Lanta jalostuu raskaan liikenteen biopolttoaineeksi 23.6.2026 Lantakaasun Nurmon-biokaasulaitos käynnistyi keväällä 2026. Edessä on lietelannan kuljetukseen käytettävä kaasurekka. Suomen Lantakaasun biokaasulaitoksissa maatalouden sivuvirrat jalostuvat raskaan liikenteen uusiutuvaksi polttoaineeksi. Samalla syntyy viljelijöiden arvostamia biolannoitteita. Kasvava tuotanto kytkeytyy osaksi laajempaa kaasumarkkinaa ja infrastruktuurikehitystä. Maataloudessa syntyy paljon sivuvirtoja, kuten lantaa ja peltobiomassoja, joista on mahdollista valmistaa biokaasua. Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitoksissa uusiutuvia polttoaineita tuotetaan kotieläinten lannasta. – Kehitämme teollisen mittakaavan tuotantoa, jossa syntyvää biokaasua voidaan käyttää esimerkiksi raskaan liikenteen uusiutuvana polttoaineena ja korvata näin fossiilista dieseliä, Suomen Lantakaasun toimitusjohtaja Leena Helminen kertoo. Yrityksen tavoitteena on rakentaa Suomeen 5–7 biokaasulaitosta. Ne tulevat alueille, joilla on paljon kotieläintuotantoa. Ensimmäinen laitos käynnistyi keväällä 2026 Nurmossa Etelä-Pohjanmaalla. Se pystyy alkuvaiheessa käsittelemään 240 000 tonnia lantaa ja tuottamaan sata gigawattituntia nesteytettyä biokaasua vuodessa. Määrä vastaa noin kymmentä miljoonaa litraa dieseliä. – Suunnittelemme Nurmoon jo lisäinvestointia, joka kaksinkertaistaisi tuotannon nykyisestä. Tuotanto käyntiin Nurmossa ja Kiuruvedellä Suomen Lantakaasun toinen biokaasulaitos aloittaa toimintansa Kiuruvedellä Ylä-Savossa. Siitä tulee Suomen suurin nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos, joka käsittelee vuosittain noin 460 000 tonnia lähialueiden maatiloilta kerättyä lantaa ja peltobiomassoja. – Hankkeeseen kuuluvat myös Lapinlahdelle ja Nurmekseen rakennettavat satelliittilaitokset, jotka tuottavat Kiuruvedelle paineistettua biokaasua. Molemmat laitokset käynnistyvät kesällä 2026, Helminen sanoo. Kyse on merkittävistä investoinneista maataloudesta eläville paikkakunnille. Kiuruvedellä investoinnin arvo on noin 80 miljoonaa euroa ja Nurmossa noin 60 miljoonaa. Yritys tekee parhaillaan toteutettavuusselvitystä biokaasulaitoksesta myös Kruunupyyn ja Pedersören alueella Pohjanmaalla. – Alueella on paljon eläintiloja, ja sen maatalousyrittäjät ovat osoittaneet suurta kiinnostusta yhteistyöhön. Lantakaasun toimitusjohtaja Leena Helminen Ravinnekierto ja energiajärjestelmä kytkeytyvät yhteen Biokaasulaitoksen ydin muodostuu mädättämöistä, joissa maatiloilta kuljetettu lanta hajotetaan hapettomissa olosuhteissa mikrobien avulla. Syntyvä biometaani otetaan talteen ja nesteytetään. – Jäljelle jäävä kiintoaines on ravinnepitoista lannoitetta, jonka viljelijät voivat levittää pelloilleen. Mädätteestä on mahdollista valmistaa myös fosfori- ja typpipitoisempia lannoitevalmisteita tilojen tarpeen mukaan. Biokaasun tuotanto yhdistää energiajärjestelmän ja ravinnekierron: samalla kun syntyy uusiutuvaa energiaa, vähennetään riippuvuutta fossiilisista lannoitteista ja parannetaan maatalouden resurssitehokkuutta.Lantapohjaisen biolannoitteen ansiosta maatilat voivat vähentää fossiilisista raaka-aineista valmistettujen lannoitteiden käyttöä. Suomen Lantakaasun lannoitteet kiinnostavat viljelijöitä myös siksi, että niiden sisältämä typpi on keinolannoitteita liukoisemmassa muodossa. – Kasvit pystyvät hyödyntämään sitä tehokkaammin, jolloin myös riski ravinteiden valumisesta vesistöihin vähenee. Biokaasulaitoksessa syntyy myös biogeenistä hiilidioksidia. Sille ei ole vielä tällä hetkellä kaupallisia markkinoita, mutta sitä voidaan tulevaisuudessa ottaa talteen ja hyödyntää esimerkiksi e-polttoaineiden tuotannossa tai korvata sillä fossiilisen hiilidioksidin käyttöä teollisuudessa. Maatalouden sivuvirroissa potentiaalia – infrastruktuuria tarvitaan tuotannon kasvaessa Teollinen biokaasuntuotanto lannasta on Suomessa vielä varsin uutta. Hyödyntämätöntä potentiaalia on kuitenkin paljon. Luonnonvarakeskuksen muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan maatiloilla syntyy vuosittain lantaa noin 17,3 miljoonaa tonnia. Polttoaineen tuotannossa voitaisiin hyödyntää myös ylijäävää nurmea ja olkea. