Kaasuverkon kehittäminen vahvistaa koko Suomea 15.7.2026 Suomen metaanikaasu- ja vetyverkkojen kehittäminen on kauaskantoinen hanke. Kun kehitämme energiajärjestelmästämme monipuolisen, investoimme samalla maamme huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen. Epävarmoina aikoina energiajärjestelmän kehittäminen on entistäkin tärkeämpää. Huoltovarmuudessa energiaomavaraisuudella ja kaasuilla on aivan keskeinen rooli. Kun kykenemme tuottamaan, varastoimaan ja siirtämään kaasua kotimaassa, olemme vähemmän riippuvaisia tuonnista. Teollisuus, liikenne ja lämmitys voivat toimia myös poikkeusoloissa, koska energiaturvallinen arkemme ei ole kiinni yhdestä tuontireitistä, energialähteestä tai toimijasta. Me tarvitsemme Suomessa sekä sähköistymistä että joustavia ja monikäyttöisiä ratkaisuja sähkön rinnalle. Kaasuinvestoinnit vahvistavat jatkossa sähköjärjestelmän säätökykyä, tukevat teollisuuden kilpailukykyä ja pitävät myös energian hinnat tasaisempina. Elinvoimainen vety- ja kaasumarkkina luo lisäksi uusia investointikohteita ja työpaikkoja sekä houkuttelee pääomaa Suomeen. Hyvä esimerkki kehityksen mahdollisuuksista löytyy läheltä, Norjasta. Maakaasuala on siellä kehittynyt 50 vuodessa nollatasolta laajaksi talouden sektoriksi, joka tuo Norjalle vahvan omavaraisuuden ja kilpailukyvyn sekä todella suuret vientitulot. Meillä on yhteistyöllä eväät samanlaiseen kehitykseen. Meille on myös tärkeää, että kehitys tapahtuu laajaa luottamusta herättäen. Olli Sipilä Toimitusjohtaja Gasgrid Kirjoitus julkaistiin alun perin pääkirjoituksena Gasgridin Kasvusanomissa. Aiheet energiajärjestelmä kaasuverkko Jaa sivu https://gasgrid.fi/kaasuverkon-kehittaminen-vahvistaa-koko-suomea/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 30.06.2026 Artikkeli Hyviä kohtaamisia Farmari-messuilla Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Vetyputki tulee – mitä maanomistajan tulisi tietää? Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Sähkö- ja kaasuverkkojen mahdollisuudet SuomiAreenassa: Onko Suomen energiainfra maailman parasta? Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli SuomiAreenassa kartoitettiin kaasujen nykytilaa ja katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen Artikkeli
Hyviä kohtaamisia Farmari-messuilla 30.6.2026 Farmari-messut keräsivät Kalajoelle yli 52 000 vierailijaa kesäkuisen viikonlopun aikana. Mukana messuilla oli myös Gasgrid. Se haluaa olla läsnä siellä, missä maan- ja metsänomistajat liikkuvat. Maan- ja metsänomistajat ovat erittäin tärkeitä Gasgridille ja koko Suomen huoltovarmuudelle. Farmari-messuilla heitä päästiin kohtaamaan seudulla, jonne Gasgridin vetyputkihanke rakentuu ja heidän maansa sijaitsevat. Kävijöiden joukossa oli entinen elinkeinoministeri, kansanedustaja Mika Lintilä Keski-Pohjanmaalta. Hän kehui erittäin hyvää yhteistyötä Gasgridin kanssa ja viihtyi osastolla pitkään tuttujen kanssa. Lintilä nosti keskusteluissa esiin vuoden 2022 poikkeustilanteen, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan katkaisi maakaasun siirron Venäjältä Suomeen ja käynnisti energiakriisin. Tuolloin Gasgridin ja valtionhallinnon välinen yhteistyö oli poikkeuksellisen tiivistä. Suomeen tuli tuolloin Gasgridin hallinnoima kelluva LNG-terminaali turvaamaan kaasun toimitusvarmuutta. Messuilla oli paljon hyviä kohtaamisia ja keskusteluja. Vetyputkihankkeesta oltiin hyvin tietoisia, ja Gasgridin messuosastolla päästiin vastaamaan muun muassa hankkeen aikatauluun liittyviin kysymyksiin sekä keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista. Hyvin suosittu oli osastolla ollut karttajärjestelmä, josta näki putken suunnitellun reitin. Energia- ja maankäyttöasiat ovat tuttuja Raino Peltoniemelle niin maanomistajan kuin kuntapoliitikon näkökulmasta. Hän on ollut mukana useissa energiatoimialan hankkeissa. Hän on ollut mukana Gasgridin järjestämissa maanomistajatilaisuudessa Raahessa, jossa käsiteltiin suunnitteilla olevaa vetyputkihanketta. Mitäpä olisivat Farmari-messut ilman