Suomen kansallinen metaanikaasun siirtoverkko
Ylläpidämme ja kehitämme kaasujen siirtoverkkoa Suomessa vastataksemme asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Järjestelmämme mahdollistaa perinteisen maakaasun ja nesteytetyn maakaasun ohella kotimaisen jalostetun biokaasun sekä e-metaanin siirron ja toimittamisen asiakkaille.
Kaasujärjestelmämme on yhteydessä Keski-Euroopan järjestelmään, joka mahdollistaa fyysisen kaasun siirron Euroopan laajuisesti. Lisäksi verkkoomme on jo nyt kytkeytyneenä kaksi LNG-terminaalia, Haminan terminaali sekä Inkoon terminaali. Terminaaleista on edellytykset maahantuonnin ohella toimittaa nestemäistä kaasua laivaliikenteen polttoaineeksi.
Kehitämme kaasun siirtoverkkoa asiakkailtamme tulevien muutostarpeiden perusteella ja toivomme aktiivista vuoropuhelua markkinatoimijoiden kanssa, jotta siirtoverkkomme ja palvelumme kehittyvät asiakkaidemme toivomaan suuntaan.
- Ota yhteyttä liittyäksesi kaasuverkkoomme:
- customerservice@gasgrid.fi
Mistä linjaus kulkee?
Miten maanomistajat huomioidaan rakentamisessa?
Varmistamme, että maanomistajat ja kunnat saavat suunnitteluprosessin aikana useita tilaisuuksia kysyä, keskustella ja ilmoittaa mielipiteensä. Haluamme, että reitin varrella olevat maanomistajat, kunnat ja muut sidosryhmät tulevat kuulluksi ja saavat selkeän käsityksen siitä, mitä hanke tarkoittaa käytännössä.
Miten turvallisuudesta pidetään huolta?
Tavoitteenamme on, ettei toiminnastamme aiheudu vahinkoa maanomistajille, asiakkaille, ylläpidon kumppaneille, henkilöstölle eikä ympäristölle. Suomessa kaasunsiirron turvallisuuteen on kiinnitetty erityishuomiota koko sen käyttöhistorian ajan ja ennakoiva kunnossapito on tärkeässä roolissa turvallisuudessa.
Milloin reittipäätökset tehdään?
Kaasuputken reitti suunnitellaan huomioiden olemassa oleva tietoa alueen käytöstä ja ympäristöstä. Reittisuunnittelun aikana tehdään tarvittavat tekniset selvitykset ja luontokartoitukset suunnittelun reitin alueella, joiden tietojen perusteella reittiä tarvittaessa tarkennetaan. Reittisuunnittelun aikana keskustellaan myös alueen kuntien, maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa ja kuullaan heidän palautettansa reitistä. Lopullinen reitti päätetään saadun palautteen, ympäristöselvitysten ja teknisen suunnittelun perusteella.
Tampere-Kangasala-siirtoputki
Putken reititys on alustavasti suunniteltu ja tämän hetken reittisuunnitelman mukaan reitti kulkee kartan osoittamalla tavalla.
Lue lisää Tampere-Kangasala-siirtoputkesta.
Länsi-Suomen siirtoputki
Gasgrid selvittää kansallisen maakaasun siirtoverkon laajentamista Länsi-Suomeen. Suunnitteilla oleva uusi putkilinja kulkisi joko Tampereen kautta Pori–Rauma-suunnalle tai vaihtoehtoisesti Inkoosta Pori–Rauma-suunnalle. Reitti tarkentuu, kun alueen kaasun käyttäjien tarpeet on kartoitettu.
Lue lisää Länsi-Suomen siirtoputkesta.
Miten vaikutukset ympäristöön huomioidaan?
Kaasuputken vaikutuksen ympäristöön arvioidaan ennen lopullisen reitin valintaa ja rakennustöiden aloitusta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) tulee toteuttaa lainsäädännön mukaan kaasun siirtoihin tarkoitetuille putkille, joiden halkaisija on yli DN 800 millimetriä ja pituus yli 40 kilometriä tai jos hankkeen arvioidaan aiheuttavan YVA-hankkeisiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyssä toteutetaan laajat selvitykset hankkeen vaikutuksista ympäristöön sekä huomioidaan sidosryhmien palaute.
Pienemmissä hankkeissa, joissa ei toteuteta varsinaista YVA-menettelyä, toteutamme ympäristöselvityksen sekä tarvittavat luontokartoitukset putkireitin alueella. Lisäksi tiedotamme viranomaisia hankkeista ja keskustelemme niiden vaikutuksista ympäristöön.
Miten kaasuputken maanhankinta toteutetaan?