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry on arvioinut, että maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteistä ja sivuvirroista on mahdollista tuottaa biokaasua kaksi terawattituntia vuonna 2030. – Suomen Lantakaasun tavoitteena on tuottaa yksi terawattitunti nesteytettyä biokaasua vuodessa, mikä vastaa sataa miljoonaa litraa dieseliä. Päästövähennysten ohella tämä vahvistaa myös Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Biokaasun laajempi hyödyntäminen edellyttää tuotannon lisäksi toimivia siirto- ja jakeluratkaisuja. Nykyisten laitosten sijaintipaikoille ei ole suunnitteilla Gasgridin siirtoverkkoa, mutta pitkällä aikavälillä infrastruktuurin laajentaminen ja alueelliset verkot voivat mahdollistaa biometaanin tehokkaamman siirtämisen eri puolille Suomea ja myös vientimarkkinoille. – Esimerkiksi Tanskassa kaasuverkko on jo rakennettu. Verkot voisivat olla yksi tapa nopeuttaa maatalouden biopohjaisten materiaalien käyttöä biokaasun tuotannossa. Lue lisää Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Terästeollisuus luottaa kaasuun Kaasu on yksi UPM:n toiminnan tärkeimmistä polttoaineista Fakta Biokaasulla on kasvava rooli osana Suomen energiajärjestelmää, kun tuotanto, infrastruktuuri ja markkina kehittyvät. Biokaasumarkkinan kehittymisen kannalta keskeistä on, miten tuotanto kytkeytyy osaksi kansallista ja alueellista kaasuinfrastruktuuria. Gasgrid kehittää Suomessa kaasunsiirtoverkkoa ja siihen liittyviä markkinaratkaisuja, jotka mahdollistavat uusiutuvien kaasujen, kuten biometaanin, tehokkaan hyödyntämisen ja kaupankäynnin. Suomen Lantakaasu lyhyesti -Suomen Lantakaasu Oy on ruokatalo Valion ja biometaaniyhtiö St1 Biokraftin omistama yhteisyritys. -Yritys tuottaa lannasta nesteytettyä biokaasua raskaaseen liikenteeseen ja biolannoitteita maatiloille. -Tavoitteena on rakentaa Suomeen 5–7 tuotantolaitosta. Ensimmäiset biokaasulaitokset sijaitsevat Nurmossa ja Kiuruvedellä. -Yrityksen tuotantotavoite on yksi terawattitunti nesteytettyä biokaasua vuodessa, mikä vastaa sataa miljoonaa litraa fossiilista dieseliä. Teksti: Matti Remes Kuvat: Helmisen kuva BrandPhoto, laitoksen kuva Suomen Lantakaasu Aiheet biokaasu uusiutuva kaasu Jaa sivu https://gasgrid.fi/lanta-jalostuu-raskaan-liikenteen-biopolttoaineeksi/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 15.06.2026 Artikkeli Kaasuputken lähellä tehtävissä rakennustöissä huomioitava turvallisuus- ja lupa-asiat Artikkeli 11.06.2026 Artikkeli Kaasujen Tulevaisuus: Resilienssi, integraatio ja turvallisuus energia-alan kehityksen keskiössä Artikkeli 10.06.2026 Artikkeli Energia-ala on avain kestävämpään tulevaisuuteen Artikkeli 05.06.2026 Artikkeli Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Artikkeli
Kaasuputken lähellä tehtävissä rakennustöissä huomioitava turvallisuus- ja lupa-asiat 15.6.2026 Suomessa kesäkausi on maanrakennuksen sesonkiaikaa. Kaikissa kaasuputken lähellä tehtävissä rakennustöissä pitää kuitenkin huomioida rakentamisen turvallisuusohjeet ja luvat. Gasgridin nykyinen maakaasun siirtoputkisto sijoittuu noin 5000 maanomistajan maille, ja yritys tekee vuosittain noin 600 rakennustöihin liittyvää valvontakäyntiä putken lähellä sijaitseville työmaille. Gasgridiin kannattaa olla matalalla kynnyksellä ja hyvissä ajoin yhteydessä rakennustöistä kaasuputken läheisyydessä neuvojen ja ohjeiden saamiseksi. Gasgridin tiimiin kuuluu kuusi valvojaa, Tatu Niemi, Jani Toivanen, Petri Hulkkonen, Jukka Patana, Jarno Kosonen ja Sami Kinnunen, jotka valvovat ja ohjeistavat kaasuputken lähellä tehtäviä rakennustöitä. Heidän tehtäviinsä kuuluu varmistaa kaasuputken ja rakentamisen turvallisuus alueellisesti alla olevan kartan mukaisesti. –Käytännössä valvojat eivät istu toimistolla, vaan kiertävät putkilinjaa tarpeen mukaan. Kaasuputkiston alueella tehtävät rakennustyöt, ojien perkaukset ja metsätyöt pitävät valvojat kiireisinä. Vuosittain he tekevät 500–600 valvontakäyntiä kaasuverkon alueella. Palvelu on kaikille rakentajille ilmainen, kertoo maakaasun siirtoverkon käytönvalvonta- ja maankäyttöyksikön päällikkö Tero Lehtinen. Lehtisen mukaan osalla maanomistajista on ollut väärä käsitys siitä, ettei kaasuputkissa virtaisi kaasua. –Kaasuputki on ollut käytössä kaiken aikaa, ja on edelleen käytössä, vaikkei kaasua enää tulekaan Venäjältä. Rakennustöissä on aina huomioitava se, että jos kaasuputkelle käy rakentamisen yhteydessä vahinko, sen vaikutukset ovat suuret. Turhien vahinkojen välttämiseksi meihin kannattaa aina olla