Kaasumarkkinat / Markkinamalli

Markkinamalli

Suomen kaasumarkkina avattiin kilpailulle 1.1.2020. Kaasumarkkinoiden avautumisen myötä kolmansilla osapuolilla on tasapuoliset ja syrjimättömät edellytykset verkkoon pääsylle maakaasun siirto- ja jakeluverkoissa. Suomessa sovelletaan EU-kaasumarkkinalainsäädännön mukaista syöttö-otto-järjestelmää.

Tukkumarkkinan tuotteet

Tukkumarkkinoilla käydään kauppaa kaasuenergialla sekä siirtokapasiteetilla. Siirtokapasiteetin myymisestä järjestelmässä vastaa siirtoverkonhaltija Gasgrid Finland ja kaasuenergian myymisestä vastaavat shipperit ja traderit.

Kaasuenergia tarkoittaa tiettyä määrää kaasua yksikössä kilowattitunti (kWh) ylemmässä lämpöarvossa. Siitä voi käydä kauppaa pörssin välityksellä tai kahdenvälisesti (”over-the-counter, OTC”) toisen markkinatoimijan kanssa.

Siirtokapasiteetti tarkoittaa oikeutta siirtää edellä mainittua kaasuenergiaa siirtoverkossa. Tehoa kuvataan yksikössä kWh/h. Kapasiteetti ostetaan Gasgrid Finlandilta.

Syöttö-otto-järjestelmä

Syöttö- ottojärjestelmässä kaasu virtaa sisään Suomen kaasujärjestelmään syöttöpisteistä ja ulos ottopisteistä.

Suomen kaasun siirtoalusta sisältää yhden yhteenliitäntäpisteen, Balticconnectorin, joka yhdistää Suomen ja Viron siirtoputkistot toisiinsa. Imatran rajapisteen sekä Balticconnector-yhdyspisteen. Sotatoimien, EU-pakotteiden ja Venäjän maakaasun Suomen-tuontiin liittyvien sopimuserimielisyyksien vuoksi maakaasun maahantuonti Imatran rajapisteen kautta Suomeen päättyi 21.5.2022.

Vuoden 2022 aikana siirtoverkkoomme liitettiin kaksi LNG-terminaalia; Haminan sekä Inkoon LNG-terminaalit. Lisäksi Suomen kaasujärjestelmään syötetään uusiutuvia kaasuja useiden uusiutuvien metaanien tuotantolaitoksen kautta.

Ottovyöhykkeellä kaasu siirretään ulos järjestelmästä. Suomesta voidaan viedä kaasua Viroon Balticconnector -kaasuputken kautta. Ottovyöhykkeellä kaasu siirtyy siirtoverkosta loppukäyttäjälle tai matalapaineisempaan verkkoon.

Tulevaisuudessa myös nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaaleista voi tulla osa Suomen syöttö-otto-järjestelmää.

Gasgrid Finlandin vastuulla on ylläpitää kauppapaikkaa (VTP, virtuaalinen kauppapaikka), jonne kaikki markkinalla tapahtuvat kaasuenergian omistajanvaihdokset rekisteröidään. Käytännössä tämä kauppapaikka on tietojärjestelmä, jonne markkinaosapuolet ilmoittavat kaasuenergian omistajanvaihdoksistaan. Suomen kaasumarkkinamallin mukaisesti kaikki markkina-alueelle syötetty ja markkina-alueesta otettu kaasu kulkee virtuaalisen kauppapaikan kautta. Syöttö-otto-järjestelmässä fyysiset ja kaupalliset kaasuvirrat on erotettu toisistaan, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan kaasumarkkinalla.

Kapasiteettia varataan syöttö- ja ottopisteisiin, jotta haluttu kaasuenergia saadaan siirrettyä fyysisesti siirtojärjestelmässä. Markkinatoimijoista shipperit voivat hankkia ja käydä kauppaa kapasiteetista.

Nominaatiot - ilmoitukset siirrettävistä kaasumääristä

Balticconnectorissa, Imatran syöttöpisteessä sekä nesteytetystä maakaasusta kaasutetun maakaasun (LNG) syöttöpisteissä shipperiltä vaaditaan nominaatioita, joissa ilmoitetaan kaasumäärät, joita shipperit aikovat siirrättää hankkimansa kapasiteetin puitteissa. Useat eri shipperit voivat hankkia kaasua saman pisteen kautta. Nominaatioiden avulla siirtoverkonhaltija selvittää shippereiden kaupallisen taseen. Suomen markkinamallin ominaispiirre on se, että nominaatioita ei vaadita ottovyöhykkeeltä, vaan kapasiteetin varaaminen on riittävä toimenpide. Koska yhdellä ottovyöhykkeen toimituskohteella voi olla vain yksi shipper, saadaan kaasumäärä osoitettua kyseiselle shipperille mittauksen perusteella.

Määränjako

Määränjaolla tarkoitetaan markkinatoimijalle jaettua kaasumäärää. Määränjakoa käytetään shipperin maksujen määräytymiseen siirtoverkossa sekä taseselvityksen lähtötietoina. Ottovyöhykkeellä ja biokaasun syöttöpisteissä shipperin määränjakona käytetään mittaustietoa. Sen sijaa nBalticconnectorissa, Imatran pisteessä sekä LNG:n syöttöpisteessä määränjakona käytetään nominaatioita.

Tasehallinta

Gasgrid Finland vastaa Suomen kaasujärjestelmän tasehallinnasta. Tasejaksona on kaasupäivä, joka alkaa aamulla klo 7:00 ja päättyy seuraavana päivänä klo 7:00. Shipperin tai traderin kaasuenergian syöttöjen ja ottojen tulee olla yhtä suuret kyseisellä ajanjaksolla eli toimijoiden tulee itse vastata omasta kaupallisesta tasapainostaan markkinalla.

Shipper tai trader voi toimia itse tasevastaavana tai ulkoistaa tasevastuun toiselle shipperille tai traderille. Markkinamalli mahdollistaa monia keinoja tasapainotilan saavuttamiseksi, sillä taseryhmien muodostamisen ja yhdistämisen lisäksi toimijat voivat ostaa tai myydä kaasua kahdenvälisesti, pörssissä, tai vaihtoehtoisesti viedä kaasua Balticconnectorin kautta.

Gasgrid Finland vastaa Suomen kaasujärjestelmän fyysisestä tasapainosta. Tämä tapahtuu painetasoa optimoimalla.

Toimitusketju

Shipperit voivat toimia kaasun maahantuojina tai maastaviejinä. Shipper voi toimittaa kaasuerän suoraan siirtoverkkoon kytketylle loppukäyttäjälle (esim. voimalaitos, teollisuuslaitos), myydä maahan tuomansa kaasuerän toiselle shipperille tai traderille virtuaalisessa kauppapaikassa tai pörssissä ja/tai vaihtoehtoisesti myydä kaasuerä vähittäismyyjälle. Shipperin vähittäismyyjälle tai loppukäyttäjälle myytävä tuote sisältää myös siirtoverkonhaltijan shipperiltä perimän kaasun siirtomaksun.

Jakeluverkonhaltija perii jakeluverkon loppukäyttäjältä jakelutariffin. Jakeluverkonhaltija ja vähittäismyyjä voivat sopia yhteislaskutuksesta. Gasgrid Finland toimii verovelvollisena, joka tarkoittaa valmisteveron läpilaskuttamista siirtoverkon loppukäyttäjiltä sekä jakeluverkonhaltijoilta, jotka edelleen läpilaskuttavat valmisteverot jakeluverkon loppukäyttäjiltä.