maatilan eläimiä? Kalajoella järjestettiin kansallinen karjanäyttely useassa eri luokassa. Keppariharrastajat Jenny, Emmi ja Milja olivat yhtä mieltä: Parasta messuilla on keppariesterata ja alpakan näkeminen. Tytöt kävivät testaamassa myös Gasgridin osastolta löytyneen elämystuolin. Tuolin VR-lasien avulla pystyi seikkailemaan kivikaudelta aina kauas tulevaisuuteen. Messuilla on myös mahdollisuus päästä kokeilemaan, miltä tuntuu istua oikean traktorin ratissa. Tapahtumassa on suuri määrä traktoreita, kaivureita ja kuorma-autoja, joita ihmetellä ja ihastella. Myös Oskari ja Eemi ovat tulleet testaamaan isoja koneita. − Parasta täällä on aurinkoinen keli, isot työkoneet ja kaikki eläimet, kaksikko toteaa. Eläimet ovat tärkeä osa Farmarin tunnelmaa, ja messuilla pääse tutustumaan moniin maatilan tuttuihin ja vähän harvinaisempiinkin eläimiin, kuten alpakoihin. Kuvat: Harri Tarvainen Teksti: Gasgrid Aiheet tapahtumat Jaa sivu https://gasgrid.fi/hyvia-kohtaamisia-farmari-messuilla/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 15.07.2026 Artikkeli Kaasuverkon kehittäminen vahvistaa koko Suomea Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Vetyputki tulee – mitä maanomistajan tulisi tietää? Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Sähkö- ja kaasuverkkojen mahdollisuudet SuomiAreenassa: Onko Suomen energiainfra maailman parasta? Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli SuomiAreenassa kartoitettiin kaasujen nykytilaa ja katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen Artikkeli
Vetyputki tulee – mitä maanomistajan tulisi tietää? 30.6.2026 Vetyverkon suunnittelutyö etenee. Viime vuonna aloitettiin ympäristövaikutusten arviointi (YVA) vetyputken kaavaillulle reitille ja päivitettiin saadun palauteen pohjalta tarkka reittisuunnitelma. Päivitetty reittisuunnitelma julkaistaan elokuussa 2026. Gasgridin väki on pitänyt kymmeniä yleisötilaisuuksia suunnitteilla olevan vetyputken reitin lähikunnissa , jotta vetyhankkeesta on voitu keskustella mahdollisimman monipuolisesti ja avoimesti eri sidosryhmien kanssa. – Maanomistajia on reitin vaikutusalueella noin 14 000. Meidän tilaisuuksissamme heitä on osallistunut noin 4 000, kertoo Gasgridin maankäyttöpäällikkö Tommi Raappana. Millaiset asiat maanomistajia – tyypillisesti maanviljelijöitä – sitten askarruttavat? – Raappanan mukaan suurin huoli liittyy elinkeinon harjoittamiseen ja siihen koituuko maanviljelylle haittaa. – Hyvä uutinen tässä on se, että kun putki on pantu peltoon, maasto ennallistetaan ja maanviljely voi jatkua entiseen malliin. Samoin raskaita peltokoneita voi alueella käyttää kuten aiemmin, Raappana toteaa. Taloudellinen menetys korvataan maanomistajille Rakennusvaihe aiheuttaa haittaa maanviljelylle ja putkilinjan alueella sato-odotukset voivat olla heikommat muutaman vuoden ajan. Tämä taloudellinen menetys on suunnittelussa huomioitu ja se korvataan. – Korvaus maksetaan lunastusmenettelyn kautta. Itse asiassa korvauksia juuri korotettiin 25 prosenttia, kun lunastuslaki muuttui viime syksynä. Millainen sitten on korvaustaso maanomistajien mielestä? Gasgrid selvitti asiaa kysymällä Balticconnector-kaasuputken varrella asuvilta asukkailta mielipiteitä Gasgridin toiminnasta ja korvauksista. Tutkimus paljasti, että jopa 97 prosenttia maanomistajista on tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen kaavailtuihin korvauksiin. – Kyselyymme osallistuneista maanomistajista vain kolme prosenttia ei pitänyt korvausten tasoa riittävänä, Raappana toteaa. – Kyselyn jälkeen tuli voimaan uusi lunastuslain muutos, joten korvaustasoa on vielä nostettu entisestään. Kuulemistilaisuuksissa rakentavaa vuoropuhelua Ei siis sinänsä ole mikään ihme, kun Raappana kuvailee järjestettyjä maanomistajatilaisuuksia hyvähenkisiksi. Vetyputkiverkon tärkeys ymmärretään, ja hankkeen yksityiskohdista käydään etupäässä hyvin rakentavaa keskustelua. – Suurin osa kuulemastani palautteesta on ollut positiivista. Prosessi on rakennettu niin, että se on