Gasgrid järjestää syksyllä eri puolella Suomea yhteensä yhdeksän keskustelutilaisuutta, jossa yritykset saavat kertoa mielipiteensä vedynsiirron runkoverkon reitityksestä, vedyn siirtotarpeesta sekä kiinnostuksestaan liittyä vetyverkkoon alueellaan. Ole mukana ajoissa!
Jopa 110 miljardia euroa ja 100 000–200 000 uutta työpaikkaa. Vetytalouden tuomat investoinnit voivat toimia kaivattuna talouskasvun moottorina Suomessa tulevina vuosikymmeninä.
Gasgridin vetylaaksokehityksen yksikönpäällikkö Heli Virkki listaa lukuisia syitä, minkä takia Suomesta voi kehittyä Euroopan johtava vetytalousmaa:
- Suomessa on Euroopan kilpailukykyinen hinta uusiutuvan sähkön tuotannolle
- Suomessa on runsaasti tilaa rakentaa uutta tuulivoimaa maalle, toisin kuin esimerkiksi Saksassa, jossa ainoa vaihtoehto rakentaa uutta tuulivoimaa on merellä
- Sähköverkkomme on kattava ja teknisesti hyvin toimiva
- Sähkönjakelun luotettavuus on huippuluokkaa koko maailmassa
- Suomi saa metsäteollisuudesta biopohjaista hiilidioksidia, joka on uusiutuvan vedyn lisäksi tärkeä raaka-aine vetytaloudessa
- Suomessa on runsaasti makeaa vettä, josta elektrolyysillä tuotetaan uusiutuvan sähkön avulla vihreätä vetyä.
Seuraavaksi kartoitetaan alueelliset liityntätarpeet vetyputkeen ja siirtokapasiteetin tarve
Gasgrid on rakentamassa Suomeen kansallista vetyverkkoa. Vetyverkon runkoputken reittivaihtoehdot julkistettiin kuluvan vuoden huhtikuussa. Runkoputkelle haetaan parhaillaan teknistaloudellisesti järkevintä reittiä pohjois-eteläsuunnassa. Maakunnat ja kunnat ovat jo antaneet maankäyttöön liittyvät kommenttinsa reitin linjauksesta, ja seuraavaksi on yritysten ja hankekehittäjien vuoro.
”Järjestämme syksyllä yhdeksällä paikkakunnalla yrityksille keskustelutilaisuuden, jossa ne voivat antaa palautetta runkoputken reittivaihtoehdoista sekä ilmaista kiinnostuksensa alueelliseen liityntään”, Virkki sanoo, ja toivottaa tervetulleiksi mukaan kaikki yritykset, joiden toiminta liippaa vetytaloutta.
”Emme luultavasti edes tunnista vielä kaikkia vetytalouteen linkittyviä yrityksiä. Yritykset voivat olla myös sellaisia, jotka eivät suoraan tuota tai käytä uusiutuvaa vetyä. Esimerkiksi kaukolämpöyhtiöt tai kasvihuoneyrittäjät voivat hyödyntää elektrolyyttisessä vedyntuotannossa sivutuotteena syntyvää ylijäämälämpöä.”
Gasgrid toivoo yrityksiltä keskustelutilaisuuksissa kahta asiaa.
”Ydin on sijaintitieto, eli miltä sijainneilta tulevat vedyn tuottajat ja käyttäjät tulisivat liittymään vedyn siirtoputkeen. Gasgrid tulee myös tarjoamaan teknis-taloudellista esisuunnittelutyyppistä palvelua liityntämahdollisuuksien kartoittamiseen. Myös siirtokapasiteetti kiinnostaa: kuinka paljon vedyn tuleva tuottaja tai kuluttaja aikoo siirtää vetyä. Tämä tieto helpottaa teknistä suunnitteluamme, kun pohdimme putken mitoitusta.”
Hankekehittäjille ja yrityksille on Gasgridin verkkosivulla lisäksi markkinakysely, johon voi antaa näitä tietoja luottamuksellisesti.
