Utajärvi on pieni pohjoispohjanmaalainen kunta, joka on ottanut ison roolin vihreässä siirtymässä. Kuntaan suunnitellaan ja rakennetaan tuulivoimaa ja aurinkovoimaa – ja tammikuussa uutisoitiin, että merkittävä vihreän vedyn jalostamohanke käynnistyy 2 500 asukkaan paikkakunnalla. Mistä oikein on kysymys, kunnanjohtaja Anne Sormunen?

– Me Utajärvellä haluamme kehittää ja mahdollistaa hiiliviisasta bisnestä. Utajärven kunnan slogan onkin ”HIILIVIISAUDESTA ELINVOIMAA”. Me uskomme, että ei vain valtio, vaan myös kunnat itse voivat olla edistämässä näitä hankkeita, systemaattisesti ja aggressiivisestikin, Sormunen linjaa.

Kuntaan työstettiin vihreän siirtymän strategiaa jo edellisellä valtuustokaudella ja nyt sitä toteutetaan määrätietoisesti. Vähähiilisyyttä tavoittelevaan HINKU-verkostoon Utajärvi liittyi 2018.

– Iso askel oli Vierivoima-teollisuusalueen lanseeraus.

300 hehtaarin asemakaavoitetulle teollisuusalueelle on sijoittunut mm. sahateollisuutta, biohiililaitos ja kiertotalouden toimintaa. Teollisuusalueen viereen on rakenteilla noin 150 hehtaarin aurinkovoimapuisto, johon kuuluu energiavarastointi akkujen avulla.

– Hankesuunnittelussa on noin 220 hehtaarin hybridienergian tuotantoalue, johon tulee noin 100 hehtaarin aurinkovoimapuisto ja neljä tuulivoimalaa sekä akkuvarastoja, Sormunen toteaa.

Jalostamohanke etenee myötätuulessa

Seuraavaksi Utajärvi liittyy vetytalouden etujoukkoihin. Vetyalfa Oy:n hanke voi johtaa vuositasolla maksimissaan 150 000 tonnia vetyä valmistavaan jalostamoon. Utajärven kunnanhallitus hyväksyi hanketta koskevan kaavoitusaloitteen 14.1.2025.

– Ensimmäinen kontakti Vetyalfan kanssa oli noin vuosi sitten ja olemme edenneet nopealla aikataululla tämän hankkeen kanssa, Sormunen kertoo.

Vetyalfa on Tuulialfan tytäryhtiö. Yritykset kehittävät tuulivoimasta ja aurinkosähköstä vihreän vedyn tuotantolaitoksia ja erilaisia jatkojalostushankkeita sekä sähkövarastohankkeita.

Päivitystä vaativa asemakaavoitus on viety jo pitkälle ja ympäristöselvitykset tehtiin viime kesänä – seuraavana on edessä ”napakka” YVA, Sormunen toteaa.

– Kunta on lähtenyt hyvin liikkeelle tässä hankkeessa.

Täydellinen paketti tarjolla

Jalostamoa suunnitellaan Utajärven Mustikkakankaalle kunnan omistamalle 134 hehtaarin suuruiselle maa-alueelle. Alueen lähellä on rautatie, joka mahdollistaa raaka-aineiden sekä lopputuotteiden kuljetuksen.

– Lisäksi Fingridin sähköverkot kulkevat alueen ympäristössä ja Oulujoki virtaa teollisuusalueen vieressä, Sormunen listaa puitteita.

Kunnanjohtajan mukaan jalostamon toiminta halutaan ankkuroida ”paikalliseen resurssiviisauteen”, eli uusiutuvaan sähköön sekä vedyn erottamiseen vedestä. Vedyn tuotannossa tarvittavat elektrolyyserit saisivat osan sähkötehosta samalla kehitettävästä aurinkovoimapuistosta, jonka kapasiteetti olisi noin 100–200 MWp.

Investoinnin arvo olisi jatkojalosteista riippuen yhdestä kolmeen miljardia euroa. Hanke voisi valmistua ja uusi vetylaitos käynnistyä arviolta 2028–2029. Valmistuttuaan tehdashanke voi tuoda jopa 120 pysyvää työpaikkaa, mikä olisi kelpo piristysruisku kunnan taloudelle.

– Vihreän siirtymän ajama elinkeinomurros etenee väistämättä ja tuo tullessaan enenevässä määrin vihreitä työpaikkoja, Sormunen toteaa.

Utajärven oma Vetylaakso

Vetyjalostamo tulee luonnollisesti linkittää työn alla olevaan kansalliseen vetyverkostoon. Sormusen mukaan Utajärvi on malliesimerkki siitä, miten vetytalouden infrastruktuuria pitää rakentaa lähivuosina.

– Kun Gasgrid tekee pääputken, alueelliset toimijat liittyvät siihen Utajärvellä ja ympäri Suomen. Uskon täysin, että tämä vetyverkostomalli on tulossa, Sormunen toteaa.

Sormunen painottaa isojen valtiollisten toimijoiden kuten Gasgridin ja Fingridin roolin tärkeyttä vihreän siirtymän mahdollistajina isossa kuvassa.

– Kyllä nämä toimijat ovat aivan keskeisiä, kun toimivaa vety-yhteiskuntaa rakennetaan, hän arvioi.

Verkostot kuntoon!

Kun infra on kunnossa, voivat kunnat ja yritykset tarttua täysillä uusiin mahdollisuuksiin. Sormunen lupaa, että kunta ajaa rakennus- ja ympäristölupia ja maankäyttöä sujuvasti nyt ja tulevaisuudessa.

– Pienikin kunta voi tehdä isoja asioita.

Lisäksi Utajärvi haluaa vaikuttaa päätöksiin siellä, missä niitä tehdään. Utajärvi kuuluu Kuntaliiton vihreän siirtymän kuntaryhmään, joka hoitaa aktiivisesti yhteyksiä mm. Brysselin EU-päättäjiin.

Utajärvellä on myös akateemisia kumppaneita. Yhdessä Oulun yliopiston kanssa tutkitaan esimerkiksi vedyn varastointia ja tankkausasemia – sekä aurinkovedyn kehittämistä.

—

Utajärven kunta

– sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla

– 2 500 asukasta

– liittyi HINKU-verkostoon vuonna 2018

– tavoitteena 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta

– laatinut resurssiviisauden tiekartan kunnan pitkän aikavälin strategiseksi kehittämissuunnitelmaksi

– tiekartan mukaan Utajärvellä ”tehdään energiaa auringolla, tuulella, vedellä ja vedyllä”