavat hallinnointi- ja toimintaperiaatteet ja olemme vastikään päivittäneet väärinkäytösten ilmoituskanavan.

Toimintajärjestelmä muuttaa vastuullisuusohjelman konkreettiseksi tekemiseksi osana yhtiön johtamismallia. Toimintajärjestelmämme perustuu prosessijohtamiseen, riskilähtöiseen ajatteluun sekä sidosryhmien odotuksien tunnistamiseen ja täyttämiseen. Tänä vuonna olemme sertifioineet koko henkilöstön voimin loistavin tuloksin toimintajärjestelmämme, joka kattaa turvallisuus- (ISO 45001), laatu- (ISO 9001) ja ympäristöjärjestelmät (ISO 14001) sekä kansallisen energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ+).

Gasgrid tukee yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteita ja toimii omassa roolissaan ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä huolehtimalla kaasun siirtojärjestelmän metaani- tai hiilidioksidipäästöjen vähäisyydestä. Laadimme myös paraikaa oman toimintamme hiilineutraalisuustiekarttaa tuleville vuosille, jotta vähennämme päästöjämme entisestään ja siirrämme kaasua mahdollisimman vähäpäästöisesti.

Gasgridin siirtämillä kaasuilla on vahva rooli Suomen ja Euroopan energiajärjestelmässä. Kaikkia puhtaita kaasuja tarvitaan tukemaan päivittäistä energian saantia ja varastointia. Olemassa olevassa kaasun siirtojärjestelmässä voi jo nykyisellään siirtää maakaasun lisäksi myös uusiutuvaa biokaasua. Biokaasulla on mahdollista vähentää elinkaaren aikaisia päästöjä jopa 90 prosenttia. Kaasun siirtojärjestelmä on tehokas ja jo valmis infra, jolla on vain vähäisiä maankäytöllisiä rajoituksia tai käytön aikaisia vaikutuksia. Kaasun putkisiirto on erittäin energiatehokas muoto siirtää isoja määriä energiaa vähäpäästöisesti, joustavasti ja huomaamattomasti maan alla tai meren pohjassa. Vedyllä on tulevaisuudessa valtava potentiaali vähentää päästöjä siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Minua kiehtoo Gasgridilla se, että saan etuoikeutetusti olla mukana rakentamassa tulevaisuuden hiilineutraalia yhteiskuntaa. Olen päässyt kehittämään Gasgridin vastuullisuustyötä toiminnan alusta lähtien ja olemme jo hyvällä tasolla vastuullisuustyössämme ja työ jatkuu. Teemme kehitystyötä pitkäjänteisesti, osallistamme sidosryhmämme ja kerromme vastuullisuudesta myös mm. verkkosivuillamme ja vastuullisuusraportissamme.  Näen Gasgridilla tulevaisuudessa kasvun mahdollisuuksia puhtaiden kaasujen parissa ja kaasualan edelläkävijänä toimimisessa. Julkaisemme lähiaikana päivitetyn vastuullisuusohjelman, josta kerromme myöhemmin lisää vuosiraportissamme sekä verkkosivuillamme.

Blogin kirjoittaja on Gasgridin vastuullisuuspäällikkö Minna Tolonen, joka on työskennellyt kaasujen parissa kahdeksan vuotta ja sitä ennen metsäteollisuudessa eri kehitys- ja vastuullisuustehtävissä.

Vähän aikaa sitten Gasgridiläiset ylittivät tärkeän rajapyykin: yli 500 päivää ilman työtapaturmia. Tämä saavutus saa minut onnelliseksi ja haluan välittää siitä suuret kiitokset koko henkilöstölle. Meidän keskeisin tavoitteemme on, että jokainen pääsee työpäivän jälkeen turvallisesti ja terveenä kotiin.

