Puolan vetytalous etenee kohti teollista vaihetta

Puolan vetymarkkina alkaa siirtyä pilottihankkeista kohti teollisia hankkeita, arvioi maan vetytalouden kokenut asiantuntija Szymon Płoński. Suomen ja Puolan yhteistyössä hän näkee paljon potentiaalia.

Suomessa vieraili elokuun lopulla puolalainen energia-alan delegaatio, jota johtanut Szymon Płoński on asiantuntijana useissa vetyhankkeita ja rajat ylittävää vetymarkkinaa edistävissä verkostoissa. Hän toimii muun muassa hallituksen puheenjohtajana paikallisessa Ala-Sleesian laakson vety-yhdistyksessä, joka kuuluu Puolan keskeisiin vetyklustereihin.

Płońskin lisäksi Suomen vierailulla mukana oli edustajia Puolan kaasu- ja energiainfrastruktuuriyhtiöistä, teollisuudesta, tutkimusorganisaatiosta sekä ministeriöstä. Vierailulla mukana olivat muun muassa edustajat kaasunsiirtoverkkoyhtiö Gaz-Systemiltä, infrastruktuurin suunnittelu- ja insinööriyhtiö ORLEN Gazoprojektilta, Puolan kehitys- ja teknologiaministeriöstä, Gdynian satamasta sekä AGH-tiede- ja teknologiayliopistosta.

Kysyimme Płońskilta, miten vetytalous etenee tällä hetkellä Puolassa?

− Puolan vetytalous on siirtymässä strategioista ja ensimmäisistä pilottihankkeista kohti teollista vaihetta. Etenkin öljynjalostuksessa ja lannoiteteollisuudessa vedylle on jo ennestään paljon kysyntää. Tämä tarjoaa hyvän pohjan, kun fossiilisesta vedystä siirrytään asteittain uusiutuvaan vetyyn.

Kehitystä edistää alan toimijoiden allekirjoittama aloite Hydrogen Sector Deal, joka kokoaa yhteen julkishallinnon, teollisuuden, tutkimusorganisaatiot ja yritystoimintaa tukevat toimijat. Mukana on jo yli 300 organisaatiota.

Käsittelemme yhdessä muun muassa vedyn tuotantoon, käyttöön, infrastruktuuriin, vetylaaksoihin, sääntelyyn, osaamiseen ja teollisiin toimitusketjuihin liittyviä asioita. Tällainen koordinointi on tärkeää, sillä vetytalous edellyttää monen asian kehittymistä samanaikaisesti.

Millaisia vetyhankkeita on jo käynnissä?

− Meneillään on useita uusiutuvan vedyn tuotantohankkeita ja alueellisten vetylaaksojen kehityshankkeita. Vedyn käyttöä liikenteessä edistää se, että useissa kaupungeissa otetaan käyttöön vetybusseja muiden päästöttömien liikenneratkaisujen rinnalla.

Ala-Sleesian vetylaaksossa on jo esimerkkejä siitä, miten vety voidaan kytkeä osaksi teollista energiajärjestelmää. Hankkeet ovat tärkeitä tuotantokapasiteettinsa vuoksi myös siksi, että ne kartuttavat käytännön kokemusta vedyn arvoketjusta. Siihen kuuluvat uusiutuvan sähkön tuotanto, elektrolyysilaitokset, vedyn varastointi, paikallinen käyttö ja vedyn integrointi olemassa olevaan teolliseen infrastruktuuriin.

Keskeinen haaste on yhdistää uusi tuotantokapasiteetti todelliseen kysyntään, riittävään uusiutuvan sähkön tarjontaan ja tarvittavaan infrastruktuuriin.

Miten Puola valmistautuu uusiutuvan vedyn kysynnän kasvuun?

− Ensimmäinen askel on siirtyä uusiutuvan vedyn käyttöön teollisuudessa. Öljynjalostus ja lannoiteteollisuus ovat todennäköisesti aluksi tärkeimmät käyttökohteet. Niiden rinnalle kysyntää voi syntyä myös joukkoliikenteessä, raskaassa liikenteessä ja muissa teollisuuden sovelluksissa.