yhteydessä rakennustöihin liittyen, hän sanoo. Gasgridin kaasunsiirtoverkon käytönvalvonta- ja maankäytön asiantuntijoita siirtoverkosta muistuttavan merkintätolpan vieressä. Kuvassa vasemmalta Jani Ahola, Mikko Kaarlampi, Pasi Karhula ja Tero Lehtinen. Rakennustyöt, joissa kaasuputken läheisyys pitää huomioida: Kaivuutyöt alle 5 metrin etäisyydellä kaasuputkesta. Räjäytys- ja louhintatyöt alle 30 metrin etäisyydellä kaasuputkesta. Laajamittainen louhinta 100–500 metrin etäisyydellä. Rakennusten rakentaminen alle 30 metrin etäisyydellä kaasuputkesta. Väylien rakentaminen (esim. tiet, polut) alle 30 metrin etäisyydellä. Sähköä johtavien rakenteiden (vesijohdot, suurjännitejohdot, maadoituskaapelit, kaukolämpöjohdot jne.) rakentaminen alle 30 metrin etäisyydellä. Varastointi tai läjitykset 50 metrin säteellä kaasuputkesta. Pohjaveden pinnan korkeuden muuttaminen, kuten suon kuivatus tai ennallistaminen. Kaavamuutokset, jotka sijoittuvat kaasuputken vaikutusalueelle. Kaasuputken ylittäminen raskaalla kalustolla huonosti kantavassa maastossa. Ohjeet ja lupamenettely koskevat niin yksityisrakentajia kuin yrityksiäkin ja ovat ilmaisia kaikille. Rakennustöihin maakaasuputken läheisyydessä tarvitaan lupa Gasgridilta Mikäli suunnittelet erilaisia rakennustöitä kuten kaivuutöitä, räjäytys- ja louhintatöitä, rakennusten rakentamista tai esimerkiksi väylien rakentamista maakaasuputken läheisyydessä, tarvitset luvan Gasgridilta. Ota yhteyttä Gasgridiin jo mahdollisimman pian suunnittelun alkuvaiheissa, niin rakennusprojektisi rullaa sujuvasti ja ilman viivästyksiä. Veloituksetta paikalle saapuva valvoja osoittaa kaasuputken tarkan sijainnin ja varmistaa, että rakentaminen ei aiheuta vaaraa kaasuputkistolle, eikä rakentajille tai ympäristölle. Kaikki maanrakennustyöt 5 metriä lähempänä kaasuputkea tehdään valvojan ohjauksessa. Huomioithan, että myös ojien perkaus ja maanpinnan viimeistelytyöt vaativat valvojan ohjausta. Onko sinulla kysyttävää? – kaasun siirtoverkoston paikkatiedoista – putken näytöistä ja ylityksistä maastossa – kaasun siirtoverkoston lausunnoista Ota yhteys Gasgridiin, autamme mielellämme! Jos aiot työskennellä kaasuputken läheisyydessä tai sinulla on kysyttävää edellä mainituista asioista, ota Gasgridiin yhteyttä mielellään kolme työpäivää aikaisemmin puh. 020 447 8713. Valvoja tulee veloituksetta paikalle. Yhteystiedot valvojillemme alueellisesti sekä lisätietoa työskentelystä kaasuputken läheisyydessä löydät verkkosivuiltamme Työskentely kaasuputken lähellä – Gasgrid. Aiheet kaasunsiirtoverkko rakentaminen Jaa sivu https://gasgrid.fi/kaasuputken-lahella-tehtavissa-rakennustoissa-huomioitava-turvallisuus-ja-lupa-asiat/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 23.06.2026 Artikkeli Lanta jalostuu raskaan liikenteen biopolttoaineeksi Artikkeli 11.06.2026 Artikkeli Kaasujen Tulevaisuus: Resilienssi, integraatio ja turvallisuus energia-alan kehityksen keskiössä Artikkeli 10.06.2026 Artikkeli Energia-ala on avain kestävämpään tulevaisuuteen Artikkeli 05.06.2026 Artikkeli Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Artikkeli
Kaasujen Tulevaisuus: Resilienssi, integraatio ja turvallisuus energia-alan kehityksen keskiössä 11.6.2026 Gasgridin Kaasujen Tulevaisuus -tilaisuudessa puhuivat vasemmalta alkaen Janne Grönlund, Heli Virkki, Jani Nurmi, Jan Montell, Jenni Patronen ja Olli Sipilä. Energiasektorilla puhutaan nyt resilienssistä ja turvallisuudesta aivan uudella tavalla. Myös kaasujen rooli on muutoksessa. Energiamarkkinan kehitykseen vaikuttavat paitsi kysyntä ja teknologiat myös esimerkiksi geopolitiikka. Näin todettiin Gasgridin sidosryhmilleen järjestämässä Kaasujen tulevaisuus -tilaisuudessa kesäkuussa. – Suomi on osoittanut todellista energiaviisautta viimeisten 20–30 vuoden aikana. Edessä oleva ajanjakso vaatii kuitenkin järkeviä päätöksiä ja sujuvaa toimeenpanoa, Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä totesi avatessaan Kaasujen tulevaisuus: Vakaa energiajärjestelmä -sidosryhmätilaisuuden kesäkuussa Helsingissä. Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä juonsi Kaasujen Tulevaisuus -sidosryhmätilaisuuden. Hän peräänkuulutti Suomelta energiaviisautta myös tulevaisuudessa. Energia-alan konkari, kansainvälinen hallitusammattilainen Jan Montell toi tilaisuuteen eurooppalaista näkemystä. Esimerkiksi ukrainalaisen siirtoverkkoyhtiön NPC Ukrenergon hallituksessa työskentelevä Montell puhui markkinaehtoisuuden, infrastruktuurin ja omavaraisuuden puolesta, mutta muistutti myös tasapainon tärkeydestä. – Mikäli omavaraisuuta tavoitellaan aivan kaikessa, se on jo liian kallista. Montell painotti, että kehittyvän energiajärjestelmän rakennustyö vaatii paljon resursseja. Suomen tasolla tämä tarkoittaa hänen mukaansa, että meillä on oltava riittävästi älykästä digitalisaatiota, osaajia ja pääomia, jotta kokonaisuus saadaan toimimaan. Lisäksi tarvitaan oikeaa asennetta. Suomessa juututaan Montellin mielestä herkästi myrsky vesilasissa -tyyppisiin skenaarioihin, jotka vievät ilmatilaa oikeilta ongelmilta. – Kiovassa taas eletään sotaoloissa. Mutta ei se näy katukuvassa muuten kuin siinä, että monessa kadunkulmassa on pikkugeneraattoreita sähkökatkojen varalta. Kaasujen rooli sähkömarkkinoilla korostuu Johtaja Jenni Patronen AFRYltä esitteli energiajärjestelmän muutoksen keskeisiä ajureita. Lähes 20 vuotta energiakonsultointia tehnyt Patronen totesi, että energia-alalla on jo koettu valtava muutos, mutta vauhti vain kiihtyy. Kysynnän kehitys, teknologiat, poliittinen ohjaus ja geopolitiikka vaikuttavat siihen, miten energiamarkkinat ja -järjestelmät kehittyvät jatkossa. Patronen kertoi, että vaikka fossiilisten polttoaineiden rooli on Euroopassa vielä merkittävä, sähköistyminen ja vaihtoehtoiset polttoaineet kasvavat päärooliin tulevaisuudessa. Jenni Patronen AFRYltä kertoi puheenvuorossaan muun muassa energia-alan muutoksen ajureista. –Sähkön käytön kysynnässä näkyy lähivuosina datakeskuksien lisääntyminen, teollisuuden, maantieliikenteen ja lämmityksen sähköistyminen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä pidemmällä aikavälillä lento- ja laivaliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden tarve, joka lisää päästöttömän vedyn kysyntää, hän sanoi. Patrosen mukaan päästöttömän sähkön tarve väistämättä kasvaa hiilineutraalisuuden ja talouskasvun myötä myös Suomessa. Samaan aikaan kaasujen rooli sähkömarkkinoilla korostuu. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP, Combined Heat and Power) lisäksi kaasuturbiinit ja -moottorit ovat sähkömarkkinoilla ainoa pitempiaikaisen jouston tarjoaja, Patronen totesi. –Sähkömarkkinoiden kannalta kaasulla on volyymimääriään suurempi rooli sähkön riittävyyden varmistajana, ja tämä rooli säilyy tai kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi puhtaammat kaasut, kuten biokaasu ja e-metaani, parantavat huoltovarmuutta, kun niiden tuotanto Suomessa kasvaa. Kaasuverkolla on keskeinen rooli uusiutuvien kaasujen vientimahdollisuuksien mahdollistajana Keski-Eurooppaan, hän sanoi. Kaasut vastaavat erinomaisesti tulevaisuuden haasteisiin Gasgridin kaasuliiketoiminnasta vastaava johtaja Janne Grönlund valotti tarkemmin kaasujen roolia vakaassa energiajärjestelmässä ja -markkinassa. Grönlund puhui tulevaisuuden energiajärjestelmästä, jossa korostuvat varastoitavuus, uusiutuvuus, tehokas energiansiirto, nopea säätökyky ja joustavuus sekä korkea häiriönsietokyky. Janne Grönlundin mukaan tulevaisuuden energiajärjestelmästä korostuvat varastoitavuus, uusiutuvuus, tehokas energiansiirto, nopea säätökyky ja joustavuus sekä korkea häiriönsietokyky. Grönlundin mukaan kaasujärjestelmän ominaisuudet vastaavat hyvin näihin tarpeisiin. Grönlundin mukaan kaasujärjestelmän ominaisuudet vastaavat hyvin näihin tarpeisiin. Yksistään varastoinnissa kaasu on ylivoimainen. Suomen kaasujärjestelmän energian varastointikyky on 1,2 miljoonaa megawattituntia, josta suurin osa sijaitsee LNG-terminaaleissa. Vertailun vuoksi: sähkön puolella tarvittaisiin 12 000 teollisuusakkulaitosta (á 100 MWh) samankokoisen varastointikapasiteetin saavuttamiseksi. – Kaasu voi tuottaa ominaisuuksiensa kautta arvoa ja hyötyä entistä laajemmin tulevaisuudessa, Grönlund sanoi. Puhtaan vedyn veturina Aasia? Kiinassa vety on iso prioriteetti, mikä alkaa jo näkyä puhtaan vedyn laskevissa valmistuskustannuksissa. Näin huomautti Gasgridin investointiyksikön johtaja Jani Nurmi omassa, kansainvälisiä markkinoita läpivalaisseessa esityksessään. Jani Nurmi valotti kansainvälisiä markkinoita esityksessään. Suomen kilpailukykyä Nurmi piti vahvana eurooppalaisessa energiaympäristössä, mutta peräänkuulutti panostuksia teknologiaekosysteemiin