En usko saavutuksen olevan sattumaa. Ensimmäistä kertaa kävellessäni Kouvolan toimipisteen ovelle, uusi kollegani kertoi havainneensa turvallisuuspoikkeaman kiinteistön huoltotöissä ja keskustelleensa siitä rakentavassa hengessä kumppanimme kanssa. Turvallisuus nousee esiin lähes aina riippumatta keskustelun aiheesta ja läsnäolevista asiantuntijoista. Läheltä piti -tilanteissa ”leadtime” on ollut tähän mennessä alle tunti siihen, että olen saanut tapahtumista tiedon. Eri tilaisuuksissa ja kokouksissa saamme usein kuulla turvallisuusherättelyitä jostakin turvallisuuteen liittyvästä aiheesta. Ne palaavat aina mieleeni sekä itse asian eteen tullessa kuin myös silloin, kun törmään yleisesti tilanteeseen missä pitää erityisesti ajatella turvallisuutta.

Tässä on vain muutama esimerkki siitä, mitkä seikat ovat tunnusomaisia hyvälle ja vastuulliselle turvallisuuskulttuurille ja -osaamiselle. Sama välittyy myös kumppaneiltamme ja sidosryhmiltämme läpi kaasualan.

Uskon tulevaisuudessa olevan yhä suurempaa tarvetta turvallisuuskulttuurin ja -osaamisen kehittämiselle. Yhteiskuntamme infrastruktuurit vanhenevat nopeasti samalla, kun aivan uusia teknologioita otetaan käyttöön. Toimimme koko ajan yhä verkostoituneemmin asettaen haasteita johtamiselle ja kehittämiselle – tämä pitää sisällään myös hybridityön mallin koronapandemian jälkeen. Ennakoin myös, että sidosryhmämme asettavat kaikille energia- ja teollisuustoimijoille suurempia turvallisuusvaatimuksia osana laajempaa ESG-kehitystä.

Näen tämän kehityksen mahdollisuutena Gasgridille ja koko kaasualalle. Voimme olla aktiivinen keskustelija ja oppija eri alojen keskuudessa. Lisäksi näyttä siltä, että vetytalous on kehittymässä keskeiseksi osaksi energia- ja raaka-ainesektoreita. Vaikka vetykaasua on käytetty teollisissa ympäristöissä ennenkin, nyt se laajenee aivan uusiin ympäristöihin. Tässä me voimme olla suunnannäyttäjänä yhdessä kaasualan sidosryhmiemme kanssa: miten luoda turvallisuuskulttuuria, toimintatapoja ja säädöstöä oikeaan aikaan ja kestävää kasvua edistäen.

Tähän kannattaa kuitenkin palata vasta lomakauden jälkeen, ja kiinnittää huomio hyvin ansaittujen lomien viettoon – yhtä turvallisesti kuin Gasgridin 500 ensimmäistä päivää. Toivotan kaikille Gasgridiläisille, kumppaneillemme ja sidosryhmillemme hyvää kesää ja lomakautta. Myös näinä jokaisena tulevana hetkenä Suomen kaasunsiirron ja markkinoiden turvallisuutta ja toimitusvarmuutta valvoo ja ylläpitää sitoutunut ammattilaisten tiimi läpi kaasualan.

Olli Sipilä
Toimitusjohtaja, Gasgrid Finland Oy

Kun olin lapsi, kuljin joskus isäni matkassa hänen hoitaessaan työasioita. Isäni oli pitkään aluepäällikkönä eräässä energiayhtiössä, jossa hänen työhönsä kuului uusien energiantuotantoratkaisujen ja palveluiden kehittäminen teollisuusasiakkaille. Perhematkoillamme pysähdyimme usein jonkun pikkupitäjän lämpökeskuksen pihalla. Minä istuin autossa odottamassa tai pyörin lämppärin pihalla, kun isä piipahti hoitamaan jotain asiaa tai juttelemassa laitosten käyttäjien kanssa. Niiltä reissuilta muistan tylsistymisen, kun joskus isän hommat kestivät minun mielestäni pitkään. Mutta muistan myös raskaan polttoöljyn, hakkeen ja kuoren hajun, jännittävät pihisevät ja puhisevat laitteet ja ennen kaikkea sen, kun ollessamme autossa kahdestaan sain aina perusteellisen vastauksen esittämiini kysymyksiini. Kotona isäni teki ja tekee edelleen eläkepäivinään asioita hieman eri tavalla kuin monet muut. Hän rakensi itse aurinkolämpökeräimen omakotitaloomme jo kaksikymmentä vuotta sitten ja hyödynsi lämmön talteenottoa jo silloin – kuten monet muutkin propellipäät. Uskon, että oma päätymiseni tutkimus- ja kehitystoiminnan pariin johtuu nimenomaan kotona opitusta mallista. Asioita voi tehdä eri tavalla kuin yleensä ja ennen.

