Suomen kansallinen vedyn siirtoverkko
Rakennamme Suomen valtion mandaatilla uutta kansallista energiainfrastruktuuria, joka tuo merkittäviä mahdollisuuksia ja kilpailukykyä kunnille, yrityksille ja koko Suomelle. Vety on tehokasta energiaa, ja Suomen kaltaisella runsaasti uusiutuvaa energiaa tuottavalla maalla on hyvät edellytykset sen tuottamiseen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomi tavoitteleekin johtavaa asemaa Euroopan vetytaloudessa.
Vuonna 2025 alkoi reittisuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA), ja syksyllä käynnistimme maanomistajien mielipiteitä kuullaksemme ja palautetta saadaksemme reittisuunnitelman varren maanomistajien tapaamiset. Nämä tapaamiset jatkuvat alkuvuoteen 2026. Alkuvuodesta 2026 alkaen, osin yhtä aikaa maanomistajatapaamisten kanssa, tulevat käynnistymään YVA-prosessiin kuuluvat kaikille avoimet tilaisuudet.
Reittisuunnitelma tarkentuu meneillään olevien selvitysten valmistuttua ja saamamme palautteen perusteella. Lopullisten reittipäätösten aika koittaa tämän hetken arvion mukaan vuonna 2027.
Mistä linjaus kulkee?
Jos olet esimerkiksi maanomistaja ja haluat tarkastella lähemmin linjausta, tutustu karttasovellukseemme. Tämän kautta voi antaa myös palautetta linjasta tai zoomata karttaa tarkemmin. Pääset karttaan klikkaamalla nuolta eteenpäin.
Miten maanomistajat huomioidaan rakentamisessa?
On selvää, että reitti tulee kulkemaan monen maanomistajan maiden kautta. Haluamme, että reitin varrella olevat maanomistajat ja kunnat tulevat kuulluksi ja tulevat saamaan selkeän käsityksen siitä, mitä hanke tarkoittaa käytännössä. Varmistamme, että maanomistajat ja kunnat saavat suunnitteluprosessin aikana useita tilaisuuksia kysyä, keskustella ja ilmoittaa mielipiteensä.
Keskustelutilaisuudet reitin varren maanomistajille
Järjestämme reitin kuntien maanomistajille tilaisuuksia kuulla ja kysyä hankkeestamme ja sen vaikutuksista. Pääosa tilaisuuksista on jo pidetty ja henkilökohtaiset kutsukirjeet postitse lähetetty reitin selvitysalueen maanomistajille. Läsnätilaisuuksien lisäksi järjestämme Teams-kokouksia, joihin tulla mikäli läsnätilaisuuden ajankohta ei sovi.
Maanomistajien yhteiset Teams-tilaisuudet
Teams-tilaisuudet ovat ennen kaikkea selvitysalueen maanomistajille tarkoitettuja tilaisuuksia, mutta kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Seuraavat kokoukset pidetään 3.3.2026 klo 18 ja 4.3.2026 klo 18. 4.3.-tilaisuus on ruotsinkielinen. Linkit tilaisuuksiin toimitetaan sähköpostilla: lähetättehän pyynnön osoitteeseen maankaytto@gasgrid.fi.
Maanomistajien tilaisuuksia on järjestetty syksystä 2025 alkaen. Niiden aikataulu löytyy tästä: Vedyn kansallisen siirtoverkon suunnittelu ja maanomistajien kuuleminen – Gasgrid
Maanomistajien tilaisuuksissa esittelemämme aineisto löytyy tästä: maanomistajatilaisuuksien aineisto
Mahdollisuus tarkastella reittiä ja antaa palautetta
Tilaisuuksien lisäksi palautetta voi antaa ja linjausta tarkastella Karttasovelluksessa . Kartan näet, kun klikkaat nuolesta eteenpäin kyselyn esittelytekstin jälkeen. Karttaa voi zoomata, vaikket haluaisi antaa palautetta.
Miten maanhankinta toteutetaan?
