Mitä putkissamme virtaa?
Putkissamme virtaa maakaasua, nesteytettä maakaasua (LNG) sekä biokaasua.
Suomen kaasun siirtoalusta sisältää kaksi valtionrajat ylittävää pistettä; Imatran rajapisteen sekä Balticconnector-yhdyspisteen. Vuoden 2022 aikana siirtoalustaan liitettiin uusilla yhdysputkilla kaksi LNG terminaalia; Haminan sekä Inkoon terminaalit. Venäläisen maakaasun maahantuonti Imatran rajapisteen kautta Suomeen päättyi 21.5.2022.
Putkissamme virtaava maakaasu tulee ympäri maailman. GIPL- ja Baltic Pipe-putkiyhteyden valmistuessa kaasua voidaan tuoda myös Länsi-Euroopan, kuten Norjan kaasulähteiltä.
Maakaasu on pääosin metaania (CH4), joka on ilmaa kevyempi kaasu. Maakaasu on hajuton ja väritön kaasu, joten mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi maakaasu hajustetaan. Maakaasua poltettaessa syntyy vettä ja hiilidioksidia.
Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti 40-70 % metaania. Biokaasua muodostuu jatkuvasti luonnossa, jätevedenpuhdistamoilla ja kaatopaikoilla. Biokaasua valmistetaan myös erilaisin teknisin menetelmin. Jotta biokaasua voidaan syöttää kaasuverkkoon, se pitää jalostaa metaanipitoisuutta korottamalla. Olemme määritelleen kaasun laadulle kriteerit, joiden tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaat saavat laadukasta kaasua käyttöpaikoilleen, ja että kaasun käyttökohteiden laitteistot pystyvät käyttämään kaasua tehokkaasti omissa prosesseissaan, energiantuotannossa tai raaka-aineena.
Kaasun laatutiedot ovat suuntaa antavia.
| Ainesosa | Biometaani (jalostettu biokaasu) | Maakaasu |
|---|---|---|
| Metaani | 95-98 % | 85-98 % |
| Hiilidioksidi | 0-3 % | < 2,5 % |
| Typpi | 0-2 % | < 1 % |
| Happi | 0-0,5 % | < 0,02 % |
| Rikkivety | Jälkiä | - |
| Siloksaanit | Jälkiä | - |
| Kosteus | Jälkiä | - |
| Halogenoidut hiilivedyt | Jälkiä | - |
| Raskaammat hiilivedyt | - | < 15 % |