Gasgridin järjestämässä yrityksille suunnatussa vetyinfran paikallista kehittämistä koskevassa aluetilaisuudessa Oulussa 11.10.2024 oli tunnelma korkealla, kun noin 50 toimijaa kokoontui kuuntelemaan ja keskustelemaan kansallisesta vetyrunkoverkosta. Tilaisuus on yksi Gasgridin tänä syksynä järjestämästä yhdeksästä alueellisesta keskustelutilaisuudesta.
Oulussa oli havaittavissa jopa pientä kilpailua eri alueiden paikasta vihreän siirtymän kärjessä ja vetykaasuputken hyödyntämisessä. Pohjois-Pohjanmaalla todettiin tapahtuneen ja olevan tapahtumassa paljon vihreän siirtymän edistämistä tukevia asioita.
-Meillä on tömäköitä asioita menossa, kiteytti asiakkuuspäällikkö Janne Hietaniemi Business Oulusta.
-Oulussa on alan tutkimusta, teknistä taitoa ja alan yrityksiä, joiden osaamista voidaan käyttää vetyteknologian kehittämisessä. Ouluun on suunnitteilla teollisen mittakaavan vetylaitos ja kaupunki kaavoittaa laajoja alueita vihreälle teollisuudelle.
Toimitusjohtaja Toni Krankkala Nivala-Haapajärven seudun kehitysyhtiö NIHAKista jatkoi vahvuuksien listaamista Oulun läänin eteläosan näkökulmasta.
-Alueen halki kulkee sähkön pääverkko, alueella on merkittävä määrä tuulivoimaa ja hyvät liikenneyhteydet vedyn jakamiseen, jos kaikki vety ei kulje putkia myöten. Tulossa on myös biojalostamoja.
Vihreään siirtymään sitoutuneen suurteollisuuden näkökulman toi esille SSAB:n johtajiin kuuluva Harri Leppänen. SSAB:n Raahen-tehdas on muuttamassa raudantuotantoaan fossiilivapaaksi ja siinä tarvitaan vetyä.
-Vetyputkiverkko on hyvin tervetullut. Toiveena on, että putken linjaus kulkisi lähellä rannikkoa.
Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen arvioi Gasgridin vetykaasuputken istuvan hyvin koko alueen investointipäätöksiin.
-Iloitsen yhteisestä innostuksesta. Toivon kuitenkin, että välttyisimme turhilta alueiden välisiltä kiistoilta.
Pohjois-Pohjanmaa hyvissä asemissa vetytaloudessa
Vetyputki edistää vihreää siirtymää kustannustehokkaasti, kiteytti Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä puheenvuorossaan.
-Tavoitteet ovat valtavat. Siellä missä ne pystytään toteuttamaan kilpailukykyisesti, ollaan hyvissä asemissa.
Pohjois-Pohjanmaa on tällaisia alueita.
– Puhdas sähkö näkyy täällä kaikkialla. Vedyn tuotanto mahdollistaa laajamittaisen sähköpotentiaalin hyödyntämisen. Pohjois-Suomi ja Pohjois-Ruotsi ovat erityisen hyviä paikkoja sähköperusteiselle teollisuudelle.
-Uusiutuvan energian tuotannosta 40 prosenttia tulee jo pohjoisesta. Tänne on täysin mahdollista saada miljardi-investointeja.
Vetykaasu siirtyy putkessa tehokkaasti
Oulun yritystilaisuuden osallistujat kuuntelivat mielenkiinnolla Gasgridin käytännön suunnitelmia kansallisesta vedynsiirtoreitistä.
Tavoitteena on toteuttaa Suomessa yli 1 000 kilometriä pitkä putki.
-Vedyn avulla energiaa voidaan siirtää tehokkaasti pitkiä matkoja. Halkaisijaltaan metrin vetyputkella voidaan korvata jopa 15 sähkölinjaa, Olli Sipilä kuvaili.
Maahan kaivettava vetyputki kulkisi Etelä-Suomesta rannikkoa myötäillen Haaparantaan saakka. Putki tarvitsee 5-10 metriä leveän, puuttoman maakaistan.
-Vetyputki tulee pääsääntöisesti peltoalueille, välttäen pohjavesi- ja virkistysalueita. Peltoalueita suositaan, koska viljely peltoalueilla voi jatkua normaalisti putken rakentamisen jälkeenkin kertoi Gasgridin projektikehittäjä Henriikka Pilpola.
Pohjois-Pohjanmaalla on nyt 2-3 vedynsiirtoverkon linjausvaihtoehtoa, joista yksi toteutuu. Keskustelu yritysten ja muiden toimijoiden kanssa ohjaa suunnittelua eteenpäin.
Vetyinfralle kunnianhimoiset tavoitteet
Kun vetykaasuputken linjaus on päätetty, alkaa alueellisen vetyputkiverkoston suunnittelu.
Vetyputken ”valtatiestä” sivuhaaroineen hyötyvät kunnat ja yritykset elinvoimaisuuden, työpaikkojen ja verotulojen lisääntymisenä. Vetyputken rakentaminen vaatii suunnittelua, asiantuntijapalveluita, maanrakennusta ja logistiikka, Gasgridin toimitusjohtaja Sipilä tarkensi.
Vetyputkiston aikataulu on kunnianhimoinen. Vetykaasu virtaisi putkissa jo 2030-luvulla, jolloin Euroopassa astuu voimaan kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. Suomi tavoittelee johtavaa asemaa Euroopan vetytaloudessa ja kansallinen vetyputkisto on osa sitä.
Vedyn siirtämiseen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen maksaa arviolta 5 miljardia euroa, vetyvarastojen toteuttamiseen kuluisi 2–5 miljardia.
Vedyn siirtoon kehitetään markkinamallia
Gasgridin kansallinen vetyverkko suunnitellaan yhdessä alueiden ja teollisuuden kanssa. Putken reittivaihtoehdot ovat nyt kommentointikierroksella.
-Nyt tarkennetaan toimijoiden kanssa, missä runkoputken pitää kulkea. Kun reitin linjaus on päätetty, alkaa runkoputkeen alueellisina haaroina toteuttavien putkien suunnittelu, projektikehittäjä Henriikka Pilpola selvitti.
Seuraavina vuosina kehitetään vedyn siirron markkinamallia putken suunnittelun rinnalla. Tavoitteena on sitouttaa yrityksiä, etenkin suurteollisuutta, hankkeeseen siten, että investointipäätös voitaisiin tehdä vuonna 2026. Siihen mennessä putkella pitäisi olla kaikki luvat ja tarvittavat linjaukset hyvällä mallilla.
Keskustelun yhteenvetona Olli Sipilä nosti esille yhteistyön ja sosiaalisen hyväksynnän merkityksen.
-Muutoksesta täytyy kokea saavansa aidosti hyötyä. Alueellisen ja myös pohjoismaisen yhteistyön pitää toimia eri tasojen sisällä ja välillä. Lisäksi pitää muistaa turvallisuus, joka on hankkeessa sekä teknistä että geopoliittista turvallisuutta.
-Silloin meillä on kaikki mahdollisuudet päästä vihreän siirtymän huippusarjaan Euroopan tasolla.
Lue lisää
Nyt on yritysten aika vaikuttaa vetyinfran muodostumiseen alueilla – Gasgrid Finland
Vetylaakso on vetytalouden alueellinen ankkuri – Gasgrid Finland