mahdollisimman vuorovaikutteinen. Toistaiseksi Gasgrid on saanut karttapalautejärjestelmän kautta noin 3 000 palautetta, joiden pohjalta reittisuunnitelmaa muokataan edelleen. Karttaan piirretty ”paksu viiva” tavallaan hoikistuu hoikistumistaan, kunnes tiedetään tasan tarkkaan, missä ja milloin kaivinkone pääsee töihin. Vielä ei viiva ole riittävän ohut: – Seuraavana ryhdymme tekemään perussuunnittelua, joka vie meitä taas vähän lähemmäksi maalia. Myös pohjatutkimukset ovat vielä tulossa, Raappana kertoo. Vetyhanketta varten Gasgrid otti ensimmäistä kertaa käyttöön online-karttakyselyn, joka on osoittautunut kelpo työkaluksi. – Online-kartan avulla kaikki osapuolet näkevät, missä reitin on tarkoitus kulkea. Uusi reittilinjaus ottaa palautteen huomioon Palaute on nyt käyty läpi. Sen pohjalta laaditaan tarkentunut reittilinjaus, joka julkaistaan elokuussa. Raappana kertoo, että putki ulottuu nyt myös joillekin aivan uusille alueille. – Myös näiden uusien reittilinjausten suhteen tulemme järjestämään kuulemistilaisuudet normaaliin malliin. Haluamme varmistaa tasapuolisen kohtelun kaikille maanomistajille – kaikkien ääni kuuluu kyllä, lupaa Raappana. Suunnitellulla 1 500 kilometrin reitillä on myös 7 500 kiinteistöä. Ihan niiden viereen ei ole tarkoitus putkea kaivaa: – Asuinrakennuksesta etäisyyden on oltava ainakin 15 metriä ja julkisesta rakennuksesta 30 metriä, Raappana toteaa. Gasgrid tähtää haitan minimointiin tonteilla ja on varautunut käyttämään myös kolmansia osapuolia parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. – Esimerkiksi jos salaojia tarvitsee korjata, niin meillä on käytettävissä korjaussuunnittelun ammattilaisia, jotka tuntevat paikalliset olosuhteet ja tarpeet hyvin, Raappana toteaa. Lisäksi Gasgrdilla on omat, kokeneet valvojat paikalla valvomassa lopullista toteutusta. Valmis putki ei juuri huoltotoimenpiteitä kaipaa Tommi Raappana uskoo, että jättiurakkaa ei yritetäkään saada kerralla valmiiksi. – Vetyverkko rakennetaan todennäköisesti osissa. Ja kun vetyputkisto on saatu maan sisään, sen huollosta ei tarvitse juuri huolehtia. Raappana muistuttaa, että putken tekninen käyttöikä on 50 vuotta. – Meillä on tekniikkaa, joka mahdollistaa tarkastukset ja tietyt huollot putken sisältäkäsin. Gasgrid osallistui kesäkuussa Farmari-messuille Kalajoella, missä lähes 60 000 kävijän joukossa käytiin runsaasti hyviä keskusteluja suunnitteilla olevasta vetyputkesta maanomistajien kanssa. Kuvassa Gasgridin maankäyttöpäällikkö Tommi Raappana. Aiheet energiajärjestelmä kaasunsiirtoverkko vetyhanke Jaa sivu https://gasgrid.fi/vetyputki-tulee-mita-maanomistajan-tulisi-tietaa/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 15.07.2026 Artikkeli Kaasuverkon kehittäminen vahvistaa koko Suomea Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Hyviä kohtaamisia Farmari-messuilla Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Sähkö- ja kaasuverkkojen mahdollisuudet SuomiAreenassa: Onko Suomen energiainfra maailman parasta? Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli SuomiAreenassa kartoitettiin kaasujen nykytilaa ja katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen Artikkeli
Sähkö- ja kaasuverkkojen mahdollisuudet SuomiAreenassa: Onko Suomen energiainfra maailman parasta? 30.6.2026 Ilman verkkoja ei ole markkinaa: vetyverkot, varastot, sähköverkko ja joustot ratkaisevat, toteutuuko kaavailtu kasvu. Energia-alan asiantuntijoiden keskustelussa Porin SuomiAreenan Vetyareenassa luotiin näkymä energia-alan kehitysnäkymiin ja -tarpeisiin. SuomiAreenan 2026 Vetyareenalla järjestetyssä Pullonkaula vai supervoima: Suomen energiainfrat tulevaisuudessa -paneelissa mukana olivat toimitusjohtaja Olli Sipilä Gasgridista, toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka Fingridistä, toimitusjohtaja Olli Sirkka Helenistä ja teollisuusneuvos Leena Sivill työ- ja elinkeinoministeriöstä. Gasgridin Olli Sipilä totesi, että Suomessa tehdään nyt siirtoja, joiden pohjalta kaavaillaan valtakunnan energiajärjestelmää