Rakentamiseen tarvittavat maa-alueet hankitaan lunastusmenettelyllä. Ennen lunastusluvan hakemista kuullaan keskeisiä sidosryhmiä, kuten kuntia ja maakuntien liittoja. Maanomistajien näkemykset kerätään erillisissä maanomistajatilaisuuksissa. Näiden palautteiden perusteella viimeistellään putken optimaalinen reitti. Kun reittisuunnittelu on valmis, järjestetään lunastuslain mukaiset kuulemiskokoukset. Näissä tilaisuuksissa maanomistajat voivat antaa lausuntonsa. Muiden sidosryhmien lausunnot kerätään erillisen lausuntomenettelyn kautta. Gasgrid antaa vastineet kaikkiin annettuihin lausuntoihin. Lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvan myöntää valtioneuvosto, mutta yksityisen edun kannalta vähäisissä tapauksissa luvan voi myöntää myös Maanmittauslaitos.
Lunastustoimitus
Lunastustoimitus on lunastuslupaan ja lunastuslakiin perustuva kiinteistötoimitus, jonka käynnistämisestä vastaa Maanmittauslaitos. Toimituksen suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluvat toimitusinsinööri sekä kaksi kunnan uskottua miestä. Toimituksen aloittamisesta tiedotetaan kiinteistötoimituksia koskevien säädösten mukaisesti.
Lunastettavat alueet
Gasgrid lunastaa omistusoikeudella alueet, joita tarvitaan venttiiliasemille, paineenvähennysasemille, kompressoriasemille ja linkkiasemille. Näille alueille sekä putkilinjalle pääsyä varten hankitaan tarvittavat tieoikeudet. Putkilinjan ja anodikenttien kohdalla lunastetaan pysyvä käyttöoikeusalue.
Maa-alueiden ennakkohaltuunotto
Rakentamisen aloittamiseksi lunastustoimitus käynnistetään ennakkohaltuunotolla, joka perustuu viranomaisen myöntämään lupaan. Haltuunoton yhteydessä pidettävässä katselmuksessa määritellään, vahvistetaan ja luetteloidaan haltuun otettava omaisuus. Lunastustoimikunta määrää ennakkokorvauksen likimääräisen arvion perusteella, mikäli sitä on vaadittu. Korvauksen määräämisperusteet on säädetty lunastuslaissa. Rakentaminen voidaan aloittaa, kun ennakkohaltuunottopäätös on annettu ja korvaukset maksettu.
Lopulliset korvaukset
Rakennustöiden valmistuttua lunastustoimitus jatkuu lopullisten korvausten määräämisellä. Lunastettavasta omaisuudesta laaditaan kartta ja selitelmä. Lunastustoimikunta määrää täyden korvauksen omaisuudesta sekä aiheutuneista haitoista ja vahingoista lunastuslain mukaisesti. Mikäli toimitukseen ei olla tyytyväisiä, voi päätöksistä valittaa käräjäoikeuteen.
Rakennustyön aikaiset vahingot
Rakennustöiden aikana sattuneet vahingot kirjataan ja pyritään korvaamaan työn yhteydessä. Mikäli maanomistajaa ei tavoiteta tai korvaus jää muusta syystä suorittamatta, voi asianosainen esittää korvausvaatimuksensa lopullisessa lunastustoimituksessa.
Lisätietoa
Esite: kansallisen vetyverkon merkitys ja vaikutukset alueille
Liitelehti: Kasvusanomat (ilmestynyt keväällä 2025)
Miten turvallisuudesta pidetään huolta?
Tavoitteenamme on, ettei toiminnastamme aiheudu vahinkoa maanomistajille, asiakkaille, ylläpidon kumppaneille, henkilöstölle eikä ympäristölle. Suomessa kaasunsiirron turvallisuuteen on kiinnitetty erityishuomiota koko sen käyttöhistorian ajan. Oikein käsiteltynä vety on turvallinen kaasu, ja ennakoiva kunnossapito on tärkeässä roolissa turvallisuudessa.
Milloin reittipäätökset tehdään?
