
Oulun Oritkarin satama-alueesta halutaan vetytalouden keskittymä.
Helmikuussa 2025 uutisoitiin, että Oulun kaupunki ja ranskalainen Verso Energy ovat allekirjoittaneet yhteistoimintasopimuksen, jonka tavoitteena on rakentaa Suomen suurin vedynjalostuslaitos.
Valmistuessaan laitoksen on tarkoitus tuottaa vuodessa 80 000 tonnia synteettisesti tuotettua lentopolttoainetta eli eSAF:ia. Laitoksen kustannusarvio on 1,4 miljardia euroa ja laitos tulisi työllistämään Verso Energyn mukaan 250 henkilöä.
Verso Energyn toimitusjohtaja Antoine Huard toteaa, että Oululla on kaikki, mitä tarvitaan päästöttömän lentopolttoaineen valmistukseen ympäristöystävällisellä tavalla.
– Suomi on erittäin houkutteleva maa eSAF-tuotannolle, ja Oulun alueella on kaikki edellytykset olla erittäin kilpailukykyinen kohde Euroopassa, Huard uskoo.
Toimitusjohtajan mukaan yhteistyö Oulun kaupungin ja Oulun Sataman kanssa on ollut ratkaisevaa hankkeen kehitykselle.
– Hankkeemme tarjoaa Suomelle mahdollisuuden osoittaa, että työpaikkojen luominen, teollistuminen ja kestävä kehitys voivat kulkea käsi kädessä, Huard toteaa.
Verso versoo ulkomaille
Verso Energyllä on Ranskassa useita kehittämisvaiheessa olevia vety- ja synteettisten polttoaineiden jalostustehtaita. Ouluun suunniteltu vedynjalostuslaitos on yhtiön ensimmäinen hanke Ranskan ulkopuolella.
Verso Energyn synteettisten polttoaineiden tuotanto perustuu uusiutuvalla energialla tuotettuun vihreään vetyyn ja biogeeniseen hiilidioksidiin, jota otetaan talteen vetylaitoksen läheisyydessä olevista paperi- ja sellutehtaista. Yritys tarjoaa synteettisiä polttoaineita käytettäväksi lentokoneissa ja laivoissa.
Tästä vuodesta alkaen EU:n suurimmilla lentokentillä tankattavaan polttoaineeseen on sekoitettava kaksi prosenttia uusiutuvaa lentopolttoainetta eli SAF-polttoainetta. Tällä hetkellä Suomessa ole vielä yhtään SAF-polttoaineen tuotantolaitosta.
Tavoitteena sujuva prosessi
Yhteistoimintasopimuksen myötä Oulun kaupunki jatkaa Oritkarin sataman vihreän siirtymän teollisuusalueen asemakaavan valmistelua. Verso Energy vastaa mm. tulevaa tonttiaan koskevista selvityksistä, suunnitelmista ja luvista. Sopimuksen myötä Verso Energy pääsee suunnittelemaan tontinkäyttöä ja käynnistämään ympäristövaikutusten arvioinnin sekä mahdollisten kemikaali- ja vesilupien hakemisen muilta viranomaisilta. Myös rakennuslupahakemuksen valmistelu voidaan aloittaa kaavaprosessin rinnalla.
Ouluun kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläisen mukaan Suomen vahvuus vihreän siirtymän investointien houkuttelussa on juuri sujuvassa yhteistyössä.
– Suomessa kaavaprosessia voidaan kuljettaa rinnakkain yrityksen hankesuunnittelun kanssa. Tässä olemme joustavampia muihin maihin verrattuna, Kilpeläinen toteaa.
– Vihreän siirtymän teollisuushankkeiden vaatimat investoinnit ovat mittaluokaltaan niin isoja, että tällainen asteittainen sitoutuminen sujuvoittaa hankkeiden viemistä kohti lopullista investointipäätöstä, hän lisää.
Oritkari yritysten tutkalla jo pitkään
Ennen kuin Verso Energy saatiin Oritkarin veturiksi, piti kulkea pitkä tie. BusinessOulun asiakkuuspäällikkö Janne Hietaniemi kertoo, että sangen moni yritys oli kiinnostunut Oritkarin alueesta vuoden 2024 alussa. Yhteisenä nimittäjänä näillä kansainvälisillä toimijoilla oli vety ja kestävä kehitys.
– Päätimme pyytää näiltä yrityksiltä hakemuksia toukokuussa 2024 ja saimmekin niitä 11 kappaletta. Konsultti Afryn avulla arvioitiin hakemuksia ja valittiin viisi parasta jatkoon, Hietaniemi kertaa prosessia.
Loppukesästä listaa trimmattiin kahteen ja syyskuussa oli selvää, että Verso oli hakijoista vahvin.
– Keskustelut kaupungin ja Verson kanssa kulminoituivat helmikuisen yhteistyösopimuksen tekoon, tyytyväinen Hietaniemi summaa.
Trilogian startti
Hietaniemi huomauttaa, että kyseessä on vasta kolmiosaisen suunnitelman ensimmäinen vaihe.
– Ensimmäinen vaihe sisältää 40 hehtaaria ja sen ankkurina on Verso Energy, vaikka alueelle mahtuu vielä muitakin toimijoita.
Toisessa vaiheessa on todennäköistä, että pari hakemuksen jo tehnyttä yritystä saa uuden mahdollisuuden päästä Oritkarin naapuriin Vihreäsaareen.
– Keväällä suunnitteluvaraus myönnettäneen kenties kahdelle toimijalle.
Kolmas vaihe on kenties mielenkiintoisin, koska se on suureksi osaksi meren peitossa. Meri on kuitenkin alueella varsin matalaa, joten täyttö ei ole kohtuuton kustannus tai vaiva.
– Meillä on tavoitteena saada asemakaava kolmosvaiheelle vuoden päästä, Hietaniemi toteaa.
Oulun seudulla riittää vaihtoehtoja
Eikä Oritkari myöskään ole ainoa kortti Oulun ”vetypakassa”. Hietaniemen mukaan potentiaalia on rutkasti myös esimerkiksi Laanilan ja Pyyryväisen alueilla.
– Oritkari on vasta neljännes koko vetypotentiaalista.
”Pohjoisen vetylaakso” rakentuu partnerien avulla, joista yksi tärkeimmistä on luonnollisesti kansallista vetyverkkoa rakentava Gasgrid.
– Aikaisemmin yhteydenpito Gasgridiin oli satunnaisempaa, kun nyt se on lähes päivittäistä. Yhteistyö tiivistyy ja syvenee kaiken aikaa.
Samassa rintamassa on myös akateemisia toimijoita, kuten Oulun yliopisto. Näillä eväillä Oulun seudulle nousee ”vedyn innovaatioekosysteemi”, Hietaniemi uskoo.
– Tavoitteena on vedyn ympärille keskittyvä skaalautuva liiketoiminta ja teknologia.