vuoteen 2035. Energiamurroksessa puhdas sähkö ja sähkön riittävyys ovat avainasia, Sipilä muistutti. – Puhtaan sähkön saatavuudessa Suomi on kärkijoukoissa Euroopassa, hän totesi. Fingridin Asta Sihvonen-Punkka arvioi, että Suomessa on koettu nopea kehitys, jonka myötä on rakennettu paljon tuulivoimaa ja jonkin verran myös aurinkovoimaa. – Kantaverkkoyhtiönä Fingrid katsoo erityisesti verkon kehitystarpeita, Sihvonen-Punkka totesi ja muistutti, että yhtiöllä on viiden miljardin euron investointisuunnitelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. – Ennustamme, että sähkön kulutus voi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä. Energiainfraan on tulossa iso ja perusteellinen muutos. Uusiutuvien tueksi tarvitaan fiksua markkinajoustoa Helenin Olli Sirkka totesi, että Suomeen pitää luoda sääolosuhteisiin sopeutuva järjestelmä, joka hyödyntää täysimääräisesti markkinaehtoista joustoa. – Tämä jousto pitää tehdä meillä kannattavaksi. Sirkka kiitteli sähkön kuluttajien, kuten metsäteollisuuden osallistumista sähkön joustoon ja kutsui muutkin toimijat mukaan. Työ- ja elinkeinoministeriön Leena Sivill katsoi, että Suomella on suuri potentiaali puhtaassa siirtymässä, myös bisnesmielessä. – Nyt pitää houkutella Suomeen sähköintensiivistä, korkean jalostusarvon teollisuutta, koska Suomi pystyy tarjoamaan ainutlaatuisen hyvän toimintaympäristön alan toimijoille. Fossiilista energiaa tarvitaan jatkossa erityisesti tiukoissa sähkön kulutustilanteissa. Niillä on tärkeä huoltovarmuudellinen merkitys. Olli Sirkka muistutti, että esimerkiksi kaasut ovat merkittävä pelivara kovilla pakkasilla, kun energiaa tarvitaan paljon. Sihvonen-Punkka oli samoilla linjoilla: kaasut ovat ”järkevä silta” ja hyvä siirtymäkauden ratkaisu. – Meillä täytyy olla energiavarmaa kapasiteettia käytettävissä. Putkeen puhtaampaa kaasua vaiheittain Olli Sipilä huomautti, että Suomella on mahdollisuus valmistaa ja lisätä puhdasta metaania infraan asteittain. – Voimme kasvattaa puhtaan metaanin määrää järjestelmässä joustavasti ja lisätä samalla energiaomavaraisuutta. Suomeen on suunnitelmissa 1 300 kilometriä pitkä vetyputki, jonka on tarkoitus tuoda yrityksille ja yhteiskunnalle lisäarvoa. Kysyttäessä Sipilältä orastavasta vetytaloudesta hän vastaa, että Suomessa ollaan nyt vasta ymmärtämässä joustavuuden, logistiikan ja varastoinnin yhteinen arvo, jota vetyverkko tulee tarjoamaan. –Pari, kolme vuotta sitten katsottiin, että vetyverkko kannattaa lisätä kansalliseen energiajärjestelmään, eikä tämä tavoite ole muuttunut, Sipilä kertoi. Vuoropuhelulla sidosryhmien kanssa hälvennetään huolia Gasgrid teki viime vuonna suunnitellulle vetyputkelle reittisuunnitelman sekä aloitti ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Lisäksi Gasgrid on järjestänyt kymmeniä vapaaehtoisia maanomistaja tilaisuuksia ympäri Suomea, jotta suunnitellusta vetyinfrastruktuurista ja sen vaikutuksista on voitu keskustella mahdollisimman avoimesti eri sidosryhmien kanssa. Yksistään maanomistajia reitillä on 14 000. Sipilä kertoi olevansa positiivisesti yllättynyt käydystä dialogista. Maanviljelijöillä on luonnollisesti ollut huolenaiheita, joihin Gasgrid on pystynyt tarjoamaan huolia hälventävää tietoa. – Kun putkea kaivetaan esimerkiksi peltoon, maasto ennallistetaan. Tämän jälkeen viljely voi jatkua, ja työkoneilla voi liikkua normaalisti alueella, Sipilä kuvaili. – Tutkimuksemme mukaan 80 prosenttia suomalaisista katsoo, että vetytalouden rakentuminen Suomeen on hyvä asia ja suunta oikea. Kaasuverkko on myös hyvin kestävä järjestelmä: Sipilän mukaan edellinen toimituskatko sattui yli kymmenen vuotta sitten. Hyvin hajautettu energiajärjestelmä on vähemmän haavoittuva. Teollisuusneuvos Leena Sivill arvioi, että luvitus on haastavaa, mutta se on tehtävä huolella infrarakentamisessa. Lisäksi vedyn tuotannon ja kulutuksen markkinoille tulo on toistaiseksi eriparista. – Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä. Vedyn kysyntä tulee hitaasti