Reittipäätösten aika on vuosien päässä. Vuonna 2025 ja 2026 on menossa reittisuunnittelu ja viranomaisyhteistyössä toteutettava ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Verkon investointipäätösten ja lopullisten reittipäätösten aika koittaa tämän hetken arvion mukaan vuonna 2027, kun YVA-menettely on ensin viety päätökseen.
YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, miten ympäristövaikutusten arviointi tehdään. Ohjelmassa kuvataan hanke, sen vaihtoehdot, hankealueen nykytila ja selvitettävät vaikutukset. Lisäksi kerrotaan, miten tiedottaminen ja osallistuminen järjestetään. YVA- ohjelman sisältövaatimukset löytyvät YVA-asetuksesta (3 §).
Miten ympäristövaikutusten arviointi linkittyy osaksi isoa hanketta? Lue lisää artikkelistamme >>
Miten vaikutukset ympäristöön huomioidaan?
Hankekokonaisuus on jaettu YVA-menettelyä varten viiteen maantieteelliseen osuuteen, jotka ovat Meri-Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Länsi-Suomi, Lounais-Suomi ja Etelä-Suomi. Kaikkien osuuksien YVA:t käynnistyivät kevään 2025 aikana. YVA-ohjelmat tulevat nähtäville talven 2026 aikana, ja YVA-selostuksen aika on tämän hetken arvion mukaan syksyllä 2026. Linkit viranomaisen julkaisemille YVA-ohjelmasivuille on tuotu Gasgridin sivustolle, ja ne löytyvät kunkin YVA-alueen omalta sivulta.
Milloin hankkeille valitaan toimittajat ja palvelutoimittajat?
Verkon suunnittelun, rakentamisen, laitetoimitusten ja konsultoinnin kumppanuuksista sopiminen tulee ajankohtaiseksi seuraavasti:
Tekninen suunnittelu ja konsultointi: vuosina 2025–2026
Päälaitteet: vuosina 2026–2027
Pääurakat: vuosina 2027–2028
Muut tekniset palvelut, laitteet ja materiaalit: vuodesta 2027 alkaen eteenpäin
Otamme jo nyt mielellään vastaan tietoja erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. Pyydämme yhteistyömahdollisuuksista kiinnostuneita toimittajia ottamaan yhteyttä Gasgridin hankintaan: procurement@gasgrid.fi
Anna reitistä palautetta
Pyydämme palautetta vedyn siirtoverkon reitistä!
Vedyn siirtoverkon ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja tekninen suunnittelu ovat käynnissä. Keräämme putkireitin suunnitteluun liittyen palautetta maanalaisen vetyputken alustavasta linjauksesta, ja tietoja huomioitavista kohteista linjauksen varrella.
Kysely on auki koko hankekehityksen ajan. Pyydämme antamaan palautetta kuitenkin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska siten se voidaan huomioida suunnittelussa paremmin.
Reittilinjauksen alueen kiinteistönomistajille järjestetään tilaisuuksia, joissa esitellään hanketta tarkemmin ja tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta paikan päällä. Tilaisuuksiin kutsutaan henkilökohtaisilla kutsukirjeillä. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) aikana tullaan järjestämään kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, joista tiedotetaan erikseen mm. paikallislehdissä.
Palautetta voi jättää ja reittilinjausta tarkastella karttasovelluksessa.
Reittilinjaukseen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyihin liittyen voi olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen maankaytto@gasgrid.fi
Minne vetyverkko rakennetaan?
Gasgridin suunnittelema vedyn siirtoverkko tulee kulkemaan länsirannikkoa pitkin Kemistä eteläiseen Suomeen. Reitti on vielä suunnitelma-asteella, ja tämän hetken linjausta voi tarkastella sivuillamme olevasta karttapalvelusta: Maptionnaire.
Miksi vetyverkko rakennetaan?
Siirtoverkko on tärkeä mahdollistaja sille, että Suomi voi hyödyntää uusiutuvan energian täyden potentiaalin, vähentää päästöjä ja vahvistaa energiaomavaraisuutta. Se luo pohjan vetytaloudelle, mahdollistaa tärkeitä investointeja ja työpaikkoja sekä vahvistaa Suomen roolia Euroopan vihreässä siirtymässä.