sekä vedyn varastointiin. – Vihreän vedyn ja ammoniakin globaalit arvoketjut muodostuvat Intiaan ja Kiinaan, Nurmi arvioi. Eurooppa tulee perässä hiukan hitaammin, mutta esimerkiksi Saksa ottaa vahvaa roolia puhtaiden kaasujen lanseerauksessa. Suomen tilanteen Nurmi näkee hyvänä: – Suomella on vahva kilpailukyky eurooppalaisessa energiaympäristössä, mutta tarvitsemme panostuksia teknologiaekosysteemiin sekä vedyn varastointiin, jotta saamme laskettua kustannuksia ja voimme pärjätä globaalissa kilpailussa. Vetytalous hahmottuu Suomessa vauhdilla Gasgridin vetylaakso- ja asiakashankejohtaja Heli Virkki loi katsauksen Suomen tulevien kaasuverkkojen ja alueellisten arvoketjujen kehitykseen. Virkki korosti monikaasualustan rakentamisen tärkeyttä: mukaan tarvitaan vety, metaanit ja hiilidioksidi. – Vain yksi kaasu ei riitä. Tulevaisuuden vetylaaksojen ja kokonaisen vetyekosysteemin luomisessa tarvitaan rohkeita pioneereja, jotka vievät arvoketjuja eteenpäin, sanoi Heli Virkki. Vedyn siirtoverkosta Virkki kertoi, että päivitetty reitti julkaistaan syksyllä 2026 ja YVA-selostukset alkuvuonna 2027. Lisäksi vetymarkkinalaki on parhaillaan lausuntokierroksella ja astunee voimaan 2027 alussa. Tulevaisuuden vetylaaksojen ja kokonaisen vetyekosysteemin luomisessa tarvitaan rohkeita pioneereja, jotka vievät arvoketjuja eteenpäin. Se myös kannattaa, Virkki uskoo. – Suomessa on Euroopan paras mahdollisuus luoda puhtaiden kaasujen markkina. Lue lisääTutustu tilaisuuden tallenteeseen ja esitysmateriaaleihin Jan Montell: Energia-ala on avain kestävämpään tulevaisuuteen Teksti: Sami AnteroinenKuvat: Sami Heiskanen Aiheet energiajärjestelmä puhdas siirtymä Jaa sivu https://gasgrid.fi/resilienssi-integraatio-ja-turvallisuus-energia-alan-kehityksen-keskiossa/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 23.06.2026 Artikkeli Lanta jalostuu raskaan liikenteen biopolttoaineeksi Artikkeli 15.06.2026 Artikkeli Kaasuputken lähellä tehtävissä rakennustöissä huomioitava turvallisuus- ja lupa-asiat Artikkeli 10.06.2026 Artikkeli Energia-ala on avain kestävämpään tulevaisuuteen Artikkeli 05.06.2026 Artikkeli Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Artikkeli
Energia-ala on avain kestävämpään tulevaisuuteen 10.6.2026 Kokenut hallitusammattilainen Jan Montell katsoo, että moni energiaan liittyvä asia on Suomessa hyvin. Päätöksenteon ja toimeenpanon vauhtia pitää silti kiihdyttää. Montell esiintyi Gasgridin järjestämässä Kaasujen tulevaisuus -tilaisuudessa kesäkuussa. Jan Montellin mukaan puhdas, pääosin itse tuotettu sähkö on toimivan energiajärjestelmän perusta. Vihreän siirtymän tekemiseen tarvitaan kuitenkin myös kaasuja. – Suomessa ja Euroopassa pitäisi olla mahdollisimman puhtaat sähkö-, vety- ja metaanijärjestelmät toisiinsa integroituneina, hän sanoo. Montellin katsannossa vetyjärjestelmä toimii sähköjärjestelmän jatkeena, teollisuuden tarpeita ja kilpailukykyä tukien. Samalla vety toimii kausivarastoinnin työkaluna. – Sähköjärjestelmän tasapainottajana vety ja muut kaasut ovat tärkeitä, samoin kuin varavoimaloiden polttoaineena, hän avaa kaasujen täydentävää roolia. Montell huomauttaa, että teollisuuden näkökulmasta kyse on ennen kaikkea arvoketjujen optimoinnista. – Nykyistä syvempi integraatio eri toimijoiden välillä mahdollistaisi osaamisen ja pääomien tehokkaamman hyödyntämisen, kokonaisvaltaisemmat ja taloudellisesti järkevämmät ratkaisut sekä esimerkiksi pidemmälle viedyn kulutusjouston. Energiapolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja strategista otetta Mitä Montell ajattelee tarvittavista käytännön toimista vakaan energiajärjestelmän varmistamiseksi? – Suomen energiapolitiikka tulisi saada osaksi kokonaisvaltaista teollisuuspolitiikkaa, joka yltää useamman vaalikauden yli, sillä Suomi tarvitsee kasvua. Meillä ei ole aikaa eikä varaa osaoptimointiin, eikä mahdollisuutta niin kutsutusti parempien investointien valintaan, hän huomauttaa. – Tärkeintä on, että puhtaan siirtymän juna jatkaa raiteillaan, eikä turhaa poukkoilua tapahdu. Mainittu poukkoilu on usein seurausta erilaisista markkinashokeista ja hintapiikeistä, jotka saavat kansalaiset paniikkiin ja poliitikot lupailemaan liikoja. – Nämä poliittiset interventiot vain murentavat kokonaisuutta. Tämä on iso haaste koko Euroopassa, toteaa Montell, joka asuu sekä Sveitsissä että