vetytaloudessa, kun esimerkiksi EU:n asettamat säännökset alkavat vaikuttaa vasta 2030-luvulla. Onko Suomi menestystarinan kynnyksellä? Fingridin Sihvonen-Punkka on huolissaan siitä, että Suomessa ei oikein uskalleta ottaa tarpeellisia askeleita vetytalouteen, vaikka nyt pitäisi sisäistää demoprojektien opit ja skaalata. – Tämä on Suomen mahdollisuus, kilpailuetu, joka pitää hyödyntää. Myös Sivill uskoo, että ”erittäin hienoja hankkeita” saadaan liikkeelle Suomessa ja kilpailuetua päästään hyödyntämään. – Emme ole jäämässä toimialan junasta. Sihvonen-Punkka katsoi Suomen sähkön kantaverkon olevan poikkeuksellisen hyvässä kunnossa, luultavasti parhaassa koko Euroopassa. Myös sähköliittymän saa meillä nopeammin kuin muualla. Suomen kaltaisessa maassa on myös järkevää, että sähkö- ja kaasuinfra pelaavat yhteen, totesivat Sipilä ja Sihvonen-Punkka. – Suomi on sähköverkoissa 20 vuotta muita edellä, jos ajatellaan infran kuntoa ja meidän sähköosaamistamme, Gasgridin Sipilä arvioi. Katso tilaisuuden tallenne Teksti: Sami AnteroinenKuvat: Gasgrid Lue lisää: SuomiAreenassa kartoitettiin kaasujen nykytilaa ja katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen Aiheet energiajärjestelmä kaasunsiirtoverkko puhdas siirtymä vetytalous Jaa sivu https://gasgrid.fi/sahko-ja-kaasuverkkojen-mahdollisuudet-suomiareenassa-onko-suomen-energiainfra-maailman-parasta/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 15.07.2026 Artikkeli Kaasuverkon kehittäminen vahvistaa koko Suomea Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Hyviä kohtaamisia Farmari-messuilla Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Vetyputki tulee – mitä maanomistajan tulisi tietää? Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli SuomiAreenassa kartoitettiin kaasujen nykytilaa ja katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen Artikkeli
SuomiAreenassa kartoitettiin kaasujen nykytilaa ja katsottiin rohkeasti tulevaisuuteen 30.6.2026 Porin SuomiAreena käynnistyi totutusta poikkeavalla tavalla, kun perinteinen paneelikeskustelu yhdistettiin televisiosta tuttuun Onnenpyörä-formaattiin kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin järjestämässä keskustelussa. Miten pyörä pyörii, kun teemana on kaasujen merkitys Suomen hyvinvoinnille? Gasgridin järjestämän Mitä kaasua? -keskustelun juontaja Peter Nyman lausui avajaissanoissaan, että kaasut, maakaasusta ja biokaasusta aina vetyyn ja sen johdannaisiin, puhuttavat. Mutta mitä ne oikeasti tarkoittavat meille kaikille? Onnenpyörän sinkauttamiin kysymyksiin vastasivat varatoimitusjohtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamarista, toimitusjohtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä, kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskinen sekä tilaisuuden isäntä, Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä. Pyörää pyöräyttämällä päästiin heti isojen kysymysten äärelle. Muuttaako energiamurros energiayhtiöiden liiketoimintamalleja, kysyttiin Jukka Leskelältä. Hänen mukaansa irtaantuminen fossiilisista polttoaineista ja siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin muuttaa paljon asioita. – Välillä energiaa on niukasti, välillä runsaasti. Energiayhtiöt ovat mukana ratkaisemassa tätä vaihtelevuuden haastetta, Energiateollisuuden Leskelä pohti. Entä sitten energian viennin rooli kasvun mahdollistajana? Keskuskauppakamarin Johanna Sipola totesi, että vedystä saatava jalostusaste ja uusi liiketoiminta arvoketjuineen ovat meille suuri mahdollisuus, myös vientipuolella. – Vety on yksi merkittävä ratkaisu matkalla vähäpäästöisempään maailmaan, Sipola linjasi. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola sanoi, että geopoliittinen tilanne antaa vedylle vauhtia. Vetytalous voi mennä eteenpäin vielä nopeammin kuin mitä on ajateltu. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan biokaasu ja synteettinen metaani tulevat korvaamaan maakaasua ja kaasun kokonaisvolyymit samalla laskevat jonkin verran. Viisas toimija varautuu ajoissa Gasgridin Olli Sipilä muistutti, että vedynkin osalta hype-käyrässä on esiintynyt välillä piikkejä, jotka eivät ole erityisen sidoksissa realismiin. Sipilän mukaan vedyn aikakausi alkaa kuitenkin voimakkaana vuoteen 2035 mennessä. – Edelläkävijän pitää valmistautua ajoissa ja infrarakentajan on myös oltava selvillä toimjoiden aikatauluista, Sipilä totesi. Johanna Sipola lisäsi, että geopoliittinen tilanne antaa vedylle vauhtia. Vetytalous voi mennä eteenpäin vielä nopeammin kuin mitä on ajateltu. Kansalaisia kiinnostaa varmasti kysymys, riittäisikö Suomessa tarpeeksi energiaa ilman kaasuja? Leskelän mukaan viime helmikuussa, kun oli varsin kylmää, tarvittiin maakaasua varmistamaan, että sähköä ja lämpöä riitti kaikille. – Emme pärjää kokonaan ilman kaasuja. Itse asiassa Keski-Euroopassa rakennetaan energiajärjestelmää uusiutuvien ja kaasujen varaan. Kaasuilla tämä sama rooli säilyy Suomessakin vielä varmasti pitkään, Leskelä totesi. Leskelän mukaan biokaasu ja synteettinen metaani tulevat korvaamaan maakaasua ja kaasun kokonaisvolyymit samalla laskevat jonkin verran. Seuraavaksi paneeli sai kommentoida kysymystä kaasujen potentiaalista: Millainen potti on kysymyksessä? Suomi voisi tuottaa paljon enemmänkin kaasuja, Sipilä pohti. Keskinen lisäsi, että maamme on myös varsin houkutteleva investointikohde puhtaassa energiassa. – Meidän pitää kotiuttaa tämä potentiaali. Kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskisen mukaan niin vety kuin sen synteettiset johdannaisetkin ovat osa monikaasumaailmaa, joka auttaa Suomea ponnistamaan puhtaan energian suurvallaksi vuoteen 2030 mennessä. Kuinka turvallinen on kaasuputki? Kansalaisia ja erityisesti maanomistajia voi askarruttaa, onko kaasuputki turvallinen naapuri. Olli Sipilä totesi, että Suomessa kaasuun liittyvät turvallisuusasiat ovat äärimmäisen kovalla tasolla. – Turvallisuus on kaiken A ja O. Meillä pahimmat skenaariot testataan moneen kertaan, jotta mitään ikävää ei pääse tapahtumaan. Mikä sitten on kaasujen rooli osana kestävää energiajärjestelmää? Maggie Keskinen vastasi, että kaasulla on nyt jo vahva rooli, mutta jatkossa vielä vahvempi. Keskisen mukaan niin vety kuin sen synteettiset johdannaisetkin ovat osa monikaasumaailmaa, joka auttaa Suomea ponnistamaan puhtaan energian suurvallaksi vuoteen 2030 mennessä. Leskelä huomautti, että esimerkiksi biokaasun tuotanto on meillä ollut vielä varsin vaatimatonta, mutta on nyt merkittävässä kasvussa. Samoin vety, sen johdannaiset sekä hiilidioksidin talteenotto laajentavat kaasumaisemaa entisestään. – Kaasuilla on merkittävä, monipuolistuva rooli energiajärjestelmässä. Jatkossa putkessa voi mennä monenlaista kaasua, Leskelä totesi. Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilän mukaan vetyputkihankkeeseen sijoitettu euro tuo Suomelle 5−10 euroa hyvinvointia, esimerkiksi työpaikkojen muodossa. Teollisuus tarvitsee kaasuja nyt ja tulevaisuudessa Panelistit keskustelivat myös siitä, miten vihreä vety vähentää teollisuuden päästöjä. Sähköistäminen ei ole aina helppoa raskaassa teollisuudessa, ja vety tuo kuvaan joustavuutta. – Volatiliteetti kasvaa, mutta kaasut täydentävät ja tukevat kokonaisuutta, Johanna Sipola Keskuskauppakamarista totesi. Entäpä sitten toimivan kaasuinfran merkitys? Kokoomuksen Maggie Keskinen painotti, että Suomessa pitää olla vahva kaasuverkko. − Tässä asiassa on tehty hyvää yhteistyötä Gasgridin kanssa ja tätä yhteistyötä pitää jatkaa. ”Koti-insinööriä” on hyvinkin saattanut askarruttaa kysymys nykyisen maakaasuputken soveltuvuudesta vedyn kuljetukseen: tarvitseeko uutta vetyputkea rakentaa niin paljon, jos vanhallakin pärjää? Gasgridin Olli Sipilä muistutti, että putken nykykapasiteetti on jo aika hyvin maakaasun ja biokaasun käytössä: vety ei sinne tahdo enää mahtua. – Putken konvertointi kaasusta toiseen on mahdollista, mutta käytännössä vety tarvitsee oman putken Suomessa. Johanna Sipola kuvasi vetyputkea energiajärjestelmän selkärangaksi, jonka varaan uudet liiketoiminnat rakentuvat. Lopuksi