- Vetyverkko mahdollistaa vetytalouden synnyn ja uutta kilpailukykyä
Siirtoverkko yhdistää vedyn tuottajat ja käyttäjät. Se mahdollistaa vetytaloutta ja auttaa teollisuuden siirtymää fossiilisista polttoaineista puhtaaseen vetyyn. Tämä on tärkeää mm. terästeollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä lento- ja meriliikenteessä, joissa suora sähköistäminen ei ole mahdollista. - Vetyverkko tukee Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta
Vetyverkko vahvistaa Suomen energiainfrastruktuuria ja siten vähentää riippuvuuttamme tuontienergiasta. - Vetyverkko edistää vihreää siirtymää
Puhdas vety tukee hiilineutraaliustavoitteita, mikä on keskeistä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja Suomen tavoitteessa tuottaa tulevaisuudessa 10 prosenttia EU:n puhtaasta vedystä. - Vetyverkko mahdollistaa uudenlaisia investointeja ja työpaikkoja
Hankkeen investointipotentiaali on suuri, ja se tuo merkittäviä mahdollisuuksia kunnille, yrityksille ja koko Suomelle.
VIESTINTÄ MAANOMISTAJILLE JA REITTIPALAUTTEET
Miten saan tiedon onko reitti tulossa minun alueelleni?
Reittisuunnitelma on nähtävissä sivuillamme olevassa reittikartassa, ja karttanäkymää voi kohdistaa kuntakohtaisesti ihan kiinteistöjen tarkkuudelle: Maptionnaire. Lisäksi järjestämme keskustelutilaisuuksia niille maanomistajille, joiden kiinteistö on reittisuunnitelman selvitysalueella. Lähetämme niihin henkilökohtaisen kirjallisen kutsun ennen tilaisuutta. Tässä tiedotteessa kerrotaan maanomistajatapaamisten arvioitu aikataulu: Vedyn kansallisen siirtoverkon suunnittelu ja maanomistajien kuuleminen – Gasgrid Reittisuunnitelma näkyy koko reitin pituudelta, mutta oman kunnan maanomistajatapaaminen voi olla vielä tulossa.
Mihin voin antaa palautetta reitistä?
Otamme mielellämme vastaan palautetta! Voit kertoa palautteen karttaohjelmassamme ja kohdistaa sen suoraan siihen paikkaan, jota asiasi koskee. Täältä pääset karttaohjelmaan: Maptionnaire
MAANKÄYTTÖ
Kuvassa kaasuverkon rakentamisen jälkeen ennallistettu ja maanomistajalle viljelykäyttöön palautettu pelto.
Miten verkon rakentaminen tulee näkymään paikallisesti?
Vetyputkiston rakentaminen alkaa linjan raivauksella, jolloin rakentamisalueelta poistetaan puut ja kasvillisuus. Pellolla ruokamulta ja perusmaa kasataan erilleen. Metsäalueilla työkoneet liikkuvat ennalta määritellyillä työalueilla sekä asennusteillä, jotka voidaan jättää maastoon, jos maanomistaja niin toivoo. Työalueen leveys on noin 40 metriä, mutta pysyvä käyttöoikeusalue on paljon kapeampi: noin 10 metriä leveä.
Putkea varten kaivetaan noin 2–3 metrin syvyinen kaivanto, jonka pohjan leveys on olosuhteista riippuen noin 1,5 metriä. Rakentamisen jälkeen työmaan jäljet raivataan, ja pellot palautetaan viljelykäyttöön. Rakentamisen aktiivivaiheen kesto per yksittäinen maa-alue riippuu alueellisista olosuhteista.
Tuleeko alueelle käyttörajoituksia verkon takia?
Rakennusaikana työalueella on turvallisuuteen liittyviä käyttörajoituksia. Peltoalueilla voi rakentamisen valmistuttua jatkaa viljelyä normaalisti. Metsäalueilla putken yläpuolinen alue pidetään puuttomana turvallisuussyistä ja Gasgridin toimesta.
