Kaasut tuovat joustoa tulevaisuuden energiajärjestelmään

Energiajärjestelmän muutosvauhti on hyvin nopeaa. Esimerkiksi sähköistyminen, uudet teknologiat ja geopoliittiset jännitteet muokkaavat energia-alan toimintaympäristöä ennennäkemättömällä tavalla. AFRYn johtaja Jenni Patronen avaa, mitkä tekijät ohjaavat muutosta ja mitä ne tarkoittavat Suomen energiajärjestelmän tulevaisuudelle.

Energia-alalla on jo koettu valtava muutos, mutta vauhti vain kiihtyy, arvioi johtaja Jenni Patronen AFRYltä. Lähes 20 vuotta energiakonsultointia tehnyt Patronen katsoo, että kysynnän kehitys, teknologiat, poliittinen ohjaus ja geopolitiikka vaikuttavat omalta osaltaan siihen, miten energiamarkkinat ja -järjestelmät kehittyvät jatkossa.

– Keskeinen kysymys ei ole enää vain se, mitä energiaa tuotetaan, vaan miten kysynnän ja tuotannon tasapaino saavutetaan ja miten tarvittavat investoinnit voidaan tehdä epävarmassa toimintaympäristössä, Patronen linjaa.

Julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon sähköä vaativista datakeskuksista. Patrosen mukaan tarvitaan investointeja tuotantoon, jotta kasvava kysyntä saadaan katettua.

– Tuulivoimaa voidaan rakentaa edelleen lisää kasvavan kysynnän tarpeisiin, mutta sen tueksi tarvitaan joustavaa ja sääriippumatonta kapasiteettia, esimerkiksi kaasumoottoreita, koska sää ei ole aina tuulinen.

Miten kysyntäpiikit hallitaan?

Kyse ei ole myöskään vain datakeskusten kasvavasta sähkön tarpeesta. Kun sähköjärjestelmä on jo nyt painottunut sääriippuvaisen tuotantoon ja siihen investoidaan vahvasti edelleen lisää, miten Suomessa katetaan kylmien talvipäivien ja muiden kysyntäpiikkien sähkönkulutus?

– Kaasuturbiinit ja -moottorit ovat erinomaisia vaihtoehtoja markkinajouston tarjoamiseen, koska ne kykenevät hyvin nopeaan joustoon tunti-, päivä- ja viikkotasolla, Patronen vastaa.

– Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) lisäksi kaasumoottorit ja -turbiinit ovat ainoa pitempiaikaisen jouston tarjoaja sähkömarkkinoilla tällä hetkellä.

Esimerkiksi pumppuvoimaloista on ollut jo jonkin verran puhetta julkisuudessa, mutta Patrosen mukaan ne eivät tule olemaan markkinoiden käytettävissä vielä lähivuosina.

– Siinä mielessä kaasun rooli on todella merkittävä.

Kaasujen käyttö kasvaa liikenteessä

Patrosen mukaan kaasun käytön arvioidaan kasvavan lähiaikoina liikenteessä.

– Bio- ja e-LNG:n käyttö raskaan liikenteen polttoaineena sekä laivaliikenteessä on keskeinen ajuri kasvulle, Patronen toteaa ja lisää, että kaasuverkon rooli on merkittävä kaasun vientimarkkinan kehittymisessä.

Uusiutuvat kaasut mahdollistavat hiilineutraalisuuden myös teollisuuden käytössä, mutta maksukyky uusiutuvien kaasujen suhteen on usein parempi liikennesektorilla kuin teollisuudessa.

Kaasu parantaa asemiaan energiasektorilla

Energiasektorille povataan kaasun käytön kasvua sähkön käytön lisääntyessä ja joustavan tuotannon tarpeista johtuen. Kaasun uudenlainen rooli kuitenkin tekee kulutuksesta vaihtelevaa ja vaikeasti ennustettavaa.

– Mikäli sähkön kysyntä kasvaa voimakkaammin, kaasun käyttö huippukulutuksen kattamiseen voi lisääntyä edelleen. Kyse on kuitenkin etupäässä kapasiteetin tarpeesta, Patronen toteaa.

– Oleellista on huomata, että vuosivolyymien vaihtelu voi olla todella suurta, koska on erilaisia sää- ja sähkömarkkinatilanteita. Vaihtelevissa olosuhteissa kaasuja tarvitaan.

Miten turvataan teollisuuden kilpailukyky?

Jos Suomen sähköjärjestelmässä ei ole kaasuun perustuvaa joustoa, tarvitaan paljon kysyntäjoustoa, joka kenties myös jatkuu pidempään kuin mihin meillä on totuttu. Tällöin teollisuuden rattaatkin voivat pysähtyä toviksi. Se on Patrosen mukaan haaste tässä järjestelmässä.

Suomen riippuvuutta fossiilisesta tuontikaasusta voidaan vähentää kotimaisilla uusiutuvilla kaasuilla. Vuoteen 2035 mennessä kotimaisten kaasujen tuotanto voisi vastata ennustettua kaasun käyttöä vuosivolyymimäärältään.

– Biometaanin ja synteettisen e-metaanin tuotanto vähäpäästöisestä sähköstä ja biogeenisestä hiilidioksidista tukevat Suomen energiaomavaraisuutta. Lisäksi vientimahdollisuudet Keski-Euroopan markkinoille ovat merkittävät ja edistävät hankkeiden toteumista Suomessa.

Patrosen mukaan Suomi ei ole energian suhteen läheskään yhtä haavoittuvainen kuin moni muu maa.

– Meillä on monipuolista, kotimaista energiantuotantoa ja kohtuullisen hyvä varautumisen taso suhteessa erilaisiin kriiseihin. Vaihtoehtoja on aina käytössä.

Volatiliteetti on markkinan haaste

Jenni Patronen muistuttaa kaasuinfrastruktuuriin liittyvistä kysymysmerkeistä kaasun käytön painottuessa entistä enemmän huippukulutushetkiin.

Patrosen mukaan muutos kaasun käyttötarpeissa haastaa kaasujärjestelmän ylläpitoa ja kehitystä.

– Pitkäjänteisellä kehittämisellä kaasujärjestelmästä saadaan irti suuri hyöty ei ainoastaan Suomen energiasektorille, vaan myös koko maan taloudelle ja talouskasvulle.

Teksti: Sami Anteroinen
Kuvat: AFRY

Aiheet