Olli Sipilä hahmotteli jätti-investoinnin taloudellisia vaikutuksia: – Yksi hankkeeseen sijoitettu euro tuo Suomelle 5–10 euroa hyvinvointia, esimerkiksi työpaikkojen muodossa. Katso tilaisuuden tallenne Aiheet energiajärjestelmä puhdas siirtymä uusiutuva kaasu vetytalous Jaa sivu https://gasgrid.fi/suomiareenassa-kartoitettiin-kaasujen-nykytilaa-ja-katsottiin-rohkeasti-tulevaisuuteen/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 15.07.2026 Artikkeli Kaasuverkon kehittäminen vahvistaa koko Suomea Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Hyviä kohtaamisia Farmari-messuilla Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Vetyputki tulee – mitä maanomistajan tulisi tietää? Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Sähkö- ja kaasuverkkojen mahdollisuudet SuomiAreenassa: Onko Suomen energiainfra maailman parasta? Artikkeli
Kaasuputki sopeutuu maanviljelyn arkeen 29.6.2026 Tuleva vetykaasuputki kulkee tuhansien suomalaisten maanomistajien peltojen ja metsien halki, ja myös maakaasun siirtoverkon laajentamista selvitetään. Ohkolalainen maanviljelijä Aarno Lindfors tietää, mitä kaasuputken kulkeminen omilla mailla käytännössä merkitsee. Maanomistaja Aarno Lindforsille on jo ehtinyt kertyä kokemusta yhteistyöstä kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgridin kanssa. Hänen maillaan maakaasuputki on kulkenut vuodesta 2011. Putken asennuksen jälkeen on tehty erilaisia huoltotoimenpiteitä. Pari kertaa on pitänyt korjata esimerkiksi tienpainaumaa. – On riittänyt, että tarvittaessa kerron, mistä kiikastaa. Ratkaisu on löytynyt joka kerta, Lindfors sanoo. Lindforsin mailla kaasuputki kulkee lyhyen matkan, vain 150 metriä, osana Mäntsälä-Siuntio-linjan putki-infraa. Hänen mielestään Gasgridin työntekokulttuurista kertoo hyvää se, että pienet projektit hoidetaan kuntoon siinä missä isommatkin ja että maanomistajia todella kuunnellaan. – Viisi vuotta sitten salaoja meni kaasuputkeen liittyvien toimien vuoksi poikki, ja kerroin siitä Gasgridille. Sovittiin, että toimin itse kaivurimiehenä ja laitan laskun yhtiölle. Se toimi hyvin, Lindfors muistelee. Hyvät henkilökohtaiset suhteet korostuvat Lindforsin luottohenkilönä kaasunsiirtoyhtiössä toimii maankäyttöinsinööri Mikko Kaarlampi, jolle Lindfors voi soittaa aina tarvittaessa. – Mikko sanoi heti ensi tapaamisella, että jos tulee mitään ongelmia, häneen vain yhteys ja hoidetaan asia kuntoon. Se sana on pitänyt, Lindfors kiittää. Kaarlampi toteaa, että Gasgridin kannalta on hyvä, että putkilinjalla on Lindforsin kaltaisia maanomistajia. Elleivät maanomistajat anna palautetta, Gasgridin väki joutuu toimimaan ikään kuin sokkona, ilman kosketusta kentän tuntoihin. – Meillä on satoja maanomistajia yksin Mäntsälä-Siuntio-reitin 90 kilometrin matkalla. On tärkeää pitää keskusteluyhteys auki. Kaarlammin mukaan Gasgridin toimintatapa on selkeä: maanomistajia kuunnellaan ja ongelmiin reagoidaan viipymättä. – Jos ongelma aiheutuu meistä, se korjataan. Tarvittaessa käytämme ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta juurisyy saadaan selville ja ongelmat ratkaistua, Kaarlampi kertoo. Yksi maanomistajien mieliharmi on rakennusaikainen työmaaliikenne, josta maanviljelijä Lindforskin mainitsee. – Työmaaliikennettä tässä on kyllä ollut, mutta parempaan suuntaan ollaan jo menossa, Lindfors sanoo. Pienet projektit hoidetaan siinä missä isommatkin ja maanomistajia todella kuunnellaan. Rakennustyö tehdään luontoa kunnioittaen Kaasuverkkoa rakennettaessa erilaiset luontoarvot otetaan huomioon mahdollisimman kattavasti. Vetyverkosta työn alla on viisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joiden yhteydessä toteutetaan luontoselvityksiä. Osa luontotiedoista saadaan rekistereistä ja muista lähteistä, osa taas havainnoidaan luonnossa. Ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään jo laissa, Kaarlampi muistuttaa. – Tarvittaessa teetämme täyden luontoselvityksen ulkopuolisen tahon kautta. Luonnon kannalta herkkä paikka oli vaikkapa paikallisen Ohkolanjoen alitus. Lindfors omistaa maita molemmin puolen Ohkolanjokea ja seurasi rakennustöitä tarkalla silmällä. – Joen ympäristö on ollut minulle aina tärkeä paikka, ja sen ympäristö on tämän alueen silmäterä. Kaasuputken rakentaminen Ohkolanjoen alitse toteutettiin ympäristön kannalta hienosti, Lindfors toteaa. – Siellä kasvaa kurjenmiekkaa, ja toivottavasti vastakin. Pelto ennallistetaan, maanviljelys jatkuu Lindfors on tyytyväinen siitä, että maanviljelyä pääsee rauhassa jatkamaan, kun putki on asennettu. Sekin on hyvä, että maanomistaja saa itse päättää, mitä tehdään rakennusaikaisille teille. Jätetäänkö maastoon vai ennallistetaanko nekin? – Tosin kun minun peltooni laitettiin aikanaan putkea, ei teitä tarvinnut erikseen rakentaa, koska oli talvi ja pelto roudassa. Kaarlampi tietää, että paikalliset isännät ja emännät ovat mieltyneet työmaateihin. – Kyllä ne yleensä saavat jäädä, koska ne koetaan hyödyllisiksi. Kun putkilinjaa vedetään metsätilan läpi, tilanne poikkeaa peltotilasta. Kaadetut puut myydään tuolloin tyypillisesti metsäyhtiölle, ja Gasgrid hoitaa puukaupat metsänomistajan puolesta. – Ideana on, että maanomistajalle tulee mahdollisimman vähän vaivaa. Huolto tehdään yleensä talvella Entä kuinka paljon putkien huolto häiritsee maankäyttöä vuosien varrella? Kaarlampi kertoo, että huolto on paljolti ennaltaehkäisevää ja putkilinjojen kunnon tarkastukset tehdään kaasuputken sisäpuolisen tarkastuslaitteen avulla, joka kulkee putken sisällä kaasuvirran mukana. Menetelmällä on vinkeä nimi: porsasajo. – Tämä tarkastuslaite kulkee putkessa ja huomaa lommot, seinämän ohenemat ja muut seikat, jotka jossain vaiheessa voivat vaatia toimenpiteitä. Ideana on säilyttää mahdollisimman tarkka käsitys siitä, missä kunnossa putki on, Kaarlampi kuvailee. Tyypillisesti talvisaikaan suoritettavia, tarkastuslaitteen tulosten pohjalta tehtäviä kaasuputken kunnossapitotöitä tulee vuodessa yhdestä kymmeneen kappaletta. – Läheskään joka vuosi niitä ei tehdä, ja aina ollaan maanomistajaan ensin yhteydessä. Aarno Lindforsin sukutilalla on pitkä historia. Pitkät juuret alueella Aarno Lindfors on isäntä sukutilalla, jolla todella on historiaa. Aikanaan Ruotsin kuninkaan lahjoittamalla tilalla on hehtaareita 130 ja peltojen lisäksi myös tuntuvasti metsää. – Olen viljellyt näitä peltoja 40 vuotta, Lindfors kertoo. – Maanviljelyksen ja metsänhoidon rinnalle on tullut pikkuhiljaa kaikkea muutakin, kuten matkailua ja turismia. Mikko Kaarlampi on ollut ”putkimiehenä” 16 vuotta ja oppinut tuntemaan kentän varsin hyvin. – Olen ollut tekemisissä muutaman sadan maanomistajan kanssa, hän vahvistaa. Gasgridiin saa aina yhteyden Yhteydenotto Gasgridin tiimiin ei ole koskaan kovin hankalaa. – Meillä on 11 000 merkintäpylvästä kaasuputken reitillä ympäri Suomen, ja niissä kerrotaan pylvään numero sekä puhelinnumero, johon voi soittaa. Puhelinpäivystys on auki 24 tuntia vuorokaudessa, Kaarlampi kertoo. Maanomistajille on myös suunnattu parikin kertaa tiedotuskampanja, ja sosiaalisen median kanavat ja verkkosivut on valjastettu ajantasaisen tiedon välittämiseen. – Meillä on julkisesti ilmoitetut vastuuhenkilöt kullekin hankkeelle, joten keskustelukumppani löytyy varmasti, hän lupaa. Lindforsin mielestä Gasgridilla on aina suhtauduttu asiallisesti hänen yhteydenottoihinsa. – Yhteistyölle on rakennettu vahva pohja, hän sanoo. Teksti Sami Anteroinen Kuvat Tommi Mattila Aiheet energiajärjestelmä kaasunsiirtoverkko Jaa sivu https://gasgrid.fi/kaasuputki-sopeutuu-maanviljelyn-arkeen/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 15.07.2026 Artikkeli Kaasuverkon kehittäminen vahvistaa koko Suomea Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Hyviä kohtaamisia Farmari-messuilla Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Vetyputki tulee – mitä maanomistajan tulisi tietää? Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Sähkö- ja kaasuverkkojen mahdollisuudet SuomiAreenassa: Onko Suomen energiainfra maailman parasta? Artikkeli
