Uusiutuville kaasuille avautuu uusi reitti konttisyötön avulla

Auris Energian kaasumarkkinaosapuolille suunnattu konttisyöttöpalvelu avaa reitin niin kansallisille kuin eurooppalaisille kaasumarkkinoille. Konttisyöttöpiste otti aluksi vastaan biometaania, mutta nyt palvelu on laajentunut myös e-metaaniin. E-metaanin ensimmäinen asiakas on Harjavallassa toimiva P2X Solutions.

Uusiutuvan kaasun tuotantolaitoksen ei tarvitse sijaita kaasuputken varrella, jotta tuottaja pääsee Suomen ja Euroopan kaasumarkkinoille. Konttisyöttö on ratkaisu, joka tarjoaa myös kaasuverkon ulkopuolella sijaitseville biometaanin ja e-metaanin tuottajille reitin kaasumarkkinoille. Se madaltaa osaltaan kynnystä investoida uusiin tuotantolaitoksiin.

Auris Energian Mäntsälässä toimiva uusi konttisyöttöpiste ottaa vastaan muualla tuotettua kaasua. Kaasu kuljetetaan paikalle korkeapainekonteissa, joista Auris syöttää sen omaan jakeluverkkoonsa ja jakeluverkosta edelleen Gasgridin valtakunnalliseen siirtoverkkoon. Balticconnector-meriputki mahdollistaa kaasun siirtämisen edelleen Euroopan markkinoille.

– Konttisyöttöpisteen kantava ajatus on avata reitti kaasun markkinapaikalle myös niille tuottajille, jotka eivät tällä hetkellä ole kaasuverkon varrella, Auris Energian liiketoimintapäällikkö Jani Hautaluoma sanoo.

Kaasu kulkee verkkoon konteissa

Hautaluoman mukaan Mäntsälään rakennettu konttisyöttöpiste on demohanke, josta kerätään kokemusta palvelun skaalaamiseksi. Kokemusta konttisyöttöpisteestä on kerätty vuodesta 2025 alkaen.

Käytännössä tuottaja toimittaa kaasun Mäntsälään rekkakuljetukseen soveltuvissa konteissa. Syöttöpisteessä kaasun paine lasketaan Auriksen paikallisverkon vaatimalle tasolle. Samalla kaasun määrä mitataan kaupallista käyttöä varten ja sen laatu analysoidaan.

– Pystymme hyödyntämään tässä vahvaa osaamistamme kaasun toimittamisesta ja siihen liittyvistä palveluista. Auriksella on noin 1 200 kilometriä kaasun jakeluverkko ja noin 17 000 asiakasta.

Auris Energian konttisyöttöpiste otti aluksi vastaan biometaania, mutta nyt palvelu on laajentunut myös e-metaaniin. E-metaanin ensimmäinen asiakas on Harjavallassa toimiva P2X Solutions, joka on solminut pitkäaikaisen sopimuksen e-metaanin toimituksista Saksaan.

– Huolehdimme kaasun syötöstä verkkoon sekä siihen liittyvän mittaus- ja muun tiedon välittymisestä suomalaisyrityksen asiakkaalle.

Jani Hautaluoma, Auris Energian liiketoimintapäällikkö — Jani Hautaluoma toimii Auris Energian liiketoimintapäällikkönä.

Hautaluoman mukaan palvelu sopii kaikille biometaanin ja e-metaanin tuottajille. Se voi parantaa etenkin pienten, maatilakokoluokan ja keskisuurten biokaasulaitosten kannattavuutta, koska tuotettu kaasu voidaan saada aiempaa laajemmille markkinoille ja parempaan hintaan.

Uudet syöttöpisteet mahdollisia

Mäntsälässä kaasukonttien vastaanottoon on yksi syöttöpiste, jonka kapasiteetti on rajallinen. Hautaluoman mukaan Auris Energia ei ota tällä hetkellä uusia asiakkaita syöttöpalveluun.

–Tulevina vuosina palvelua voidaan myös laajentaa, joten siitä kiinnostuneiden yritysten kannattaa olla meihin jo tässä vaiheessa yhteydessä.

Vastaavia pisteitä voisi Hautaluoman mukaan syntyä sen mukaan, minne uutta kaasuntuotantoa rakennetaan.

– Suuremmassa mittakaavassa kontteja vaihtuu useita päivässä, jolloin toiminnasta muodostuu jatkuva logistinen virta.

Konttisyöttö täydentää kasvavaa infraa

Pilottivaiheessa on Hautaluoman mukaan saatu konttisyöttöpalvelusta kokemusta ennen kaikkea siitä, mitä kaasun vieminen fyysisesti verkkoon ja edelleen markkinoille vaatii.

– Kansainvälisille markkinoille menevässä kaasussa ei riitä, että kaasu saadaan putkeen. Myös määrien, mittaustietojen ja kestävyyteen liittyvien tietojen on siirryttävä järjestelmissä oikein.

Gasgridin rooli on tässä Hautaluoman mukaan keskeinen. Auriksen mittaustiedot välittyvät Gasgridin hallinnoimaan kaasumarkkinoiden datahubiin, ja yhtiöiden jo ennestään tiivis yhteistyö on hänen mukaansa helpottanut uuden palvelun rakentamista.

Hän arvioi, että biometaanin ja e-metaanin tuotannon kasvu lisää lähivuosina tarvetta myös uusille infrastruktuuriratkaisuille.

– Kaasuputkia voidaan rakentaa sinne, missä tuotannon määrä tekee sen järkeväksi. Muualla tuotantoa voidaan palvella konttisyöttöpisteillä.

Konttikuljetus voi toimia myös välivaiheena ennen mahdollista putkiyhteyttä.

– Infra luo omalta osaltaan kaasumarkkinaa. Mitä enemmän syntyy infrastruktuuria, uusia palveluita ja tuotantoa, sitä paremmin markkina pääsee kehittymään. Samalla vahvistuu myös investointeja rahoittavien sijoittajien luottamus uusiin kaasuhankkeisiin, Hautaluoma huomauttaa. Hän korostaa kuitenkin, että ratkaisevaa on kaasun kysyntä. Markkinaosapuolten luottamus kasvaa sitä mukaa, kun uusiutuvan kaasun tuotanto ja sitä tukeva infrastruktuuri kehittyvät.