Kaasuputki sopeutuu maanviljelyn arkeen 29.6.2026 Tuleva vetykaasuputki kulkee tuhansien suomalaisten maanomistajien peltojen ja metsien halki, ja myös maakaasun siirtoverkon laajentamista selvitetään. Ohkolalainen maanviljelijä Aarno Lindfors tietää, mitä kaasuputken kulkeminen omilla mailla käytännössä merkitsee. Maanomistaja Aarno Lindforsille on jo ehtinyt kertyä kokemusta yhteistyöstä kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgridin kanssa. Hänen maillaan maakaasuputki on kulkenut vuodesta 2011. Putken asennuksen jälkeen on tehty erilaisia huoltotoimenpiteitä. Pari kertaa on pitänyt korjata esimerkiksi tienpainaumaa. – On riittänyt, että tarvittaessa kerron, mistä kiikastaa. Ratkaisu on löytynyt joka kerta, Lindfors sanoo. Lindforsin mailla kaasuputki kulkee lyhyen matkan, vain 150 metriä, osana Mäntsälä-Siuntio-linjan putki-infraa. Hänen mielestään Gasgridin työntekokulttuurista kertoo hyvää se, että pienet projektit hoidetaan kuntoon siinä missä isommatkin ja että maanomistajia todella kuunnellaan. – Viisi vuotta sitten salaoja meni kaasuputkeen liittyvien toimien vuoksi poikki, ja kerroin siitä Gasgridille. Sovittiin, että toimin itse kaivurimiehenä ja laitan laskun yhtiölle. Se toimi hyvin, Lindfors muistelee. Hyvät henkilökohtaiset suhteet korostuvat Lindforsin luottohenkilönä kaasunsiirtoyhtiössä toimii maankäyttöinsinööri Mikko Kaarlampi, jolle Lindfors voi soittaa aina tarvittaessa. – Mikko sanoi heti ensi tapaamisella, että jos tulee mitään ongelmia, häneen vain yhteys ja hoidetaan asia kuntoon. Se sana on pitänyt, Lindfors kiittää. Kaarlampi toteaa, että Gasgridin kannalta on hyvä, että putkilinjalla on Lindforsin kaltaisia maanomistajia. Elleivät maanomistajat anna palautetta, Gasgridin väki joutuu toimimaan ikään kuin sokkona, ilman kosketusta kentän tuntoihin. – Meillä on satoja maanomistajia yksin Mäntsälä-Siuntio-reitin 90 kilometrin matkalla. On tärkeää pitää keskusteluyhteys auki. Kaarlammin mukaan Gasgridin toimintatapa on selkeä: maanomistajia kuunnellaan ja ongelmiin reagoidaan viipymättä. – Jos ongelma aiheutuu meistä, se korjataan. Tarvittaessa käytämme ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta juurisyy saadaan selville ja ongelmat ratkaistua, Kaarlampi kertoo. Yksi maanomistajien mieliharmi on rakennusaikainen työmaaliikenne, josta maanviljelijä Lindforskin mainitsee. – Työmaaliikennettä tässä on kyllä ollut, mutta parempaan suuntaan ollaan jo menossa, Lindfors sanoo. Pienet projektit hoidetaan siinä missä isommatkin ja maanomistajia todella kuunnellaan. Rakennustyö tehdään luontoa kunnioittaen Kaasuverkkoa rakennettaessa erilaiset luontoarvot otetaan huomioon mahdollisimman kattavasti. Vetyverkosta työn alla on viisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joiden yhteydessä toteutetaan luontoselvityksiä. Osa luontotiedoista saadaan rekistereistä ja muista lähteistä, osa taas havainnoidaan luonnossa. Ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään jo laissa, Kaarlampi muistuttaa. – Tarvittaessa teetämme täyden luontoselvityksen ulkopuolisen tahon kautta. Luonnon kannalta herkkä paikka oli vaikkapa paikallisen Ohkolanjoen alitus. Lindfors omistaa maita molemmin puolen Ohkolanjokea ja seurasi rakennustöitä tarkalla silmällä. – Joen ympäristö on ollut minulle aina tärkeä paikka, ja sen ympäristö on tämän alueen silmäterä. Kaasuputken rakentaminen Ohkolanjoen alitse toteutettiin ympäristön kannalta hienosti, Lindfors toteaa. – Siellä kasvaa kurjenmiekkaa, ja toivottavasti vastakin. Pelto ennallistetaan, maanviljelys jatkuu Lindfors on tyytyväinen siitä, että maanviljelyä pääsee rauhassa jatkamaan, kun putki on asennettu. Sekin on hyvä, että maanomistaja saa itse päättää, mitä tehdään rakennusaikaisille teille. Jätetäänkö maastoon vai ennallistetaanko nekin? – Tosin kun minun peltooni laitettiin aikanaan putkea, ei teitä tarvinnut erikseen rakentaa, koska oli talvi ja pelto roudassa. Kaarlampi tietää, että paikalliset isännät ja emännät ovat mieltyneet työmaateihin. – Kyllä ne yleensä saavat jäädä, koska ne koetaan hyödyllisiksi. Kun putkilinjaa vedetään metsätilan läpi, tilanne poikkeaa peltotilasta. Kaadetut puut myydään tuolloin tyypillisesti metsäyhtiölle, ja Gasgrid hoitaa puukaupat metsänomistajan puolesta. – Ideana on, että maanomistajalle tulee mahdollisimman vähän vaivaa. Huolto tehdään yleensä talvella Entä kuinka paljon putkien huolto häiritsee maankäyttöä vuosien varrella? Kaarlampi kertoo, että huolto on paljolti ennaltaehkäisevää ja putkilinjojen kunnon tarkastukset tehdään kaasuputken sisäpuolisen tarkastuslaitteen avulla, joka kulkee putken sisällä kaasuvirran mukana. Menetelmällä on vinkeä nimi: porsasajo. – Tämä tarkastuslaite kulkee putkessa ja huomaa lommot, seinämän ohenemat ja muut seikat, jotka jossain vaiheessa voivat vaatia toimenpiteitä. Ideana on säilyttää mahdollisimman tarkka käsitys siitä, missä kunnossa putki on, Kaarlampi kuvailee. Tyypillisesti talvisaikaan suoritettavia, tarkastuslaitteen tulosten pohjalta tehtäviä kaasuputken kunnossapitotöitä tulee vuodessa yhdestä kymmeneen kappaletta. – Läheskään joka vuosi niitä ei tehdä, ja aina ollaan maanomistajaan ensin yhteydessä. Aarno Lindforsin sukutilalla on pitkä historia. Pitkät juuret alueella Aarno Lindfors on isäntä sukutilalla, jolla todella on historiaa. Aikanaan Ruotsin kuninkaan lahjoittamalla tilalla on hehtaareita 130 ja peltojen lisäksi myös tuntuvasti metsää. – Olen viljellyt näitä peltoja 40 vuotta, Lindfors kertoo. – Maanviljelyksen ja metsänhoidon rinnalle on tullut pikkuhiljaa kaikkea muutakin, kuten matkailua ja turismia. Mikko Kaarlampi on ollut ”putkimiehenä” 16 vuotta ja oppinut tuntemaan kentän varsin hyvin. – Olen ollut tekemisissä muutaman sadan maanomistajan kanssa, hän vahvistaa. Gasgridiin saa aina yhteyden Yhteydenotto Gasgridin tiimiin ei ole koskaan kovin hankalaa. – Meillä on 11 000 merkintäpylvästä kaasuputken reitillä ympäri Suomen, ja niissä kerrotaan pylvään numero sekä puhelinnumero, johon voi soittaa. Puhelinpäivystys on auki 24 tuntia vuorokaudessa, Kaarlampi kertoo. Maanomistajille on myös suunnattu parikin kertaa tiedotuskampanja, ja sosiaalisen median kanavat