Viime syksynä Greta Thunbergin postaus pysäytti: yli kolmasosa maailman hiilidioksidipäästöistä on tuotettu hänen syntymänsä jälkeen. Gretan kuvaa katsoessa tämä järkyttää juuri siitä syystä, että hän on vasta 18-vuotias. Olemme tuottaneet maailmaan kolmasosan maailman historian hiilidioksidipäästöistä viimeisen 18 vuoden aikana. Minun aikuisuuteni aikana. Vaikka olen joskus melko kriittinen, sydämeltäni olen kuitenkin ikuinen optimisti ja idealisti. Näen parannettavaa siellä täällä ja uskon, että muutos on mahdollinen. Minuun vetosi erityisesti ajatus Rutger Bregmanin kirjasta Hyvän historia: ”Se, että maailman ongelmat kasvavat eksponentiaalisesti, ei tarkoita sitä, etteivätkö ratkaisutkin voisi kehittyä samoin.” Tulevaisuuden ratkaisujen kehittäminen onkin sydäntäni lähellä ja sisäinen optimistini on innoissaan voidessaan visioida ja kehittää tulevaisuuden energiakenttää. Tätä visiointia olen saanut toteuttaa Gasgridillä viime syksyn ja tämän kevään aikana.

Syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana olemme ryhtyneet ajamaan ylös Gasgridin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Syksyn aikana on myös käynyt ilmeiseksi, että energiamurroksen vauhti kiihtyy, uusien ratkaisujen tarve on valtava ja Suomen on tehtävä pian ratkaisuja erityisesti monimuotoisten kaasujen sekä vedyn rooliin liittyen. Suomella on mielestäni mahdollisuus olla kokoaan suurempi peluri ja tehdä muutoksesta totta ensimmäisten joukossa. Jos visionäärisyys sallitaan, niin Suomi voi tulevaisuudessa hyödyntää uusiutuvan ja puhtaan energian lähteitään, tuottaa suomalaisille erittäin kilpailukykyistä energiaa ja olla tulevaisuudessa myös energianviejämaa. Me voimme napata ilmassa leijuvat ”kultahiput”, jalostaa ne tuotteiksi (uusiutuviksi polttoaineeksi, teräkseksi, kemian tuotteiksi, huippuosaamiseksi) ja lähettää ne maailmalle. Lisäksi voimme tuottaa raaka-aineita myös muille Keski-Euroopan maille jalostettaviksi. Voimme aikaansaada kestävää kasvua, saavuttaa ilmastotavoitteemme, olla maailman ensimmäinen hiilinegatiivinen maa. Me voimme olla muutosveturi.

Ja nyt kriitikot, alasampujat ja nimbyilijät heräävät. Ei ole mahdollista sanoo yksi, huuhaata tuhahtaa toinen. Miksi me muka olisimme parempia kuin muut maat tässä, puhisee kolmas. Se on pois muulta kehitykseltä, sanoo neljäs. Ei tuulivoimaa minun takapihalleni sanoo viides, ja kuudes muistuttaa, että itse asiassa ennen kaikki oli paremmin ja maailma on joka tapauksessa pilalla, kun meitä on täällä niin monta. Pitäisi muuttaa kuoppaan ja syödä käpyjä.