Yrityksiltä tulee paljon kysymyksiä vetyverkosta Gasgridille, ja hyvä niin.
”Paljon on kysytty vetyputken suojaetäisyyksiä ja linjausperiaatteita, eli mihin runkoputkea saa vetää. Myös turvallisuusasiat kiinnostavat. Ne ovat meillekin todella tärkeitä vetyinfrahankkeissa huomioitavia asioita”, Virkki sanoo.
Yrityksiä myös kiinnostaa, miten vetymarkkina toimii jatkossa: esimerkiksi miten markkinapaikka rakentuu, miten liitytään infraan, miten tehdään kapasiteettivarauksia ja miten hinnoittelu tehdään.
Yritysten kannattaakin olla keskustelutilaisuuksissa aktiivisia ja kysyä, vaikka ihan kaikkiin kysymyksiin ei Virkin mukaan välttämättä ole vielä vastausta.
”Esimerkiksi vedynsiirtoon ei vielä ole lainsäädäntöä, joten suunnittelun pohjana käytetään maakaasuasetusta ja Tukesin alkuvuodesta julkaisemaa vetyohjeistusta.”
Alueellisten vetylaaksojen liittämisen suunnittelu alkaa, kun runkoputki on reititetty
Kun vedyn runkoputken reitti on päätetty, alkaa alueellisten vetyputkiverkkojen suunnittelu arviolta vuodesta 2025 alkaen. Ne ovat halkaisijaltaan pienempiä, matalapaineisempia verkkoja, vetylaaksoja, jotka liittyvät runkoputkeen alueellisina haaroina.
Heli Virkki kuvaa vetylaaksoa vetytalouden teollisen mittakaavan keskittymäksi, josta löytyy vetytalouden koko arvoketju:
- uusiutuvan sähkön tuotanto
- vedyn tuotanto
- vedyn varastointi
- vedyn siirto
- vedyn loppukäyttö
Vetytalous työllistää runsaasti myös aluetasolla
Vetytalous tuo kunnille uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Aluksi korostuvat uusien teollisuuslaitosten suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät työt. Alueilla tarvitaan esimerkiksi lupaprosessien, teknisen suunnittelun, maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen osaajia. Vetytalouslaitosten ja infrastruktuurin rakentamiseen kaivataan runsaasti työvoimaa myös alueellisesti.
”Käyttövaiheessa sitten vetylaitosten operointi ja liiketoiminnan pyörittäminen vaativat nekin omanlaistaan osaamista ja tuovat kuntiin uusia työpaikkoja. Myös EU:sta tulevan vetytalouden sääntelyn hallitseminen vaatii uutta osaamista.”
Oppilaitokset ovat jo lähteneet suunnittelemaan koulutusohjelmia vetytaloudelle.
”Esimerkiksi Tampereen teknillinen yliopisto on käynnistänyt diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävän, energiamurroksen-koulutusohjelman. Poikkitieteellisessä oppiaineessa yhdistellään muun muassa sähkö-, energia ja informaatiotekniikkaa, ympäristötieteitä, kemiaa ja yhteiskuntatieteitä. Sen tavoitteena on kouluttaa osaajia vihreään siirtymään, ei pelkästään vetytalouteen”, Virkki kuvaa.
Investointipäätöksiä koossa jo 150 miljoonaa euroa
Tällä hetkellä Suomen vetytalouteen on tehty investointipäätöksiä 150 miljoonalla eurolla, ja paljon muitakin investointeja on suunnitteilla.
Se alkaa tuottaa vihreätä vetyä teollisuuden käyttöön. Lisäksi se jatkojalostaa vetyä talteen otetun hiilidioksidin avulla uusiutuvaksi synteettiseksi metaaniksi ja metanoliksi. Niitä voidaan käyttää polttoaineena tie- ja meriliikenteessä.
Myös Helen on rakentamassa pilottivetylaitosta Helsingin Vuosaareen ja Fortum Loviisaan, ja nämä laitokset hyödyntävät vedyn tuotannossa elektrolyysiä.
Teksti: Jouko Vuorela
Kuvat: Gasgrid, Getty Images