Italiassa. Jan Montell puhui Gasgridin Kaasujen Tulevaisuus -tilaisuudessa kesäkuussa 2026. Varautuminen on vaihtoehtoja Energia liittyy mitä suurimmassa määrin myös turvallisuuteen, ja molemmissa monimuotoisuus ja hajautus ovat avainasemassa. – Energiajärjestelmän tulee perustua useaan teknologiaan ja vaihtoehtoisiin toimitusreitteihin, riittäviin varajärjestelyihin sekä laajasti toimiviin markkinoihin, Montell linjaa. Kansainvälisenä hallitusammattilaisena Montell on verkostoitunut laajasti läpi Euroopan ja seuraa alan kehitystä monelta näköalapaikalta. Näistä mielenkiintoisin lienee ukrainalaisen siirtoverkkoyhtiö NPC Ukrenergon hallitus, jonka jäsenenä hänen silmänsä ovat avautuneet monen ikuisena pidetyn lainalaisuuden suhteen. – Esimerkiksi käsitykseni energian omavaraisuudesta on muuttunut Ukrainan sodan myötä, hän myöntää. Ukraina opettaa, miten tärkeää energiaturvallisuus on Kiovassa useita kertoja vuodessa vieraileva Montell tietää nyt, että jokaisen kansan on kovan paikan tullen seisottava energian suhteen omilla jaloillaan: energian tuottaminen ja varastointi ovat nousseet valtioiden prioriteettilistalla rakettimaisesti viime vuosien aikana. Ukrainassa vieraillessa yleisen ilmapiirin määräävä tekijä ei Montellin mukaan kuitenkaan ole huoli ja murhe, vaan kansalaisten lannistumaton asenne. – Olen nähnyt, mihin ihminen pystyy, vaikka ohjuksia putoilee. Ukrainalaiset ovat äärimmäisen resilienttejä. Puhdasta siirtymää ei voi pysäyttää Suomeen Montell toivoisi samaa ratkaisukeskeisyyttä ja valmiutta viedä päätöksiä täytäntöön kuin Ukrainassa. – Norminpurkutalkoille on edelleen tarvetta. Prosesseja pitää sujuvoittaa, jotta saadaan esimerkiksi energia-alan investointeja maahan. Isossa kuvassa maailma menee kuitenkin eteenpäin, vaikka juuri nyt vihreä siirtymä vaikuttaisi vetävän vähän henkeä. – Loppupeleissä kriisit vain vahvistavat puhdasta siirtymää. Ihminen on usein tosi fiksu silloin, kun ymmärtää kyseenalaistaa vallitsevia totuuksia. Energia-alaa Montell pitää ”kuumista kuumimpana” toimialana: – Energian merkitys puhtaassa siirtymässä, geopolitiikassa, talouselämässä ja ihan ihmisten arjessa on valtava. Samalla teknologiset innovaatiot – esimerkiksi sähkön varastoinnissa – ovat todella innostavia, Montell summaa. Lue lisää Kaasujen Tulevaisuus: Resilienssi, integraatio ja turvallisuus energia-alan kehityksen keskiössä Jan Montell Jan Montell on hallitusammattilainen, jolla on yli 30 vuoden kokemus energia-, kiinteistö-, rakennus- ja rahoitusalalta. Hän on Skarta Energy Oy:n ja Octacell Oy:n hallitusten puheenjohtaja sekä Elenia Oy:n ja ukrainalaisen siirtoverkkoyhtiö NPC Ukrenergon hallituksen jäsen. Koulutukseltaan Montell on kauppatieteiden maisteri. Montell toimi yli kahdeksan vuotta Fingrid Oyj:n strategiasta, taloudesta ja rahoituksesta vastaavana johtajana. Aiemmin urallaan hän on toiminut neuvonantajana konsulttiyrityksissä, esimerkiksi osakkaana KPMG:llä. Teksti: Sami AnteroinenKuvat: Sami Heiskanen Aiheet energiajärjestelmä energiapolitiikka puhdas siirtymä Jaa sivu https://gasgrid.fi/energia-ala-on-avain-kestavampaan-tulevaisuuteen/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 23.06.2026 Artikkeli Lanta jalostuu raskaan liikenteen biopolttoaineeksi Artikkeli 15.06.2026 Artikkeli Kaasuputken lähellä tehtävissä rakennustöissä huomioitava turvallisuus- ja lupa-asiat Artikkeli 11.06.2026 Artikkeli Kaasujen Tulevaisuus: Resilienssi, integraatio ja turvallisuus energia-alan kehityksen keskiössä Artikkeli 05.06.2026 Artikkeli Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja Artikkeli
Paulig paahtaa biokaasulla kahvia ja tortilloja 5.6.2026 Pauligille biokaasu on keskeinen keino leikata kasvihuonekaasupäästöjä ja toteuttaa yhtiön kunnianhimoista vastuullisuusohjelmaa. Seitsemän vuoden aikana biokaasun käyttö yhtiön prosesseissa on yli kolminkertaistunut. Pauligin käyttämästä energiasta reilusti yli puolet, 60 prosenttia, tulee ostetusta biokaasusta ja maakaasusta. Esimerkiksi kahvin tuotannossa kaasua tarvitaan paahtamisprosessissa. Myös monessa muussa tilanteessa nykyiset laitteet käyttävät kaasua, Pauligin vastuullisuusjohtaja Salla Sulasuo kertoo. – Monet kuluttajat yhdistävät Pauligin tietysti kahviin. Mutta Pauligilla on nykyään laaja ruokatuotteiden portfolio, ja suuren Tex-Mex-valikoimamme myötä olemme myös iso