Kaasunsiirtoyhtiö Gasgrid selvittää kansallisen kaasun siirtoverkon laajentamista Länsi-Suomeen. Alueella kasvaa tarve uusiutuvista energialähteistä tuotetulle maakaasulle, ja selvitykset osoittavat merkittävän syöttöpotentiaalin. Gasgridin tämänhetkisten arvioiden mukaan suunnitellun laajennuksen alueella uusiutuvan kaasun syöttökapasiteetti voisi nousta noin 3–4 terawattituntiin (TWh), mikä vastaa 25 prosenttia Suomen nykyisestä kaasun kulutuksesta.
Gasgrid kehittää kaasunsiirtoverkostoaan asiakastarpeiden mukaan ja seuraa alueellisia tarpeita. Yhtiö on havainnut Länsi-Suomen alueella potentiaalisia kaasunsiirtotarpeita, jonka pohjalta kaasunsiirtoverkoston laajentamista Länsi-Suomeen nyt selvitetään. Suunnitteilla oleva uusi putkilinja kulkisi joko Tampereen kautta Pori–Rauma-suunnalle tai vaihtoehtoisesti Inkoosta Pori–Rauma-suunnalle. Reitti tarkentuu, kun alueen kaasun käyttäjien tarpeet on kartoitettu. Selvityksessä oleva laajennusosa olisi noin 250–350 kilometriä pitkä riippuen valitusta reitistä.
–Porissa ja Raumalla suunnitellaan synteettisen metaanin eli e-metaanin tuotantolaitoksia, jotka toteutuessaan hyötyvät joustavasta kaasunsiirtoinfrastruktuurista. Lisäksi Porin Tahkoluodon LNG-terminaalin liittäminen siirtoverkkoon parantaisi huoltovarmuutta ja palvelisi markkinaa laajemmin, kertoo Janne Grönlund, Gasgridin kaasuliiketoiminnan johtaja.
– Siirtoinfrastruktuurin kehittämisessä ja laajentamisessa tavoitteenamme on vahvistaa kaasumarkkinan elinvoimaa ja ylläpitää asiakkaidemme edellytyksiä hyödyntää kaasuja kilpailukykyisesti. Kaasujärjestelmän laajennus tukee paitsi tunnistettuja asiakastarpeita myös energian toimitusvarmuutta ja Suomen huoltovarmuutta, Grönlund jatkaa.
Gasgridilla keskusteluja potentiaalisten bio- ja e-metaanin tuottajien kanssa
Gasgrid on kuluneen vuoden aikana käynyt neuvotteluja useiden potentiaalisten bio- ja e-metaanin tuottajien kanssa, jotka suunnittelevat liittymistä Suomen kaasunsiirtoverkkoon.
–Uusiutuvan kaasun syöttöpotentiaalia on tällä hetkellä tunnistettu nykyisen kaasuverkon ja selvityksessä olevan laajennusosan alueella Länsi-Suomessa yhteensä noin 7 terawattitunnin verran, joka vastaa noin puolta kaasun tämänhetkisestä kaasun kokonaiskulutuksesta. Tästä määrästä noin 3–4 terawattituntia on tunnistettu Länsi-Suomen alueen potentiaaliksi, Grönlund sanoo.
Energia-alan murros ja Suomen sekä EU:n hiilineutraalisuustavoitteet vauhdittavat uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen käyttöönottoa teollisuudessa. Uusiutuvat kaasut, kuten biokaasu, e-metaani, vihreä vety ja talteenotettu hiilidioksidi, mahdollistavat hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Gasgrid tukee tätä kehitystä myöntämällä uusiutuvien kaasujen siirtomaksuista alennusta vuoden 2026 alusta alkaen.
Keskustelua tarvitaan linjauksen tarkentamiseksi
Keskustelua paikallisen teollisuuden ja yritysten kanssa erilaisista kaasun syöttö- ja käyttötarpeista jatketaan, jotta suunnitellun siirtoverkon linjaus voidaan tarkentaa.
Alustavat linjaukset mukailevat suunniteltua vetyverkon reittiä Länsi-Suomessa. Vedyllä ja maakaasulla on kuitenkin omat erilliset siirtoputkistonsa jatkossa, koska samaa putkea ei voi samanaikaisesti hyödyntää molempien eri kaasujen siirtoon.
Toteutuessaan siirtoverkon Länsi-Suomen laajennushanke valmistuisi 5–10 vuoden aikana 2030-luvun alkupuolella.
Lisätiedot:
Mediayhteydenotot Gasgridin viestinnän kautta, viestinta(at)gasgrid.fi
Liityntäkyselyt customerservice(at)gasgrid.fi