Kriitikoilla on kuitenkin tärkeä rooli. He vahtivat sitä mihin suuntaan olemme tätä maatamme ja palloamme viemässä. He huolehtivat siitä, että erilaiset näkemykset tulevat kuultua. Hekin ovat kehittäjiä.  Asioilla on aina monta puolta ja siksi on tärkeää saada silmät ja korvat auki oman kuplansa ulkopuolelle. Ensi silmäyksellä jokin asia voi vaikuttaa mahtavalle, mutta lähemmin tarkasteltuna homma repsottaakin vähän sieltä täältä. Ehkä asia pitääkin haudata vähin äänin?

Olen viimeisen 10 vuoden aikana saanut olla kehittämässä uusia teknologioita niin pienessä pipettikokoluokassa kuin pilot-kokoluokassakin. Olen saanut olla mukana tukemassa täysin uuden teknologian ja tuotteen demonstraatiota ja kaupallistamista. Tämä kokemus on opettanut, että uusien asioiden kehittäminen ja käytäntöön vieminen vie väistämättä aikaa ja resursseja, koska oppia ei synny ilman kokemuksia. Kun ensimmäistä kertaa tehdään tai käsitellään jotain täysin uutta polttoainetta tai kemian tuotetta, kuten vetyä, liittyy kehitykseen huomattavan monta kehitysaluetta varsinaisen tuotteen, liiketoiminnan ja palvelun kehityksen lisäksi.

Periaatteessa vedyn tuotanto on helppo homma: tehdään sähköä ja sen jälkeen tehdään elektrolyysillä vedestä ja sähköstä vetyä, jonka joku sitten käyttää. Yksinkertaista? Ei. On kehitettävä uusia ja tehokkaampia tuulivoimaloita, on kehitettävä sähkön siirtoyhteyksiä, on kehitettävä elektrolyysereitä ja niiden materiaaleja ja katalyyttejä. On kehitettävä veden puhdistusteknologioita ja vedyn varastointiteknologioita. On kehitettävä projekteja, jotka voivat hyödyntää elektrolyysissä syntyvää lämpöä ja parantaa siten ratkaisun kilpailukykyä. On kehitettävä operointitapoja ja kannattavimpia malleja ajaa laitoksia, jotta voidaan kilpailla olemassa olevien ratkaisujen kanssa. On kehitettävä vedyn varastointi- ja logistiikkaratkaisuja. On tutkittava mistä materiaaleista vetyputket kannattaa rakentaa, miten vetyyn liittyvät turvallisuusriskit hoidetaan, ja on selvitettävä, kuinka mahdolliset vetyvuodot hallitaan. Energiajärjestelmien kehityksen näkökulmasta on analysoitava, koska kannattaa siirtää vetyä ja koska sähköä. On selvitettävä miten eri markkinat voivat pelata yhteen ja miten markkinarajapinnat vaikuttavat toisiinsa. On kehitettävä analytiikkaa, ohjelmistoja ja muita IT-ratkaisuja. On pohdittava verotuksen ja regulaation kehitystarpeita. On kehitettävä kaikkea koko arvoketjussa. On ymmärrettävä, että asiat, jotka häviävät pienessä mittakaavassa virhemarginaaleihin, voivat kasvaa show-stoppereiksi isommassa kokoluokassa.

Kuinka tämä kaikki tehdään? Todellisuus systeemisiin, suuriin muutoksiin ja täysin uusiin ratkaisuihin liittyen on, että ne vaativat pitkäjänteisyyttä, osaamista ja oppimista sekä resursseja.  Perusteet on rakennettava kunnolla, jotta ei kompastuta heti ensimmäiseen vastoinkäymiseen. Systemaattinen lähestymistapa tutkimus- ja kehitystyössä sekä ongelmanratkaisussa auttaa myös paljon. Tärkeää on iteratiivisuus, kommunikaatio ja yhteistyö niin asiakkaan kanssa kuin läpi koko arvoketjun ja toimialakentän. Tärkeää on kyky muuttaa suuntaa ja reivata suunnitelmaa paremmaksi tarvittaessa, iso tavoite kuitenkin mielessä pitäen. Tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista. On ymmärrettävä, että tukea tarvitaan vielä sen jälkeenkin, kun ensimmäinen ratkaisu on rakennettu ja pyörii. Yleensä siinä vaiheessa vasta huomataan, mikä kaikki on pielessä. Tai kauniimmin sanottuna, miten ratkaisua voidaan parantaa ja kehittää. Lisäksi tarvitaan uskoa siihen, että ongelmat pystytään ratkaisemaan.