leipomo. Valmistamme vuosittain 2,6 miljardia tortillaa. Tuotantolaitoksissamme on käytössä kaasukäyttöisiä uuneja, joissa paistetaan ja paahdetaan lukuisia tuotteita, Sulasuo toteaa. Paulig käyttää biokaasua kuudella eri tehtaalla Euroopassa. Vuosaaren ja Ruotsin tehtailla on siirrytty kokonaan biokaasuun, ja biokaasua käytetään koko ajan enemmän esimerkiksi Belgian ja Espanjan tuotantolaitoksissa. – Näistä isoin biokaasun kulutus on Belgiassa, joka on myös suurin tehtaamme, Sulasuo kertoo ja lisää, että erityisesti Belgiassa on kuitenkin ollut haasteita paikallisen biokaasun saatavuuden kanssa. Siirtyminen biokaasuun leikkasi päästöjä Vuosaaressa Suomessa Vuosaaren paahtimo on ollut biokaasussa pioneeri. Pauligin suurin, sata miljoonaa kahvipakettia vuodessa tuottava paahtimo siirtyi biokaasun käyttäjäksi vuonna 2018. Tuotantolaitoksen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 95 prosenttia. Vaikka biokaasuun siirtyminen on ollut suurin yksittäinen askel, dramaattiseen pudotukseen tarvittiin myös muita toimenpiteitä. Salla Sulasuo johtaa vastuullisuustyötä Pauligilla. Hänellä on 15 vuoden kokemus vastuullisuustransformaation edistämisestä. – Olemme investoineet vuosien varrella paljon energiatehokkuuteen ja ottaneet vaiheittain käyttöön lämmöntalteenottojärjestelmän sekä uusiutuvista energianlähteistä tuotetun sähkön, Sulasuo kertoo. Vuosina 2018–2025 maakaasun käyttö on vähentynyt Pauligin tehtailla 18 prosenttia, siinä missä biokaasun käyttö on lisääntynyt 211 prosenttia. Maakaasua kuluu silti edelleen enemmän kuin biokaasua. Vuonna 2025 yhtiö käytti maakaasua 97 500 megawattitunnin edestä, kun taas biokaasun käyttö jäi 60 300 megawattituntiin. Biokaasun hankinta perustuu pääosin uusiutuvan kaasun alkuperätakuisiin. Biokaasun käyttö on osa isompaa kuvaa. Paulig tähtää nettonollapäästöihin vuoteen 2045 mennessä, joten jokainen osa-alue liiketoiminnasta täytyy käydä tarkasti läpi. – Me katsomme aina kokonaispakettia eli energian lisäksi myös tehokkuutta, portfoliota ja innovaatioita laitteiden osalta, toteaa Sulasuo, joka on toiminut Pauligin vastuullisuusjohtajana nyt parin vuoden ajan. Biokaasu pysyy keskeisenä vielä pitkään Yhtiö pyrkii vähentämään oman tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen määrää 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Arvoketjussaan se haluaa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 43 prosenttia sekä puolittaa ruokahävikin ja jätteen määrän. Kaiken takana on vuonna 2020 laadittu kestävän kehityksen tiekartta. – Meillä on myös tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet, jotka noudattavat SBTi-kriteeristöä. Tällöin vihreän siirtymän tiekartta kehittyy systemaattisesti. SBTi tulee sanoista Science Based Targets Initiative. Paulig valmistaa vuosittain 2,6 miljardia tortillaa. Tuotantolaitoksissa on käytössä kaasukäyttöisiä uuneja. Kuva on Belgian Roeselaresta. Yksi tiekartan tavoitteista on toiminnan sähköistäminen mahdollisuuksien mukaan. Paahtimoissa ja leipomoissa sähköistys ei kuitenkaan ole aina vielä saatavilla, vaan kaasujen rooli pysyy vahvana vielä pitkään. – Meidän tuotannossamme biokaasu pysyy keskeisessä asemassa ainakin seuraavat vuodet, vaikka erilaisia vaihtoehtoja jatkuvasti punnitaankin. Myös oman biokaasun valmistus on ollut harkinnassa. Teollisuus kaipaa energiajärjestelmältä läpinäkyvyyttä Vuonna 2026 Paulig täyttää 150 vuotta. Kuvassa Vuosaaren tehdas. Paulig arvostaa Gasgridin roolia kaasuinfran rakentajana ja ylläpitäjänä. Sulasuo huomauttaa, että kaasua teollisiin prosesseihinsa käyttävät tahot tarvitsevat pitkän aikavälin näkyvyyttä esimerkiksi kaasujen saatavuudessa ja sääntely-ympäristössä. Muuten kalliit investoinnit jäävät herkästi tekemättä. – Gasgrid voi auttaa asiakkaitaan regulaation ennakoinnissa ja tuoda omalla toiminnallaan sitä selkeyttä ja näkyvyyttä, jota markkina tarvitsee, Sulasuo toteaa. Paulig pähkinänkuoressa Paulig on perheyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Suomessa ja tuotantolaitokset viidessä EU-maassa: Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Belgiassa ja Espanjassa sekä lisäksi Isossa-Britanniassa. Paulig työllistää 2 700 henkilöä 13 maassa. Vuonna 2025 yrityksen liikevaihto oli 1,39 miljardia euroa. Ruoka muodostaa yli 70 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Kaikki