Putken lähellä ei voi tehdä toimia, jotka voivat vaurioittaa sitä. Tämmöisiä toimia ovat esimerkiksi räjäytys- ja louhintatyöt.
Normaaleilla maanviljelykoneilla voi kulkea putken ylitse, mutta raskaalle kalustolle tehdään erillisiä ylityspaikkoja. Niiden sijainnit sovitaan maanomistajan kanssa.
Gasgrid vastaa kaasuputken turvallisuudesta rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Kun rakennustyöt tulevat ajankohtaisiksi, julkaisemme ohjeita ja yhteystietoja putken lähistöllä työskentelevien avuksi.
Mitä tarkoittaa lunastustoimituksessa mainittava pysyvä käyttöoikeusalue?
Pysyvä käyttöoikeusalue koskee putkilinjan ja siihen kuuluvien anodikenttien aluetta. Se tarkoittaa, että maanomistaja omistaa maan edelleen, mutta Gasgridilla on oikeus pitää ja ylläpitää mainitussa kohdassa kaasuputkeaan. Vetyverkon alueella Gasgridin pysyvä käyttöoikeusalue on 10 metriä leveä, ja se kulkee putken suuntaisesti sen päällä. Käyttöoikeusalue varmistaa pääsyn putken luo ja siten sen huollettavuutta.
Katkeaako kulkuyhteys palstalleni?
Ei katkea. Kaikki kulkuyhteydet säilyvät. Rakentamisaikana voidaan kuitenkin tehdä tilapaisjärjestelyitä kulkuyhteyksiin.
Kuinka paljon suunnittelussa hyödynnetään jo olemassa olevia aukkoja, esimerkkinä vesijohtolinjat, sähkölinjat, jokien varret, tielinjat yms.
Kaasuputken korroosionsuojausmenetelmän vuoksi kaasuputkea ei voida sijoittaa voimalinjojen eikä sähköratojen läheisyyteen. Vesijohto- ja viemärilinjojen läheisyyteen ei voida myöskään kaasuputkea sijoittaa turvallisuuden ja sen vuoksi, että vesi- ja viemärilinjoihin kohdistuu huoltotöitä, joiden tekeminen voi vaurioittaa kaasuputkea.
Voiko putken päällä tehdä metsänhoitotöitä myöhemmin, kun alueelle kasvaa metsä?
Putken käyttöoikeusalue pidetään puustosta vapaana Gasgridin toimesta. Raskasta kalustoa varten putkilinjalle tehdään ylityspaikkoja, muulla kalustolla voi kulkea yli normaalisti. Ylityspaikat sovitaan maanomistajan kanssa.
Meillä on juomavesikaivo. Mitä sille tapahtuu?
Otamme kaivot huomioon suunnittelussa, ja pyydämme merkitsemään kaivot kartalle online-kyselyssä: Maptionnaire. Talousvesikaivoista otetaan vesinäytteet ennen rakentamista, jotta voidaan todentaa kaivoveden laadun säilyminen rakentamisen aikana.
Miksi vetyverkkoa ei kaiveta voima- eli suurjännitelinjojen alle?
Turvallisuussyistä. Vetyputkea ei voida sijoittaa samaan maastokäytävään suurjännitelinjojen kanssa, koska jännitelinjat voivat haitata kaasuputken katodista suojausta ja aiheuttaa putkelle korroosiota.
KORVAUKSET
Millaisia korvauksia maanomistajat voivat odottaa lunastettavista maista?
Käyttöoikeusalueen (10 m leveä) maapohja korvataan markkina-arvon mukaisella hinnalla. Työalueelta maksetaan korvaus hallinta-ajalta. Puusto korvataan odotusarvolisineen. Pelloilla korvataan sadon menetykset ja tuoton alenemat. Lisäksi kaikki aiheutuneet haitat ja vahingot korvataan. Kohteen- ja haitankorvauksille maksetaan 25 %:n korotus lunastuslain muutoksen mukaisesti.
