Suomessa selvitetään parhaillaan kansallisen vetyinfrastruktuurin linjausvaihtoehtoja ja vedynsiirtotarpeita. Vetyinfrastruktuurin varaan rakentuva vetytalous voi luoda noin 30 miljardin euron kansataloudelliset vaikutukset ja työllistää 100 000 ihmistä. Vetytalouden myötä kuntiin syntyy uusia investointeja ja työpaikkoja sekä maan energiaitsenäisyys ja huoltovarmuus kohenevat. Valmistuttuaan kansallisella vetyverkolla on siis merkittävä vaikutus kuntatalouteen ja alueelliseen hyvinvointiin.
Teksti liittyy Helsingissä 18.-19.9.2024 järjestettäviin Kuntamarkkinoihin, joissa myös Gasgrid on mukana keskustelemassa kansallisen vetyverkon linjauksista ja vetytalouden kunnille tuomista mahdollisuuksista. Kirjoitus on julkaistu Kuntamarkkinoiden sivuilla.
Gasgrid on saanut Suomen valtiolta mandaatin kehittää kansallisen vetyverkon sekä tehdä rajat ylittävää infrastruktuuriyhteistyötä.
Vetyinfran suunnittelu ja rakentaminen on valtava urakka! Kuokka isketään maahan ensin siellä, missä on eniten kysyntää ja halukkuutta vetyteollisuudelle. Tavoitteenamme on, että vetymarkkina ja -infrastruktuuri ovat toiminnassa Suomessa 2030-luvun alkupuolella. Vetyputkessa virtaisi niin sanottua vihreää eli pääasiassa uusiutuvalla sähköllä tuotettua vetyä, jota tarvitaan teollisuuden raaka-aineeksi korvaamaan fossiiliset energialähteet.
Kuntien, päättäjien ja yritysten kannattaa osallistua kehitykseen jo ennen lupamenettelyjä
Vetyverkon lupamenettelyt on tarkoitus aloittaa vuoden 2025 aikana. Kansallisen vetyverkon ympäristövaikutuksia arvioidaan alueellisissa YVA-menettelyissä, joiden aikana tehdään laajat selvitykset mm. suunniteltujen putkireittien nykytilasta sekä arvioidaan vaikutukset esimerkiksi luontoon, maisemaan, ihmisiin ja maankäyttöön.
YVA-menettelyiden yhteydessä järjestetään myös yleisötilaisuuksia ja keräämme sidosryhmiltä palautetta reittivaihtoehdoista. Tämän jälkeen hankkeet etenevät tarkempaan suunnitteluun ja seuraaviin luvitusvaiheisiin, joissa kerättyä tietoa ja palautetta hyödynnetään.
Kansallinen vetyverkko tulee käsittämään yli 1 000 kilometriä kaasuputkea maa-alueilla, minkä lisäksi rakennetaan kansainvälisiä meriputkiyhteyksiä. Maa-alueilla kaasuputki kulkee maan alla noin puolentoista metrin syvyydessä. Putkelle tarvittava käyttöoikeusalue on noin 5–10 metriä leveä, ja esimerkiksi maanviljelyä voi jatkaa rakentamisen jälkeen aiempaan tapaan.
Eri sidosryhmillä on jo nyt ennen varsinaisten YVA- ja lupamenettelyiden aloittamista erinomainen mahdollisuus päästä vaikuttamaan kansallisen vetyverkon suunnitteluun, sillä meihin voi olla yhteydessä jo nyt käynnissä olevan reittisuunnittelun aikana.
Vetyverkko ja -talous rakentuvat vain sujuvan yhteistyön avulla, ja työtä tehdään yhteisen hyvän eteen.
Gasgrid toteuttaa vedyn infrastruktuurin ja rakentaa vetymarkkina-alustan Suomessa
Kirsi Koivunen Yksikön päällikkö, Lupa-asiat, Gasgrid
kirsi.koivunen(at)gasgrid.fi
Heli Virkki
Yksikön päällikkö, Vetylaakso- ja Asiakashankekehitys, Gasgrid
heli.virkki(at)gasgrid.fi