Pauligin 14 tehdasta käyttävät uusiutuvaa sähköä. Kuusi tehdasta on myös siirtynyt käyttämään uusiutuvaa biokaasua, näistä Vuosaaren paahtimo ja Ruotsin tehtaat jo kokonaan. Suurin biokaasun käyttäjä on Pauligin Belgian-tehdas, jossa tuotetaan pääasiassa tortilloja ja tacoja. Vuonna 2026 Paulig juhlii 150-vuotista taivaltaan. Teksti: Sami AnteroinenKuvat: Paulig Aiheet biokaasu kaasun käyttö teollisuudessa Jaa sivu https://gasgrid.fi/paulig-paahtaa-biokaasulla-kahvia-ja-tortilloja/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 23.06.2026 Artikkeli Lanta jalostuu raskaan liikenteen biopolttoaineeksi Artikkeli 15.06.2026 Artikkeli Kaasuputken lähellä tehtävissä rakennustöissä huomioitava turvallisuus- ja lupa-asiat Artikkeli 11.06.2026 Artikkeli Kaasujen Tulevaisuus: Resilienssi, integraatio ja turvallisuus energia-alan kehityksen keskiössä Artikkeli 10.06.2026 Artikkeli Energia-ala on avain kestävämpään tulevaisuuteen Artikkeli
Miksi biometaanin tuonnin kasvu on hyvä uutinen kaasumarkkina-asiakkaille? 13.5.2026 Suomen kaasumarkkina on siirtymässä uuteen vaiheeseen: uusiutuvan biometaanin saatavuus kasvaa nopeasti myös kansainvälisen kaupan kautta. Gasgridin asiakkaiden näkökulmasta biometaanin tuonnin kasvu vahvistaa markkinan ennakoitavuutta, toimitusvarmuutta ja asiakkaiden mahdollisuuksia vastata päästövähennystavoitteisiin kustannustehokkaasti, kirjoittaa palvelupäällikkö Heli Haapea Gasgridilta. Biometaanin kysyntä Suomessa on kasvanut nopeasti: vuonna 2025 ulkomaisen biometaanin tuonti ylitti jo terawattitunnin ja yli kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Tämä on kaasumarkkina-asiakkaillemme hyvä uutinen – markkina pystyy vastaamaan kasvavaan tarpeeseen sekä kotimaisella tuotannolla että kansainvälisellä tarjonnalla erityisesti Tanskasta, Ranskasta ja Alankomaista. Kasvava tarjonta tukee ennakoitavuutta ja huoltovarmuutta Kaasuasiakkaan näkökulmasta tärkeintä on ennakoitavuus. Metaanikaasut – biometaani, maakaasu ja tulevaisuudessa yhä vahvemmin synteettinen e‑metaani – ovat osa toimivaa energiajärjestelmää, jossa toimitusvarmuus, päästövähennykset ja kustannustehokkuus voidaan sovittaa yhteen. Kotimainen tuotanto luo perustan, jota tuonti täydentää kysynnän kasvaessa. Samalla fyysinen kaasunkäyttö Suomessa tukee kotimaista energiankäyttöä ja vahvistaa osaltaan huoltovarmuutta. Alkuperätakuut tukevat uusiutuvien kaasujen markkinaa Alkuperätakuut ja kestävyystodistukset tekevät uusiutuvien kaasujen markkinasta läpinäkyvämmän. Ne mahdollistavat uusiutuvan kaasun ominaisuuksien hyödyntämisen myös silloin, kun fyysinen kaasumolekyyli ja kulutus eivät kohtaa samassa paikassa – kunhan tuotantolaitoksen ja loppukäyttöpaikan välillä on osoitettavissa fyysinen yhteys. Valmisteilla oleva alkuperätakuulain muutos vahvistaa tätä kehitystä. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia, joilla selkeytetään kaasun ja vedyn alkuperän ilmoittamista sekä sovitetaan alkuperätakuujärjestelmää päivitettyyn eurooppalaiseen EN 16325 ‑standardiin. Gasgridin näkökulmasta kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin tehtävä on tukea siirtymää ennakoitavasti, luotettavasti ja tasapuolisesti. Gasgrid tukee uusiutuvien kaasujen markkinaa syöttötariffialennuksilla Uusiutuvien metaanikaasujen markkina ei ole tulevaisuuden lupaus. Se on jo käynnissä – ja asiakkaillamme on siinä keskeinen rooli. Gasgrid edistää uusiutuvien kaasujen markkinan kehittymistä myös konkreettisilla toimilla. Yhtenä tärkeänä askeleena Gasgrid on ottanut käyttöön syöttötariffialennuksen uusiutuville ja vähähiilisille kaasuille ja julkaissut ohjeen alennusten saamiseksi. Heli Haapea, palvelupäällikkö, Gasgrid Blogi on julkaistu aiemmin Suomen Kaasuyhdistyksen sivuilla. Aiheet biometaani uusiutuva kaasu Jaa sivu https://gasgrid.fi/miksi-biometaanin-tuonnin-kasvu-on-hyva-uutinen-kaasumarkkina-asiakkaille/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 23.06.2026 Artikkeli Lanta jalostuu raskaan liikenteen biopolttoaineeksi Artikkeli 15.06.2026 Artikkeli Kaasuputken lähellä tehtävissä rakennustöissä huomioitava turvallisuus- ja lupa-asiat Artikkeli 11.06.2026 Artikkeli Kaasujen Tulevaisuus: Resilienssi, integraatio ja turvallisuus energia-alan kehityksen keskiössä Artikkeli 10.06.2026 Artikkeli Energia-ala on avain kestävämpään tulevaisuuteen Artikkeli