Toinen tärkeä tekijä on uusiutuvan sähköntuotannon nopea kasvu. Vety voi auttaa hyödyntämään vaihtelevaa tuuli- ja aurinkosähköä etenkin alueilla, joilla sähköverkon kapasiteetti rajoittaa uuden energiantuotannon liittämistä verkkoon. Tämä edellyttää kuitenkin, että hankkeet ovat taloudellisesti kannattavia ja niillä on selvä linkki energian kysyntään.

Millaista yhteistyötä Suomi ja Puola voivat tehdä vetytalouden kehittämisessä?

− Suunniteltu vedynsiirtoverkko Nordic-Baltic Hydrogen Corridor on strategisesti tärkein yhteinen hanke, sillä se yhdistäisi Suomen, Baltian maat, Puolan ja Saksan samoille vetymarkkinoille.

Kyse ei olisi vain fyysisestä putkiyhteydestä. Yhtä tärkeää on markkinoiden koordinointi, jotta tuotanto ja kysyntä saadaan vastaamaan toisiaan. Verkkoyhteys auttaisi myös parantamaan investointien ennakoitavuutta ja mahdollistaisi rajat ylittävän vetykaupan, missä sille on taloudelliset edellytykset.

Puola voi tarjota vetymarkkinoille merkittävää teollista kysyntää, kun taas Suomen vahvuuksia ovat uusiutuvan energian potentiaali, teollinen osaaminen ja puhtaan energian innovaatiot. Näin Itämeren alue voi kehittyä nykyistä yhtenäisemmäksi energia- ja teollisuusmarkkinaksi.

Infrastruktuurin ohella tarvitaan tiivistä yhteistyötä alan toimijoiden välillä. Tätä tukee Suomen Vetyklusterin ja puolalaisen Ala-Sleesian laakson vety-yhdistyksen tänä vuonna tekemä strateginen aiesopimus yhteistyön tiivistämisestä.

Millaisena näet Suomen roolin tulevilla eurooppalaisilla vetymarkkinoilla?

− Teillä on hyvät edellytykset nousta merkittävään asemaan. Vahvuuksianne ovat puhtaan energian murros, vahva teollinen pohja ja teknologiaosaaminen.

Puolasta katsottuna erityisen kiinnostavia ovat suomalaiset hankkeet, joissa uusiutuva sähkö, vedyn tuotanto ja teollinen käyttö kytkeytyvät toisiinsa. Kiinnostusta herättävät myös ratkaisut, joissa vedyntuotantoon yhdistetään hiilidioksidin talteenotto tai hyödyntäminen sekä prosesseissa syntyvän ylijäämälämmön hyödyntäminen.

Miten arvioit Euroopan vetymarkkinoiden kehittyvän seuraavan viiden vuoden aikana?

− Vetymarkkinoilla siirrytään todennäköisesti poliittisista tavoitteista ja pilottihankkeista kohti käytännön toteutusta. Ratkaisevaa on, pystyvätkö suunnitellut hankkeet varmistamaan uusiutuvan sähkön saatavuuden, rahoituksen, luvat, sertifioinnin ja pitkäaikaiset ostajat.

Miten vetyinfrastruktuuri voi vahvistaa Itämeren alueen huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä?

− Vetyinfra tulisi nähdä osana laajempaa keskustelua energiaturvallisuudesta. Alueen energiajärjestelmät kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Ne myös sähköistyvät ja ovat entistä riippuvaisempia kotimaisen uusiutuvan energian onnistuneesta integroinnista. Tässä kokonaisuudessa tuleva vetyinfra voi tuoda energiajärjestelmään lisää joustavuutta.

BalticSeaH2 on EU:n rahoittama viisivuotinen vetytaloushanke, joka käynnistyi vuonna 2023. Sen tavoitteena on rakentaa Euroopan ensimmäinen merkittävä valtioiden rajat ylittävä vetylaakso Suomen ja Viron välille. Gasgrid osallistuu hankkeeseen laaksokoordinaattorina. Hanke tukee samalla Gasgridin kansainvälisiä vetyverkkohankkeita Nordic-Baltic Hydrogen Corridoria, Nordic Hydrogen Routea ja Baltic Sea Hydrogen Collectoria. Puolalaisten sidosryhmien vierailu Suomeen liittyi hankkeen tavoitteeseen edistää Itämeren alueen rajat ylittävää yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja yhteisen vetytalouden kehittämistä.

Lue lisää:

Suomalaiset vetytaloushankkeet kiinnostavat Puolassa

Aiheet