Search
Close this search box.
Kaasumarkkinat / Markkinamalli

Markkinamalli

Suomen kaasumarkkina avattiin kilpailulle 1.1.2020. Kaasumarkkinoiden avautumisen myötä kolmansilla osapuolilla on tasapuoliset ja syrjimättömät edellytykset verkkoon pääsylle maakaasun siirto- ja jakeluverkoissa. Suomessa sovelletaan EU-kaasumarkkinalainsäädännön mukaista syöttö-otto-järjestelmää.

Tukkumarkkinan tuotteet

Tukkumarkkinoilla käydään kauppaa kaasuenergialla sekä siirtokapasiteetilla. Siirtokapasiteetin myymisestä järjestelmässä vastaa siirtoverkonhaltija Gasgrid Finland ja kaasuenergian myymisestä vastaavat shipperit ja traderit.

Kaasuenergia tarkoittaa tiettyä määrää kaasua yksikössä kilowattitunti (kWh) ylemmässä lämpöarvossa. Siitä voi käydä kauppaa pörssin välityksellä tai kahdenvälisesti (”over-the-counter, OTC”) toisen markkinatoimijan kanssa.

Siirtokapasiteetti tarkoittaa oikeutta siirtää edellä mainittua kaasuenergiaa siirtoverkossa. Tehoa kuvataan yksikössä kWh/h. Kapasiteetti ostetaan Gasgrid Finlandilta.

Syöttö-otto-järjestelmä

Syöttö- ottojärjestelmässä kaasu virtaa sisään Suomen kaasujärjestelmään syöttöpisteistä ja ulos ottopisteistä. Syöttöpisteitä ovat Imatralla sijaitseva maahantuontipiste Venäjältä, Inkoossa sijaitseva maahantuontipiste Virosta sekä aggregoitu biokaasulaitosten muodostama virtuaalinen syöttöpiste.

Ottovyöhykkeellä kaasu siirretään ulos järjestelmästä. Suomesta voidaan viedä kaasua Viroon Balticconnector -kaasuputken kautta. Ottovyöhykkeellä kaasu siirtyy siirtoverkosta loppukäyttäjälle tai matalapaineisempaan verkkoon.

Tulevaisuudessa myös nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaaleista voi tulla osa Suomen syöttö-otto-järjestelmää.

Gasgrid Finlandin vastuulla on ylläpitää kauppapaikkaa (VTP, virtuaalinen kauppapaikka), jonne kaikki markkinalla tapahtuvat kaasuenergian omistajanvaihdokset rekisteröidään. Käytännössä tämä kauppapaikka on tietojärjestelmä, jonne markkinaosapuolet ilmoittavat kaasuenergian omistajanvaihdoksistaan. Suomen kaasumarkkinamallin mukaisesti kaikki markkina-alueelle syötetty ja markkina-alueesta otettu kaasu kulkee virtuaalisen kauppapaikan kautta. Syöttö-otto-järjestelmässä fyysiset ja kaupalliset kaasuvirrat on erotettu toisistaan, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan kaasumarkkinalla.

Kaaviokuva kaasun syöttöpisteistä ja ottopisteistä.
Kapasiteettia varataan syöttö- ja ottopisteisiin, jotta haluttu kaasuenergia saadaan siirrettyä fyysisesti siirtojärjestelmässä. Markkinatoimijoista shipperit voivat hankkia ja käydä kauppaa kapasiteetista.
Kaaviokuva kaasujärjestelmästä.

Biokaasun virtuaalinen syöttöpiste on virtuaalinen syöttöpiste, johon kuuluvat kaikki biokaasun syöttöpisteet riippumatta siitä, mihin verkkoon ne ovat liittyneet. Shipper käyttää biokaasun virtuaalista syöttöpistettä kapasiteetin varaamiseen biokaasun syöttöpisteille.

1 of 5

Syöttöpiste on mitattu tai ei-mitattu fyysinen piste, jossa kaasua syötetään fyysisesti maakaasujärjestelmään, tai virtuaalinen piste, jossa shipper tai trader hankkii kaasua virtuaalisesta kauppapaikasta, kaasupörssistä tai syöttää tuotettua (bio)kaasua tai LNG:tä järjestelmään.

2 of 5

Ottopiste on mitattu tai ei-mitattu fyysinen piste, jossa kaasua siirretään fyysisesti pois maakaasujärjestelmästä, tai virtuaalinen piste, kun shipper tai trader luovuttaa kaasua ostajalle virtuaalisesta kauppapaikasta tai kaasupörssistä.