Korvaako Gasgrid verkon rakentamisen yhteydessä rikkoutuneen salaojan?
Gasgrid korjaa ne salaojat, jotka rikkoutuvat verkon rakentamisen yhteydessä. Korjauksessa käytetään salaojan rakentamiseen erikoistuneita yrityksiä. Salaojat kartoitetaan huolellisesti ennen rakentamisen aloittamista, ja salaoja-asiantuntija laatii perusteellisen korjaussuunnitelman mahdollisia rikkoutumisia varten.
Lunastetaanko verkon takia maata?
Putkilinjan, anodikenttien ja tarvittavien kaapelireittien alueet lunastetaan pysyvinä käyttöoikeusalueina. Maanomistaja omistaa maan lunastamisen jälkeenkin, ja rakentamisvaiheen jälkeen se on tietyin rajoituksin jälleen maanomistajan käytettävissä. Siirtoputkistoon liittyvien muiden laitteistojen, kuten venttiiliasemien ja paineenlisäysasemien, alueet tyypillisesti lunastetaan omistusoikeuksin. Rakennukset kierretään, niitä ei tulla lunastamaan.
Miten korvaukset jaetaan vuokraviljelyn tapauksessa?
Maapohjakorvaukset suoritetaan maanomistajalle, kun taas sadonmenetykset ja mahdolliset haitat ja vahingot korvataan vuokraviljelijälle.
TURVALLISUUS
Mikä on todennäköisin riski vetyputken turvallisuudelle?
Tähän mennessä vahingot Gasgridin kaasuverkon putkille ovat olleet pinnoitteeseen tulleita pintavaurioita. Niistä ei ole aiheutunut vaaraa eikä vahinkoa, ja ne e ovat aiheutuneet vahingosta, joka on käynyt kun ulkopuolinen toimija on työskennellyt raskaalla kalustolla putken lähellä. Asiantuntijamme neuvovat, lausuvat ja tarvittaessa tulevat paikan päälle valvomaan ja varmistamaan toiminnan turvallisuuden putkiston läheisyydessä.
Turvallisuuskäytännöistä enemmän artikkelistamme Vetyturvallisuuden ABC
Mitä minun tulee tietää, jos liikun vetyverkon alueella?
Verkko tulee huomioida vain, jos liikut raskailla työkoneilla ja aiot työskennellä kaasuputken käyttöoikeusalueella. Retkeilyn tai maanviljelyksen kannalta vähintään metrin peitesyvyydessä kulkevaa kaasuputkea ei tarvitse huomioida mitenkään.
Kun verkko valmistuu, merkitsemme sen sijainnin maastossa, ja julkaisemme sivuillamme tarvittavat yhteystiedot ja ohjeet vetyverkon alueella työskentelevien avuksi. Ohjeet tulevat suurelta osin vastaamaan nykyisiä kaasuverkon alueella työskentelevien ohjeita: Tunnistaminen ja toiminta – Gasgrid
Onko tulevassa verkossa kulkeva vety vaarallista?
Vedyn ominaisuudet ovat erilaiset esimerkiksi maakaasuun verrattuna, ja vedyn käsittely vaatii vahvaa asiantuntemusta.
Vetykaasu pidetään putken sisällä, jolloin se ei aiheuta vaaraa eikä sen läheisyydessä asuminen ole vaarallista. Vetyputken kuntoa seurataan säännöllisesti käytön aikana. Vetyputkistoissa noudatetaan samoja periaatteita kuin metaaniputkistoissa, joista Suomessa on pitkä useiden vuosikymmenten kokemus.
Asianmukaisella ennakoinnilla ja turvallisuudenhallinnalla vety on turvallinen siirtää ja käyttää.
LISÄTIETOA
Lisää tietoa vetyverkosta maanomistajan kannalta esitteestämme Vetyverkon vaikutukset maanomistajalle
Yleisempää vetytietoutta esitteestämme Vetyverkon merkitys ja vaikutukset alueille