ja verkkosivut on valjastettu ajantasaisen tiedon välittämiseen. – Meillä on julkisesti ilmoitetut vastuuhenkilöt kullekin hankkeelle, joten keskustelukumppani löytyy varmasti, hän lupaa. Lindforsin mielestä Gasgridilla on aina suhtauduttu asiallisesti hänen yhteydenottoihinsa. – Yhteistyölle on rakennettu vahva pohja, hän sanoo. Teksti Sami Anteroinen Kuvat Tommi Mattila Aiheet energiajärjestelmä kaasunsiirtoverkko Jaa sivu https://gasgrid.fi/kaasuputki-sopeutuu-maanviljelyn-arkeen/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 15.07.2026 Artikkeli Kaasuverkon kehittäminen vahvistaa koko Suomea Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Hyviä kohtaamisia Farmari-messuilla Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Vetyputki tulee – mitä maanomistajan tulisi tietää? Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Sähkö- ja kaasuverkkojen mahdollisuudet SuomiAreenassa: Onko Suomen energiainfra maailman parasta? Artikkeli
Haminan LNG-terminaali tukee kaasumarkkinoita osana kansallista energiainfraa 16.3.2026 Suomen ainoa kansalliseen kaasuverkkoon liitetty maalla sijaitseva LNG-terminaali toimii Haminan satamassa. Vuodesta 2022 asti toiminut terminaali tukee Suomen huoltovarmuutta ja on osa kansallista energiainfrastruktuuria. Gasgridin kanssa tehtävä yhteistyö ja kumppaneiden keskinäinen valmius auttavat lisäämään energiajärjestelmän vakautta. Hamina LNG Oy on riippumaton terminaali, joka tarjoaa kaikille toimijoille yhtäläiset ehdot kaasun vastaanottamiseen, varastointiin ja siirtämiseen. Terminaalin LNG-säiliön tilavuus on 30 000 kuutiota. Hamina LNG Oy:n toimitusjohtaja Raul Kade toteaa, että terminaali tarjoaa fyysisen sisääntulopisteen kaasumarkkinoille Suomessa. – Tämä lisää toimitusvarmuutta niin jokapäiväisessä toiminnassa kuin kriisitilanteissa. Haminan LNG-terminaali on liitetty kansalliseen kaasunsiirtoverkkoon, jota pitää yllä Gasgrid, sekä paikalliseen jakeluverkkoon. Tämä mahdollistaa kaasun syötön suoraan Suomen kaasuinfraan sekä jakelun teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle. – Erityisen tärkeää on markkinoille annettava viesti luotettavuudesta. Asiakkaat haluavat toimitusvakautta ja hinnan ennustettavuutta, Kade toteaa. Mitä useampi syöttö- tai jakelupiste Suomen kaasumarkkinoille on, sitä vähemmän tulee yllätyksiä toimitusketjussa ja sitä vähemmän hinta heilahtelee. Sitä vähemmän on myös riippuvuutta yksittäisistä toimijoista, toimitusjohtaja toteaa. Kumppanit toistensa tukena Yhteistyö Gasgridin kanssa lisää vakautta entisestään. Gasgridin kaasuliiketoiminnan johtaja Janne Grönlund kertoo, että kumppaneilla on valmiutta ja halua auttaa toisiaan tiukassa paikassa. – Meillä Gasgridillä oli loppukesästä 2025 siirtoputkessa poikkeama, jonka johdosta emme voineet hetkellisesti toimittaa kaasua yhdelle asiakkaallemme. Haminan LNG-terminaali tuli tuolloin apuun ja toimitti meidän asiakkaallemme LNG:tä omista varastoistaan, Grönlund kiittelee. Kuvio toimii myös toisinpäin: kun Haminan LNG-terminaalilla on syystä tai toisesta hetkellinen toimitusongelma, Gasgrid hoitaa