Olemme Gasgridissä ryhtyneet kehittämään perusteita tulevaisuuden kaasujärjestelmälle. Olemme olleet mukana sekä kansallisen Vetyklusterin kehitystyössä että European Hydrogen Backbone -visiotyössä, jossa Suomeen muun Euroopan ohella on visioitu vetyverkko. Gasgrid ja Fingrid ovat aloittamassa yhteistyön, jonka tavoitteena on tutkia ja kehittää Suomen sähkö- ja kaasujärjestelmiä. Yhteisen kehityksen ytimessä on sektori-integraatio, vetytalouden luomat mahdollisuudet ja energiajärjestelmien kehitys yhteiskunnan näkökulmasta kokonaistaloudellisimmin. Gasgrid on myös mukana kehittämässä Baltian alueen siirtoverkko-operaattoreiden kanssa puhtaiden kaasujen siirtoon liittyviä ratkaisuja. Yleisessä keskustelussa biokaasu ja sen potentiaali on jäänyt hieman taka-alalle valloille päässeessä vetybuumissa. On myös muita erilaisiin teknologioihin perustuvia uusia kaasuja. Näitä monimuotoisia kaasuja ja nykymarkkinaa ei ole unohdettu – vaikka tulevaisuuden energiajärjestelmän kehityksessä olemmekin ottaneet vedyn osalta juoksulähdön.

Tyttäreni täyttää kesällä neljä. Hän tunnistaa jo kaupunkikuvasta voimalaitoksen piipun ja tietää, että kuuma vesi tulee lämpölaitokselta kotiin putkea pitkin, ja ettei lämpölaitoksilla nukuta yölläkään. Hänelle rakentuu pikkuhiljaa kuva järjestelmästä, joka pyörii ja huolehtii siitä, että meillä kotona valot syttyvät, siellä on lämmin ja hanasta tulee aina vettä. Hänelle rakentuu kuva yhteiskunnasta, jossa näistä asioista ei tarvitse olla jokapäiväisessä elämässä huolissaan. Kaikkialla ei ole näin. Minulle tärkeää on olla osa yhteiskuntamme turvaverkkoa, huolehtia siitä, että valot pysyvät päällä jatkossakin. Iloitsen siitä, että työssäni voin kehittää energiajärjestelmäämme rohkeasti kohti parempaa tulevaisuutta. Minulle on myös tärkeää viedä eteenpäin tyttärelleni ajatusta siitä, että asioita voi tehdä eri tavalla kuin yleensä ja ennen. Tätä filosofiaa ja systemaattista lähestymistapaa asioiden kehityksessä aiomme myös Gasgridin TKI-toiminnassa jatkaa.

Sara Kärki
Yksikön päällikkö, Strateginen analyysi ja TKI, Gasgrid Finland Oy

Keitä olemme, mitä teemme ja mikä on kaasujen tulevaisuus? Näistä ja muista aiheista keskustellaan Gasgridin uudessa Puhutaan kaasuista -podcastissa.

Ensimmäisessä jaksossa pureudutaan Sanna Ukkolan johdolla mm. siihen, minkälaista oli aloittaa uuden yrityksen toiminta samalla, kun koronavirus mullisti arjen, mitä Gasgridillä tehdään, voidaanko kaasuilla vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja onko Suomella tulevaisuutta energian vientimaana.

Mukana keskustelussa Gasgridin hallituksen jäsen Asta Sihvonen-Punkka, toimitusjohtaja Olli Sipilä sekä siirtoalustajohtaja Janne Grönlund.

Lue myös blogistamme kaasujen tulevaisuudesta osana energiamurrosta ja organisaation arvoperusteisesta johtamisesta.