3 of 5

Ottovyöhyke käsittää Suomen kaasujärjestelmään liittyneet loppukäyttäjät. Shipperin ei tarvitse varata kapasiteettia jokaiselle loppukäyttäjälle erikseen, vaan tämä voi yhdistää kapasiteettivarauksensa niin, että tämän asiakasportfoliolle on riittävästi kapasiteettia hankittuna.

4 of 5

Ottovyöhyke käsittää Suomen kaasujärjestelmään liittyneet loppukäyttäjät. Shipperin ei tarvitse varata kapasiteettia jokaiselle loppukäyttäjälle erikseen, vaan tämä voi yhdistää kapasiteettivarauksensa niin, että tämän asiakasportfoliolle on riittävästi kapasiteettia hankittuna.

5 of 5

Nominaatiot - ilmoitukset siirrettävistä kaasumääristä

Balticconnectorissa, Imatran syöttöpisteessä sekä nesteytetystä maakaasusta kaasutetun maakaasun (LNG) syöttöpisteissä shipperiltä vaaditaan nominaatioita, joissa ilmoitetaan kaasumäärät, joita shipperit aikovat siirrättää hankkimansa kapasiteetin puitteissa. Useat eri shipperit voivat hankkia kaasua saman pisteen kautta. Nominaatioiden avulla siirtoverkonhaltija selvittää shippereiden kaupallisen taseen. Suomen markkinamallin ominaispiirre on se, että nominaatioita ei vaadita ottovyöhykkeeltä, vaan kapasiteetin varaaminen on riittävä toimenpide. Koska yhdellä ottovyöhykkeen toimituskohteella voi olla vain yksi shipper, saadaan kaasumäärä osoitettua kyseiselle shipperille mittauksen perusteella.

Määränjako

Määränjaolla tarkoitetaan markkinatoimijalle jaettua kaasumäärää. Määränjakoa käytetään shipperin maksujen määräytymiseen siirtoverkossa sekä taseselvityksen lähtötietoina. Ottovyöhykkeellä ja biokaasun syöttöpisteissä shipperin määränjakona käytetään mittaustietoa. Sen sijaa nBalticconnectorissa, Imatran pisteessä sekä LNG:n syöttöpisteessä määränjakona käytetään nominaatioita.

Tasehallinta

Gasgrid Finland vastaa Suomen kaasujärjestelmän tasehallinnasta. Tasejaksona on kaasupäivä, joka alkaa aamulla klo 7:00 ja päättyy seuraavana päivänä klo 7:00. Shipperin tai traderin kaasuenergian syöttöjen ja ottojen tulee olla yhtä suuret kyseisellä ajanjaksolla eli toimijoiden tulee itse vastata omasta kaupallisesta tasapainostaan markkinalla.

Shipper tai trader voi toimia itse tasevastaavana tai ulkoistaa tasevastuun toiselle shipperille tai traderille. Markkinamalli mahdollistaa monia keinoja tasapainotilan saavuttamiseksi, sillä taseryhmien muodostamisen ja yhdistämisen lisäksi toimijat voivat ostaa tai myydä kaasua kahdenvälisesti, pörssissä, tai vaihtoehtoisesti viedä kaasua Balticconnectorin kautta.

Gasgrid Finland vastaa Suomen kaasujärjestelmän fyysisestä tasapainosta. Tämä tapahtuu painetasoa optimoimalla.

Toimitusketju

Shipperit voivat toimia kaasun maahantuojina tai maastaviejinä. Shipper voi toimittaa kaasuerän suoraan siirtoverkkoon kytketylle loppukäyttäjälle (esim. voimalaitos, teollisuuslaitos), myydä maahan tuomansa kaasuerän toiselle shipperille tai traderille virtuaalisessa kauppapaikassa tai pörssissä ja/tai vaihtoehtoisesti myydä kaasuerä vähittäismyyjälle. Shipperin vähittäismyyjälle tai loppukäyttäjälle myytävä tuote sisältää myös siirtoverkonhaltijan shipperiltä perimän kaasun siirtomaksun.

Jakeluverkonhaltija perii jakeluverkon loppukäyttäjältä jakelutariffin. Jakeluverkonhaltija ja vähittäismyyjä voivat sopia yhteislaskutuksesta. Gasgrid Finland toimii verovelvollisena, joka tarkoittaa valmisteveron läpilaskuttamista siirtoverkon loppukäyttäjiltä sekä jakeluverkonhaltijoilta, jotka edelleen läpilaskuttavat valmisteverot jakeluverkon loppukäyttäjiltä.