terminaalin loppuasiakkaalle oman verkkonsa kaasua ilman viivettä. Grönlund mainitsee, että kotimaisilla kaasuoperaattoreilla on niin sanottu tasehallintasopimus, joka mahdollistaa kumppanin auttamisen ennalta sovitussa laajuudessa helposti ja nopeasti. – Toimintamalli parantaa kaasumarkkinoiden asiakkaiden palvelua hyödyntämällä kaasujärjestelmän luonnollista joustoa. Tämä on myös sellainen malli, joka ei ole samalla lailla mahdollinen esimerkiksi sähköjärjestelmässä, hän huomauttaa. Raul Kade vahvistaa, että asiakkaille ei ole viimeisen parin vuoden aikana syntynyt lainkaan toimituskatkoja. – Toimitusvarmuuteen liittyvä joustava yhteistyö Gasgridin kanssa on sujunut todella hyvin. Kestävän kehityksen ratkaisut kaasualalla tärkeä teema Suomi siirtyy kohti vähähiilistä energiajärjestelmää, ja Hamina LNG on omalta osaltaan mukana rakentamassa kestävän kehityksen ratkaisuja. – Olemme aloittaneet bio-LNG:n eli nesteytetyn biometaanin varastoinnin, ensimmäisenä toimijana Itämeren alueella. Tämä tukee siirtymää kohti hiilineutraalia energiaa ja avaa mahdollisuuden varastoida sekä jakaa biokaasua ja synteettistä metaania tulevaisuudessa, Kade kertoo. Janne Grönlund on samoilla linjoilla: kaasualan kehitys kohti hiilineutraaliutta on tärkeä teema sekä Gasgridin asiakkaille että edelleen näiden asiakkaille, ja kestävän kehityksen suuntaus vain voimistuu. – Sekä toimialan kannalta että yhteiskunnallisesti ajatellen meidän täytyy yhdessä panostaa vastuullisuuteen nyt ja jatkossa, Grönlund toteaa. Bio-LNG:n etu on sen kuljetettavuus nestemäisessä muodossa, mikä laajentaa jakelua myös kiinteän kaasuverkon ulkopuolelle. Kerrallaan kuljetettavan energian määrä on huomattavasti isompi kuin kaasumaisessa olomuodossa. Hamina LNG tarjoaa LNG:n tai bio-LNG:n varastointia ja palveluja, joiden avulla yrityksen asiakkaat voivat toimittaa kaasun omille asiakkailleen. Näihin palveluihin kuuluvat kaasuverkkoon höyrystäminen, kaasun lastaus säiliörekkoihin sekä LNG:tä että Bio-LNG:tä polttoaineena käyttävien laivojen tankkaus. Raul Kade on toiminut Hamina LNG Oy:n toimitusjohtajana joulukuusta 2023 lähtien. Kaasualalla monipuolisen kokemuksen hankkinut Kade kertoo, että yrityksen asiakkaat arvostavat etenkin kaasun toimitusvakautta ja hinnan ennustettavuutta. Yhteys Eurooppaan voikin olla kullanarvoinen Isossa kuvassa Haminan LNG-terminaali on osa eurooppalaista kaasuverkkoa, Janne Grönlund huomauttaa. – Terminaali on kytketty Gasgridin kaasujärjestelmään, mikä mahdollistaa yhteyden Eurooppaan ja pääsyn erittäin laaja-alaiselle energiamarkkinalle. Kun ”portti Eurooppaan” kerran on auki, tämä voi tarjota yllättäviäkin mahdollisuuksia. Tuore esimerkki: Euroopan parlamentti päätti joulukuussa 2025 kieltää maakaasun tuonnin Venäjältä EU-maihin parin vuoden sisällä. LNG:n tuonti on tarkoitus lopettaa vuoden 2026 loppuun mennessä ja kaasuputkituonti loppuu syksyllä 2027. Etenkin Itä-Euroopan maissa tämä voi tarkoittaa isoja haasteita kaasun saatavuudessa. – Yksi vaihtoehto tukea Itä-Euroopan valtioita on pohjoinen toimitusreitti, jossa myös Haminan