Maakaasuputken rakentamiseen tarvittavat maa-alueet hankitaan lunastusmenettelyllä. Ennen lunastusluvan hakemista kuullaan keskeisiä sidosryhmiä, kuten kuntia ja maakuntien liittoja. Maanomistajien näkemykset kerätään erillisissä maanomistajatilaisuuksissa. Näiden palautteiden perusteella viimeistellään kaasuputken optimaalinen reitti. Kun reittisuunnittelu on valmis, järjestetään lunastuslain mukaiset kuulemiskokoukset. Näissä tilaisuuksissa maanomistajat voivat antaa lausuntonsa. Muiden sidosryhmien lausunnot kerätään erillisen lausuntomenettelyn kautta. Gasgrid antaa vastineet kaikkiin annettuihin lausuntoihin. Lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvan myöntää valtioneuvosto, mutta yksityisen edun kannalta vähäisissä tapauksissa luvan voi myöntää myös Maanmittauslaitos.
Lunastustoimitus
Lunastustoimitus on lunastuslupaan ja lunastuslakiin perustuva kiinteistötoimitus, jonka käynnistämisestä vastaa Maanmittaustoimisto. Toimituksen suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluvat toimitusinsinööri sekä kaksi kunnan uskottua miestä. Toimituksen aloittamisesta tiedotetaan kiinteistötoimituksia koskevien säädösten mukaisesti.
Lunastettavat alueet
Gasgrid lunastaa omistusoikeudella alueet, joita tarvitaan venttiiliasemille, paineenvähennysasemille, kompressoriasemille ja linkkiasemille. Näille alueille sekä maakaasulinjalle pääsyä varten hankitaan tarvittavat tieoikeudet. Putkilinjan ja anodikenttien kohdalla lunastetaan pysyvä käyttöoikeusalue.
Maa-alueiden ennakkohaltuunotto
Rakentamisen aloittamiseksi lunastustoimitus käynnistetään ennakkohaltuunotolla, joka perustuu viranomaisen myöntämään lupaan. Haltuunoton yhteydessä pidettävässä katselmuksessa määritellään, vahvistetaan ja luetteloidaan haltuun otettava omaisuus. Lunastustoimikunta määrää ennakkokorvauksen likimääräisen arvion perusteella, mikäli sitä on vaadittu. Korvauksen määräämisperusteet on säädetty lunastuslaissa. Rakentaminen voidaan aloittaa, kun ennakkohaltuunottopäätös on annettu ja korvaukset maksettu.
Lopulliset korvaukset
Rakennustöiden valmistuttua lunastustoimitus jatkuu lopullisten korvausten määräämisellä. Lunastettavasta omaisuudesta laaditaan kartta ja selitelmä. Lunastustoimikunta määrää täyden korvauksen omaisuudesta sekä aiheutuneista haitoista ja vahingoista lunastuslain mukaisesti. Mikäli toimitukseen ei olla tyytyväisiä, voi päätöksistä valittaa käräjäoikeuteen.
Rakennustyön aikaiset vahingot
Rakennustöiden aikana sattuneet vahingot kirjataan ja pyritään korvaamaan työn yhteydessä. Mikäli maanomistajaa ei tavoiteta tai korvaus jää muusta syystä suorittamatta, voi asianosainen esittää korvausvaatimuksensa lopullisessa lunastustoimituksessa.
Milloin hankkeille valitaan toimittajat ja palvelutoimittajat?
Verkon suunnittelun, rakentamisen, laitetoimitusten ja konsultoinnin kumppanuuksista sopiminen tulee ajankohtaiseksi seuraavasti:
Tekninen suunnittelu ja konsultointi: 2025–2026
Päälaitteet: 2026
Pääurakat: 2026
Muut tekniset palvelut, laitteet ja materiaalit: 2026
Otamme jo nyt mielellään vastaan tietoja erilaisista yhteistyömahdollisuuksista.
Pyydämme yhteistyömahdollisuuksista kiinnostuneita toimittajia ottamaan yhteyttä Gasgridin hankintaan osoitteeseen procurement@gasgrid.fi.
Anna reitistä palautetta
Pyydämme palautetta kaasun siirtoverkon reitistä!
Metaanikaasun siirtoverkon uusien rakennushankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja tekninen suunnittelu ovat käynnissä. Keräämme putkireitin suunnitteluun liittyen palautetta maanalaisen vetyputken alustavasta linjauksesta, ja tietoja huomioitavista kohteista linjauksen varrella.
Kysely on auki koko hankekehityksen ajan. Pyydämme antamaan palautetta kuitenkin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska siten se voidaan huomioida suunnittelussa paremmin.
Reittilinjauksen alueen kiinteistönomistajille järjestetään tilaisuuksia, joissa esitellään hanketta tarkemmin ja tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta paikan päällä. Tilaisuuksiin kutsutaan henkilökohtaisilla kutsukirjeillä. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) aikana tullaan järjestämään
kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, joista tiedotetaan erikseen mm. paikallislehdissä.
Palautetta voi jättää ja reittilinjausta tarkastella karttasovelluksessa.(Siirryt ulkoiseen palveluun.)
Reittilinjaukseen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyihin liittyen voi olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen maankaytto@gasgrid.fi.