LNG-terminaalilla voisi olla oma roolinsa, Grönlund toteaa. Tuotannon ja logistiikan hajautus tuo tasapainoa läpi Euroopan Raul Kade näkee, että LNG-terminaali on strateginen solmukohta, joka tukee huoltovarmuutta ja mahdollistaa siirtymän kohti uusiutuvia kaasuja. – Tulevaisuudessa terminaalin rooli kasvaa, erityisesti bio-LNG:n ja synteettisten energiamuotojen lisääntyessä, Kade arvioi. Geopoliittiset jännitteet ja energian hinnanvaihtelut ovat tosiasia, mutta Kade katsoo, että tilanne on muuttunut parempaan ja vakaampaan suuntaan. Näin sekä logistiikan että hintavakauden kannalta. – Taustalla vaikuttaa kaasun tuotannon ja logistiikan hajauttaminen useiden maiden ja toimijoiden välille. Aiemmassa mallissa kaasu tuli Eurooppaan pääsääntöisesti Venäjältä, Kade muistuttaa. – Nyt kun nuo tuotanto- ja logistiikkaketjut toimivat ja ovat vakaita, tämä heijastuu suoraan myös hintaan. Se on pysynyt stabiilina jo useamman vuoden, pois lukien kausivaihtelut. Haminan LNG-terminaali LNG (Liquefied Natural Gas) tarkoittaa nesteytettyä maakaasua Haminassa on yhteensä 30 000 m³:n kokonaiskapasiteetti kaasun varastoinnille terminaalilla höyrystetään kaasua kansalliseen Gasgridin siirtoverkkoon ja paikalliseen kaasun jakeluverkkoon syöttökapasiteetti siirtoverkkoon on 6GWh/päivässä kaasua toimitetaan terminaalilta eteenpäin myös nestemäisessä olomuodossa (LNG ja bio-LNG) joko rekoilla tai laivoilla rekkojen lastauskapasiteetti on 7 500 rekkaa vuodessa Haminassa voidaan tehdä kaikkia kaasun jakelutoimintoja samanaikaisesti terminaalilla voi täyttää laivan LNG:lla tai bio-LNG:lla ja kuljettaa kohteeseen terminaalissa voi myös tankata laivoja, jotka käyttävät LNG:tä ja bio-LNG:tä polttoaineenaan Teksti: Sami AnteroinenKuvat: Joona Niinisaari (terminaalin kuva), Vesa Virtanen (Kaden kuva) Lue lisää Inkoon LNG-terminaali on kaasujärjestelmän tukipilariJoustava monikaasualusta on Suomen energiajärjestelmän selkäranka Gasgrid on tulevaisuuden monikaasuyhtiö, joka toimittaa energiansiirron runkoverkkoratkaisuja puhtaan siirtymän ja energiatehokkaan yhteiskunnan edistämiseksi. Vahvistamme Suomen talouskasvua, huoltovarmuutta ja energiaitsenäisyyttä, sekä tuemme päästöttömän sähköntuotannon edellyttämää säätövoimaa. Kansainvälisten infrastruktuurihankkeidemme myötä valmistaudumme vastaamaan puhtaan kaasuenergian kysyntään myös Euroopassa. Gasgrid-konsernin liiketoiminnot muodostuvat Aiheet Haminan LNG-terminaali LNG LNG-terminaali Jaa sivu https://gasgrid.fi/haminan-lng-terminaali-tukee-kaasumarkkinoita-osana-kansallista-energiainfraa/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Sähköposti Facebook Whatsapp X-viestipalvelu Linkedin Lue myös Kaikki artikkelit 15.07.2026 Artikkeli Kaasuverkon kehittäminen vahvistaa koko Suomea Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Hyviä kohtaamisia Farmari-messuilla Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Vetyputki tulee – mitä maanomistajan tulisi tietää? Artikkeli 30.06.2026 Artikkeli Sähkö- ja kaasuverkkojen mahdollisuudet SuomiAreenassa: Onko Suomen energiainfra maailman parasta? Artikkeli
